Kauhajokisten avioliittostrategia

[Heikki Koskela]

Etsin Kauhajoen avioituneista vuosilta 1770-1785 erästä avioliittoa ja törmäsin mielestäni kiintoisaan asiaan. Esillä oli tuolta ajalta 200 avioliittoa (Hiski), joista morsiamena oli 15 leskeä ja 13 muuta (talon tytär jne). Kaikki muut 172 oli merkitty piiaksi (P. tai Pgn. tai Pig.). Sulhot olivat puolestaan sosiaaliryhmää talopojista ja torppareista sotilaisiin ja renkeihin saakka. En ole aikaisemmin tavannut näin yksipuolista sosiaalista jakoa morsianten puolelta. Tämä kertoo jotakin tuonaikaisesta "säätyjaosta". Mahtaako Kauhajoki olla vain poikkeus Etelä-Pohjanmaan pitäjistä? Olisiko avioliittovalinnoilla mitään tekemistä seurustelutapojen ja mainitsemani säätyjaon kanssa?

[eeva häkkinen]

Minusta tämä kertoo vain siitä, että vielä 1700-luvulla pig-sanan merkitys oli naimaton nainen. Palveluksessa oleva neitonen sai usein tittelin tjenstepig.
Alkuperäisessä merkityksessään pig-sana eli vielä pitkään ilmauksessa gamla pig (naimaiän ohittanut naimaton nainen).
Tittelöinti oli tietenkin papista riippuvainen, mutta monissa seurakunnissa on pitkiä aikavälejä, joissa ainoat käytetyt naisten tittelit ovat pig, enka, jungfru ja qp, eli lähinnä siviilisäätyä kuvaavat. Tästä aiheesta keskustellaan silloin tällöin tälläkin forumilla.

[Heikki Koskela]

Minusta tämä kertoo vain siitä, että vielä 1700-luvulla pig-sanan merkitys oli naimaton nainen. Palveluksessa oleva neitonen sai usein tittelin tjenstepig.
Alkuperäisessä merkityksessään pig-sana eli vielä pitkään ilmauksessa gamla pig (naimaiän ohittanut naimaton nainen).
Tittelöinti oli tietenkin papista riippuvainen, mutta monissa seurakunnissa on pitkiä aikavälejä, joissa ainoat käytetyt naisten tittelit ovat pig, enka, jungfru ja qp, eli lähinnä siviilisäätyä kuvaavat. Tästä aiheesta keskustellaan silloin tällöin tälläkin forumilla.

Tämä selittäisi piika-sanan käytön hyvin ja lieneekin oikea selitys. Mutta samassa luettelossa esiintyy muutama harva neito, joille on kirjattu talon tyttären asema (esim Bde dr). Samalla kaikille heille on merkitty myös talo, mistä ovat lähtöisin. Sen sijaan piiaksi kirjattu neito ei ole saanut ainuttakaan kertaa tai vain harvoin talon nimeä selitykseksi siitä mistä ovat lähtöisin.

On totta, että oman talon tytärtä tituleerattiin ajoittain piiaksi jopa rippikirjoissa.

[Antti Järvenpää]

Milenkiinnosta katsoin samalta ajalta Jämsästä nimitykset. Välillä on lueteltu kaikki mahdolliset tittelit: esim. pig. bde.dr. enkl., niin olen sitten valinnut titteliksi piian. Tulos olisi seuraava samalta jaksolta kuin tuolla aloituksessa.

Miehet
25% - renkejä
24% - talollisen poikia
14% - torp. poikia
12% - sotilaita
25% - muita

Naiset
70% - piikoja
9% - leskiä
8% - taloll.tyttäriä
14% - muita

[Heikki Koskela]

Milenkiinnosta katsoin samalta ajalta Jämsästä nimitykset. Välillä on lueteltu kaikki mahdolliset tittelit: esim. pig. bde.dr. enkl., niin olen sitten valinnut titteliksi piian. Tulos olisi seuraava samalta jaksolta kuin tuolla aloituksessa.

Miehet
25% - renkejä
24% - talollisen poikia
14% - torp. poikia
12% - sotilaita
25% - muita

Naiset
70% - piikoja
9% - leskiä
8% - taloll.tyttäriä
14% - muita

Selvästikin suunta on sama kuin Kauhajoen vihityissä (piikoja 86%) mainitulla aikajaksolla- varsinkin naisten kohdalla. Samoin suhdeluvut miesten osalta ovat aikalailla kohdallaan. Joka tapauksessa kiinnostava ilmiö - olipa syy mikä tahansa.

[Juha]

Jos tullaan Pohjanmaalta Varsinais-Suomen Suomusjärvelle, niin jonnekin tuonne 1700-luvun loppupuolelle saakka kirkkoherrat merkitsivät kaikki morsiamet nimikkeellä "pig" ellei sitten ollut kyse leskestä. Leski -titteli nimittäin mainitaan lähes poikkeuksetta.

Olen tässä asian kiitollisuuden velassa mm. TerhiA:lle ja parille muulle kokeneelle tutkijalle, jotka valaisivat minua siitä, että Suomusjärvi ei todellakaan ollut mikään piikatyttöjen karkoituspaikka!


Juha

[Ingeborg Palmén]

Piga kai on naimaton nainen. Jos hän oli Quinnsperson, silloin hän oli huonomaineinen naimaton nainen. - Eteläruotsissa käytetään joissakin pitäjissä "pigebarn" kastettujen luettelossa kertomaan että kyseessä oli tyttölapsi ja vastaavasti "gossebarn". Näin maalla, mutta kaupungeissa kai käytettiin sitten sekä "jungfru" että "mamsell" ja "demoiselle" kuvaamaan porvariston eri kerrostumia.

[Minna Einontytär]

Savon ja Pohjanmaan välivyöhykealueella (alue, jonka olen ihan itse määritellyt :rolleyes:) melkein kaikki naimattomat, kunnialliset naiset ovat piikoja, vain muutama harva on talon tytär. Näyttäisi siltä, että mikäli talo on ollut iso ja mahtava - vähän kuin Etelä-Suomen kartanot, jotka tältä alueelta puuttuvat - on tyttö mainittu talon tyttärenä. Eli vähän korkeamman asteen tyttö, muttei silti vielä säätyläisneito (jungfru). Köyhien ja pienten - vaikkakin ihan itsenäisten - tilojen tyttäret ovat "vain" piikoja...

Minna Einontytär

[M.Sjostrom]

Piga kai on naimaton nainen. Jos hän oli Quinnsperson, silloin hän oli huonomaineinen naimaton nainen. - Eteläruotsissa käytetään joissakin pitäjissä "pigebarn" kastettujen luettelossa kertomaan että kyseessä oli tyttölapsi ja vastaavasti "gossebarn". Näin maalla, mutta kaupungeissa kai käytettiin sitten sekä "jungfru" että "mamsell" ja "demoiselle" kuvaamaan porvariston eri kerrostumia.


asiassa on se puoli, että tuolloin oli palkollissääntö voimassa. Palkollissääntö velvoitti lähettämään suurimman osan lapsista palvelukseen. Niitä ei siis virallisesti saanut pitää kotona.
Niinpä ne talontyttäret, jotka saivat virallisestikin pysyä kotona, kun olivat jo tulleet työikään, olivat aika etuoikeutettuja ja lukumäärät ovat voineet olla juuri noin vähiä. Oli nimittäin joitain perusteita, jolla lapsen sai pitää kotona. Yhden lapsen sai useimmiten pitää. Voisin kuvitella että se yksi lapsista on useimmiten ollut poika, mieluiten vanhin poika.

Nyt voi tietysti olla että talolliset 'vaihtoivat' palvelustyttöjä keskenään - lähettivät tyttärensä piioiksi toisilleen, ja kotona-asumisen todellisuus on voinut silti paljolti tapahtua.

Kirkonkirjoja pitävät ovat kuitenkin jossain määrin olleet sidoksissa siihen mikä oli virallinen järjestely. Eli, pig on hyvinkin saattanut merkitä palvelustyttöä - ja melkein kaikki nuoret naimakelpoiset naiset olivat tuon keinotekoisen systeemin takia virallisesti palvelustyttöjä.

Toinen vaihtoehto on jonkilainen takaperoinen etymologia: niin moni oli piga että palvelusnaista tarkoittavasta sanasta tuli vähitellen talonpoikaistyttären synonyymi, vaikkei virallisesti olisi palveluksessa ollutkaan.