Passitiedot 1899 Eurooppaan

[HeliS]

Nuori neiti Olga Gummerus matkusti noin vuonna 1899 tätinsä Augusta Krookin kanssa Pariisiin. Täti Augusta Krook asui Vaasassa, Olga Gummerus tuohon aikaan isoäitinsä luona Helsingissä. Olen yrittänyt selvittää Olga Gummeruksen passitietoja, mutta en ole löytänyt mitään viitteitä myönnetyistä passeista.

Tätä kirjoittaessani ymmärsin ensimmäistä kertaa, että olen etsinyt passitietoja vain Hgistä lähteneitten joukosta, kenties he lähtivätkin Vaasasta?

Kokeneemmat tutkijat varmasti osaavat neuvoa mihin arkistoon kannattaa seuraavaksi suunnata, jotta saisin matkan ajankohdan selvitettyä?

Onko olemassa muita asiakirjoja, jotka voisivat antaa viitteitä matkasta?

http://olga.blogit.fi
-hento kuin huokaus-

[Hannu Haapaniemi]

http://www.migrationinstitute.fi/menu/s_logo.gif

Yksityiskohtaiset passitiedot
Sukunimi Krook
Etunimet Augusta
Muut nimet *
Syntymäaika . .9999
Siviilisääty 1
Uskonto *
Ammatti Naistenkoulunjohtaja
Kotipaikka Vaasa
Lääni VAA
Passin päiväys 27.06.1900
Passin numero 2324
Passin kesto (vuosi:kk) 0:7
Kohdemaa Ulkomaat
Passin antaja VAA
Huomautus Amm. neiti.

Olga Gummeruksen passitietoja ei löytynyt.
Kummastakaan ei löytynyt myös matkustustietoja.

[kkylakos]

Hei,

Google-haku löysi aikaväliltä passiasetuksen http://www.histdoc.net/historia/passi1862.html , jonka teksti selventää kuvaa hieman?

Ettemme arvo toimintaohjeita, jotka olet jo toteuttanut, olisi kiva tietää mistä ja miten olet jo hakuja tehnyt?

[kkylakos]

Selailin Vakkaa ja melko suoraviivaisesti Helsingissä passinhaku näyttää vuodesta 1861 kuuluneen poliisilaitokselle. Mutta
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=243808.KA kanslian arkistossa ei näy asiasta merkkiäkään?

Onko Kansallisarkiston henkilökunta antanut mitään osviittaa?

(Onpa minulla paljon kysymysmerkkejä "vastauksissani")

[Seppo Niinioja]

Hei!

Tuon ajan passiasiat selvinnevät parhaiten, ajankohtaista sanontaa käyttääkseni pääkallonpaikalla, ei Golgatalla sentään, vaan Kansallisarkistossa, jossa voi tietysti kysyä neuvojakin.

Siirtolaisuusinstituutin passi- ja matkustajaluetteloissa ei ole vielä läheskään kaikkia ja he tarvitsevat projektirahoitusta työn jatkamiseksi myös online-tietokannan käyttäjiltä. Siirtolaisrekisterin rajoitetun haun alussa todetaan:

Rajoitettu haku (nimitiedot) on ilmainen. Muut rekisterissä olevat tiedot on tarkoitettu vain palvelusta maksaneille käyttäjille.

Suosittelen yhteisen etumme nimissä, että ne, jotka ovat sattuneet saamaan rekisteristä yksityiskohtaisia tietoja maksaisivat tuon pyydetyn 15 euroa jälkikäteen, elleivät ole sitä ennen rekisteröityneet käyttäjiksi. Siirtolaisuusinstituutti ei ole edes mikään kaupallinen toimija.

Kansallisarkiston mikrofilmisalissa on metalliselkäinen mappi, muistaakseni 602:4, jossa on mm. luettelot eri lääninhallitusten ja maistraattien passiluetteloiden mikrofilmeistä. Itse filmit ovat sarjaa PL ja sijaitsevat ovesta katsoen vasemmalla takaseinällä. Helsingin maistraatin myöntämiä passeja ei ole vielä Siirtolaisuusinstituutin tietokannassa Internetissä, varmaan siksi että Helsingistä lähti vain vähän siirtolaisia Amerikkaan. Valtaosa on "parempaa väkeä", jotka matkustivat Eurooppaan opiskelemaan, työasioissa, terveyttään hoitamaan jne. Myös muualla myönnettyjen passien tiedot ovat noilla PL-filmeillä eikä niitäkään kaikkia ole vielä verkossa.

Vuosi 1899 on muistaakseni rullassa PL 10. Myönnettyjä passeja oli tuohon aikaan pelkästään Helsingissä vuosittain useita tuhansia.

En tiedä oikein muuta keinoa kuin käydä passiluetteloita rivi riviltä läpi tiedossa olevan vuoden osalta. Siirtolaiselle on voitu merkitä rippikirjaan tarkempi päivämäärä Amerikkaan lähtöön. Passi siirtolaiselle on yleensä myönnetty pari viikkoa ennen laivan lähtöä Suomesta, tavallisesti Hangosta. Pariisiin menijä on ehkä matkustanut ensin laivalla Kööpenhaminaan ja jatkanut sieltä junalla.

- Erästä sukukirjaa varten selvittelin vaimoni isoäidin ulkomaanpassia. Tiedettiin että hän oli opiskellut 1900-luvun alussa huilunsoittoa Dresdenissä. Hän oli sittemmin vuodesta 1907 ensimmäinen suomalainen ammattimaisesti esiintynyt naishuilisti, kunnes omistautui ajan tavan mukaan perheelleen. Siirtolaisuusinstituutin online-tietokannasta löytyikin Hämeen lääninhallituksen hänelle vuonna 1903 myöntämä viiden vuoden passi ulkomaita varten. Pariisiinkin hänen vaiheensa liittyvät siten, että hänelle tiettävästi tuotiin Pariisista Dresdeniin Louis Lot -merkkinen ensimmäinen suomalaisen huilistin käytössä ollut metallihuilu hevoskyydillä. Tämän huilun provenienssi on mm. valmistusnumeron perusteella tiedossa ja se kuuluu nykyään huilisti, musiikin tohtori Matti Helinin kokoelmaan.

Hauskaa Pääsiäisen jatkoa

Seppo Niinioja

[HeliS]

Kiitoksia kaikille jo vastanneille. Pahoittelen alkuperäisen kysymykseni heikkoja lähtötietoja.

Olen käynyt muutama vuosi sitten Kansallisarkistossa selaamassa niitä 1899 passitietoja. Muistan hyvin, kuinka silmissä vilisi jo jonkun selailuajan jälkeen, joten silkka huolimattomuus on mahdollista - aion käydä tutkailemassa materiaaleja vielä uudelleen inhimillisen erehdysmahdollisuuden vuoksi. Mutta siis ainakaan tuolloin ei silmiini osunut Gummeruksen passitietoja.

Augusta Krookin tietoja en tuolloin osannut etsiä, sillä Gummeruksen matkaseurasta ei ollut vielä tietoa, se varmistui vasta myöhemmin. Hannu Haapaniemen liittämä tieto siirtolaisinstituutista antaa jo suurta vihjettä heidän matkastaan, kiitos siitä!

Vielä sellaista tarkennusta kysyn, että jos Gummerus on hakenut passia Vaasassa eikä Helsingissä niin onko nämä passiluettelot myös Kansallisarkistossa luettavissa?

[Seppo Niinioja]

Kuten kirjoitin, Kansallisarkiston mikrofilmisalissa on metalliselkäinen mappi, muistaakseni 602:4, jossa on mm. luettelot eri lääninhallitusten ja maistraattien passiluetteloiden mikrofilmeistä. Siirtolaisuusinstituutin sivulta voi katsoa, minkä vuosien tiedot esim. Vaasan lääninhallituksen osalta ovat jo netissä ja myös, miltä vuosilta niitä yleensä on tallella.

Ainakin siirtolaiset ottivat usein passin vasta Hangon maistraatista, josta laivat Englantiin yleensä lähtivät, riippumatta asuinpaikastaan. Hangon maistraatin passiluetteloa en viimeksi onnistunut päivystäjänkään avulla löytämään, mutta passi löytyikin eräiden välivaiheiden jälkeen vähän oletettua vuotta myöhemmin Helsingistä, mikä oli alkuperäinen olettamus. Kyllä Hankokin pitäisi siellä olla.

Pietarissa oli Suomen passitoimisto, jonka myöntämät passit olivat kai pikemminkin oleskelulupia, koska Venäjähän ei ollut autonomisen Suomen aikana varsinaisesti ulkomaa. Näistäkin on luetteloita. En muista suoralta kädeltä, millaiset Venäjän ja Ranskan välit olivat 1800-luvun lopussa, mutta esim. Dostojevski kuvaa Pelureissa (1867) venäläisen yläluokan matkoja ja pelihimoa Keski-Euroopan kasinoilla. Ulkomaanmatkat olivatkin sitten Neuvostoliitossa harvinaista ylellisyyttä.

Seppo Niinioja

[Hannu Haapaniemi]

Siirtolaisrekisterin tietokantojen kuvaus

Matkustajaluettelo
Passiluettelo
Lehti- ja kirjallisuusviitetietokanta
Australian suomalaisia koskeva tietokanta
Uuden-Seelannin suomalaisia koskeva tietokanta
Venäjänsuomaalaiset vainouhrit 1930-1950
Muut online-tietokannat
Ulkoasiainhallinnon arkiston aineisto
Muut siirtolaisrekisterin tietokannat

Matkustajaluettelo (318 000 tietuetta)
Matkustajaluettelossa on tietoja Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) laivoilla Suomesta lähinnä Hangon kautta ulkomaille lähteneistä henkilöistä. Suurin osa heistä on suomalaisia siirtolaisia, mutta joukossa on myös mm. Suomen kautta muuttaneita Venäjän juutalaisia. Matkustajaluettelo kattaa seuraavat ajanjaksot:

Vuodet 1892-1896, 1899-1914 ja 1920-1939, 1940-1960 (vuoden 1949 jälkeen lähteneistä siirtolaisista saatavissa olevat alkuperäislähteet kattavat vain pienen osan)
Siirtolaisrekisterin tietokantaan on talletettu kaikki saatavilla olevat SHO:n matkustajaluettelotiedot.


Passiluettelot (189 000 tietuetta)
Passiluettelo perustuu lääninhallitusten ja kaupunginmaistraattien passiluetteloihin 1800-luvun alkupuolelta vuoteen 1920. Vuoden 2005 alussa tietokantaan oli talletettu seuraavat alueet ja ajanjaksot:

Hangon maistraatti, vuodet 1900-1903
Hämeen lääni, vuodet 1903-1904
Kristiinankaupungin maistraatti, vuodet 1890-1891 ja 1900-1901
Kokkolan maistraatti, vuodet 1899-1902
Kuopion lääni, Venäjälle menneet vuosilta 1890-1899 ja Euroopan ulkopuolelle menneet vuosilta 1900-1915
Mikkelin lääni, vuodet 1914-1915
Oulun lääni, vuodet 1897-1922
Turun ja Porin lääni, vuodet1889-1905
Vaasan lääni, vuodet 1896-1904
Viipurin lääni, Amerikkaan menneet, vuodet 1906-1909
Tallentamatta on vielä arviolta yli 100 000 tietuetta.

[seppos]

Pietarissa oli Suomen passitoimisto, jonka myöntämät passit olivat kai pikemminkin oleskelulupia, koska Venäjähän ei ollut autonomisen Suomen aikana varsinaisesti ulkomaa. Näistäkin on luetteloita. En muista suoralta kädeltä, millaiset Venäjän ja Ranskan välit olivat 1800-luvun lopussa, mutta esim. Dostojevski kuvaa Pelureissa (1867) venäläisen yläluokan matkoja ja pelihimoa Keski-Euroopan kasinoilla. Ulkomaanmatkat olivatkin sitten Neuvostoliitossa harvinaista ylellisyyttä.

Seppo Niinioja


Pietarin passitoimiston tiedot ovat tallella kansalliarkistossa, mutta mutta erittäin huonokuntoisina Nevan tulvittua passitoimiston kellariin useasti. Ne ovat homeessa jne. Huoneeseen meno edellyttää ylipaine hengityssuojainta jos sinne yleensä pääsee, kun ne eivät kestä käsittelyä.

[Seppo Niinioja]

Pietarin passitoimiston tiedot ovat tallella kansalliarkistossa, mutta mutta erittäin huonokuntoisina Nevan tulvittua passitoimiston kellariin useasti. Ne ovat homeessa jne. Huoneeseen meno edellyttää ylipaine hengityssuojainta jos sinne yleensä pääsee, kun ne eivät kestä käsittelyä.

Harmillinen takaisku! Minulla on hämärä mielikuva, että olisin joskus lukenut Pietarin passitoimiston luetteloa mikrofilmiltä, joten ehkä niistä osa on kuitenkin kuvattu. Kysyjän ongelmaan ei ehkä löydy tältä suunnalta ratkaisua.

Tekee mieli kuitenkin mainita Max Engmanin tutkimus Pietarinsuomalaiset (WSOY 2004), joka on Panu Pulman mukaan "tietomäärässään mykistyttävä". Pitäisi lukea.

Konservaattorit pystyvät usein pieniin ihmeisiin. Mm. ikivanhoja Raamatun tekstejähän on löydetty ja joku suomalainen tutkija, jonka nimeä en muista on alan huippuja maailmanlaajuisesti. Joensuun maakunta-arkistossa osataan halkaista esim. henkikirjojen paperi, jos toisen puolen teksti kuultaa pahasti läpi.

Liitteenä esimerkki suht. haastavasta konservointikohteesta. Siinä on Jyväskylän suojeluskuntapiirin sotien aikana tai jälkeen maahan haudattuja asiakirjoja. Näiden konservoinnista on tehty tutkimus, josta oli näyttely vuosi sitten ent. Sota-arkistossa. En tiedä, missä määrin niitä pystytään kunnostamaan. Se riippuu tietysti käytettävistä olevista varoistakin.

Seppo Niinioja

[papelo]

Näin ole kirjannut itselleni muistiin Pietarin passivirastosta. Rullat löytyy myös esim TMa:sta (P1-P19).

Rullat P1-P19 Suomen Passivirasto, Pietari. Pitäjänkirjat 1848-1869, pitäjät jaettu lääneittäin, eli viite sivulle mistä pitäjä alkaa. Nimet eivät ole aakkosjärjestyksessä. Pitäjäkirjat 1870-1903, nimet aakkosjärjestyksessä.
P16-P19 1848-1903 aakkosellinen hakemisto.
KA:ssa on 1900 -luvulle venäjänkieliset passiluettelot, jotka löytyy aakkosjärjestyksessä mikrokortteina. Nopea ja helppo löytää hakemansa. Ne löytyy KA:ssa tutkijasalin vasemmasta nurkkauksesta, kannattaa kysyä tarkka sijainti henkilökunnalta. Kortteja saa ottaa vain yhden kerrallaan käyttöön. Siellä on metallinen kansio, missä on käännetty malliksi venäjänkielinen teksti.
Rullat P20 ja siitä eteenpäin on muita passiluetteloita, esim. Kymenkartanon passiluettelot on rullat PL PL56-PL57.
Turun arkistossa on myös passiluetteloita mm. 1828-1852 Turun lääninhallituksen myöntämiä kisällipasseja.