Allenius ym.

[Pekka Hiltunen]

Valkjärven kirkkoherra Johan Allenius kuoli nuorena v. 1746 ja hänen puolisonsa Sara Stenudd kuoli seuraavana vuonna. Kaksi poikaa opiskeli Turussa. Orvoksi jäänyt tytär Maria päätyi nähtävästi isoäitinsa Katarina Fordellin huostaan. Katarina Fordell kuoli Turussa v. 1751, minkä jälkeen Maria on luultavasti ollut Turussa asuneitten veljiensä tai setiensä holhottavana.

Nousiaisten Palon Isotalon rakuuna Jacob Westerbergin puolisoksi tuli 1764 Killaisten Tuorin kappalaisen virkatalossa asunut Maria Johanintytär, s. 19.4.1735. Tällaista henkilöä ei kuitenkaan rippikirjasta läydy koko pitäjästä. Nähtävästi hänen asumisensa Tuorissa olikin tilapäistä.

Jacob Westerbergin ja Marian lasten kummeissa on Palon rusthollareitten lisäksi niin lukkari kuin pappikin. Ensimmäisen lapsen syntyessä on kummina Christina Azell (Johan Höckertin puoliso), ja 3. lapsen, Jacob Jacobinpojan kastetta todistaa kappalainen Johan Höckert Killaisten Tuorista. Johan Höckertistä tuli sittemmin Turun porvari Jacob Alleniuksen (Allèn) tyttären appi.

Bergholmin sukukirjassa näyttäisi olevan Allenius-suvun kohdalla virhe. Valkjärven kirkkoherra Johan Alleniuksen Maria-tyttärelle on kirjattu syntymäajaksi tammikuu 1741. Kuopus olisi sen mukaan syntynyt 12 vuotta sisaruksista toiseksi nuorimman jälkeen (joka on syntynyt 1729). Valkjärven rippikirjaan ei syntymäaikoja ole kirjattu ja Bergholmin lähde on minulle tuntematon.

Jacob Westerbergin vanhemmat olivat Palon Lonkin rakuuna Bertil Long ja vaimonsa Anna Jöranintytär. Bertil Longin ja Annan lasten kummeissa on Annan sisariksi sopivia Jöranintyttäriä, joitten puolisot näyttäisivät olevan talonpoikia. Nummen Kirvelän Simo Jaakonpojan puoliso on "fru" Maria Jöransdotter ja Alakylän (Tuori) Tuomas Antinpojalla on puolisona "fru" Brita Jöransdotter. Mistä johtuu näitten emäntien rouvittelu?

Bertin Longin taloudessa mainitaan rk:ssa ensimmäisenä luutnantti Jacob Detloffin leski Anna Spensenia. Bertil Henrikinpoika Longin puolisoksi sopisi Lisbeta Persdotter Spensenius. Nousiaisten kappalainen Per Spensenius hankki omistuksiinsa Palon molemmat rusthollit, Isotalon ja Lonkin. Per Spenseniuksen puolisohan oli Allenius-suvun kantaisän, kirkkoherra Henrik Yrjänänpoika Laukan tytär Katarina.

Rakuuna Jacob Westerbergin tyttären puolisoksi tuli kaarinalainen veranvanuttaja Otto Wilhelm Ahrnberg, jonka äiti näytttäisi olleen Turun porvari Matts Rajalinin tytär. Matts Persson Rajalinin isän tiedetään olleen Nousiaisista. Palon Longista löytyykin Per Jöransson -niminen isäntä.

Vanujattajamestarina esiintyvä valkkari Otto Wilhelm Ahrnberg näyttäisi "pyörittäneen" Kulolan myllyyn rakennettua verkatamppia. Bertil Longin lasten kastejuhlissa on myös Kulolan väkeä. Kulolan Walcken-nimisessä talossa asui kuitenkin jo Otto Wilhelm Ahrnbergin yli 20 vuotta vanhempi sisar Brita Christina perheineen (p:so vaununtekijä Anders Ullberg Turusta). Samassa talossa asui myöhemmin myös leskirouva Eva Margareta Ahr(e)nberg, joka kuoli Nousiaisissa 1809. Hänen puolisonsa oli aktuaari Anders Johan Zimmerstedt (k. 1801 Turussa). Wilskmanin sukukirjassa on Zimmerstedtin puoliso Eva Margareta virheellisesti kirjattu Mietoisten Aarlahdelta lähteneen Ahrenberg-suvun jäseneksi. Eva Margareta oli Turun porvari Esaias Wechterin Tukholmassa 1748 Kaarinan Littoisten veranvanuttamon vanuttajaksi pestaaman Sven Ahrnbergin tytär, kun mamselli Margareta Ahrenberg sensijaan kuoli Kangasalan Liuksialassa 12.12.1803.
PH

[Pekka Hiltunen]

Kamarineuvos Eric Söderströmin mukaan Jacob Florinuksen ja Nousiaisten kirkkoherra Albert Spenseniuksen tyttären poika Jacob Blom oli:

"Måhända är han den »inspektor Blom», hos vars »änka Greta Blom på gården Nyckelberg [N5] (http://suku.genealogia.fi/%20N5) i Roslagen Annika Ruuth, gift med akademidansläraren, dansmästaren Anders
Lillia, vistades 1743».".

http://www.suku.fi/genos/29/29_29.htm

Nousiaisten kappalaisen Johan Alleniuksen puolison Katarina Fordellin suku näyttäisi tässä liittyvän Nyckelbergan kartanoon.

Sukukirjan Allenius-esityksen tiedot ovat Katarina Fordellin suvun osalta perin virheelliset. Tämän mukaan Katarinan isä Johan Mattsson Fordell olisi syntynyt Kemiön Nyckelbergissä 23.1.1619, ja Katarina olisi syntynyt samassa paikassa 3.6.1679. Kemiöstä on kuitenkaan turhaa koettaa etsiä tämän nimistä kylää tai kartanoa eikä sitä löydy koko maasta.
Sama lähde ilmoittaa Johan Mattsson Fordellin puolison Birgitta Jacobintyttären syntyneen 16.4.1649 Laitilassa ja kuolleen 16.4.1694 Merimaskussa. Näissä tiedoissa vain kuolinvuosi ja -paikka näyttäisivät olevan oikeat.

Matti Huovisen Merimaskun kirkkoa kuvaavassa osoitteessa

http://www.merimaskunseurakunta.net/kyrka.html

esitellään Johan Mattsson Fordellin lesken muistotaulu, josta ilmenee, että Brita Jacobsdotter kuoli Merimaskussa 2.2.1694 43 v:n ikäisenä. Hän oli siis syntynyt 3.2.1650 ja 1.2.1651 välisenä aikana:

"NEMO HIC EXCIPITVR. Jordisk Jämmer/ Pust och Twång/ Til een Himmelsk Seger-Sång/ Förwäxladt; Då den Ehreborne Gudfruchtige och Dygdesamme Matronans, Hust. BRIITA Jacobs Dotters/ Fordom Befalnings-Mans på Nyckelberg/ Ehreborne och Wälbetrodde Sal. JOHAN MATTS SONS FORDHELLS/ Effterlefwerskas och Kärälskelige Makas/ Hwilken uppå sit 43 åhrs Ålder uthi en salig stund denne Werldennes Oroo/ och Twång saligen den 2 Februarij Anno 1694 valedicerade, Andelöse Lekamen med Hederlig Lijk Process, och Förnämbligt Medföllie til des Lägerställe och Hwijlorum uthi Merimasko Kyrckia den 18 Martii dereffter nidsattes/ där at förvänta Frelsarmannens JESU Christi Uppenbarelse på sidsta HERrans Dagh."

Epitafista ilmenee, että Johan Mattsson Fordell on toiminut Nyckelbergin voutina. Nyckelberg-niminen kylä löytyy Ruotsista Itä-Göötanmaalta, mutta kyse lienee kuitenkin Tukholman itäpuolella n. 50 km:n päässä sijaitsevan Länna-nimisen kunnan alueella olevasta Nyckelbergan kartanosta. Eric Söderströmin lähteen mukaan Nyckelberg sijaitsisi Roslagenissa. Lännan pitäjässä tunnetaan kuitenkin Rocklänna-niminen kylä tai alue, joka lienee sekaantunut Roslageniin.

Johan Mattsson Fordell ilmaantuu Merimaskun Tammisaareen nähtävästi arrendaattoriksi vuonna 1682 ja esiintyy siellä perheineen vuoteen 1691, jolloin Brita-vaimo mainitaan leskenä (SAY). Leski Brita mainitaan vainajana 1694. Poika Jacob Johansson mainitaan v. 1696, hänen veljensä Henrik Johansson (p:so Lisa) vuonna 1697, ja tytär Catharina vuosina 1695 ja 1696.

Laitilasta en ole Birgitta Jacobintytärtä löytänyt, ja näyttääkin siltä, että kyseessä oli ruotsalainen suku. Nousiaisten kappalaisen puolison syntymäpaikka lienee siis Nyckelberga, (Rock-)Länna, Ruotsi.
PH

[Pekka Hiltunen]

Rocklänna sijaitsee tietenkin päivänmatkan päässä Tukholman länsipuolella (eikä itäpuolella, missä on vain vettä). Myös Uppsalan lähettyvillä sijaitsee Länna-niminen paikka, ja tunnetaan, tietty, myös Roslagslänna. Nyckelbergan kartano sijaitsi kuitenkin Rocklännassa tai siihen liittyvässä Lännassa, joka nykyään sijaitsee Huddingen kunnassa.

Anbytarforumin viestien mukaan kartano muuttui perintötilaksi 1600- ja 1700 -lukujen vaihteessa. Koska kyseessä näyttää olleen ruukkipitäjä, on Nyckelberga voinut toimia esim. ruukinpatruunan asuinkartanona, mikä voisi selittää sen ruotsalaisillekin huonon tunnettuuden.

Johan Mattssonin vaimon synnyinpaikka Länna on saattanut sekaantua Letalan eli Laitilan kanssa. Se, että Birgitta Jacosdotter oli miestään kolme vuosikymmentä nuorempi, herättää erityistä mielenkiintoa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Henk. koht. tiedonannon mukaan Maria Johanintytär (s 11.4.1735) löytyy kuin löytyykin Killaisten Tuorista Nousiaisten ed.m. kappalaisen Erik Anstènin (k 1760) ja Anna Magdalena Skogin perheestä. Hänet luetellaan rk:ssa mainitun pariskunnan lasten joukossa merkinnällä "jungfru".

Yo-matrikkelin mukaan Erik Anstèn oli kotoisin Pohjan pitäjästä ja ehkä Antskogin kylästä, ja nimensä perusteella on puoliso saattanut olla samoilta seuduilta. Mitään sukulaisyhteyttä en maria Johanintyttärelle ole löytänyt Anstènien kanssa.

Lonkin rakuuna Bertil Henrikinpoika Longin lapsista Maria Bertilintytär (s 16.6.1738) ja Jacob Bertilinpoika (myöh. Jacob Westerberg, s 22.4.1741) näyttävät nuoruusvuosinaan asuneen Tuorissa. Nousiaisten kastetuista ilmenee, että Maria Bertilintyttären kummien joukossa 1738 esiintyi pitäjänapulaisena toimineen Erik Anstènin 1737 vihitty vaimo Anna Magdalena Skog.

Palon Isotalon rakuunat näyttävät kantaneen Westerberg-nimeä olematta sukua tai ainakaan lähisukua keskenään. 1.(?) Westerberg oli Carl W., jota seurasi Isotalon rusthollarin poika Gustaf Westerberg (p:so luutnantti Jacob Detloffin tytär Brita). Gustafin kaaduttua hänen paikkansa täytti Lonkin rakuuna Bertil Henrikinpojan poika Jacob, josta Isotaloon muutettuaan tuli Westerberg.

Pitäjänapulainen Erik Anstèn asui ennen kappalaisen-kauttaan Palon Lonkissa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Myös Nousiaisten pitäjänapulaisena 1725 toiminut Johan Allenius on saattanut asua Palon Longissa. Johan Alleniuksen puolison, Turun hovioikeuden virkailija Johan Stenuddin tyttären Sara Stenuddin äiti Karin Yrjänäntytär Jort (Hjort) oli kotoisin Pöytyältä. (Johan Allenius toimi aikaisemmin saarnaajana Brunkkalassa, joka kuului Pöytyän pitäjään.)

Kaarinan Auvaisbergin kartanon omistaneella Turun hovioikeuden asessori Petrus Ekenbergillä oli Pöytyällä kymmenen verotaloa, joitten joukossa mm. Auvaisten Ääri, jossa 1650 mainitaan Erik Eskilsson. Hänen yläpuolellaan on merkintä "kornet på Fordel". Erikillä näyttää olleen Jöran-niminen poika, joka mainitaan 1669 (SAY).

Ei ole ehkä pelkkää sattumaa, että Nyckelbergan entinen vouti Matts Jönsson Fordell muutti Ruotsista juuri Merimaskuun.

Köpingin kaupungissa on Nyckelberg-niminen kallioalue, josta Rocklännan Nyckelberga on saattanut saada nimensä. Petrus Ekenbergin appi oli Köpingin pormestari Erik Jöransson. Merimaskun Taattisissa oli kartanonvoutina Alexander Keppler, jonka puolison Hebla Schillingin isä, Turun hovioikeuden asessori Mårten Schilling mainitaan ylioppilaana Köpingissä.
PH

[Pekka Hiltunen]

Luettuani Turun Seudun Sukututkijat ry:n vuosikirjaa 2008 (n:o 5), jossa Veli Pekka Toropainen esittelee mm. Hosike-sukua, jouduin tarkistamaan tietojani Turun porvari Matts Rajalinista ja hänen puolisostaan, porvari Henrik Påson ja Peatta Tuomontytär Hosiken tyttärestä Helena Heikintytär Possénista .

Toropaisen artikkelista ilmenee, ettei aiemmassa kirjoituksessani mainitun, Ruotsista olleen vanuttajamestari Sven Ahrnbergin puoliso Elisabetha Susanna Reliin ole voinut olla porvari Matts Rajalinin tytär, sillä Rajalinin edesmenneen äidin Aune Sipintyttären 1740 laatiman testamentin perusteella ei tällä ollut elossa olevia rintaperillisiä.

Turun rippikirjoissa Rajaleen- /Rajalin -nimisessä talossa 1740-luvulla esiintyvä Susanna näyttää kuitenkin olevan identtinen Kaarinan kirjoissa myöhemmin esiintyvän Sven Ahrnbergin puolison Elisabetha Susanna Reliinin (s 1731, k 22.12.1802 Kaarina Hulkkio) kanssa. Hänen ja sisarensa(?) Greta Rajaleenin (s 1724, k 22.2.1757 Turku) syntyperä näyttää siis jäävän toistaiseksi epäselväksi.

Nousiaisista kotoisin olleen Matti Pietinpoika Rajalinin isä ei liioin ollut Palon Longin rusthollari Pehr Jöransson, sillä tällä ei ollut Aune Sipintytär -nimistä puolisoa (SAY).
Ph

[Pekka Hiltunen]

Valkjärven kkh Johan Alleniuksen ja Sara Stenuddin tyttären päätyminen Nousiaisten Killaisten Tuoriin voi selittyä siten, että hän on orvoksi jäätyään tullut setänsä, porvari Jacob Alléenin adoptoimaksi: Alléen jätti kuollessaan leskeksi 4. vaimonsa Ulrika Höckertin, jonka isä Johan Höckert oli Nousiaisten kappalaisena 1761-94. Kts. Juha Sinivaaran kotisivut Allenius, Alléen:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

Sukukirjassa Maria Johanintyttären syntymäajaksi on kirjattu siis tammikuu 1745, kun Tuorin Maria Johansdotter oli syntynyt 19.4.1735. Kaikkien Marian häntä itseään vanhempien sisarten syntymäaika on merkitty täydellisesti ja vain numeerisesti. Kyseessä on varmaankin lukuvirhe: 19.4. voidaan lukea "jan.", ja numero "3" sekoittui 1700-luvun kirjoitustyylissä helposti numeron "4" kanssa. Numeron "5" muuttuminen "1":ksi selittyy musteen osittaisesta haihtumisesta "T" -kirjainta muistuttavasta merkinnästä.

Nousiaisissa 21.10.1764 vihityt Palon Isotalon rakuuna Jacob Bertilinpoika Westerberg (isä rakuuna Bertil Long) ja Killaisten Tuorin junfru Maria Johansdotter (Allenia) olivat näemmä kolmansia serkkuja: heidän yhteiset esivanhempansa olivat kkh Henrik Jöraninpoika Laukka ja vaimonsa Catarina Bertilintytär. (Juha Sinivaaraa oikaistakseni: latinan "allium" on suomeksi laukka eli sipuli eikä suinkaan valkosipuli (kynsilaukka, vitlök); nykyruotsin "lök" tulee varhaisemmasta lauck-sanasta - Suomessahan puhutaan edelleen "keskiaikaista ruotsia".)

Nousiaisten Kärmälän Uotila mainitaan 1644- Lars Hanssonin (Jägerhorn) nimissä (Sukkisten augmenttina?), mutta v:sta 1649 mainitaan omistajana ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell, joka mainitaan myös Koljolan Häävälässä 1647- (SAY). Näyttää siltä, että Nousiaisten kappalaisen Johan Alleniuksen appi Johan Mattsson Fordell (s. 1619 Ruotsi) ja ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell olivat lähisukulaisia.
PH

[Pekka Hiltunen]

Nousiaisten valkkari Otto Wilhelm Ahrnbergin molemmat vanhemmat olivat syntyjään riikinruotsalaisia. Koskelaisen kirjoittaman Littoisten verkatehtaan historian mukaan oli Sven Ahrnberg toiminut aiemmin, ennen vanuttajanuraansa kaartinsotilaana. Vanuttajanopissa hän oli ollut Nackan tampissa. Kuninkaan henkivartiokaartin sotilaitten ekstensiivinen läpikäyminen ei tuottanut tulosta, mutta kuningattaren kaarti on kokonaan vielä seulomatta. Harvinainen Reliin-nimi on löytynyt 1700-luvun alun Tukholmasta kaartinsotilaitten keskuudesta. Toisaalta tiedetään erään Ahrenberg-nimisen ruukinpatruunan pojan palvelleen kaartissa 1760-luvulla ja tämä Silfverbergistä ollut sotilas Ahrenberg oli luultavasti Sven Ahrnbergin lähisukulainen.

Otto-Villen vaimon suvun esipolvista on koetettu pitää neuvoa sivuilla

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=74874#post74874

Niin ja sitten Ahrenbergin linna eli herraskartano löytyy Saksasta...
PH

[Pekka Hiltunen]

Nousiaisten nykyään Valkkina tunnetun uimarannan eli patoaltaan alapuolella on jäänteitä valkin eli verkatampin rakenteista ja rakennuksista. Ak:n käyttäjäkuvassa tarkastellaan joenuoman rakennuksen, joka esittäytyy ak:n profiilikuvassa, hirsisen osan sisäänsä kätkemää kalustoa, johon kuuluu useitten pellavanloukuttimien lisäksi mm. mitä ilmeisimmin verkatampin suuria puuosia, ja rakennuksessa on mm. suuri muuripata, jossa varmaankin on aikoinaan keitetty vanutuksessa tarvittua koivuntuhkalipeää. Kaikesta päätellen kyseinen rakennus on toiminut yksinomaan "teollisuuskäytössä".

Koljolassa, kyseisessä kohdassa Hirvijokea on erään tilan pihapiirissä pari-kolme rakennusta, joista vanhin luultavasti on 1700-luvulta. 1800 syntyneen Gustaf Reinhold Ahrenbergin leipätyö on vielä ollut vanuttaminen ja vieläpä hänen poikansakin mainitaan vanuttajana ennen ryhtymistään aviliittonsa myötä torppariksi. Rippikirjojen Koljolan "Valckenissa" tavattavat Ahrenbergit ovat nähtävästi asuneet joenuoman yläpuolella sijainneessa rakennuksessa.

Nousiaisten "elävää" manufaktuurihistoriaa on nähtävissä Koljolassa ehkä enää joittenkin vuosien ajan. Matka Koljolaan taittuu Killaisten kautta. Killaisten Tuori on ihka-oikea elävä museo, sillä nykyisessä päärakennuksessa on säilyneenä 1700-luvun talonkulman hirsisalvos ja isäntäväki on remontoinut rakennusta pieteetillä vanhaa säilyttäen. Kylän Hirvijoen ylittävä silta on nähtävyys ja kirkon tienoo on kokonaisuutena uskomattoman ihastuttava kulttuurimaisema!

P.S. Nummenkylän kotileipomon lihapiirakat tulevat sitten uunista noin klo 11, joten kannattaa olla paikalla puoliltapäivin saadakseen lämmintä piirakkaa!
PH

[JHissa]

Luettuani Turun Seudun Sukututkijat ry:n vuosikirjaa 2008 (n:o 5), jossa Veli Pekka Toropainen esittelee mm. Hosike-sukua, jouduin tarkistamaan tietojani Turun porvari Matts Rajalinista ja hänen puolisostaan, porvari Henrik Påson ja Peatta Tuomontytär Hosiken tyttärestä Helena Heikintytär Possénista .

Toropaisen artikkelista ilmenee, ettei aiemmassa kirjoituksessani mainitun, Ruotsista olleen vanuttajamestari Sven Ahrnbergin puoliso Elisabetha Susanna Reliin ole voinut olla porvari Matts Rajalinin tytär, sillä Rajalinin edesmenneen äidin Aune Sipintyttären 1740 laatiman testamentin perusteella ei tällä ollut elossa olevia rintaperillisiä.

Turun rippikirjoissa Rajaleen- /Rajalin -nimisessä talossa 1740-luvulla esiintyvä Susanna näyttää kuitenkin olevan identtinen Kaarinan kirjoissa myöhemmin esiintyvän Sven Ahrnbergin puolison Elisabetha Susanna Reliinin (s 1731, k 22.12.1802 Kaarina Hulkkio) kanssa. Hänen ja sisarensa(?) Greta Rajaleenin (s 1724, k 22.2.1757 Turku) syntyperä näyttää siis jäävän toistaiseksi epäselväksi.

Nousiaisista kotoisin olleen Matti Pietinpoika Rajalinin isä ei liioin ollut Palon Longin rusthollari Pehr Jöransson, sillä tällä ei ollut Aune Sipintytär -nimistä puolisoa (SAY).
Ph
Voisiko kyseessä olla Oulun kappalaisen Georg Rajaleniuksen, myöh. Rajalin 4715 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4715) (yo 1703, † 1739) ja hänen 1. puolisonsa Susanna Lauraeuksen († 1728) tyttäret Margareta, * 4.5.1722 Oulu, (GS 8658) ja Susanna Christina, * 11.8.1724 Oulu, (GS 8659), jotka näkyvät vielä Oulun rippikirjassa 1731-1741
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587835
sillä ei olisi ensimmäinen kerta, jos syntymäaika heittää muuton jälkeen.

[Pekka Hiltunen]

Voisiko kyseessä olla Oulun kappalaisen Georg Rajaleniuksen, myöh. Rajalin 4715 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4715) (yo 1703, † 1739) ja hänen 1. puolisonsa Susanna Lauraeuksen († 1728) tyttäret Margareta, * 4.5.1722 Oulu, (GS 8658) ja Susanna Christina, * 11.8.1724 Oulu, (GS 8659), jotka näkyvät vielä Oulun rippikirjassa 1731-1741
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587835
sillä ei olisi ensimmäinen kerta, jos syntymäaika heittää muuton jälkeen.
Minulla oli aikoinaan aika kattava taulusto Raijalan sukujen jäsenistä, mutta olen heitellyt tiedoston menemään, kun varmistui, että oma esiäitini, Elisabetha Susanna Reliin oli Ruotsista ja Tukholman kaartinsotilaan tai ehkä upseerin tytär. Miehensä, vanuttajamestari Sven Ahrnberg oli itse kaartinsotilaan poika Tukholman eteläpuolelta. Esaias Wechterin Tukholmassa Littoisten vanuttamoon pestaama Sven A. oli melkein 17 v tulevaa puolisoaan vanhempi...


Kolusin joskus Lohjan Reilinitkin, mutta kyseessähän oli Röylän talosta lähtenyt suku. Rajaleniuksia ja Rajaleneja lähti useasta eri haarasta, mutta kaikki kuitenkin Huittisten Raijalan kylästä. Varmaankin kirkonkirjat riittävät antamaan vastauksen kysymykseesi, sillä Rajaleniuksia aikoinani selvitellessäni en vielä osannut tulkita edes SAY:a....
PH

[Calonius]

Huomatessani täällä Nyckelbergin, on pakko pistää eräs huomio väliin, vaikka en tähän hätään osaakaan sitä asettaa ketjun aiheeseen.

Liittyy taas tähän Kankaisten voutiin Thomas Erikssoniin, jonka juuret ovat vielä hämärän peitossa.

Dahlströmin kortti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994859

Åbo Stads domb. 27.9.1647 s. 395:
1sta uppb.
Thomas Erichssons gård, på Kyrkiogatan, upplyses sedan han upplätit den till köp åt Svensk kapellanen Hr. Erich Falander
-arrest å gården se: Hr. Joseph i Kangasala

Toisella puolella korttia lukee:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994861

11/10 s. 405. 2 dra
18/10 s 407. Thomas Erichssons obligation till Gustav Horn är given i Nyckelberg 1645 9/7; en ranskakan har skedt vid “Bergsund”, men gården o. Falander nämnas ej ens där.

Tässä linkkejä alkuperäisiin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479513
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479515
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479516

Pitääpä pian tulkita nämä tarkemmin. Pintapuolisesti olen kyllä ymmärtänyt kuvion. Tuota Nyckelbergiä en koskaan ole ymmärtänyt.

Tähän ketjuun ja kylläkin myös tähän Thomas Erikssoniinkin liittyen olen huomannut erityisiä yhteyksiä Merimaskun, Mynämäen Huolin ja Laitilan välillä.

30 - Lakimääräiset käräjät - Mynämäki (Wirmo) - 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791657

Her Hinrich Hoffman kyrckioherde i Masko … hans S. broders Carll Hoffmans dåtterren her Erich i Nykyrckia honom i Nousis mist forledne Tingett om en Kista förwitt hafwer… och tå fördt till Huolis eet uthan låås före … sammaledes och Erich i Huolis och Thomas i Kålisoja … En tijdh efter, och udi hans broders dåtters Ellas närwaru; D. Henrici Gregorii Sacellani så och Huolis boer …

Huolin Erik on ilmeisesti Lemun kirkkoherran Ericus Henrici (jos tuossa viitataan menneeseen), joka oli myös ennen kuolemaansa hetken Mynämäen kirkkoherrana. Tämä käy ilmi aiemmilta käräjiltä. Myös SAY näyttää tukevan tätä. Tämä arkku liittyi myös Tammisaaren kauppoihin, joissa Thomas Eriksson oli osallisena. Tästä arkusta kiistellään muutamilla käräjillä.

Aulis Oja, Genos 35(1964), s. 57-77:
"Riita ei suinkaan päättynyt tähän, vaan Maskun käräjillä 1637 herra Eerik syytti Hoffmania siitä, että tämä muka oli varastanut joitakin tavaroita siitä kirstusta, jossa Kaarle Hoffmanin jäämistö oli lähetetty Saksasta Suomeen."

Kolisojan (Kulisoja?) Thomasta en löytänyt mistään (SAY).

39 - Lakimääräiset käräjät - Mynämäki (Wirmo) - 1637
(eli seuraavat Mynämäen käräjät)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791667

Erich i Kålisåija (Kulisåija?) ifrå Letala kärer till Oluf i Katavais beskyller hop att han uthöfwer råå och rättan skilnadt, …

Eli Kulisoja onkin Laitilassa, mutta en löydä sitä sieltäkään SAY:n kautta.

Tillförende är afdömtt Peer i Huolis afleggia och betala Anders i Kåwio i Letala en dernege lhön …

Tuossa taas joku yhteys Mynämäen Huolin ja Laitilan välillä.

[JHissa]

Minulla oli aikoinaan aika kattava taulusto Raijalan sukujen jäsenistä, mutta olen heitellyt tiedoston menemään, kun varmistui, että oma esiäitini, Elisabetha Susanna Reliin oli Ruotsista ja Tukholman kaartinsotilaan tai ehkä upseerin tytär. Miehensä, vanuttajamestari Sven Ahrnberg oli itse kaartinsotilaan poika Tukholman eteläpuolelta. Esaias Wechterin Tukholmassa Littoisten vanuttamoon pestaama Sven A. oli melkein 17 v tulevaa puolisoaan vanhempi...


Kolusin joskus Lohjan Reilinitkin, mutta kyseessähän oli Röylän talosta lähtenyt suku. Rajaleniuksia ja Rajaleneja lähti useasta eri haarasta, mutta kaikki kuitenkin Huittisten Raijalan kylästä. Varmaankin kirkonkirjat riittävät antamaan vastauksen kysymykseesi, sillä Rajaleniuksia aikoinani selvitellessäni en vielä osannut tulkita edes SAY:a....
PH
Turussa 22.2.1757 kuoleva Margareta Rajaleen voisi tosiaan Oulussa 4.5.1722 syntyvä Margareta Georgintytär Rajaleen ja hänet löytää siskonsa Susannan kanssa myöskin Dahlströmin-kortistosta 1753
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31104858
Susanna taitaa se Susanna Rajaleen, joka haudataan Oulussa 27.3.1768.
Heidän 11.10.1757 Paraisilla kuollut sisko Anna mainitaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31104850
ja isä Georg Rajaleen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31104906

[Pekka Hiltunen]

Huomatessani täällä Nyckelbergin, on pakko pistää eräs huomio väliin, vaikka en tähän hätään osaakaan sitä asettaa ketjun aiheeseen.

Liittyy taas tähän Kankaisten voutiin Thomas Erikssoniin, jonka juuret ovat vielä hämärän peitossa.

Dahlströmin kortti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994859

Åbo Stads domb. 27.9.1647 s. 395:
1sta uppb.
Thomas Erichssons gård, på Kyrkiogatan, upplyses sedan han upplätit den till köp åt Svensk kapellanen Hr. Erich Falander
-arrest å gården se: Hr. Joseph i Kangasala

Toisella puolella korttia lukee:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994861

11/10 s. 405. 2 dra
18/10 s 407. Thomas Erichssons obligation till Gustav Horn är given i Nyckelberg 1645 9/7; en ranskakan har skedt vid “Bergsund”, men gården o. Falander nämnas ej ens där.

Tässä linkkejä alkuperäisiin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479513
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479515
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479516

Pitääpä pian tulkita nämä tarkemmin. Pintapuolisesti olen kyllä ymmärtänyt kuvion. Tuota Nyckelbergiä en koskaan ole ymmärtänyt.

Tähän ketjuun ja kylläkin myös tähän Thomas Erikssoniinkin liittyen olen huomannut erityisiä yhteyksiä Merimaskun, Mynämäen Huolin ja Laitilan välillä.

30 - Lakimääräiset käräjät - Mynämäki (Wirmo) - 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791657

Her Hinrich Hoffman kyrckioherde i Masko … hans S. broders Carll Hoffmans dåtterren her Erich i Nykyrckia honom i Nousis mist forledne Tingett om en Kista förwitt hafwer… och tå fördt till Huolis eet uthan låås före … sammaledes och Erich i Huolis och Thomas i Kålisoja … En tijdh efter, och udi hans broders dåtters Ellas närwaru; D. Henrici Gregorii Sacellani så och Huolis boer …

Huolin Erik on ilmeisesti Lemun kirkkoherran Ericus Henrici (jos tuossa viitataan menneeseen), joka oli myös ennen kuolemaansa hetken Mynämäen kirkkoherrana. Tämä käy ilmi aiemmilta käräjiltä. Myös SAY näyttää tukevan tätä. Tämä arkku liittyi myös Tammisaaren kauppoihin, joissa Thomas Eriksson oli osallisena. Tästä arkusta kiistellään muutamilla käräjillä.

Aulis Oja, Genos 35(1964), s. 57-77:
"Riita ei suinkaan päättynyt tähän, vaan Maskun käräjillä 1637 herra Eerik syytti Hoffmania siitä, että tämä muka oli varastanut joitakin tavaroita siitä kirstusta, jossa Kaarle Hoffmanin jäämistö oli lähetetty Saksasta Suomeen."

Kolisojan (Kulisoja?) Thomasta en löytänyt mistään (SAY).

39 - Lakimääräiset käräjät - Mynämäki (Wirmo) - 1637
(eli seuraavat Mynämäen käräjät)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791667

Erich i Kålisåija (Kulisåija?) ifrå Letala kärer till Oluf i Katavais beskyller hop att han uthöfwer råå och rättan skilnadt, …

Eli Kulisoja onkin Laitilassa, mutta en löydä sitä sieltäkään SAY:n kautta.

Tillförende är afdömtt Peer i Huolis afleggia och betala Anders i Kåwio i Letala en dernege lhön …

Tuossa taas joku yhteys Mynämäen Huolin ja Laitilan välillä.
Minulla kyllä on sukuja sekä Mynämäen Huolissa että Laitilassa - ja siellä vm:ssa tietenkin Garpeista lähtien. Nykyään Strängnäsin kaupunkiin kuuluva Lännä (missä on Keskiajalla vaikuttanut Lännan rälssisuku) sijaitsee siis vuolaitten salmien ja koskien alueella, missä Kiirunan malmion rautaaa ryhdyttiin takomaan asiansa osanneitten, yleensä friisiläisten valloonien toimesta. Kun tiedustelujeni perusteella ei Tukholmassa tunettu koko Nyckelbergan kartanoa, on tietenkin pääteltävissä, että kyseessä oli ruukinpatruunan herraskarrtano. Kun Johan Mattsson Fordellin, Tammisaaren rusthollin ostajalla oli "fölissään" itseään noin 30 v nuorempi morsian tyttärineen päivineen, joka v.m. Merimaskun kirkoneteisen epitafin mukaan oli "jalosukuinen", olen tästä "päätellyt" hänen isänsä tai isoisänsä tulleen aateloiduksi aikaisintaan vasta sen jälkeen, kun malmi alkoi muuttua aseiksi.
Voi olla, että Belgian Itä-Friisinmaalla syntyneellä Johann Lohella (p:so Maria Popkens) ja ehkä Kustaa-kuninkaan muotokuvamaalarilla, Lorenz van der Plazillakin ("von der Plaes/ Plas" joissain hakutuloksissa) oli jotain tekemistä Johan Mattssonin vaimon ylhäisen syntyperän kanssa. Kyseisen maalarin "pärstäkerroin" eli omakuva kylläkin viittaa enempi juut. syntyperään kuin friisiläisiin...
Joku Joachim Lillienhof nai Henrik Lohen nimeltä tuntemattoman tyttären, mutta en kyllä osaa edes arvailla, että onko Joachim-nimi taipunut Jacobiksi vai onko asialla ehkä olleet aivan toiset miehet.
Joka tapauksessa löysin joskus nettihaulla Lännan Nyckelbergasta nykyisin majoituspalveluja tarjoavan yrityksen. Majoitustilojen takana näkyi valokuvassa kukkula, jossa hyvinkin on voinut sijaita esim. salamaniskun tuleen sytyttämä ruukinpatruunan asuinkartano, jossa sittemmin Merimaskun Tammiston rusthollin ostanut Johan Mattsson Fordell on näköjään toiminut kartanonvoutina.
PH