Nuori ihminen avioitui

[Tapani Kovalaine]

Eräjärvellä - en missään muualla - havaitsin (vuodelta 1884 peräisin olevan) ilmiön, että nuori ihminen on avioitunut. Puolisoksi hän on löytänyt leskimiehen tai nuoren miehen sen mukaan, miten rakkaus on johdatellut...

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/vihityt_1842-1884_tk113/38.htm

[Satu S]

Kappas, nuoren miehen vastaparina nuori ihminen :) hassua!

[Sami Lehtonen]

Eräjärvellä - en missään muualla - havaitsin (vuodelta 1884 peräisin olevan) ilmiön, että nuori ihminen on avioitunut. Puolisoksi hän on löytänyt leskimiehen tai nuoren miehen sen mukaan, miten rakkaus on johdatellut...

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/vihityt_1842-1884_tk113/38.htm

Ei tuo olekaan niin harvinaista. Hiski-hakuun jos laittaa ammattiin *ihminen* niin kyseistä sanaa löytää käytettävän kymmenissä seurakunnissa, mutta ei koskaan miehestä. On Löysä ihminen, palvelusihminen, kuleksiva ihminen, joutoihminen, vaimoihminen, itsellisihminen, leski ihminen, irtolaisihminen, talonihminen - kaikki naisia. Mm. Kuhmalahdelta löytyy myös noita nuoria ihmisiä vihityistä - tietenkin naisia.

[Sami Lehtonen]

Nähtävästi tuo nuori konnotoi tuossa yhteydessä naimatonta.

[Seppo Niinioja]

Nähtävästi tuo nuori konnotoi tuossa yhteydessä naimatonta.

Moni nainen taitaa miettiä, onko mies oikeastaan ihminenkään.:D: Naimaton mieshän oli puolestaan nuorimies, ungkarl. Neito (jungfru) taas on tavalllinen 1800-luvun lopulla tavallisen kansankin vihkimerkinnöissä. Asiaa tutkimatta voisi ajatella, että tässä oli orastavaa tasa-arvoa: Naista ei enää määritelty jonkun tyttäreksi tmv. On myös leski-ihminen, itsellisihminen, piikaihminen, palvelusihminen nuorityttö (Lappi), vaimoihminen, piika-ihminen nuori neiti jne, osa edelleen käypiä sanoja.

Seppo Niinioja

[Heikki Särkkä]

Asiaa voisi tutkia. Onko niin, että halventavaa kvinnsperson alettiin välttää 1800-luvun lopulla ja sanottiin kvinnan muka sievemmin, kun tarkoitettiin kvinnsperson? En muista missä, mutta jossakin luulen nähneeni tällaista käyttöä. Siitä olisi merkitys tarttunut myös suomen sanaan nainen, jota olisi alettu välttää sivumerkityksen takia.

[Sami Lehtonen]

Asiaa voisi tutkia. Onko niin, että halventavaa kvinnsperson alettiin välttää 1800-luvun lopulla ja sanottiin kvinnan muka sievemmin, kun tarkoitettiin kvinnsperson? En muista missä, mutta jossakin luulen nähneeni tällaista käyttöä. Siitä olisi merkitys tarttunut myös suomen sanaan nainen, jota olisi alettu välttää sivumerkityksen takia.

Saattaisi tietysti olla. listastani jäi pois juuri tuo 'naisihminen' joka siis selvästikin tarkoitti samaa, kuin qvinnsperson. Toisaalta, ihminen oli jo puolikas eli person. Ruotsin kielellä edeltävissä muodoissa tuota person sanaa, ei ole. Olisihan nuori neiti, nuori piika, vaimo toiminut ihan hyvin ilman tuota ihminen-sanaa. Anekdoottina mainittakoon, että hiskistä löytyy myös ainakin yksi ungjungfru, mikä lienee ollut todella nuori neiti-ihminen.

[Seppo Niinioja]

Saattaisi tietysti olla. listastani jäi pois juuri tuo 'naisihminen' joka siis selvästikin tarkoitti samaa, kuin qvinnsperson. Toisaalta, ihminen oli jo puolikas eli person. Ruotsin kielellä edeltävissä muodoissa tuota person sanaa, ei ole. Olisihan nuori neiti, nuori piika, vaimo toiminut ihan hyvin ilman tuota ihminen-sanaa. Anekdoottina mainittakoon, että hiskistä löytyy myös ainakin yksi ungjungfru, mikä lienee ollut todella nuori neiti-ihminen.

Vähän asian vierestä: Samilla olikin jo noita ihmislajeja, jotka tulin toistaneeksi, kun huonosti luin. Tietosanakirja vuodelta 1911 sanoo, että ihminen (siis nainen) on korkeimmin kehittynyt eliö. Nykysuomen sanakirjan määritelmän mukaan hän on luontokappaleista kaikkein kehittynein. Mies on sika, joskus kirjaimellisestikin. Wagner). Tony Dunderfelt kysyy uudessa kirjassaan Parisuhteen kemia, mihin nykyaikana enää miestä tarvitaan. En oikein tiedä, mihin tuota kirjaakaan tarvitaan. Tiedetäänhän se muutenkin, että totta se on ja vika se on miehissä.

Nimim. Totta toinen puoli

[Tapani Kovalaine]

Asiaa voisi tutkia. Onko niin, että halventavaa kvinnsperson alettiin välttää 1800-luvun lopulla ja sanottiin kvinnan muka sievemmin, kun tarkoitettiin kvinnsperson? En muista missä, mutta jossakin luulen nähneeni tällaista käyttöä. Siitä olisi merkitys tarttunut myös suomen sanaan nainen, jota olisi alettu välttää sivumerkityksen takia.
Kun nyt Eräjärven seurakunnan rippikirjat ovat netissä, niin on helppo havaita mitä "nuorelle ihmiselle" tapahtui.

Vilhelmiina Antintytär oli syntynyt 1851 ja hän oli 33-vuotias solmiessaan avioliiton 48-vuotiaan torppari Tapani Esaiaanpojan kanssa. Syy miksi morsian oli 33-vuotias nuori ihminen, oli juuri tuo Heikki Särkän uumoilema asia. Vilhelmiina oli 22 vuoden ikäisenä saanut "äpäräpojan", jolla nimellä tuota nuoren ihmisen 11-vuotiasta "oäkta" jälkeläistä kutsuttiin. Vihkimisen aikaan vuonna 1884 elettiin niitä vuosia, jolloin suomen kieli työntyi hapuillen kirkonkirjoihin ruotsin tilalle. "Kvinnsperson" sai tyylikkään ja sievän käännöksen: "nuori ihminen". Mutta vain joissakin seurakunnissa.

Vilhelmiina kuoli oltuaan avioliitossa vasta 11 kuukautta. Tuli surua Aholan torppaan Eräjärvellä.

[Jouni Kaleva]

Tässä pitää mennä sanan "ihminen" etymologiaan ja merkityssisältöön.

"Harvinaista on, että alkuaan ihmistä tarkoittanut sana olisi tullut merkitsemään naista. Itärajan takana puhuttavassa karjalan kielessä niin kuitenkin on. Myös suomen murteissa tällainen käyttötapa tunnetaan. Jossakin mökissä Jämsässä kerrotaan olleen ”semmonen Santer-niminen mies ja Eliina-nimine ihmine”." http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1896

[Jouni Kaleva]

Samaa aihepiiriä ruotsinkielestä:
man = mies, ihminen
människa= ihminen

Samalla kuitenkin människa on man-sanan feminiinimuoto (vrt. kaptenska, hushållerska jne). Eikö siis människan pitäisi oikeastaan merkitä naisihmistä?

[Veera]

Mutta, jos kirkko alkoi jo tuolloin tasata sukupuolineutraalia tietä avioliitoille:D:

Hyvää alkanutta vuotta 2018 t. Kari Ojamaa

[Tapani Kovalaine]

Selvät merkinnät kirkonkirjoissa helpottavat sukututkimuksen harrastajaa. Haukiputaalla asia on oivallettu jo vuonna 1900!

3.12.1900 9.12.1900 Kellon kylä naisen poika Juho Arwi Kovalainen

[Leo Suomaa]

Muistelen Padasjoella vuosikymmeniä sitten kuulleeni miesten ainakin toisinaan käyttäneen sanontaa "meilän ihmii" (meidän ihminen) heidän puhuessaan omasta vaimostaan.

[Heikki Särkkä]

Vanhassa ruotsissa människa onkin hon-sukuinen.