Jotain aivan muuta

[Juha]

http://www.youtube.com/watch?v=9lp0IWv8QZY


Tästä videosta on ollut jo Suomenkin lehdissä paljon juttua. Tippa tuli linssiin tätä katsellessa.


Juha

[Heikki Koskela]

http://www.youtube.com/watch?v=9lp0IWv8QZY


Tästä videosta on ollut jo Suomenkin lehdissä paljon juttua. Tippa tuli linssiin tätä katsellessa.


Juha

Oli todella loistava esitys! Ei tainnut itsekään tietää etukäteen miten postiivisen vastaaoton tuli saamaan.

[Mariasparf]

Uskomatonta! Iho nousi ihan kananlihalle ...Mielenkiintoista seurata miten tämän raikkaan lahjakkuuden elämä jatkuu. Töitä ainakin alkaa ilmaantua . Mitenkähän on ...onkohan suvussa....

Mariasparf

[Erkki Järvinen]

Tulihan tuo katsottua mutta kun rehellisesti sanon,
niin en ymmärtänyt yhtään mikä siinä esityksessä
"viehätti", sanoista nyt en tietenkään kielitaidottomana
voi sanoa senkään vertaa mitä nyt tässä noin yleisen
arvioni esitän. Ei ollut minun makuuni.

[piipa]

Aivan tyrmäävä esitys!! Niin sitä ensivaikutelma taisi helposti pettää useita katselijoita!?

[Jouni Kaleva]

Vahvasti liikuttavaa! Vasta toisella kuuntelulla uskoin, että kyseessä ei ole pilailu play-backinä vaan aito esitys. Aitoa lahjakkuutta.

[Hannu Hellsten]

Voiko tuo olla aito? Katsoin minäkin kahteen kertaan, mutta... Ihmeellinen!

[TerhiA]

Tulihan tuo katsottua mutta kun rehellisesti sanon,
niin en ymmärtänyt yhtään mikä siinä esityksessä
"viehätti", sanoista nyt en tietenkään kielitaidottomana
voi sanoa senkään vertaa mitä nyt tässä noin yleisen
arvioni esitän. Ei ollut minun makuuni.

Esim. tästä voit lukea vähän taustatietoa:
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Ty%C3%B6t%C3%B6n+skottinainen+lumosi+Simon+Cowelli n+kykyohjelmassa/1135245215595
Ja googlaamalla susan boyle voit todeta, että hän on todella herättänyt laajalti huomiota.
_________
/_ TerhiA _\

[Juha]

Kun eilen illansuussa klo 18 aikoihin katsoin tuon pätkän ekan kerran, oli video katsottu n. 12 miljoonaa kertaa - nyt äsken (9.20 pe) oli katselukertoja jo yli 18 miljoonaa..


Juha

[blue-eyed]

Tulihan tuo katsottua mutta kun rehellisesti sanon,
niin en ymmärtänyt yhtään mikä siinä esityksessä
"viehätti", sanoista nyt en tietenkään kielitaidottomana
voi sanoa senkään vertaa mitä nyt tässä noin yleisen
arvioni esitän. Ei ollut minun makuuni.

Olen, Erkki, kanssasi samaa mieltä. Tässä mennään nyt samaan malliin kuin kaikessa muussakin hallusinaatiossa, kukaan ei uskalla olla olla eri mieltä. Ei se todista sitä, että joku asia olisi hyvä, vaikka sillä olisi ollut satamiljoonaa katselijaa. Uteliaisuus voittaa kaiken.

[Seppo Niinioja]

Täällä on jo tullut esille riittävästi syitä jättää moinen pätkä katsomatta.
Ars(?) longa, vita brevis tässä iässä.

[Erkki Järvinen]

Olen, Erkki, kanssasi samaa mieltä. Tässä mennään nyt samaan malliin kuin kaikessa muussakin hallusinaatiossa, kukaan ei uskalla olla olla eri mieltä. Ei se todista sitä, että joku asia olisi hyvä, vaikka sillä olisi ollut satamiljoonaa katselijaa. Uteliaisuus voittaa kaiken.

Minä kävin lukemassa Terhin kehoituksesta myös ne taustatiedot tästä asiasta mutta eivät nekään minua vakuuttaneet eli massaviihdettä lähinnä sanoisin esityksen olleen.

[Juha]

Makuasioista ei voi kiistellä. Minusta esitys oli amatöörin laulamana aivan käsittämättömän upea.

Olen ainakin itse iloinen siitä, että ns. tavallisille ihmisille on olemassa kanavia ohi massaviihteen. En lainkaan ymmärrä kommenttia siitä, että esitys itsessään olisi jotain samankaltaista. Tottakait itse Talent -kilpailu on isolla rahalla tuotettua massaviihdettä, mutta jo toisen kerran sen englantilaisessa versiossa on onnistuttu löytämään jotain harvinaista - henkilö, joka ei itse ole tietoinen omasta harvinaisesta lahjastaan.

Tuon naisen ilo esityksen jälkeen oli niin vilpittömän rehellistä, että siitä nautti itsekin. Laulusta tuli hyvä mieli ja kun kappale itsessään on jo loistava sanoja myöten, niin se "made my day"

Juha

[Heljä Habermann]

Kuulun siihen massaan, joka ei enää vuosiin ole katsellut televisiota, koska uskaltaa olla eri mieltä kysyisen kapineen tärkeydestä. Kuulun myös siihen massaan, joka ei lue iltapäivälehtiä, syy kuten edellä. Sen takia olen Juhalle kiitollinen linkistä ja vinkistä; enhän tiennyt edes BGT:n olemassaolosta. Kuulun myös siihen massaan, jota Susan Boyle sekä henkilönä että esityksellään suuresti liikutti, ja olen sen verran luonnevikainen, etten häpeä sitä tunnustaa; Edith Piafin ja Anna Mutasen ohella ei minua monikaan kyyneliin laulullaan saa. - Moni meistä ylipainoisista, vähemmän kauniista, vähemmän varakkaista eikä liialla älyllä siunatuista tavallisista taaplaajista rakastaa tuhkimotarinoita, joissa "mitätön" ihminen saattaa jollain tavoin olla jonkin arvoinen; yleensä kuitenkin vain veronmaksajana, koska massojen veroilla on käsittääkseni jotain tekemistä harvojen iloksi olevien oopperalavojenkin kanssa, vai?
- Ai niin, lukaisin netistä eri puolilla maapalloamme ilmestyvien lehtien kommentteja Susan Boylesta; näyttävät kaikki vaan olevan massojen lehtiä, kun niin kehuvat. Että "der Spiegel"kin kehtaa!

[Heikki Koskela]

Olen, Erkki, kanssasi samaa mieltä. Tässä mennään nyt samaan malliin kuin kaikessa muussakin hallusinaatiossa, kukaan ei uskalla olla olla eri mieltä. Ei se todista sitä, että joku asia olisi hyvä, vaikka sillä olisi ollut satamiljoonaa katselijaa. Uteliaisuus voittaa kaiken.

Ei satamiljoonaa katselijaa tee yhdestäkään esityksestä hyvää tai huonoa. Ei tämä esitys ollut "hallusinaatio" vaan esitys oli minun mielestäni joka tapauksessa hyvä. Jos olisin kuullut saman esityksen ilman tehokeinoja (siis ilman kuvaa), olisin silti pitänyt esitystä erinomaisena yksinomaan äänen pehmeyden perusteella. Posittivista vaikutelmaa kieltämättä lisäsi esiintyjän vaatimaton ja konstailematon esiintyminen.

Myöhemmin kuuntelin saman esiintyjän levyttämää hyväntekeväisyyslevyä kymmenen vuotta sitten ja vaikutelma oli sama. Erinomainen esitys ainakin minun mieleeni.

Kaikilla meillä on hieman erilainen viehtymys musiikkiin ja se on rikkaus.

[JaMaHa]

Kiitos Juha linkistä, oli kertakaikkisen upea lauluesitys, joka liikutti myös minua. Surullista oli vaan katsoa sitä, miten tuomarit ja yleisö teilasivat esiintyjän jo ennen esitystä. Mutta siitähän saivat. Ei se ulkonäkö aina kerro, mitä ihmisen sisimmästä löytyy.


Terv. Jaana

[Jouni Kaleva]

Kiitos Juha linkistä, oli kertakaikkisen upea lauluesitys, joka liikutti myös minua. Surullista oli vaan katsoa sitä, miten tuomarit ja yleisö teilasivat esiintyjän jo ennen esitystä. Mutta siitähän saivat. Ei se ulkonäkö aina kerro, mitä ihmisen sisimmästä löytyy.


Terv. Jaana

Kun sisään marssii pystymetsästä tuntematon koelaulaja, joka ilmoittaa aikovansa laulavaa kuten Elaine Paige, niin eiköhän se herätä yleisössä säälinsekaista epäilystä, ulkonäöstä riippumatta :(

Kun tämä sitten osoittautuu todeksi, on hämmästys ja ihastus valtava.

[K-Erik]

Ihana esitys. Olen nähnyt ja kuullut Elaine Paigen "livenä" ja kyllä sanoisin tämän esityksen olevan yhtä hyvän. Riippumatta erilaisista makurikkauksista ihmisissä tämä oli minulle hieno kokemus.
Karl-Erik Liljeström

[JaMaHa]

Jos lavalle olisi Susan Boylen tilalla noussut reilu parikymppinen kaunis, sorja neito ja ilmoittanut laulavansa kuin Elaine Paige, uskon suhtautumisen olleen erilaista kuin nyt. Ainakin osa tuomareista ja yleisöstä olisi pitänyt neidon itsetuntoa vahvana ja odottanut mielenkiinnolla mitä suusta pääsee.

Nyt lavan "valloitti" 47-vuotias vanhapiika, jonka ulkonäkö ei ollut mairitteleva ja asukin kuin suoraan vanhainkodista. Häntä pidettiin säälittävänä ja tyhmänrohkeana etukäteen. Katsojien ilmeet ja eleet kertoivat toista ennen esitystä ja esityksen jälkeen taas toista.

Ulkonäöllä on uskomattoman suuri mahti antaa ihmiselle joko mahdollisuus johonkin tai olla antamatta.

Terv. Jaana

[piipa]

Kuuntelin taustalla vielä uudestaan.........mahtavan kestävä ääni myös korkealta laulettuna, ei yhtään ohentunut.
Laulaja itsekin aivan yllättynyt palautteista!?
Aivan upeaa kun pelkästään omilla taidoillaan tulee esiin ja aivan koruttomasti!

[Tuulakki]

Kyllä oli hieno esitys verrattuna nykyään "puhelaulettuina" esitettyihin falsettisooloihin! Entisenä (kö?) laulajana uskaltaisin väittää, että tällaiselle elävälle laulutyylille tulee olemaan tilausta niiden nykykappaleiden sijasta, joita nykyään taitaa mennä jo 23 tusinaan.

Toiset on kaappijuoppoja, toiset kaappilaulajia, joille on tullut mahdollisuuksia esim. vasta karaoken myötä toteuttaa lauluhalujaan. Kotikaraoke lienee seuraava hankintani... vaikka olenkin jo yli 47-vuotias.

[Tapio Rautio]

Tunnelataus tässä kisa-tilanteessa tulee juuri
tuomareiden ja yleisön, äkkiä muuttuvista
reaktioista, tukena tietenkin tuo mahtava
lauluääni.

Itse-ironinen, suuri idolini, Juice, sanoitti
lauluunsa; Rock´n Roll´n blues´n Jazz,
fraasin:"Sisäpuolelta pääni on sexikäs".

Leskistä ikävöiden

Tapio

[Seppo Niinioja]

No joo, äänellään ja ulkomuodostaan huolimattahan, kuten valkyyriamme Anita Välkki ja Lässy Liemola aikanaan, jolla oli sentään tuota vaimonikin tyttövuosinaan ihailemaa ekonomicharmia. Jos tässä kilpailussa on löydetty nykyisen viihde(?)musiikin huippu, niin alashapan on vajottu.

Mitä muuten tulee kammottaviin laulajattariin, niin primus inter pares oli varmaan Florence Foster Jenkins, josta Neil Hardwick teki näytelmänkin Helsingin kaupunginteatteriin. Televisiohaastattelussa nimiosan esittäjä kertoi, että Florencen bravuureita oli huomattavan vaikeaa esittää nauramatta. Vaikeaa niitä on nauramatta kuunnellakaan muutamaa kertaa enempää, varsinkaan hänen todella falskia tulkintaansa Mozartin Taikahuilun ihanasta Yön kuningattaren aariasta. Florence F. Jenkins peri isältään sen verran rahaa, että hän saattoi kustantaa vaikka kutsuvierasnäytännön New Yorkin Carnegie Hallissa ja siellä hänelle tietysti innokkaasti taputettiin kuin Keisarin uusille vaatteille konsanaan. Hän uskoi itse olevansa suuri laulajatar, rauha hänen muistolleen. Levyn kansi liitteenä.

Sitten oli tietysti Spike Jones, jonka EP (selllaisiakin 45 kierroksen levyjä oli) "Spike Jones Murders Carmen" odottaa tuossa siirtoa vinyyliltä en tiedä minne. Yksi kohtaus ennen Habaneraa ehkä kannattaa ulkomuistista laittaa tähän (Spike Jones itse speakerina)

Escamillo, the toreador falls in love with Carmen (?)
----
(Escamillo tekee jotakin)
----
SPIKE JONES: AS HE SINGS...
orkesteri: trumptahatuptatruu..
---
SPIKE JONES: AS HE SINGS...

orkesteri: trumptahatuptatruu..
---
KRRHM, I SAID AS HE SINGS!

orkesteri: trumptahatuptatruu..
---
NOW YOU BONEHEAD!
---
ESCAMILLO:
Cah'men darling please marry me
be my little bombobee(?)
You're the etc.

[Heikki Koskela]

Mitä muuten tulee kammottaviin laulajattariin, niin primus inter pares oli varmaan Florence Foster Jenkins, josta Neil Hardwick teki näytelmänkin Helsingin kaupunginteatteriin. Televisiohaastattelussa nimiosan esittäjä kertoi, että Florencen bravuureita oli huomattavan vaikeaa esittää nauramatta. Vaikeaa niitä on nauramatta kuunnellakaan muutamaa kertaa enempää, varsinkaan hänen todella falskia tulkintaansa Mozartin Taikahuilun ihanasta Yön kuningattaren aariasta. Florence F. Jenkins peri isältään sen verran rahaa, että hän saattoi kustantaa vaikka kutsuvierasnäytännön New Yorkin Carnegie Hallissa ja siellä hänelle tietysti innokkaasti taputettiin kuin Keisarin uusille vaatteille konsanaan. Hän uskoi itse olevansa suuri laulajatar, rauha hänen muistolleen. Levyn kansi liitteenä.

Florence Foster Jenkins oli ilmiö, jota on vaikea käsitellä järkevällä tavalla. Minäkin olen kuullut näytteen radiosta ja nyt taas kuuntelin sen uudelleen netin kautta. Hän oli huono laulaja, joka käsitteli musiikkia kuulijan kannalta vähän sinne päin. Joko hän ei tiennyt olevansa huonoin kaltaistensa joukossa tai sitten hän tiesi olevansa sitä ja oli näin ollen suuri humoritsi.

[Seppo Niinioja]

Florence Foster Jenkins oli ilmiö, jota on vaikea käsitellä järkevällä tavalla. Minäkin olen kuullut näytteen radiosta ja nyt taas kuuntelin sen uudelleen netin kautta. Hän oli huono laulaja, joka käsitteli musiikkia kuulijan kannalta vähän sinne päin. Joko hän ei tiennyt olevansa huonoin kaltaistensa joukossa tai sitten hän tiesi olevansa sitä ja oli näin ollen suuri humoritsi.

On paikallaan todeta, että minä en osaa laulaa edes läheskään noin hyvin, (kun en ole sopraano enkä kastraatti, hah-hah,) kuin Florence Foster Jenkins, enkä soittaa juuri muuta kuin suutani ja vähän nokkahuilua, mikä on melkein synonyymi. Kuuntelen kyllä sujuvasti monenlaista musiikkia ja se on yksi elämän suurista nautinnoista. Minulle on täysi mysteerio, miten jotkut pystyvät ensi kuulemalta sanomaan, mikä sävellaji on kyseessä. Tarvittaneenko siihen absoluuttista sävelkorvaa?

Tietääkseni Florence tosiaan uskoi omaavansa lahjoja. Miksi hänelle muuten olisi osoitettu innokkaasti suosiota ennen konsertin jälkeen arvattavasti seuranneita laadukkaita illallisia?:) Levyn ostaminen oli kyllä virheinvestointi. Ei hänen taidettaan pysty kovin montaa kertaa kuuntelemaan. Ei se toisaalta ole häivyttänyt mielestä oikeaa Yön kuningattaren aariaakaan.

Mainitsin Spike Jonesista. Löysin lopulta YouTubesta tuon vanhan levyn "Spike Jones Murders Carmen" pohjalta tehdyn uuden "oopperaproduktion". Sen katsomalla voi 12 minuutissa tehdä melkein väyryset: Hänhän kertoi lukeneensa Dostojevskin tuotannon yhdessä yössä. Itse asiassa don Josétahan (Spike Jonesin levyllä suunnilleen "don Schmozay") siteeraamassani kohdassa tietysti patistellaan laulamaan (näytökset 1 & 2, n. 4:40).

Nautin Spike Jonesin musiikillisesta huumorista yhä kuin lapsi. Pistän vähän muitakin linkkejä liitteeksi.

Toivottavasti linkit toimivat ainakin tästä:

Spike Jonesin tuotannon aarteita

The Office Goes to the Opera (Spike Jones Murders Carmen )
Acts 1 & 2 : http://www. youtube.com/watch?v=RRP3NLkMsDc (http://www.%20youtube.com/watch?v=RRP3NLkMsDc)
Acts 3 & 4 : http://www.youtube.com/watch?v=c8JqQFpG3OI (http://www.youtube.com/watch?v=c8JqQFpG3OI)

Wilhelm Tell -alkusoitto (ravikilpailun selostus)
http://www.youtube.com/watch?v=jmOCPSraGqI (http://www.youtube.com/watch?v=jmOCPSraGqI)

Cocktails for Two
http://www.youtube.com/watch?v=lvt4b_qwC_Q (http://www.youtube.com/watch?v=lvt4b_qwC_Q)

Der Fuehrer's Face
http://www.youtube.com/watch?v=xO0Bs9hxDgA&NR=1 (http://www.youtube.com/watch?v=xO0Bs9hxDgA&NR=1)


Muuta

Dorothy Dandridge "lainatulla äänellä" Carmen Jonesissa v. 1954
http://www.youtube.com/watch?v=xO5udGCZ3Yo (http://www.youtube.com/watch?v=xO5udGCZ3Yo) (huono laatu)


Walt Disneykin teki tietysti sotien aikana progandaelokuvia, jotka taisivat olla Amerikoissakin kiellettyjä sodan jälkeen. Parodia on aina ollut tehokkaimpia keinoja:

Aku Ankka nazina
http://www.youtube.com/watch?v=H2I7rlmefA8 (http://www.youtube.com/watch?v=H2I7rlmefA8)

Lasten koulutusta kuolemaan Wagnerin valkyrioiden tahdissa
http://www.youtube.com/watch?v=ASW3UCc17AI&NR=1 (http://www.youtube.com/watch?v=ASW3UCc17AI&NR=1)

Enjoy, sano saksalainen.

Seppo N.

[Seppo Niinioja]

Seppo N.

Siltä varalta että joku olisi kokeillut kuunnella Spike Jonesin Carmenia, yritän vielä kerran laittaa tähän vielä kerran 1 & 2 näytöksen linkin:
http://www.youtube.com/watch?v=RRP3NLkMsDc

Makujahan on monia ja Spike Jones jakanee ihmiset niin kuin valkosipuli tai Frank Sinatra, jos joku hänet muistaa.

Sama

[Erkki Järvinen]

Siltä varalta että joku olisi kokeillut kuunnella Spike Jonesin Carmenia, yritän vielä kerran laittaa tähän vielä kerran 1 & 2 näytöksen linkin:
http://www.youtube.com/watch?v=RRP3NLkMsDc

Makujahan on monia ja Spike Jones jakanee ihmiset niin kuin valkosipuli tai Frank Sinatra, jos joku hänet muistaa.

Sama

Kyllä minä Seppo nämä kaikki linkittämäsi esitykset katsoin (nyt tämänkin kun se ensin ei toiminut) enkä niiden sisältöä yhtään moiti koska ei niissä valkosipuli lemunnut. - Huomasin kuinka paljon olen samankaltainen kanssasi, minäkään en osaa laulaa (lensin koulussa monet kerrat nurkkaan, kun en suostunut antamaan taidonnäytettä), mutta pidän kyllä musiikista ja klassisesta erityisesti mutta myös tällaiset esitykset joista nyt oli kyse, ovat omassa lajissaan aivan verrattomia. - Kuten sanot makuja on monenlaisia ja olen siinäkin suhteessa kanssasi samaa mieltä.

[Seppo Niinioja]

Kyllä minä Seppo nämä kaikki linkittämäsi esitykset katsoin (nyt tämänkin kun se ensin ei toiminut) enkä niiden sisältöä yhtään moiti koska ei niissä valkosipuli lemunnut. - Huomasin kuinka paljon olen samankaltainen kanssasi, minäkään en osaa laulaa (lensin koulussa monet kerrat nurkkaan, kun en suostunut antamaan taidonnäytettä), mutta pidän kyllä musiikista ja klassisesta erityisesti mutta myös tällaiset esitykset joista nyt oli kyse, ovat omassa lajissaan aivan verrattomia. - Kuten sanot makuja on monenlaisia ja olen siinäkin suhteessa kanssasi samaa mieltä.

Erkki, olen myös samaa mieltä kanssasi ja tuo oli kiva lukea. Sinulla on runsaasti uskaltaisinko sanoa tervettä maalaisjärkeä etkä arkaile ottaa kantaa. Kaikki tiedämme, kuinka avulias olet täällä ja olit sillä vielä paremmalla entisellä Suku-postituslistalla. Klassisesta musiikista minäkin eniten pidän. Carmen on minusta oopperaksi oikeastaan viihdettä, mutta upeaa kuultavaa toki.

Hyvää viikonloppua
Seppo

[Laila Pitkänen]

Minusta Susan Boyle laulaa oikein hyvin. Hän on ottanut laulutunteja joskus aikoja sitten, mutta lopetti sen kesken. Hoiti sairasta äitiään, jne. Hänen äitinsä kehoitti häntä laulamaan muuallakin kuin vain seurakunnassaan.
Se kysyy suurta rohkeutta mennä suuren yleisön eteen ja kajauttaa laulunsa.
Hän on äänittänyt joskus kauan sitten ja se on nyt löytynyt.
Kaikkea hyvää toivon Susanille. Olen varma, että tämä esitys i ole viimeinen.

Laila Pitkänen

[Olarra]

Makujahan on monia ja Spike Jones jakanee ihmiset niin kuin valkosipuli tai Frank Sinatra, jos joku hänet muistaa.

Ja oopperamusiikki. Yksi parodioivista hahmoista on Hergén Bianca Castafiore, jolla saattaa olla suomalainen esikuva:
http://poistyopoydalta.blogspot.com/2008/10/aino-ackt-bianca-castafioren-esikuva.html
Tämähän kiinnostaa meitä suomalaisia, suomalaiset sukujuuret maailman turhilla julkkiksilla jne. Tiedä vaikka tässäkin ketjussa esitetyllä hahmolla olisi suomalainen naapuri ja sukujuuria...nyt vaan valtakunnan laatulehdistö selvittämään asiaa:).
t. Olavi A.
P.S. mummoni oli Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 1912, joten kyllä liittyy sukututkimukseen ja käsiteltyyn aiheeseen, joskaan en muista kuulleeni hänen laulaneen, vaarini sitäkin enmmän.

[Heikki Koskela]

Kaukana on se aika, jolloin minäkin esiinnyin laulusolistina sotien jälkeen. Tuohon aikaan arvostettiin yksinlaulua ja duettoja hyvin vakavasti otettavan yleisön edessä.

Minäpä kerron:
Naapuritalon (Koskela sekin) vuoro oli järjestää kinkerit, jonne tuohon aikaan -siis kohta sotien jälkeen - osallistui liki obligatorisin ehdoin runsas joukko varsinkin vanhoja mummoja mustat huivit päässään ja isoränttinen virsikirja nenäliinnaan käärittynä. Asettuivat istumaan tukeville kuudentuuman levyisille lankuille, jotka oli asetettu kovupölkkyjen varaan koko pirtin täydeltä.

Pappia odotellessa mummot tapailivat venyvin kiekauksin virsien säveliä ja virttivät ääniään, kun minä ja Talakkuna Toivon poika Seppo (Koskela hänkin) aloitimme oikean virsilaulurallin. Isotuimme etulankuilla ja etsimme virsikirjasta tuntemiamme virsiä ja aloitimme laulun kirkkailla lapsenäänillä ja takuulla kuuluvasti, koska silloin olimme vielä viattomia ja pidäkkeitä vailla olevia pojannyösejä.

Mummot istuivat kohta ääneti, keikuttivat vain itseään ja kuuntelivat meidän esityksiämme silmät kosteina. Osa pyyhki nenäliinalla silmäkulmiaan ja osa kuunteli tarkkaavaisina esityksiä.

Myöhemmin olen ajatellut niin, että meidän kuulijakunta oli ihastunut kirkkaisiin lapsenääniimme ja tietysti laulun lahjoihimme, jotka myöhemmin puberteetti-iän ohitettuamme katosivat salaperäisellä tavalla.

Tämä tarina on tosi.

[Juha]

Itse lopetin kirkkokuorossa käymisen sen jälkeen, kun satuin kerran olemaan harjoituksista poissa ja kirkkoherramme kuoron johtajana oli kysellyt väeltä "Onkos ne urut vihdoinkin saatu korjattua kun se peijakkaanmoinen puhina on kadonnut?".............................

[Päivi H]

Juhan viesti pani ihan nauramaan!

Minut raijattiin 40-luvulla kesäpaikassani Uuraisilla Seuroihin, ei niinkään varmaan itse asian vuoksi vaan tapaamaan sukulaisia ja tuttavia. Paljon en muista, kun olin seitsenvuotias, eikä minulla ollut resursseja yhtyä seurakunnan laulantaan.
Tuomisiksi kotiin Helsinkiin toin kuitenkin jotain, joka oni Seuroissa monesti toistettuna jäänyt mieleen: Voi Herra, jos sä matkamies maan...
Tämä nyt meni ohi aiheen, vanhat ne jaksaa muistella.
ph

[Heikki Koskela]

Juhan viesti pani ihan nauramaan!

Minut raijattiin 40-luvulla kesäpaikassani Uuraisilla Seuroihin, ei niinkään varmaan itse asian vuoksi vaan tapaamaan sukulaisia ja tuttavia. Paljon en muista, kun olin seitsenvuotias, eikä minulla ollut resursseja yhtyä seurakunnan laulantaan.
Tuomisiksi kotiin Helsinkiin toin kuitenkin jotain, joka oni Seuroissa monesti toistettuna jäänyt mieleen: Voi Herra, jos sä matkamies maan...
Tämä nyt meni ohi aiheen, vanhat ne jaksaa muistella.
ph

Et vissiin sitten kuunnellu ihan tarkkana kuitenkaan. Ensimmäinen värssy kuuluu kokonaan seuraavasti:

Oi Herra, jos mä matkamies maan
lopulla matkaa nähdä sun saan!
Oi, jos mä kerran
näkisin Herran
kunniassaan!

[Päivi H]

Totta. Kiitos korjauksesta. Kyllä minä sen opin, mutta nyt tuli pari "huolimattomuusvirhettä."
Virrestä oli kyllä hyötyä myöhempinä vuosina, kun alkoi olla maahanpanijaisia.
ph

[Raimo Laakso]

Kun nyt hengellisiksi heittäydyttiin, niin ajattelin kertoa tarinan eräästä edesmenneestä tuttavastani. Hän väitti joskus kuusikymmenluvulla kirjoittaneensa veroilmoitukseen vain nimensä ja lisäksi lisätietoihin. Katso virsi 146, toinen säkeistö. Tuo vanhan virsikirjan mainittu säkeistö kuului seuraavasti.
Mä sain niin ylen runsaasti, vaan kaikk on hävitetty. Tuhansiin nousee velkani, tuo turhiin menetetty. Mä tuhlailin, kuin pohjaton, mull oisi lähde ollut, Nyt olen paljas alaston, on maksupäivä tullut.

[Sami Lehtonen]

Talent-formaatin ohjelmissa Susan Boylen sukseeta seuraa ruotsalaisten vastine. Enpä laita linkkiä tähän, mutta youtubesta etsivä löytää avainsanoilla "knäckebröd pojkarna".

[Kalevi Ukkola]

Olen, Erkki, kanssasi samaa mieltä. Tässä mennään nyt samaan malliin kuin kaikessa muussakin hallusinaatiossa, kukaan ei uskalla olla olla eri mieltä. Ei se todista sitä, että joku asia olisi hyvä, vaikka sillä olisi ollut satamiljoonaa katselijaa. Uteliaisuus voittaa kaiken.

Kyllä laulaa todella upeasti !

kale

[blue-eyed]

Kyllä laulaa todella upeasti ! kale

Kale hyvä, sinä oletkin ammattilainen ja voit kuulla siinä laulussa jotain muuta kuin minä :rolleyes:

[Erkki Järvinen]

Kale hyvä, sinä oletkin ammattilainen ja voit kuulla siinä laulussa jotain muuta kuin minä :rolleyes:

ammattilaisten kriteerit myös musiikin suhteen ovat ovat toisenlaiset kuin tavallisen kuuntelijan. Jos joku sävelmä tai esitys ei miellytä tavallista kuulijaa niin varmastikaan hän ei ole väärässä. Se, että suuret massat pitävät jotain esitystä hyvänä ja kerrassaan ainutlaatuisena on pitkälti median ansiota ja saa ainakin minut miettimään entistä tarkemmin minkä arvosanan annan laululle tai ylipäätään esitykselle. Tässä tapauksessa katsoisin, että 5 olisi sopiva numero - siis minun mittapuuni mukaan.

[blue-eyed]

Niin, minä pidän koko esitystä suurena humpuukina ja teatterina. Jokainenhan meistä voi olla todellisuudessa vaikka millainen virtuoosi ja sitten, kun mennään tuollaiseen television tyhjänpäiväiseen viihdeohjelmaan, niin hulluhan se olisi, joka nyt sinne täysin omana itsenään menisi. Yksinkertaista nyt osaa näytellä kuka hyvänsä ja kirpputorilta niitä mummon vaatteita saa. Minusta tuossa oli niin paljon teatteria ja laskelmallisuutta mukana, jopa näiden ns. tuomareiden ilmeissä. Eihän sitä ohjelmaa kukaan muu katsosi kuin ammattilaiset, kuten esim.sirkusviihteen mangerit, jos siellä ei olisi tällaisia hupijuttuja mukana. Kuinka moni tavallisista ihmisistä esim. katsoo Mirjam Helinin laulukilpailua, en minä ainakaan.

Tällaiset "oppimattomat" lyylit tekisivät kilpailuista aivan toisenlaisen :D::D:

Joten minusta, koko Talent on suurta huijausta ja piste.

[Juha]

Saat luonnollisesti olla mitä mieltä tahansa minun puolestani, mutta kannattaa aina tarkistaa faktat. Henkilöhän on tehnyt omassa pienessä piirissään hyväntekeväisyyttä iät ja ajat - mukavaa, että vihdoinkin saa tunnustusta laajemmaltikin.

Humpuukia tai ei, minun silmissäni kyseisen laulajan arvo nousee jatkuvasti. Mahtavaa :)


Juha

[Laila Pitkänen]

Hej Sami Lehtonen,
Olipa hauska vinkki katsoa Knäckebrödpojkarna!
Palatakseni Susan Boyle´n esittämään "I Dreamed a Dream", se oli HYVÄ ESITYS! Tällä palstalla olen lukenut muutaman kyynisen, ja jopa vähän ilkeämielisenkin kommentin. Huhhuh!
Niin, ihmiset pitävät eri asioista. Minä pidän Susan Boyle´sta,
Och jag gillar knäckebröd!

Kevätterveisin
Laila Pitkänen

[Erkki Järvinen]

Minä pidän Susan Boyle´sta; on jossakin määrin eri asia kuin se pitääkö hänen esityksestään. Kuvitellaan, että hänen esitystään olisi voinut seurata vain radiosta ja esittäjän taustoista ei kuulijoilla olisi ollut mitään tietoa. Olisiko hänestä tehty niin suuri numero kuin olen ymmärtänyt.

[Kalevi Ukkola]

ammattilaisten kriteerit myös musiikin suhteen ovat ovat toisenlaiset kuin tavallisen kuuntelijan. Jos joku sävelmä tai esitys ei miellytä tavallista kuulijaa niin varmastikaan hän ei ole väärässä. Se, että suuret massat pitävät jotain esitystä hyvänä ja kerrassaan ainutlaatuisena on pitkälti median ansiota ja saa ainakin minut miettimään entistä tarkemmin minkä arvosanan annan laululle tai ylipäätään esitykselle. Tässä tapauksessa katsoisin, että 5 olisi sopiva numero - siis minun mittapuuni mukaan.

Hmm...
Olisiko Erkin mittapuu 10: stä 4: jään niin kuin ennen vanhaan koulussa laulunumeroita opettajat jakoivat ?

kale

[Heikki Koskela]

Niin, minä pidän koko esitystä suurena humpuukina ja teatterina. Jokainenhan meistä voi olla todellisuudessa vaikka millainen virtuoosi ja sitten, kun mennään tuollaiseen television tyhjänpäiväiseen viihdeohjelmaan, niin hulluhan se olisi, joka nyt sinne täysin omana itsenään menisi. Yksinkertaista nyt osaa näytellä kuka hyvänsä ja kirpputorilta niitä mummon vaatteita saa. Minusta tuossa oli niin paljon teatteria ja laskelmallisuutta mukana, jopa näiden ns. tuomareiden ilmeissä. Eihän sitä ohjelmaa kukaan muu katsosi kuin ammattilaiset, kuten esim.sirkusviihteen mangerit, jos siellä ei olisi tällaisia hupijuttuja mukana. Kuinka moni tavallisista ihmisistä esim. katsoo Mirjam Helinin laulukilpailua, en minä ainakaan.

Tällaiset "oppimattomat" lyylit tekisivät kilpailuista aivan toisenlaisen :D::D:

Joten minusta, koko Talent on suurta huijausta ja piste.

Huomenta vaan tasapuolisesti. En oikein saanut lonkkakipujen takia unta, joten rupesin minäkin manipuloijaksi.

Nähtävästi esitys oli hyvä sen saaman palautteen perusteella. Jokainen taiteilija - olipa hän hyvä tai huono kenen tahansa mittapuun mukaan - kokisi tämämkaltaisen huomion myönteisenä asiana, jos hänellä olisi halu menestyä urallaan. En pidä Susann Boylea esiintyvänä laulajana. Hänen edellinen esiintymisensä levylaulajana on todella kaukana takana päin. Levy on tehty hyväntekeväisyyttä varten. Se kuvaa kyllä mielestäni laulajan motiiveja ja arvelen esiintymisen olleen kaukana humpuukista.

Mutta olennaista Boylen esiintymisessä oli ilman muuta hänen kaunis lauluäänensä ja esiintymisvarmuutensa sekä esittämiseen sopiva laulu. Minä näen lauluvalinnassa jopa pientä protestin olemusta. Ulkoiset tekijät eivät tee hänen esityksestään humpuukia, jos vaikka tuomari(t) olikin hyvin ylimielinen jopa arvostelussaan. Talentin puolelta esitys saattoi tavoitella huonon ohjelman rajoja mutta esiintyvä henkilö oli hyvä varmasti sadan miljoonan kuunteljan mielestä vain ja ainoastaan hyvän laulutaitonsa ja -äänensä puolesta. Jospa hän oli valinnut vaatetuksensa Viktor Hugon romaanin mukaan. Sitäpaitsi työtön vajaa viisikymppinen nainen saattaakin käydä silloin tällöin kirpputorilla taloudellisten syiden takia.

[Mariasparf]

On huomioitava , että harrastajana harrastajien joukosta hän oli myönteinen yllätys - enemmänkin . Ainakin raaka-ainetta on.

Kaipa osallistujista jonkinlainen ennakkotieto on ollut ettei naamiointiin tarvitse mennä. Jokin merkillinen syy johtaa jotkut repimään Susan Boylen pala palalta analyysiin ja mikroskoopin alle. Tämähän oli kilpailu , karsinta joka johti mahdollisuuteen. Mahdollisuusko tässä halutaan tukahduttaa?

Olen kuullut tilanteista joissa opettaja on vähätellyt lahjakasta oppilasta ja keksinnön tehneeltä on idea varastettu. Toivoa vain sopii , että Susan Boylen lahjoja ohjataan ja kehitetään näkemyksellisesti persoonallisen tyylin hiomiseksi.

Mariasparf

[Seppo Niinioja]

Susan Boylesta on tullut elämää suurempi kysymys. Ehdotan että ryhdymme vaihteeksi etsimään hänen sukujuuriaan. Olisikohan irlantilaisen fyysikon ja kemistin Robert Boylen (1627-1691) sukua?

Ei hänestä nyt sen enempää, mutta tänä iltana klo 20-23 Finlandia-talolla on, jos oikein autoradiosta kuulin, suomalaisten ei-ammattilaisten viidemusiikkia esittävien maahanmuuttajien laulukilpailu Ourvison, jota en ole ennen huomannut, ks. http://www.ourvision.fi/ . Melkein veikkaan että tuomaristolla ja yleisöllä on aikakin enemmän tapoja kuin noilla briteillä. Ymmärtääkseni luvassa on pikemminkin elämäniloa kuin nyyhkytarinoita, esim. brasilialais-intialaisin voimin. On tietysti selvää, että niiden esitysten arvo on enintään promillen murto-osia Susan Boylen taiteeseen verrattuna YouTube-mittarilla mitattuna. Yrittävät kuitenkin kotoutua tähän länsimaiseen roskakulttuuriimme.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Siitä vaan lukemaan jotain hänen sukuunsa liittyvää:

http://en.wikipedia.org/wiki/Susan_Boyle#Personal_life

Luulen, että sukujuuria tällä kertaa ei löydy Suomesta niinkuin Obaman ja muiden kuuluisien Amerikan serkkujen. Mainittakoon, että Peter Nygårdin (tekstiilikauppias Kanadassa) sukujuuret ovat lähtöisin tuolta itäpuolelta Alajärveä.

[Seppo Niinioja]

Siitä vaan lukemaan jotain hänen sukuunsa liittyvää:

http://en.wikipedia.org/wiki/Susan_Boyle#Personal_life

Luulen, että sukujuuria tällä kertaa ei löydy Suomesta niinkuin Obaman ja muiden kuuluisien Amerikan serkkujen. Mainittakoon, että Peter Nygårdin (tekstiilikauppias Kanadassa) sukujuuret ovat lähtöisin tuolta itäpuolelta Alajärveä.

Kuinka helppoa elämä nykyään onkaan. Ei sillä että olisin Susanin juurista tai muustakaan häneen liittyvästä erityisesti kiinnostunut, mutta kun tämä on Suku-Forum (erikseen noita sanoja en kerta kaikkiaan voi kirjoittaa, tuskallisesti edes tuossakaan muodossa.)

Minulla ei tietenkään ole puheoikeutta musiikin suhteen, mihin tarvitaan vähintään kymppi laulussa ja soitossa. Minulla oli aina vain seiska, ei musiikkiopiston tai korkeampaa tutkintoa eikä julkisia esiintymisiä, paitsi vähän karaokea lähiökapakassa ja tuo Egil Cederlöfin nokkahuilukoulu ja kylpyhuonelaulu.

Ei siinä auta yli puolen vuosisadan musiikin harrastus, kymmenet oopperanäytännöt ja sadat omat levyt eikä mikään muukaan. Korkein totuus tässä asiassa on niiden hallussa, joilla on virallista näyttöä musikaalisuudestaan.

Seppo Niinioja

[Erkki Järvinen]

On huomioitava , että harrastajana harrastajien joukosta hän oli myönteinen yllätys - enemmänkin . Ainakin raaka-ainetta on.

Kaipa osallistujista jonkinlainen ennakkotieto on ollut ettei naamiointiin tarvitse mennä. Jokin merkillinen syy johtaa jotkut repimään Susan Boylen pala palalta analyysiin ja mikroskoopin alle. Tämähän oli kilpailu , karsinta joka johti mahdollisuuteen. Mahdollisuusko tässä halutaan tukahduttaa?

Olen kuullut tilanteista joissa opettaja on vähätellyt lahjakasta oppilasta ja keksinnön tehneeltä on idea varastettu. Toivoa vain sopii , että Susan Boylen lahjoja ohjataan ja kehitetään näkemyksellisesti persoonallisen tyylin hiomiseksi.

Mariasparf

Tuskinpa täällä kukaan on lähtenyt "repimään" Susan Boylea, eihän täällä monikaan ole vähätellyt hänen esitystään - valtaosa mielestäni on pitänyt hänen esitystään loistavana joten kai joukkoon mahtuu muutama kriittinen arvostelu ilman, että sitä tulkittaisiin repimiseksi.

[Heikki Koskela]

Minulla ei tietenkään ole puheoikeutta musiikin suhteen, mihin tarvitaan vähintään kymppi laulussa ja soitossa. Minulla oli aina vain seiska, ei musiikkiopiston tai korkeampaa tutkintoa eikä julkisia esiintymisiä, paitsi vähän karaokea lähiökapakassa ja tuo Egil Cederlöfin nokkahuilukoulu ja kylpyhuonelaulu.

Ei siinä auta yli puolen vuosisadan musiikin harrastus, kymmenet oopperanäytännöt ja sadat omat levyt eikä mikään muukaan. Korkein totuus tässä asiassa on niiden hallussa, joilla on virallista näyttöä musikaalisuudestaan.

Seppo Niinioja

Tuosta puheoikeudesta sanoisin vain, että minun puheoikeuteni perustuu seuraavaan käskyyn, joka sanotaan kotona ajoittain (= melko usein): "Ole hiljaa ja kuuntele mitä minulla on asiaa!" Puhu siinä sitten!

Tuosta lauluäänestä sanoisin, että suuressa lapsiparvessa varttuessani oli käytettävä riittävän kuuluvaa ääntä, jotta tuli huomioiduksi muitten joukossa. Sen taidon osasin. Lisänä oli äidin salakavala juoni saada meidät syömään jo osittain homehtunutta leipää vakuutettuaan meille, että home kehittää kauniin lauluäänen. Toive oli turha kuten myöhemmin aikuisiällä kävi ilmi. Nykyisinhän homeista leipää ei edes ole olemassa, koska se ei homehdu lainkaan.

[Tuulakki]

Eikö ole kuitenkin mukavaa, että kaikki kukat saavat kukkia ja kaikki linnut laulaa. Lienee turha miettiä musiikin syvintä olemusta liian vakavasti ottaen. Koulun laulunumerokin lienee vanhanaikainen peruste yhtään millekään asialle! Saati sitten mielipiteiden esittämisen oikeudelle tai pätevyydelle. Susan Boylen ääni vain sattui toisille kolahtamaan kaikkine herkullisine vivahteineen, toisia se näemmä iski suoraan korvaan, mutta vaihteluhan vain virkistää, kun ei olla Lappeenrannan laululavoilla. Ekan todistukseni laulunumero muuten nousi huimasti opettajan vaihdoksen myötä...joten siis kaikki te, joilla oli huono numero, olitte väärän opettajan luokassa tai sitten kävitte koulua liian vähän aikaa http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon10.gif

Kun toi Turu murre ny o julistett Suamen kamalimmaks murtteks http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon9.gif ni "syntyperältän kaksikiälisen" mää voissin tähä lopuks sanno sill mun toisel äirinkiälel: "ei hyväkkä miltä näyt jolsei huanoi joukos ol".

Käännöksen voitte lunastaa nimimerkin haltijalta kohtuullista palkkiota vastaan.http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

Lämmintä viikonloppua vaan kaikille!

[Sami Lehtonen]

ammattilaisten kriteerit myös musiikin suhteen ovat ovat toisenlaiset kuin tavallisen kuuntelijan. Jos joku sävelmä tai esitys ei miellytä tavallista kuulijaa niin varmastikaan hän ei ole väärässä. Se, että suuret massat pitävät jotain esitystä hyvänä ja kerrassaan ainutlaatuisena on pitkälti median ansiota ja saa ainakin minut miettimään entistä tarkemmin minkä arvosanan annan laululle tai ylipäätään esitykselle. Tässä tapauksessa katsoisin, että 5 olisi sopiva numero - siis minun mittapuuni mukaan.

Tähän on pakko sanoa, että kauneus on katsojan silmässä - tai tässä tapauksessa korvassa. Jotkut väittävät, ettei makuasioista kannata kiistellä. Se ei ole totta. On olemassa vain faktoja ja sitten makuasioita - ja ainakaan niistä faktoista ei kannata kiistellä.

Alkuperäinen kappale ei ole minulle tuttu enkä ole myöskään jaksanut syventyä sanojen sisältöön. Silti esitys oli teknisesti melko hyvä ja jopa hieman tulkintaakin oli havaittavissa vaikka juutuupin tekninen toteutus dynamiikan söikin. Jos tuo vitonen on mielestäsi Susan Boylen laulunumero niin se on vahvasti pelleilyä. Sillä arvostelulla kansa/peruskoulussa laulun olisi saanut suoritettua 10% ja loput olisivat saaneet ehdot.

Mitä ammattimuusikoihin tulee, niin minusta mikään ei ole huvittavampaa, kuin klassisen koulutuksen saanut laulaja laulamassa partituuri kädessään - ikään kuin kappaletta ei voisi opetella ulkoa. Laulaminen - muualla kuin kuorossa - ei myöskään mielestäni koskaan ole pelkästään tekninen suoritus vaan sooloartistin omalla instrumentillaan tuottama tulkinta säveltäjän työstä. Keskinkertainen laulutaito yhdistettynä onnistuneeseen tulkintaan on aina parempi kuin teknisesti virheetön laulusuoritus vailla henkeä.

[Sami Lehtonen]

Kun toi Turu murre ny o julistett Suamen kamalimmaks murtteks http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon9.gif ni "syntyperältän kaksikiälisen" mää voissin tähä lopuks sanno sill mun toisel äirinkiälel: "ei hyväkkä miltä näyt jolsei huanoi joukos ol".

Käännöksen voitte lunastaa nimimerkin haltijalta kohtuullista palkkiota vastaan.http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

Lämmintä viikonloppua vaan kaikille!

En tiedä onko se kamalin, mutta ainakin yksi hauskimmista. Esittämässäsi lausessa muuten kauniisti kiteytyy yksi Turun murteen perusprinsiipeistä - eli negaation käyttö. Tässä minua opasti muutama aboriginaali turkulainen. Yhtenä pitkän aikavälin harrastuksena minulla on ollut erilaisten murteiden matkiminen, jossa olen todella huono, mutta yleensä olen onnistunut esiintymään Turussa tamperelaisena ja Tampereella turkulaisena.

Eli ulkopaikkakuntalaisen korvassa turkulaiselta kuulostaisi mm. "Olik tää ny täsä?", mutta paikallisten mukaan se tulee esittää negaatiolla eli "Ei sunka tää ny täsä ollu?"

[Juha]

Turkulainen suhtautuu kaikkeen reippaan vihamielisesti ja negatiivisesti. Näin ei tule elämässä pettymyksiä!




Juha

[Erkki Järvinen]

....... Silti esitys oli teknisesti melko hyvä ja jopa hieman tulkintaakin oli havaittavissa vaikka juutuupin tekninen toteutus dynamiikan söikin. Jos tuo vitonen on mielestäsi Susan Boylen laulunumero niin se on vahvasti pelleilyä. Sillä arvostelulla kansa/peruskoulussa laulun olisi saanut suoritettua 10% ja loput olisivat saaneet ehdot.

Kansakoulussa huonokin laulaja sai 5 numeron ja varmaan perusteluna oli se, että äänellään se lintukin laulaa. - Se joka ei suostunut laulamaan sai karttakeppiä ja lensi nurkkaan saaden numerokseen 4.
Olen siis antanut vitosen tuon kaavan mukaisesti ilman mitään pelleilyä minun taholtani - jos pelleilyä on ilmennyt niin se on sitten aivan muualla.

[Heikki Koskela]

Kansakoulussa huonokin laulaja sai 5 numeron ja varmaan perusteluna oli se, että äänellään se lintukin laulaa. - Se joka ei suostunut laulamaan sai karttakeppiä ja lensi nurkkaan saaden numerokseen 4.
Olen siis antanut vitosen tuon kaavan mukaisesti ilman mitään pelleilyä minun taholtani - jos pelleilyä on ilmennyt niin se on sitten aivan muualla.

Ei veikkonen se kansakoulussakaan ihan noin mennyt, mutta olkoon!

Erkin arvio Boylen annista on tullut selväksi ja arvio on hänen omansa. Meillä ihmisillä tahtoo suhtautuminen tämäntapaisiin asioihin olla niin erilainen. Joku tykkää Matti Nykäsen laulannasta ja joku toinen Kim Borgin ja loput siltä väliltä. Siihen väliin luulisin mahtuvan Boylenkin kun se väli on luullakseni riittävän suuri.

Henkilökohtainen käsitykseni Susan Boylen esityksestä ykisnkertaisesti sanottuna on koskettava. Minunkin mielestäni vitosen antaminen tästä esityksestä on pelleilyä.

[Erkki Järvinen]

Ei veikkonen se kansakoulussakaan ihan noin mennyt, mutta olkoon! .........
Minunkin mielestäni vitosen antaminen tästä esityksestä on pelleilyä.

Kyllä Heikki ainakin meillä kansakoulussa meni just´noin kuten kerroin; meillä saattoi pojissa olla sellaisiakin joilla oli todella kympin laulunääni suotu mutta eivät suostuneet laulamaan opettajan tehdessä tiettäväksi, että nyt sitten kaikki laulavat. - Tiedä oliko se sitten pelleilyä, että saivat nelosen numerokseen ja ne joilla ei ollut laulunääntä mutta jotka lauloivat niin saivat viitosen. Itselleni ei ole suotu laulunääntä ja tietäen sen en myöskään koskaan asettanut itseäni pelleksi vaikka opettaja kuinka komensi. Siispä minulla on todistuksessa numero 4 laulun kohdalla.

Pidän todella paljon musiikista ja laulusta vaikka minulle ei olekaan suotu soittamisen tai laulamisen lahjoja itselleni; se on vain niin, että sitä joko pitää jonkun esittämistä lauluista, sävelmistä, sovituksista - tai sitten yksinkertaisesti ei pidä. Pitääkö vai ei niin se on asia joka on jokaisen arvioitava itse tykönään. - Tässä on nyt käynyt kuten Seppo taisi mainita, että asiaa on paisuteltu turhankin paljon, mutta "ei ole mitään niin pientä etteikö sitä voisi pullistaa suhteettomaksi." (Ruckertin Laki), toisaalta kuitenkin "Kun ihmiset voivat tehdä vapaasti mitä haluavat, he yleensä alkavat matkia toinen toistaan." (Hofferin Laki).

[Heikki Koskela]

Kyllä Heikki ainakin meillä kansakoulussa meni just´noin kuten kerroin; meillä saattoi pojissa olla sellaisiakin joilla oli todella kympin laulunääni suotu mutta eivät suostuneet laulamaan opettajan tehdessä tiettäväksi, että nyt sitten kaikki laulavat. - Tiedä oliko se sitten pelleilyä, että saivat nelosen numerokseen ja ne joilla ei ollut laulunääntä mutta jotka lauloivat niin saivat viitosen. Itselleni ei ole suotu laulunääntä ja tietäen sen en myöskään koskaan asettanut itseäni pelleksi vaikka opettaja kuinka komensi. Siispä minulla on todistuksessa numero 4 laulun kohdalla..

Kyllä kaikilla on laulunääni. Asenteet ratkaisee toimintatavan sekä opettajan että oppilaan puolelta. Meinaan - puhun nyt katederin puolelta, kun tuli annettua laulun lumeroita 1950-luvun lopulla parisen vuotta.

Menenkin tästä laittamaan asuntovaunua matkustuskuntoon kun pitäisi lähteä lapsenlasten kaitsijaksi ensiviikon loppuna.

[Tuulakki]

Turkulainen suhtautuu kaikkeen reippaan vihamielisesti ja negatiivisesti. Näin ei tule elämässä pettymyksiä!
Juha

Olen kanssasi samaa ja eri mieltä! Vihamielisyyttä todella nostaa joskus jatkuva "turkulaisuuden" esillenosto mediassa ja joka kerta negatiivisessa mielessä, mutta kohottaahan se onneksi toimittajien itsetuntoa. Vaikutamme silloin hyvin positiivisesti heidän omanarvontuntoonsa!

Henkilökohtaisesti koin aina kalikan kalahtavan avatessani suuni "muualla Suomessa", jos virallinenkin työasia keskeytyi kanssaihmisen virneeseen ja kysymykseen: mitä Turkkussen kuulu. Päivän pelastus kysyjälle - eli jo toinen positiivisuuspinna turkulaisille!:rolleyes::rolleyes:

Tsemppiä Samille Turun murteen oppimiseksi! Tamperelaiset onkin maailman mukavinta väkeä, turkulaisten jälkeen. :) Ettekö te voisi tosissanne yrittää irrottaa tätä Turun seutua Suomi-mantereesta omaksi verovapaaksi saarivaltioksi, pliis? Muuten lähdemme anomaan turvapaikkaa Ruotsista äidinkielemme syrjinnän takia!

Molto bene = ei huano juttu! :D:

[Kalevi Ukkola]

Kansakoulussa huonokin laulaja sai 5 numeron ja varmaan perusteluna oli se, että äänellään se lintukin laulaa. - Se joka ei suostunut laulamaan sai karttakeppiä ja lensi nurkkaan saaden numerokseen 4.
Olen siis antanut vitosen tuon kaavan mukaisesti ilman mitään pelleilyä minun taholtani - jos pelleilyä on ilmennyt niin se on sitten aivan muualla.

Niin, se "kuuluisa" musikaalisuusprosentti !

No, minulla oli laulussa 7 kun otin rahana 3 markkaa. ;)

kale

[Matti Lund]

Olen kanssasi samaa ja eri mieltä! Vihamielisyyttä todella nostaa joskus jatkuva "turkulaisuuden" esillenosto mediassa ja joka kerta negatiivisessa mielessä, mutta kohottaahan se onneksi toimittajien itsetuntoa. Vaikutamme silloin hyvin positiivisesti heidän omanarvontuntoonsa!

Henkilökohtaisesti koin aina kalikan kalahtavan avatessani suuni "muualla Suomessa", jos virallinenkin työasia keskeytyi kanssaihmisen virneeseen ja kysymykseen: mitä Turkkussen kuulu. Päivän pelastus kysyjälle - eli jo toinen positiivisuuspinna turkulaisille!:rolleyes::rolleyes:

Tsemppiä Samille Turun murteen oppimiseksi! Tamperelaiset onkin maailman mukavinta väkeä, turkulaisten jälkeen. :) Ettekö te voisi tosissanne yrittää irrottaa tätä Turun seutua Suomi-mantereesta omaksi verovapaaksi saarivaltioksi, pliis? Muuten lähdemme anomaan turvapaikkaa Ruotsista äidinkielemme syrjinnän takia!

Molto bene = ei huano juttu! :D:


Joskus voi tulla pettävä vaikutelma, että viisi miljoonaa suomalaista on vastaan sataatuhatta turkulaista. Turkulaiset joutuvat siis tässä vaikutelmassa pahasti alakynteen.

Turun murre on sellaista sangen äkäisesti sylkeväistä varsinkin, kun puhuja haluaa korostaa jotain asiaa, mutta sellaisessa leppoisassa Turun torilla rupattelussakin se singahtelee erittäin varautuneesti eli vähäsen harmistuneen tahi vihastuneen oloisesti. Sitä voisi luonnehtia perusolemukseltaan pisteliääksi; sanat ovat kuin pieniä nuolia, joita singotaan suusta. Tästä puheensävystä, joka on pelkästään teknistä, tietysti asiaa tuntemattomilla muilla suomalaisilla tulee herkästi sellainen väärintulkinta, että kaikki Turkulaiset heräävät joka päivä väärällä jalalla ylös ja ovat heti nyrkit ojossa, jos heidän kanssaan ei olla täysin samaa mieltä ...

Toisaalta turkulaisen korvan näkökulmasta saattavat peräpohjalaisten mölkötykset ja savolaisten jaaritukset kuulostaa luonnottoman hempeiltä, jotta heidän puheisiinsa voisi uskoa; ja joskus turkulainen saattaa kokea savolaisen yksinkertaisen tyhmäksi, vaikka tämä lukisi ilmeisellä ymmärryksellä astrofysiikan väitöskirjaa vain aavistuksenomaisella savolaisella korostuksella.

Turkulaisten puheensävy ei kuitenkaan yksin tai suoranaisesti aiheuta turkulaisten mollaamista, vaan puolittain muut puolustautuvat turkulaisia vastaan näitä mollaamalla ja kuvittelemalla turkulaisten rehentelyssä tai omanarvontunteessa jotain mattiteppomaista yksinkertaisuutta.

Mutta kuinka vaikeaa onkaan Turun murre? Omakohtaisesti sanottuna, olen oppinut aika hyvin monia kieliä ilman, että olen pysyvästi asunut muunkielisissä maissa. Kiinaa tai nipponia en toki osaa, mutta veikkaisin, että jos olisin asunut 2-3 vuotta jommassa kummassa maassa, osaisin aika hyvin jompaa kumpaa kieltä, vähintäänkin toimeentulevaisen auttavaisesti. Mutta vaikka olen nyt asunut Turussa 35 vuotta, en osaa vielä alkeitakaan Turun murteesta.

Hyvin Turun murteensa hallitsevat ovatkin hyviä kielitieteilijöitä, kuten Kalevi Wiik.

terv Matti Lund

[Timo Verho]

Turussa elämäni ensimmäiset 25 vuotta asuneena, voin vakuuttaa, että ei Turun murre mitään vaikeaa ole. Sitähän osaavat pienet lapsetkin. Se, että Matti Lund ei sitä ole oppinut, ei vielä tee siitä vaikeaa.

Tällä palstalla puhuttiin jokin aika sitten, että turkulaisen pitää olla Heidekenillä syntynyt. Se ei myöskään pidä paikkaansa. Turussa oli toinenkin ja vähän hienompana pidetty synnytyssairaala, tohtori Seikon yksityissairaala. Siellä syntyivät arvostaan kiinnipitäneiden äitien lapset. Seikon sairaala sijaitsi Brahenkadun ja Eerikinkadun kulmauksessa ja siitä on säilytetty pääty uuden rakennuksen osana. Seikon sairaala suljettiin 1947-48, koska veljeni syntyi Heidekenillä vuonna 1949.

Timo Verho

[Tuulakki]

...Mutta vaikka olen nyt asunut Turussa 35 vuotta, en osaa vielä alkeitakaan Turun murteesta. ...
terv Matti Lund

Uuden alueen kieltä oppii vain puhumalla sitä paikallisten kanssa kuten mainitsit - ei siis vain torimyyjiä kauhistelemalla. Olipa surullista luettavaa koko synkkä tarinasi oletetusta turkulaisuudesta! Ja minä kun vähän "kerjäsin" rivien välissä tietenkin lievennystä tähän masentavaan maineeseemme, jonka arvostettu (?) Prisma-ohjelma objetiivisuudessaan meille antoi!

Minäkin olen vieraitten kielten ylimmäinen ystävä ja harrastaja, enkä osaa sisäistää sellaista ajatusta, että jokin kieli tai murre on ruma tai kaunis! Aina uutta kieltä aloitettuani on ollut kohokohtia ne hetket, jolloin on oivaltanut jotain uuden kielen puhujien sielunelämästä, vaikka sitä olisi varjostanut sodat, väärän värinen(kö?) politiikka, taitellisuus, oikeus tai vääryys.

Yhteys ihmisten välille syntyy vähillä sanoilla ja halusta kunnioittaa toisen elämäntapaa. Ei oletetuista väärintulkinnoista ja niiden tulkinnoista, edes turkulaisten suuhun pantuna: peräpohjalaiset mölköttävät, savolaiset jaarittelevat jne. - siis Matti Lundin mielestä!

[TerhiA]

Tämä esilletullut kovasti negatiivinen suhtautuminen turkulaisten murteeseen on perinjuurin hämmästyttänyt minut. Näinkö todella? En itse osaa mitenkään pitää lounaismurretta jotenkin rumana, vihaiselta kuulostavana! Taidanpa siis olla ihan poikkeava - siinäkin asiassa.
Murteet ovat suuri rikkaus ja oman murteensa taitajia on ilo kuunnella. Koen suurena puutteena, etten itse ole koskaan mitään murretta oppinut.

[Erkki Järvinen]

Eivät murteet mitään rumia ole, lounaismurre, turkulainen puhetapa on aivan yhtä kaunista ja luontevaa kuunnella kuin mikä tahansa murre.

[JaskaS]

Kun olen kymmenisen vuotta päässyt kesäisin kuulemaan aitoa vanhempien ihmisten puhumaa oman synnyinseutuni varsinais-suomalaista murretta, tulee aina hyvän mielen hymy. Yli 30 vuoden katkon jälkeen en enää itse osaisikaan sitä ainakaan aidosti. Kun täällä pääkaupunkiseudulla kuulee usein savolaisten viäntämistä, siitä taas tuppaa tulemaan väkisinkin nauru.
Siinä on vissi ero :p:

:) Jaska

[Juha]

Sen verta pitää jatkaa, että eihän turun murteessa mitään vikaa ole. Aikoinaan, kun olin koko maan käsittävän konsernin palveluksessa, jouduin joskus yhteispalavereissa ilmoittamaan edustavani Turun toimipistettä.

Tästä oli se hyöty, että muut aina auliisti lupasivat puhua hieman hitaammin, jotta minäkin pysyisin mukana :rolleyes:

Mitä tulee murteisiin yleensä, niin nehän ovat mahtavinta kulttuuria, mitä Suomenmaa pystyy tarjoamaan!

Mitä tulee taas Turkuun, niin sieltä sivistys lähti Suomea valloittamaan (tosin pahat kielet sanovat, ettei se enää koskaan Turkuun palannut kerran lähdettyään).


Juha

ps. mitä turkulainen ydinfyysikko sanoi liikennevaloissa?

"Hiukkasen kiihdytin"

[Seppo Niinioja]

Tämä esilletullut kovasti negatiivinen suhtautuminen turkulaisten murteeseen on perinjuurin hämmästyttänyt minut. Näinkö todella? En itse osaa mitenkään pitää lounaismurretta jotenkin rumana, vihaiselta kuulostavana! Taidanpa siis olla ihan poikkeava - siinäkin asiassa.
Murteet ovat suuri rikkaus ja oman murteensa taitajia on ilo kuunnella. Koen suurena puutteena, etten itse ole koskaan mitään murretta oppinut.

Olen samaa mieltä Terhin kanssa kaikesta tuosta. En pidä kylläkään kaikkia murteita yhtä kauniina, mutta miksi pitäisinkään? Turussa on todella kiva kuunnella paikallisten löpinöitä. Minun pitäisi periaatteessa osata Lopen murretta, joka on tutuinta ja jonka tunnistan, mutta en osaa sitä enkä aidosti mitään muutakaan murretta, kun olen asunut lapsuuteni Kaakkois-Suomessa ja sen jälkeen pääkaupunkiseudulla viimeiset 50 vuotta (hyvänen aika sentään, olen kohta riemuylioppilas!).

Eihän täällä mitään murretta minusta edes ole. Stadin slangia on sanottu sosiaaliseksi murteeksi, mutta ei se oikea murre ole. Sitä opettelemaan olin jo ihan liian iso, kun tänne opiskelemaan tulin, eikä tuollainen sekakieli muutenkaan viehätä. Tekisi mieli sanoa, että se on rumaa ja vaikeaa ymmärtää, mutta en sano, niin ei kenenkään tarvitse pahoittaa mieltänsä.

Analogisesti, oletteko muuten ajatelleet, että monessa maassa parhaat ruoat tulevat usein maakunnista eikä pääkaupungista? Lounais-Suomesta on varmaan lähtöisin muutakin kuin porilainen:), ei nyt tule vaan mieleen.

Palatakseni vielä laulutaiteeseen, josta tämän kertainen nokittelu lähti liikkeelle, lainaan elokuussa pidettävän Mirjam Helin -laulukilpailun tuomariston puheenjohtajaa, tenori Jorma Silvastia (http://www.mirjamhelin.fi/default.asp?docId=15186 ), jonka mukaan taide ja kilpaileminen ovat yhteen sovitettavissa, vaikkakin asetelma on ristiriitainen. Yhtäältä nuorille taiteilijoille on hyvä tarjota kilpailujen kaltaisia kanavia päästä esille. Ei sovi myöskään vähätellä kilpailujen taloudellista merkitystä; palkintorahat voivat esimerkiksi mahdollistaa lauluopintojen jatkuvuuden. Toisaalta Silvasti on hyvin tietoinen siitä, että kyse on makuasioista.
"Kukaan ei loppujen lopuksi pysty sanomaan, kuka on maailman paras sopraano, tenori tai basso", hän sanoo. "Kilpailutilanteessa joukko nuoria lahjakkuuksia on pantava paremmuusjärjestykseen. Me tuomariston jäsenet toimimme itsenäisesti, ja jokainen meistä muodostaa oman käsityksensä. Ainoa reilu tapa yhdistää nämä käsitykset on käyttää puhdasta matematiikkaa." Koetan paneutua tuohon matematiikkaan YouTube-katselukertojen avulla toiste.

En ole enää ihan varma siitäkään, onko Susan Boyle sopraano, altto vai mitä milloinkin, esim. mezzosopraano. Toivottavasti joku paremmin asioista perillä oleva voi valaista asiaa.

Juhalle toteaisin, että onhan meillä mahtavampaakin kulttuuria kuin murteet. Mainittakoon vaikka sisu, sauna ja perkele:D:!

Seppo Niinioja

[Matti Lund]

Uuden alueen kieltä oppii vain puhumalla sitä paikallisten kanssa kuten mainitsit - ei siis vain torimyyjiä kauhistelemalla. Olipa surullista luettavaa koko synkkä tarinasi oletetusta turkulaisuudesta! Ja minä kun vähän "kerjäsin" rivien välissä tietenkin lievennystä tähän masentavaan maineeseemme, jonka arvostettu (?) Prisma-ohjelma objetiivisuudessaan meille antoi!

Minäkin olen vieraitten kielten ylimmäinen ystävä ja harrastaja, enkä osaa sisäistää sellaista ajatusta, että jokin kieli tai murre on ruma tai kaunis! Aina uutta kieltä aloitettuani on ollut kohokohtia ne hetket, jolloin on oivaltanut jotain uuden kielen puhujien sielunelämästä, vaikka sitä olisi varjostanut sodat, väärän värinen(kö?) politiikka, taitellisuus, oikeus tai vääryys.

Yhteys ihmisten välille syntyy vähillä sanoilla ja halusta kunnioittaa toisen elämäntapaa. Ei oletetuista väärintulkinnoista ja niiden tulkinnoista, edes turkulaisten suuhun pantuna: peräpohjalaiset mölköttävät, savolaiset jaarittelevat jne. - siis Matti Lundin mielestä!


Hei,
En minä ole mitenkään negatiivisesti itse suhtautunut murteisiin enkä mitenkään ottanut kantaa niiden estetiikkaan, vaan yritin analysoida tämän ketjun vapaan hengen mukaisesti sitä, miten eri murrealueiden puheen tuottamisen toisistaan hieman eroavat tekniikat voivat aiheuttaa eroja eri murteiden edustajien välillä täysin samojen viestien ymmärtämisessä. Erilaisista sävyistä muodostuu väärin ymmärrettyjä piiloviestejä. Siis kun ääntä sijoitetaan puheessa eri tavoin ja ponnistellaan puhetta tuotettaessa eri tavoin. Näiden ominaisuuksien suhteen murteet eroavat toisistansa, ja turunmurre erottautuu monia muita terävämmin. - Eikö niin?

Pääsääntöisesti ihmisyksilö voi oppia puhumaan hyvin vain yhtä murretta ja jonkinlainen kuilu säilyy yleensä ottaen muihin murteisiin.

Itse olen Pohjolan "mölköttäjiä" enkä tunne siitä alemmuutta, vaan olen siitä yhtä ylpeä kuin turkulaiset ovat omasta nyreästä narinastaan. Haluan olla upea "mölköttäjä". Turkulaisia pidän jaloina nyrisijöinä.

Ammattitaitoinen näyttelijä pystyy karrikoimaan eri murteita. Kustakin murteesta muodostuu näin teatraalisia murreversioita. Kyllä minäkin kykenen sellaisia oppimaan. Kalevi Wiik on paljastanut valaisevilla esimerkeillä monissa murreanalyyseissään, miten sketsimaakarit ja ulkoturkulaiset näyttelijät ovat kehitelleet mukamas turkulaisia ilmaisuja, mutta osoittanut niissä olevan bluffin ja murteenvastaisuudet. Nämä falset turut ovat menneet tietysti helsinkiläisiin kuin häkä.

Ajatellaanpa Heli Laaksosen runoja, jotka lienevät tällä hetkellä hyvin suosittuja yli murrerajojen, vaikka ne ovat murteeseen sidottuja runoja. Ne ovat turulle hyvin läheistä lounaismurretta, mutteivät tarkalleen turkua. Vaikka en taida sitä murretta, kykenen kuitenkin nauttimaan runojen kauneudesta ja niin nähtävästi monet muutkin muunmurteiset. Jos niitä luen Helin kokoelmasta, minun täytyy kovasti ponnistella sisäisen ääneni kanssa, jotta saisin niistä niiden kaiken kauneuden irti. Sen sijaan, jos kuulen runon Helin itsensä lausumana, kykenen nauttimaan runosta vapaammin, pinnistämättä.

Runonautintoni eivät ole rajoittuneet suomalaisiin murrerunoihin, vaan olen "digannut" myös esimerkiksi romagnolonmurteisia runoja. Romagnolo on hyvin omalaatuinen murre Italiassa ja sen runot ovat yhtä aikaa hyvin kauniin sointuisia ja maanläheisiä. Olen kierrellyt lähes kaikki Romagnolon ikivanhat kylät fillarilla moneen kertaan. Olen kulkenut siellä tuhansia kilometrejä sellaisen sata kertaa sata kilometriä kanttiinsa olevan alueen sisällä. Olen yritellyt rupatella siellä paikallisten kanssa, enimmäkseen iäkkäitten. Jotta keskinäistä ymmärrystä olisi, hankin erään romagnolonmurteen opasvihkosen ja löysin sitten myös hienoja murrerunoja, joita yritin lausuilla itsekseni. Matkoillani usein katsoin vihkosesta murretärppejä ja yritin sitten niitä käyttää. Kokeilin ja kysyin puhekumppanilta, että menikö oikein. Usein meni vähän sinne päin ja sain sitten hyvää opetusta ja muutaman toiston jälkeen tunnustusta, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Murreyrityksen jälkeen, jos ei sattunut pahasti mokaamaan, sai hyvän yhteyden paikallisiin ihmisiin.

terv Matti Lund

[Sami Lehtonen]

Tsemppiä Samille Turun murteen oppimiseksi! Tamperelaiset onkin maailman mukavinta väkeä, turkulaisten jälkeen. :) Ettekö te voisi tosissanne yrittää irrottaa tätä Turun seutua Suomi-mantereesta omaksi verovapaaksi saarivaltioksi, pliis? Muuten lähdemme anomaan turvapaikkaa Ruotsista äidinkielemme syrjinnän takia!

Molto bene = ei huano juttu! :D:

Kiitos tsempistä. Tietääkseni Tampereen yliopiston ei-turkulainen osakunta aikoinaan teki ekskursion Turkuun yrittäen torilla hyppimällä vajottaa koko kylän mereen - sehän on tunnetusti rakennettu hieman huteralle pohjalle.

[Make]

Kiitos tsempistä. Tietääkseni Tampereen yliopiston ei-turkulainen osakunta aikoinaan teki ekskursion Turkuun yrittäen torilla hyppimällä vajottaa koko kylän mereen - sehän on tunnetusti rakennettu hieman huteralle pohjalle.

Ei, ei se noin ihan mennyt. Ensin lyötiin maahan kiiloja Turun rajalle ja lohkaisua sitten yritettiin tehostaa hyppimällä.

Vanhempani ja heidän sukunsa ovat Laitilasta, itse olen syntynyt Uudessakaupungissa ja käynyt ala-, keski- ja lukiokouluni Raumalla. Ja vuodesta 1970 olen ollut Tampereella. Tampereen ja Rauman murteet onnistuvat minulta parhaiten, mutta väitän erottavani 2-3 minuutin kuuntelun jälkeen toisistaan myös Turun, Uudenkaupungin ja Laitilan murteet sillä ne ovat kaikki erilaisia - ja Rauman murre onkin sitten jo ihan oma giäl. Kyä varrmaan on noin nääs.

[Sami Lehtonen]

Minäkin olen vieraitten kielten ylimmäinen ystävä ja harrastaja, enkä osaa sisäistää sellaista ajatusta, että jokin kieli tai murre on ruma tai kaunis! Aina uutta kieltä aloitettuani on ollut kohokohtia ne hetket, jolloin on oivaltanut jotain uuden kielen puhujien sielunelämästä, vaikka sitä olisi varjostanut sodat, väärän värinen(kö?) politiikka, taitellisuus, oikeus tai vääryys.

Kävipä kerran niin, että suomalainen, ruotsalainen ja englantilainen kilpailivat siitä, kenellä on kaunein kieli. Englantilainen aloitti:
"Island, island. Hay islands bride."
Suomalainen vastasi:
"Saari, saari. Heinäsaaren morsian."
Ruotsalaisen vuoro:
....

... ja koska kaikki täällä osaavat enempi vähempi ruotsia, niin jätetään nyt se toinen kotimainen tästä pois, ettei vaan päästä sanomaan, että pitäisin ruotsia rumana kielenä :D:

[TerhiA]

..... turkulaiset ovat omasta nyreästä narinastaan.

Nyreää narinaa??
Näin eritavalla siis kuulemme. Minä kuulen samoin kuin Jaska tuolla kertoi - tulee hyvä mieli.
Näissä sukututkimusympyröissä olen myös ihka ensimmäistä kertaa kuullut eteläpohjalaisten murretta - siitäkin tulee hyvä mieli.

[Seppo Niinioja]

Nyreää narinaa??
Näin eritavalla siis kuulemme. Minä kuulen samoin kuin Jaska tuolla kertoi - tulee hyvä mieli.
Näissä sukututkimusympyröissä olen myös ihka ensimmäistä kertaa kuullut eteläpohjalaisten murretta - siitäkin tulee hyvä mieli.

Olisi sinänsä hyvä pitää laulutaidetta tai sitä muistuttavaa ja murteita koskevat asiat omissa ketjuissaan, vaan minkäs teet. Yksi puhuu aidasta, toinen aidan seipäistä.

Liitteeksi laittamani sarjakuva http://sepponiix.pp.fi/T%e4hti%20on%20syntynyt.jpg yrittää sitkeästi ja varmastikin turhaan puolustaa jonkinlaisia kuluttujan oikeuksia päättää siitä, mistä kukin pitää. Se ratkeaa tietysti silti markkinoilla. Minä en pitänyt tuosta Susan Boyle -showsta sen äärimmäisen typerän toteutuksen takia. Asiaa ei olisi auttanut edes se, että Susan olisi laulanut enkelien äänellä, mistä hän minusta jäi kuitenkin ihan hiukka jälkeen. Olen kuullut sellaisia riittävästi luonnossa eri maiden oopperoissa, alkaen ensimmäisestä Taikahuilustani Wienissä vuonna 1963 voidakseni muodostaa laulajista valistuneen mielipiteeni, vaikka en kehtaa omaa koelaulua tänne toimittaakaan.

Mistä nämä besserwisserit tietävät, ettei koulunumeroilla ole merkitystä? Kyllä niitä edelleen annetaan, ja kyllä meidän lapsillamme ja vanhimmalla yläastetta käyvällä lapsenlapsellamme laulun/soiton numerot on ja rumpukoulun stipendi lisäksi, vaikka ovatkin musiikkiluokalla ja musiikkiopistossa opiskelleet ja yksityistunteja ottaneet.

Minä sain kaikilta opettajilta saman seiskan, mitä edelleen tässä seurassa suuresti häpeän, mutta pidän oikeana arvosteluna. Ei siitä tähän asti ole vaivaa ollutkaan. Jos olisin ryhtynyt laulua opiskelemaan vaikka serkkuni miehen, nykyisen Oopperan eläkeläisen ja diplomilaulunopettajan johdolla, tiedä millaiselle tasolle (en tietysti Susan Boylen) olisin saattanut yltää, hah-hah ja vielä kerran hah.

Tippa tulee kyllä silmään useitakin kertoja muun muassa Matteus-passiota tai Schuberin Keskeneräistä kuunnellessa, mutta ei tämä musikaalisävelmä samalla tavoin sytytä, vaikka selvitin sanatkin. Susan Boylea parempia ovat vielä vaikka Oopperan Operamento-viihdekuoron levytkin (Satumaa, Kuubalainen serenadi ja sitä rataa, trust me, hyvin laulettuina).

Kuten alaa seuranneet tietävät, ns. klassisen ja kevyen musiikin raja on hämärtymässä, mikä on ihan hyvä asia. Musiikki on niin suuri asia meidän perheelleemme, vaikka emme kumpikaan tosiaan laula emmekä soita, että sen ilon soisi mieluusti kaikille mahdollismman monipuolisena. Hiukan opiskelua se tietysti vaatii, kuten mikä tahansa arvokas asia.

Les Miserablesin pohjana olevan Hugon Kurjat tietysti kaikki tietävät, mutta en ole sitä lukenut.

Tällä paasaamisella haluan vain viestittää niille, joita ei jokin sensaatio vakuuta, että harrastakaa, mikäli mahdollsta ihan paikan päällä sellaisia taidemuotoja, joista oikeasti nautitte, muta älkää uskoko sokeasti johonkin Susan Boyleen, kun niin monta parempaakin on YouTuben putkiäänessäkin tarjolla. Sieltä ei oikeastaan pitäisikään katsoa ja kuunnella muuta kuin noita 1940-luvun äänityksiä.

Tässä jäi nyt ns. musikaalisten ihmisten ennenkin vastaan tullut käsittämämätön tai ehkä siltikin käsitettävissä oleva ylimielisyys meitä musiikin kuluttajia ja ammattimuusikkojen elättäjiä kohtaan melkein käsittemättä. Asia on oman messunsa arvoinen, johon täytyy palata erikseen.

Seppo Niinioja

[Juha]

Älä hyvä mies sitten katso, ellet halua :)

Anna kuitenkin meidän muiden nauttia. En minä ainakaan ole koskaan etsinyt maailman parasta laulajaa tai soittajaa - ilahdun vain kovasti, kun tapaan silloin tällöin jonkin omaa mieltäni sykähdyttävän pätkän.

Tähän aloittamaani viestiketjuun on tullut muutamassa päivässä tämä viesti mukaan lukien 76 kappaletta viestejä. Kirjoittajiakin on monia. Lonkalta heitettynä tuollaiset 85-95% porukasta "diggasi" Susania. Mahtavaa.




Juha

[Seppo Niinioja]

Älä hyvä mies sitten katso, ellet halua :)

Anna kuitenkin meidän muiden nauttia. En minä ainakaan ole koskaan etsinyt maailman parasta laulajaa tai soittajaa - ilahdun vain kovasti, kun tapaan silloin tällöin jonkin omaa mieltäni sykähdyttävän pätkän.

Tähän aloittamaani viestiketjuun on tullut muutamassa päivässä tämä viesti mukaan lukien 76 kappaletta viestejä. Kirjoittajiakin on monia. Lonkalta heitettynä tuollaiset 85-95% porukasta "diggasi" Susania. Mahtavaa.




Juha

Enpä minä voi ketään kieltää nauttimasta Susan Boylesta, voinko? Minulle hän ei vaan kolahda ja onhan maailmassa muutakin musiikkia ja seksikkäämpiä esittäjiä, mitä ei sitäkään pidä aliarvioda, vai pitääkö?

Olenhan minä sen tuon Susan Boyle -pätkän katsonut ainakin neljästi, ilmaiseksi. Ketään en pysty estämään muitakaan katsomasta, eikä lauluääni sinänsä huono ole, vain tuo show on ihan hirvittävä, kuten koetin kai selittää. Ei musikaaleissakaan, tässä tapaukessa Victor Hugon Kurjat -romaaniin perustuvassa), hämmästyttävää kyllä musikaalissa Les Miserables mitään vikaa ole, jos ei parempaa musiikkia tunne. Katri Helenakin on todella hyvä ja sympaattinen artisti (artistihallahan tarkoitetaan viihdemusiikin alalla toimivaa), paitsi tuossa kammottavan venyttelevässä tanssilavakohtauksessa lottoarvonnan yhteydessä. Alunperinkin sanoituksessa oli tahatonta komiikkaa: "Taas ma pyynnöin vaivaan, ohjaa tähti mua".

Vähän ihmettelen vielä tekijänoikeuskysymyksiä. Äskeinen lukema oli 46 miljoonaa katsojaa. En tiedä, millaisen palkinnon Susan Boyle sai voitostaan ja ennen kaikkea, miksi hänen esityksensä tekijänoikeudet on luovutettu tai varastettu ilmaiseksi YouTubeen. Jotta hän voisi satsata enemmän hyväntekeväisyyteen, ehdotan hänelle faniklubia, joka maksaisi vaikka vain yhden eurosentin tai vastaavan määrän punnan osissa esityksen katsomisesta. Tulisihan siitäkin sentään 460 000 euroa, mistä hänelle kuuluisi sinänsä kaikki, mutta jos haluaa laittaa jotakin hyväntekeväsiyyteen, niin kaikki kunnia hänelle.

Omasta puolestani laitan varoihini suhteutetun 20 euron vedon sen puolesta, että Susan Boylea, niin wonder-spinster eli ihme-ikäneito kuin onkin, ei ensi vuoden talenttikilpailussa, ei myöskään maailman viihde-estradeilla muisteta millään tavalla. Horribile dictu, mutta habitus ja karisma ei riitä. Eiköhän se näin mene.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Älä hyvä mies sitten katso, ellet halua :)

Anna kuitenkin meidän muiden nauttia. En minä ainakaan ole koskaan etsinyt maailman parasta laulajaa tai soittajaa - ilahdun vain kovasti, kun tapaan silloin tällöin jonkin omaa mieltäni sykähdyttävän pätkän.

Tähän aloittamaani viestiketjuun on tullut muutamassa päivässä tämä viesti mukaan lukien 76 kappaletta viestejä. Kirjoittajiakin on monia. Lonkalta heitettynä tuollaiset 85-95% porukasta "diggasi" Susania. Mahtavaa.




Juha

Ei mitään syytä huoleen: En katso enkä kuuntele sellaista, mitä en halua. Ajat jolloin opiskelin musiikin kuuntelua ovat pitkällä takana.Saatoin jotakin oppiakin.

Tottakai annan muiden nauttia. Miten muuten voisin toimiakaan?

Kuitenki, kaikitenki: Jos täällä sukutukimuksen sijasta ruvetaan puhutaan musiiksta, niin pieni "musiikin kuluttamisen" alkeiskurssi olisi paikallaan. Turhaahan säveltäjän on vain kriitiikoille säveltää, jos työllään elääkin aikoo...

Minä en siis ole mikään vähintään kympin laulaja, mikä ei sekään kuulemma enää riitä, mutta tyhmyyksissäni olen koko ikäni lähinnä klassiseat musiikista tykännyt.

Enempi ei onnistu nyt, kun pitää mennä nukkumaan.

Seppo

[Heikki Koskela]

Enpä minä voi ketään kieltää nauttimasta Susan Boylesta, voinko? Minulle hän ei vaan kolahda ja onhan maailmassa muutakin musiikkia ja seksikkäämpiä esittäjiä, mitä ei sitäkään pidä aliarvioda, vai pitääkö?

Olenhan minä sen tuon Susan Boyle -pätkän katsonut ainakin neljästi, ilmaiseksi. Ketään en pysty estämään muitakaan katsomasta, eikä lauluääni sinänsä huono ole, vain tuo show on ihan hirvittävä, kuten koetin kai selittää. Ei musikaaleissakaan, tässä tapaukessa Victor Hugon Kurjat -romaaniin perustuvassa), hämmästyttävää kyllä musikaalissa Les Miserables mitään vikaa ole, jos ei parempaa musiikkia tunne. Katri Helenakin on todella hyvä ja sympaattinen artisti (artistihallahan tarkoitetaan viihdemusiikin alalla toimivaa), paitsi tuossa kammottavan venyttelevässä tanssilavakohtauksessa lottoarvonnan yhteydessä. Alunperinkin sanoituksessa oli tahatonta komiikkaa: "Taas ma pyynnöin vaivaan, ohjaa tähti mua".

Vähän ihmettelen vielä tekijänoikeuskysymyksiä. Äskeinen lukema oli 46 miljoonaa katsojaa. En tiedä, millaisen palkinnon Susan Boyle sai voitostaan ja ennen kaikkea, miksi hänen esityksensä tekijänoikeudet on luovutettu tai varastettu ilmaiseksi YouTubeen. Jotta hän voisi satsata enemmän hyväntekeväisyyteen, ehdotan hänelle faniklubia, joka maksaisi vaikka vain yhden eurosentin tai vastaavan määrän punnan osissa esityksen katsomisesta. Tulisihan siitäkin sentään 460 000 euroa, mistä hänelle kuuluisi sinänsä kaikki, mutta jos haluaa laittaa jotakin hyväntekeväsiyyteen, niin kaikki kunnia hänelle.

Omasta puolestani laitan varoihini suhteutetun 20 euron vedon sen puolesta, että Susan Boylea, niin wonder-spinster eli ihme-ikäneito kuin onkin, ei ensi vuoden talenttikilpailussa, ei myöskään maailman viihde-estradeilla muisteta millään tavalla. Horribile dictu, mutta habitus ja karisma ei riitä. Eiköhän se näin mene.

Seppo Niinioja

Huomenta Seppo!

Tässä on tainnut käydä nyt sillä viisiin, että olet asettanut painoarvon juutuubiin, jonka tehtävänä on hakea näkyvyyttä, jotta rahavirrat likuvat oikeaan suuntaan. Jos asettaa painoa pelkästään Boylen esitykselle, niin asia näyttää toisenlaiselta. Unohda YouTube ja siihen liittyvä raha ja kuuntele vain Susan Boylea. Kannattaa myös lukea Kurjat. Siitä saa hyvän pohjan ymmärtää myös, miksi Boyle lauloi valitsemansa laulun.

Minäkin kuuntelen "hyvää musiikkia" päivittäin - paitsi Ylen ykköseltä joskus jopa yölläkin, on tuossa näävelin korkeudella parisataa CD-levyä välillä Bruckner-Vivaldi ja vähän muutakin.

Sitäpaitsi Boylen taru todella alkaa ulkonaisesti olla lopussa. Modistit ovat näet hyökänneet hänen kimppuunsa. Boylenkin esiintymisen jälkeen on elämää.

Lähdenkin tästä kohta vetämään asuntovaunua kohti Etelä-Suomea.

[Seppo Niinioja]

Huomenta Seppo!

Tässä on tainnut käydä nyt sillä viisiin, että olet asettanut painoarvon juutuubiin, jonka tehtävänä on hakea näkyvyyttä, jotta rahavirrat likuvat oikeaan suuntaan. Jos asettaa painoa pelkästään Boylen esitykselle, niin asia näyttää toisenlaiselta. Unohda YouTube ja siihen liittyvä raha ja kuuntele vain Susan Boylea. Kannattaa myös lukea Kurjat. Siitä saa hyvän pohjan ymmärtää myös, miksi Boyle lauloi valitsemansa laulun.

Minäkin kuuntelen "hyvää musiikkia" päivittäin - paitsi Ylen ykköseltä joskus jopa yölläkin, on tuossa näävelin korkeudella parisataa CD-levyä välillä Bruckner-Vivaldi ja vähän muutakin.

Sitäpaitsi Boylen taru todella alkaa ulkonaisesti olla lopussa. Modistit ovat näet hyökänneet hänen kimppuunsa. Boylenkin esiintymisen jälkeen on elämää.

Lähdenkin tästä kohta vetämään asuntovaunua kohti Etelä-Suomea.

Tässä aamuisia hajamietteitä täältäkin päin.

Tässä mitään painoarvoa juutuubiin ole asettanut, vaikka se meille putkiaivoille pitäisi sopiakin. YouTubella voi pilata musiikkimakunsa, tai ei opi, miltä musiikki kuulostaa oikeasti luonnossa. Minullahan musiikkimaku ei määritelmänomaisesti voi ollakaan kuin huono.

Tervetuloa Heikki Nurmijärven perukoillekin, jos sattuu matkan varrelle. Meillä on tuossa erinomainen uintipaikka Sääksi eli Sääksjärvi, joka on itse asiassa muutaman kilometrin pituinen lähde. Taidamme saada juomavetemmekin siitä. Vähän kylmää vesi tietysti vielä on, mutta avantouimarille sopivaa. Sukulaistenava testasi sen muutama vuosi sitten. Ponkaisi alle aikayksikön ylös ja videoclipillä kuuluu: Pirskatti, munaskut jäätyy!

Tästä opin taas kerran, että makuuasennossa ei pidä kiistellä. Se on tarkoitettu lepoa, suvunjatkamistoimintoja ja niitä muistuttavia huveja varten. Tuntematonta vähän käänteisesti lainaten: "Jos menet valittamaan, että sinulla on nälkä, ne lyövät eteen sellaisen rätingin, joka todistaa, että sinulla ei voi olla nälkä."

Musikaalit, operetit ja oopperat pitäisi nähdä näyttämöllä. Parhaimmillaan ne ovat tuota Wagnerin lanseeraamaa Gesamtkunstwerkiä, kokonaistaideteoksia. Mm. lavastus ja puvustus ovat olennaisia elementtejä musiikin lisäksi. Les Misérables pyörii edelleen Lontoossa ja liput eivät ole kalliita, vieläpä alennettuja.

Mahdettiinkohan Schönbergin Gurre-Lieder esittää Suomessakin äskettäin? Aika vaikea saada täysi miehitys, kun siinä on kolme tai mieluimmin neljä kuoroa ja kaikkineen kai parisataa soittajaa ja laulajaa. Pitäisi ottaa opiskeluohjelmaan. Lainaan tuohon Schönbergin mietteitä, mutta en malta ryhtyä kääntämään.

Orchestration was finally completed in 1911 and the première was given by Franz Schreker (http://suku.genealogia.fi/wiki/Franz_Schreker) in 1913. By this point, Schoenberg was disenchanted with the style and character of the piece and was churlishly dismissive of its positive reception, saying "I was rather indifferent, if not even a little angry. I foresaw that this success would have no influence on the fate of my later works. I had, during these thirteen years, developed my style in such a manner that to the ordinary concertgoer, it would seem to bear no relation to all preceding music. I had to fight for every new work; I had been offended in the most outrageous manner by criticism; I had lost friends and I had completely lost any belief in the judgement of friends. And I stood alone against a world of enemies.

Tai mikä ettei, googlellahan se sujuu, anteeksi Schönberg!

Orkestraatio lopulta valmistui vuonna 1911 ja première antoi Franz Schreker 1913. Tässä kohdassa, Schönberg oli pettynyt tyyli ja luonne metritavarana ja oli churlishly vähättelevästä sen myönteisen vastaanoton, sanoi: "Olin melko välinpitämättömästi, jos ei edes vähän vihainen. I ennakoitiin, että tämä menestys ei olisi mitään vaikutusta kohtalosta minun myöhemmin toimii. Olin aikana nämä kolmetoista vuotta, joka on kehitetty oma tyyli siten, että tavanomaisessa concertgoer, se näyttää ole missään suhteessa kaikkiin edellisen musiikkia. Jouduin taistelemaan jokaisen uuden työn, minulla oli ollut loukkaantunut erittäin törkeää tavalla kritiikkiä; Olin menettänyt ystäviään ja minulla oli täysin menettänyt mitään uskoa tuomio ystäviä. Ja olin yksin vastaan maailmassa vihollisia.

Schönberghän kehitti 12-säveljärjestelmän. Sitä on helppo laulaa ja soittaa, kun sävellajista ei ole väliä, vai?:confused:

Tässä tämänkertainen vähän yksinkertaisen, mutta vilpittömän harrastajan (amatööri tulee latinan sanasta amare, rakastaa ja siitähän musiikissa, jos missä on kyse) oppitunti musiikin kuuntelijoille ja sellaisiksi aikoville. Valitkaa kuunneltavaksi ja katsottavaksi sellaista, joka itseänne miellyttää ja lukekaa arvostelut muualta kuin täältä, vaikka Hesarista, jossa Hannu-Ilari Lampila kirjoittaa loistavia tekstejä. Hän on perehtynyt muun muassa suomalaiseen oopperaan, josta hän on kirjoittanut Helsingin Sanomiin 1970-luvulta lähtien (Wikipedia) ja pitkään olemme niitä lukeneetkin. Varhaisemmalta ajalta on jäänyt mieleen Uuden Suomen musiikkikriitikkona vuosina 1943—1986 toiminut Heikki Aaltoila, jonka arvostelut olivat suorastaan runoutta. Hänen elämäntyönsä oli muutenkin mittava.

Brucknerit ja Vivaldit löytyvät meidänkin hyllystämme, mutta eniten pidän ehkä tuossa lajityypissä Mozartista, Brahmista ja Schubertista, jonka Keskeneräistä ei voi koskaan itkemättä kuunnella.

Seppo Niinioja

[zappa]

Niin hän se on kateuden karkeraa maljaa toiset ovat heti juottamassa.
Aina on ollut ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmästää erilaisten lahjakkaitten ihmisten lahjakkuutta ovat jopa valmiita tuhoamaan lahjakkaan esim. on monia.

Itse nautin ihmisten erilaisista lahjakkuuksista, joita heille on suotu.
Kyseinen Susan Boyle on erittäin lahjakas laulaja, siitä ei päästä yli
eikä ympäri. Eriasia on pitääkö vai ei makuasioista ei voi kiistellä se
on turhaa.

[Seppo Niinioja]

Poiketakseni laulutaiteesta syrjäpoluille, mieleen muistui takavuosien yhteispohjoismainen musiikkitietokilpailu Kontrapunkti, omasta ja vaimoni mielestä kaikkien aikojen parhaita televisio-ohjelmia. Niin helppoja sävellyksiä ei tietysti mukana ollut, että olisin ne tunnistanut, mutta säveltäjän sentään silloin tällöin. Formaattiin kuului, että vastausta pohdiskeltiin pitkään, vaikka joukkue olisi sävellyksen tuntenutkin, siis vähän kuten Uutisvuodossa.

Yleisön pyynnöistä huolimatta yritän nyt leikkiä vähän Kontrapunktin skoonelaisittain murtanutta loistavaa juontajaa kykyjäni vastaavalla tasolla. Oppiäitinäni on viime vuosina ollut myös Yleisradion ohjelmistopäällikkö, etc., etc., FM Minna Lindgren
(http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/minnalindgren ), jolta pyysin omistuskirjoituksen vuoden 1998 kirjamessuilla hänen pakinakokoelmaansa Musiikki on vakava asia. M.L. kirjoitti omistukseksi: "Vakavasti ja ylevästi." Kuolemanvakavasti hän ei kuitenkaan musiikkiin suhtaudu. Kirjassa kerrotaan mm. maailmanhistorian ainoasta tunnetusta nenättömästä säveltäjästä, tsekkiläisestä Josef Myslivečekistä.

Alla on kolme musiikkinäytettä, joiden notaatiota on teknisistä syistä huomattavasti yksinkertaistettu. Papukaijamerkki on luvassa ensimmäiselle tunnistajalle. Kilpailu on avoin vain harrastajille. Vaimo tietysti tunnistaa nämä jopa minun esittäminäni. Mahdollista virheistä näytteissä en vastaa.

Näyte 1 (orkesterisävellys):

tilulii, tilulii, tiluliili!
tilulii, tilulii, tilulii.

Alemmassa rivissä on saamani asiantuntijalausunnon mukaan virhe, mutta en ole keksinyt, mikä.

Näyte 2 (kriittinen arvostelu)

Laulajan ääni on matalaa korinaa ja röhkinää, joka on kuitenkin kimakampaa kuin Oopperan kuoron bassojen ääntely. Se muistuttaa vihaisen koiralauman ärhentelyä ja kantaa sopraanojen kirkunankin yli.

Näyte 3 (orkesterisävellys):

Muuuummo kanasensa niitylle ajoi,
.....


Hyvää päivän jatkoa.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Poiketakseni laulutaiteesta syrjäpoluille, mieleen muistui takavuosien yhteispohjoismainen musiikkitietokilpailu Kontrapunkti, omasta ja vaimoni mielestä kaikkien aikojen parhaita televisio-ohjelmia. Niin helppoja sävellyksiä ei tietysti mukana ollut, että olisin ne tunnistanut, mutta säveltäjän sentään silloin tällöin. Formaattiin kuului, että vastausta pohdiskeltiin pitkään, vaikka joukkue olisi sävellyksen tuntenutkin, siis vähän kuten Uutisvuodossa.

Yleisön pyynnöistä huolimatta yritän nyt leikkiä vähän Kontrapunktin skoonelaisittain murtanutta loistavaa juontajaa kykyjäni vastaavalla tasolla. Oppiäitinäni on viime vuosina ollut myös Yleisradion ohjelmistopäällikkö, etc., etc., FM Minna Lindgren
(http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/minnalindgren ), jolta pyysin omistuskirjoituksen vuoden 1998 kirjamessuilla hänen pakinakokoelmaansa Musiikki on vakava asia. M.L. kirjoitti omistukseksi: "Vakavasti ja ylevästi." Kuolemanvakavasti hän ei kuitenkaan musiikkiin suhtaudu. Kirjassa kerrotaan mm. maailmanhistorian ainoasta tunnetusta nenättömästä säveltäjästä, tsekkiläisestä Josef Myslivečekistä.

Alla on kolme musiikkinäytettä, joiden notaatiota on teknisistä syistä huomattavasti yksinkertaistettu. Papukaijamerkki on luvassa ensimmäiselle tunnistajalle. Kilpailu on avoin vain harrastajille. Vaimo tietysti tunnistaa nämä jopa minun esittäminäni. Mahdollista virheistä näytteissä en vastaa.

Näyte 1 (orkesterisävellys):

tilulii, tilulii, tiluliili!
tilulii, tilulii, tilulii.

Alemmassa rivissä on saamani asiantuntijalausunnon mukaan virhe, mutta en ole keksinyt, mikä.

Näyte 2 (kriittinen arvostelu)

Laulajan ääni on matalaa korinaa ja röhkinää, joka on kuitenkin kimakampaa kuin Oopperan kuoron bassojen ääntely. Se muistuttaa vihaisen koiralauman ärhentelyä ja kantaa sopraanojen kirkunankin yli.

Näyte 3 (orkesterisävellys):

Muuuummo kanasensa niitylle ajoi,
.....


Hyvää päivän jatkoa.

Seppo Niinioja


Ihan helppoa:

Näyte yksi: Esiintyjä Nummisuutarin Esko (sama nuori mies, joka sai pakit morsioltaan ja joka toivoi pyllyynsä pitkää pyrstö tai jotain), libretto A.Stenvall (A. Kivi)

Näyte kaksi: Sikalauma kaukalolla umpeloisia syömässä, libreton kirjoittaja tuntematon (ja pysyykin).

Näyte kolme: Marjatta ja Martti Pokela, sanat: minulle tuntematon riimittäjä.

Hyvää päivän loppupuolta.

[Seppo Niinioja]

Ihan helppoa:

Näyte 1 (orkesterisävellys):

tilulii, tilulii, tiluliili!
tilulii, tilulii, tilulii.

Alemmassa rivissä on saamani asiantuntijalausunnon mukaan virhe, mutta en ole keksinyt, mikä.

Näyte 2 (kriittinen arvostelu)

Laulajan ääni on matalaa korinaa ja röhkinää, joka on kuitenkin kimakampaa kuin Oopperan kuoron bassojen ääntely. Se muistuttaa vihaisen koiralauman ärhentelyä ja kantaa sopraanojen kirkunankin yli.

Näyte 3 (orkesterisävellys):

Muuuummo kanasensa niitylle ajoi,
.....

Näyte yksi: Esiintyjä Nummisuutarin Esko (sama nuori mies, joka sai pakit morsioltaan ja joka toivoi pyllyynsä pitkää pyrstö tai jotain), libretto A.Stenvall (A. Kivi)

Näyte kaksi: Sikalauma kaukalolla umpeloisia syömässä, libreton kirjoittaja tuntematon (ja pysyykin).

Näyte kolme: Marjatta ja Martti Pokela, sanat: minulle tuntematon riimittäjä.

Hyvää päivän loppupuolta.

Aika hyvin, mutta Heikkihän onkin oikeastaan ammattilainen, viuluntekijä ja kaikkea.

Laitan tähän vielä lisähuomautuksia ja vihjeitä

Näyte 1 (orkesterisävellys):

tilulii, tilulii, tiluliili!
tilulii, tilulii, tilulii.

Alemmassa rivissä on saamani asiantuntijalausunnon mukaan virhe, mutta en ole keksinyt, mikä.

Tässä on tosiaan kyseessä neliosainen orkesterisävellys, jossa ei ole librettoa. Sävellaji on g-molli, vaikka ei se tuosta näytteestä oikein ilmene. Huomattakoon, että Nummisuutarin Esko laulaa

"Tilulii, tilulii,
tilulilu lilulii"

Tämä on kaiketi sävellettykin Nummisuutarien näytelmämusiikiksi, mutta en malta etsiä. Aleksis Kivi olisi saattanut Eskon laulun sävelmän plagioidakin edelliseltä vuosidadalta, mutta tuskin hän on sitä tehnyt.

Näyte 2 (kriittinen arvostelu)

Laulajan ääni on matalaa korinaa ja röhkinää, joka on kuitenkin kimakampaa kuin Oopperan kuoron bassojen ääntely. Se muistuttaa vihaisen koiralauman ärhentelyä ja kantaa sopraanojen kirkunankin yli.

Tässä on todellakin kyseessä eräs sanattoman laulun lajityyppi, ei kuitenkaan Mendelssohnin.


Uuden kuuntelun jälkeen ja palautteen johdosta pitää korjata tehtävää:

Näyte 3 (ooppera):

Aluksi muutama tahti nopeatempoista introa ja sitten
Muuummo kanasensa,
Muuummo kanasensa,
...
Tässä sävellyksessä on siis libretto, mutta sitä ei tarvita vielä alkusoitossa. Minun yksinkertaistettu sanoitukseni toimii vain meillä muistisääntönä. Säveltäjä on sama kuin näytteessä 1 ja tämä on esitetty mm. Wienin filharmonikkojen uudenvuodenpäivän konsertissa v. 2006. Liittyy sukututkimukseen.

Seppo Niinioja

[Laila Pitkänen]

Susan Boyle on päässyt loppukilpailuun. Ylihuomenna, lauantaina sitten tiedämme voittiko vai ei.

Hyvää päivän jatkoa kaikille,

Laila Pitkänen

[Seppo Niinioja]

Susan Boyle on päässyt loppukilpailuun. Ylihuomenna, lauantaina sitten tiedämme voittiko vai ei.

Hyvää päivän jatkoa kaikille,

Laila Pitkänen

Pieneen musiikkitietokilpailuuni on tullut vähänlaisesti vastauksia. Koetan laittaa ääninäytteet mukaan, jos osaan ne tehdä.

Matkapuhelinmyyjä Paul Potts Etelä-Walesista voitti, kuten aikaansa seuraavat muistavat viime vuoden Britains Got Talent -kilpailun, joka jäi, kuten niin moni muukin tärkeä asia minulta huomaamatta. Paul Pottshan lauloi aarian Nessun dorma Puccinin Turandotista. Hänen maailmanmenestystarinastaan en myöskään ole sattunut kuulemaan, mutta olisin kiinnostunut siitä. Keräsin vähän vertailulukuja eri esitysten paremmuudesta YouTuben perusteella.

Susan Boyle on saanut 62 miljoonaa katsojaa. Laskin alle vertailulukuja Nessun dorma -esityksistä. Mittayksikkönä on 1 Susan Boyle (SB), joka on siis 62 miljoonaa.

1) Paul Potts 52,9 miljoonaa = 0,85 SB
http://www.youtube.com/watch?v=1k08yxu57NA

2) Pavarotti Pariisissa 1998, 4,45 miljoonaa = 0,07 SB
http://www.youtube.com/watch?v=ONUCPKdGcrk

3) The Three Tenors, 0, 18 miljoonaa = 0,003 SB
José Carreras, Plácido Domingo ja Luciano Pavarottihan muodostivat vuonna 1990 poikatertsetin nimeltä the Three Tenors ja esittivät Roomassa Caracallan kylpylässä 7.7.1990 kaikenlaista pop-säveleitä intialaissyntyisen kapellimestarin Zubin Mehtan johdolla. Konsertista tehty levy voitti Grammy-palkinnon v. 1991 sarjassa Best Classical Vocal Performance ja tulin sen ostaneeksi senkertaisella Amerikan matkalla. Laatu on levyllä tietysti huomattavasti parempi kuin tässä putkimusiikissa:
http://www.youtube.com/watch?v=dfHWfezFsTc
(http://www.youtube.com/watch?v=dfHWfezFsTc)
Pavarotti laulaa sen levyllä lisäksi soolonakin. Ei levy ihan oopperassa käyntiä silti vastaa, vaikka olemmekin nähneet Turandotin vain täällä kotoisessa oopperassamme eikä Pavarotti sattunut olemaan silloin vierailijana, jos on koskaan ollutkaan:). Minähän olen musiikin suhteen todistetusti analfabeetti ja esim. tästä Nessun dormasta olen alkanut pitää enemmän ja enemmän vasta levyltä, joka kyllä onkin palkintonsa arvoinen. Varsinkin toinen "säkeistö" on suurenmoinen, kuten niin moni muukin vaikkapa Madama Butterflyssä:

Ma il mio mistero è chiuso in me,
il nome mio nessun saprà!
jne

Oopperassa musiikkia tulvii kerralla siksi paljon, että kaikki ei jää heti maallikon korvaan.

Kaikki syy tietysti toivoa menestystä ainakin kilpailun aikaan työttömälle, tässä välissä jo 48 vuotta täyttäneelle Susanille. Ja jos kuulette Paulista, kertokaa ihmeessä. Hänhän pääsi melkein samoihin lukemiin kuin Susankin.

Seppo Niinioja

[Juha]

Itseasiassa Susan Boyle on saanut noin 100 miljoonaa katsojaa. Youtubessa on nimittäin videoklippejä useampi kappale tuosta parin kuukauden takaisesta karsinnasta.

Asian voi tarkistaa pistämällä tubessa hakusanaksi neidin nimen ja laskemalla yhteen saman esityksen eri näyttökerrrat. TOSIN; tuo luku ei kerro eri ihmisten lukumäärästä mitään - jos katson klipin kotoa käsin tai vaikka kirjastossa, on katsojia yksi, mutta tubeen kirjautuu kaksi katsomiskertaa. Näin ollen pitäisi paremminkin puhua, että klippi on katsottu niin ja niin monta kertaa.


No, 62 tai 100 miljoonaa - luku on käsittämätön ja itselleni kertoo siitä, että netti on televisiota huomattavasti parempi (nopeampi?) media tämäntapaisille asioille.

Juha

[admin]

Illalla selviää voittaako Boyle. Sillä välin voi ehkä kuunnella miten Susan Boyle vs. maailmankuulu Elaine Paige kuullostaa - tästä
(http://www.youtube.com/watch?v=XbRRkyftbE4)

[Heikki Koskela]

Minun suosikkini oli Susan Boyle mutta voin vain todeta, että Susan-neito ei hävinnyt huonolle esitykselle. Voisiko tähän lainata erään presidenttiehdokkaan sanoja mukaillen: "Olemme melkein presidentti."

Onnittelut molemmille: tanssiryhmä Diveristylle ja Susan Boylelle.

[Erkki Järvinen]

Hyppään asiasta toiseen kun en tunnetusti mitään ymmärrä Susan Boylesta!

Liitteenä tilasto vuodelta 1899, uskonpa liittyvän sukututkimuksiin!

[tellervoranta]

Hyvää alkavaa päivää

Kirjoitanpa ihan, ihan jotain muuta eli merkintä eräästä sukukirjasta vanhasta pariskunnasta:

" vanhemmuuttaan puolisoilla oli omat perunamaat, mutta yhteinen kattila ja vaimon perunat halkaistiin etteivät ne keitettäessä sekaannu"

Merkintä liittyy n.1860 syntyneeseen pariskuntaan, joilla iso perhe. Ehkä lasten vartuttua sai toteuttaa itseään :cool::):rolleyes: