Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sukunimien kirjoitusasuista
Olen pohdiskellut sukunimien kirjoitusasuja 1700-luvun rippikirjoissa. Nimenomaan oman sukuni kohdalla.
Varmasti suomalaisperäiset, kuten Haloinen, Jacola (Jaakkola) ja Kärpä (Kärppä) on helppo tunnistaa. Noissa tapauksissa pappi on muuttanut kirjoitusasua ruotsalaiseen suuhun sopivampaan muotoon.
Mutta entä Saida ja Cumitz? Ne eivät ole suomalaisia sukunimiä alunperinkään. Saida tulee saamenkielen sanasta siida (asuinpaikka). Samasta sanasta tulee Siilinjärvenkin nimi. Saida muuttui sitten jossain vaiheessa Saijaksi (rippikirjastahan se on helppo tarkistaa milloin, muistaakseni Pekka Hannunpoika Saida alkoi käyttämään Saija-sukunimeä 1700-luvun lopulla).
Entäs sitten Cumitz, joka esiintyy Kuolajärvellä 1700-luvun alkupuolella? Tuleeko se Kuhmitsa-sanasta, vai muotoutuiko Kuhmitsa-sana siitä kansan suussa? Ja onko se saamenkielen sana? Vai kuten aiemmin todettu, ehkä venäjän kielen näätää tarkoittavasta sanasta?
Mika J
Pitkä Esko
08.04.09, 07:09
Saija on alkuperäinen saamelainen henkilönimi. Sillä ei käsittääkseni ole mitään tekemistä siida-sanan kanssa. Perimätiedon mukaan Taivalkosken viimeisen lappalaisen nimi oli Saija (Vahtola). Samoin Suomussalmella on Hossan seudulla paikannimi Saija. Sallan Saijat ovat suurella todennäköisyydellä näitä peruja, pohjoiseen muuttaneita. Ja pohjoisemman Lapin Saijets on samoin suurella todennäköisyydellä samaa perua. ts/tsa-päätehän tarkoittaa saamen kielissä poikaa/tytärtä.
Samalta pohjalta olen jonkun verran pohtinut Kuhmitsa-sanaa. Loogisesti olisi kyseessä Kuhmi/Kuhmo-nimisen henkilön poika.
Kiitos tiedoista.
En ole perehtynyt saamenkieleen.
Mutta olisin eri mieltä tuosta Sallan Saija-nimestä. Ensimmäisissä rippikirjoissahan se on muodossa Saida, josta se on helppo johtaa siida-sanaan.
Mika J
En usko saamelaisten vetäytymisteoriaan suomalaisten uudisasukkaiden alta. Mielestäni he jäivät paikoilleen ja sulautuivat pikkuhiljaa uudisasukkaisiin. Sen osoittaa omakin sukututkimukseni. Tosin 1600-luvun lopussa ja 1700-luvulla aika oli erilainen kuin aiemmin.
Saamelaiset hakivat puolisonsa kaukaa, jopa satojen kilometrienkin päästä. Siihenkin aikaan tiedettiin sukurutsan vaarat.
Sallassa on ollut tietääkseni Saida-sukua jo 1500-luvulla, joten se ei ole etelästä vetäytynyttä sukua, paitsi juuri avioliittojen kautta.
Kainuu ja Koillismaahan asutettiin suomalaisilla uudisasukkailla kunnolla vasta 1600-luvulla. Ensimmäinen yrityshän päättyi katastrofiin 1580-luvulla.
< Olen pohdiskellut sukunimien kirjoitusasuja 1700-luvun rippikirjoissa. Nimenomaan oman sukuni kohdalla.>
http://www.genealogia.fi/linktoold/nimet/nimi17s.htm
ja muita henkilönimistä!
Lukemisiin
< Olen pohdiskellut sukunimien kirjoitusasuja 1700-luvun rippikirjoissa. Nimenomaan oman sukuni kohdalla.>
http://www.genealogia.fi/linktoold/nimet/nimi17s.htm
ja muita henkilönimistä!
Lukemisiin
tiedän kyllä aika paljon sukunimien määräytymissäännöistä.
Tuo pisti silmään Paikkalan jutussa "Tosin alueilla, joissa savolaiset eivät saaneet valtaväestön asemaa, sukunimien käyttö ajan mittaan (1600-luvulta alkaen) hävisi ainakin asiakirjoista.".
Omassa sukututkimuksessa olen havainnut saman. Savolaisethan eivät saaneet valta-asemaa Lapissa, joten siellä vakiintui länsisuomalainen sukunimikäytäntö.
Tosin Itä-Lapissa oli kuitenkin sukunimet käytössä, ei siis pelkästään -son/-dotter. Siellä sukunimet määräytyivät asuinpaikan mukaan.
Lisään vielä, että Kemin ja Kemin Lapin puolella oli oikeita sukunimiä, Tornion puolella juuri noita -son/-dotter.
Mika J
Sallan Saijalla on muistaakseni korkea vaara, jonka nimi on Sarrivaara.
Kaikissa keskusteluissa joita olen käynyt näiden "sukuoppineiden" ja Saamen murteisiin perehtyneiden henkilöiden kanssa, olen päätynyt tulokseen, että Saija, Sarri, Sarre jne. tarkoittavat mustikkaa, sitä sinistä marjaa.
Ympäri Lappia löytyy useita korkeita paikkoja, vaaroja jne. joiden nimi on, kuten Kursun kylässä, Saijjivaara. Erinomainen mustikkapaikka.
Sitten on ennen Rovaniemeä oleva alue, jota erityisesti tykkimiehet kaiholla muistelevat, Sarriojärvi.
Ylipäätänsä lappalaiset ja kenties muutkin etniset nimet määritteli useimmiten asuinpaikka tai sen muoto, vasta myöhemmin henkilökohtaiset ominaisuudet.
Saija <mustikka> - nimessä on vielä otettava huomioon se, että mustikka oli ja on vieläkin tärkeä lääkekasvi.
Kursuun ja Kursun sukuun Saija-suvun edustaja jätti 1800-luvulla, vieläkin selkeästi erottuvan, jäljen.
Maria Saija ehti olla Kursussa naimisissa parikin kertaa, veljesten kanssa ja sekoitti periytymis- ja perimysjärjestystä tavalla, että mm. Kemistä löytyy tapahtuneen vuoksi Kursu-sukua.
Saijat eivät suotta ole levinneet niinkin laajalle alalle Lapin maata, kuin ovat.
Paras tapaamani sukunimi, joka ei liity näihin suomalaisiin tai edes kunnolla ruotsalaisiin käytänteisiin, on LASSHEIKKI, ja kumoaa, tai ainakin kyseenalaistaa arveluita Tornion puolen -son/-dotter - muunnoksista.
:)
mustikkaa,[/b] sitä sinistä marjaa.:)
Toivottavasti joukossa on ollut myös "oppineita", jotka ovat hallinneet Kemin Lapin murteen. Itselläni ei ole hallussa Kemin Lapin murre sanastoa, joten en voi ottaa kantaa siihen, tarkoittaako Saija mustikkaa juuri Kemin Lapin murteella. Joka tapauksessa 1600-luvun veroluetteloissa Sarre(missä muodossa se sitten aina kirjoitetaankaan) esiintyy usein etunimenä tai isännimenä.
tellervoranta
13.04.09, 10:44
Pitää tässä hupia lähettää :eek: pohjoisen "mustikan" tutkijoille.
Hiltusen Norjan ja Norlannin välissä, Enontekiö1550-1808,s.72
...Voudit Niilo Oravainen ja Niilo Ollinpka saivat 1579 kehoituksen houkutella saamelaisia Venäjän puolelta.Peltojärvelle tuli samana vuonna saamelainen Aikasarria Kuivianpoika 57 poron kanssa.Enontekiölle ei muita.
Koutokeinossa v.1582 luettelossa nimet Ikäpäivä, Onutza Kuivianpoika, Ikijoutsi Aikasarria ja Javan Aikasarria. Lapinjärvelle Pönäkkä ja Marthe Aikasarria.
Rounalan nimikartta, Hultblatin mukaan 90-prosenttisesti skandinaavinen.
Nimivertailut osoittavat saamelaiskulttuurin moninaisuuden,.pienoiskoossa
myös Enontekiöllä..., varsinkin vielä 1500-luvulla alkuperäiset saamelaisnimet toistuvat asiakirjoissa silloin tällöin.
227) Alkuperäisiksi saamelaisiksi luokiteltavien henkilönimien frekvenssi 1500-luvun dokumenteissa on vähäinen.Rounalassa esiintyvät nimet Iha(a),Quia, Taute ja Tanthe.
terveisin Sinimaariamustikkahelenatuulitellervo :)
Jukka Mattila
13.04.09, 14:42
Saamelaisia sanoja voi käydä tarkastamassa Álgu-tietokantasta :http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=etusivu
Saamelaiset nimet hävisivät ainakin Kemin lapista ihan puhtaasti pappien ja voutien syytä: pakanalliset nimet haluttiin korvata kristillisillä nimillä.
Suur-Sodankylän historia osa:
" Vuoden 1643 manttaali-luettelon 19 sompiolaisesta on yhdellä saamelainen etunimi (Aike Cuijfiesson), isännimistä on saamelaisia sentään vielä kahdeksan. Kemikylän 21 asukkaasta ei ole enää yhdelläkään saamelaista etunimeä; isännimistä löytyy vielä viisi (Aikia, Päivä, Miela). Sodankylän 24 asukkaasta vouti on merkinnyt saamelaisetunimen ainakin kuudelle, isännimiä on 12 saamelaista.
Toisena esimerkkivuotena 1674 - kun mukana ei ole vielä yhtään suomalaista uudisasukasta - oli Sompio (15 savua) täysin suomalais-niminen, Kemikylä (9 savua) ei sekään tuntenut enää yhtään saamelaista nimeä. Ainoastaan Sodankylässä (29 savua) oli kaksi saamelaista etunimeä: Sarre ja Päiviä. Isännimiä olivat Teutia, Päiviä, Ikiä ja Mujo (Moije)."
Jukka Mattila
Saamelaisia sanoja voi käydä tarkastamassa Álgu-tietokantasta :http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=etusivu
Saamelaiset nimet hävisivät ainakin Kemin lapista ihan puhtaasti pappien ja voutien syytä: pakanalliset nimet haluttiin korvata kristillisillä nimillä.
Suur-Sodankylän historia osa:
" Vuoden 1643 manttaali-luettelon 19 sompiolaisesta on yhdellä saamelainen etunimi (Aike Cuijfiesson), isännimistä on saamelaisia sentään vielä kahdeksan. Kemikylän 21 asukkaasta ei ole enää yhdelläkään saamelaista etunimeä; isännimistä löytyy vielä viisi (Aikia, Päivä, Miela). Sodankylän 24 asukkaasta vouti on merkinnyt saamelaisetunimen ainakin kuudelle, isännimiä on 12 saamelaista.
Toisena esimerkkivuotena 1674 - kun mukana ei ole vielä yhtään suomalaista uudisasukasta - oli Sompio (15 savua) täysin suomalais-niminen, Kemikylä (9 savua) ei sekään tuntenut enää yhtään saamelaista nimeä. Ainoastaan Sodankylässä (29 savua) oli kaksi saamelaista etunimeä: Sarre ja Päiviä. Isännimiä olivat Teutia, Päiviä, Ikiä ja Mujo (Moije)."
Jukka Mattila
Tuo kyllä tukee sitä teoriaa, että saamelaisten sukunimiä muodostettiin etunimistä. Ja etunimiksi tulivat kasteessa tosiaan ruotsalais/suomalaiset.
Epäilisin kuitenkin, että Saida tulee saamelaisten talviasuinpaikasta.
Ja Kuhmitsa voi olla alunperin venäläinen (Kouniz oli kai sen kirjoitusasu ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä).
Raasakka-nimen kantajat Sodankylässä 1600-luvulla olivat kai saamelaisia, mutta nimi ei vaikuta saamelaiselta. Tietääkseni samaa sukunimeä esiintyy eteläisemmässä Suomessakin ,ainakin Kannuksessa näyttää olleen.
Mika J
"oli Sompio (15 savua) täysin suomalais-niminen, Kemikylä (9 savua) ei sekään tuntenut enää yhtään saamelaista nimeä."
Kuinkahan sitten Kuolajärvelle on siunaantunut ennen 1600-luvun alkua, esim. nimet: Saijez, Miulus, Myló ja vaikkapa Hari?
Eivät jotenkin kuulosta skandinaavisilta nimiltä.
Raasakka-nimen kantajat Sodankylässä 1600-luvulla olivat kai saamelaisia, mutta nimi ei vaikuta saamelaiselta. Tietääkseni samaa sukunimeä esiintyy eteläisemmässä Suomessakin ,ainakin Kannuksessa näyttää olleen.
Mika J
Jouko Vahtola kirjoituksessaan kertoo Raasakka-nimestäkin.
Kaleva.plus: NIMEN TAKANA 8.11.2003 JOUKO VAHTOLA
Iitä oppimassa tässä (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=395339)
- Raija-Leena H
Jouko Vahtola kirjoituksessaan kertoo Raasakka-nimestäkin.
Kaleva.plus: NIMEN TAKANA 8.11.2003 JOUKO VAHTOLA
Iitä oppimassa tässä (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=395339)
- Raija-Leena H
"Raasakan nimi saattaa pohjautua saksalaisnimeen Rasecke, mutta Raasakkakoski on voitu nimetä myös kosken kovuutta kuvaavalla adjektiivilla raasakka."
Tuo saksalaisperäinen Rasecke-sana ei vaikuta tässä tapauksessa uskottavalta alkuperältä, mutta tuo jälkimmäinen kyllä.
Jos jollakin on 1600-luvun asiakirjoja, niin sieltähän voisi tarkistaa, että verotettiinko Raasakoita jo 1600-luvulla Sodankylässä lappalaisina. Ainakin etunimet ovat samoja, mitä lappalaisille annettiin, Antti ja Hannu.
Ja milloin suku sinne ilmestyi?
Mika J
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.