Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Giösling-Taxell-Fast-Arnkihl
Olen askarrellut viime päivinä Hedvig Giöslingin (1764-1849) ja Fredrik Reinhold Taxellin (1770-1839) jälkeläisten
parissa. Erityisesti silmätikkunani on ollut Liljendalissa 27.6.1805 syntynyt Gustava Taxell, joka avioitui Michelspiltomin
Gartzissa 7.12.1826 Anders Fastin kanssa. Mikä sai arvonsa tuntevan kersantintyttären naimaan sosiaalisesti eri
yhteiskuntaluokkaan kuuluvan nikkarin?
Selityksen löytääkseni pyysin apua Birgitalta, jolla on käytössään Lapinjärven rippikirjoja kaivatulta ajalta.
Kävi ilmi, kuten olin uumoillutkin, että nikkarin taustassa oli tuo selitys ja linkki Taxellien säätyyn.
Anders Fast (sukunimi esiintyy myös muodossa Fäst) syntyi 21.9.1798 Lapinjärven Porlammilla. Hänen
vanhempansa olivat Kuninkaallisen Uudenmaan Tykistörykmentin rivisotilas Adam Jacobsson Fast ja
Greta Gustafsdotter. Heidät vihittiin Porlammin Hämäläis-puustellissa 31.5.1792. Talon lampuotina oli tuolloin
Gretan isä Gustaf Andersson (1730-1771) ja puolisonsa Lovisa Johansdotter (1736-1777).
Birgitan tarkkasilmäisyyden ansiosta tuli esille myös se, että Loviisan vanhemmat olivat Hämäläis-puustellia
vuokrannut Johan Simonsson (1711-1780) ja Lovisa Maria Arnkihl (1725-1773), kersantti Anders Andersson Arnkihlin
ja Maria Eriksdr Qvistin tytär. Päädyimme näin kersantin tyttärestä (Gustava Taxell) kersantin tyttäreeseen (Lovisa Maria
Arnkihl) ja samalla Ingeborg Dyhr Sylvinin Genos-artikkeliin “Arnkil och Arenkil” (Genos 38 (1967), s. 23-29).
http://www.google.com/search?source=ig&hl=en&q=Arnkil+och+Arenkil&btnG=Google+Search
Dyhr Sylvinin, Osmo Durchmanin ja Alf Brennerin ohjaamina Arnkihl-suvun juuri voidaan viedä Inkoon Alkilan (Olkila) kylän
Smeds-taloon.
Artikkelissa mainitaan myös Lovisa Maria ja puolisonsa Johan Simonsson. Dyhr Sylvinia korjaten voidaan nyt todeta,
ettei Johan Simonsson suinkaan muuttanut Hämäläisestä periodilla 1774-79 tuntemattomaan paikkaan, vaan kuoli
samaisessa talossa 2.1.1780.
Dyhr Sylvin mainitsee pariskunnalle syntyneen Lapinjärvellä 12 lasta (kolmetoista itseasiassa löytyi), joista hän
on seurannut vain Margareta Johansdotterin jälkiä Pernajan Malmgårdiin, jossa tämä kuoli 6.1.1786 puutarhurimestari
Johan Lindströmin vaimona.
Arvovaltaisten tutkijoiden Arnkihl-esityksiin voidaan nyt siis lisätä myös Lovisa Johansdotterin avio ja jälkeläisistä
yllämainitut Adam Jacobsson Fastin nainut Greta Gustafsdotter ja poikansa Anders Fast; aviossa Gustava Taxellin
kanssa.
Pikaisesti heidän lapsistaan sen verran, että Wilhelm Andersson Fast näyttäisi naineen Lovisa Johansdr Tyskaksen
Öfvitsbölen esipolviryppäästäni ja Maria Lovisa Andersdr Fast Carl Adolf Carlsson Smolanderin Myrskylän Muttomin Myyrän
talosta. Nämä kaipaavat kuitenkin rippikirjatarkistuksia.
Jos jälkimmäinen aviolinkki osoittautuu todistetuksi, on jännittävää huomata, että Maria Lovisa Fastin käly olisi näin se Fredrika
Carlsdr Smolander, joka eli aviossa Carl Johanssonin kassa saman Muttomin kylän Husulan talosta. Carl Johanssonin serkku
on näet se Fredrika Thomasdr Husula, joka nai Stpehanus Skeggin Porlammilta. Stephanuksen isän isoäiti oli Carin Samuelsdr
Forselia Myrskylän Öfvitsbölestä.
Lisäksi kannattaa pistää muistiin se, että Askolan, Myrskylän, Iitin ja Koiviston kuuluisa apupappi & kansanvillitsijä Georg
Smolander oli avioitunut Myrskylän Husulassa Helena Johansdotterin kanssa 8.10.1742. Husulan ja Myyrän taloissa
paljon myöhemmin esiintyvä Smolander-sukunimi voi, toistaiseksi tuntematonta “napanuoraa” pitkin, viedä häneen ja vaimoonsa.
Siinäpä seuraava “projekti”.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Jatkan vielä hiukan Fast-Fäst-nimisistä.
Adam Jacobsson Fastin veljeksi voitaisiin Lapinjärvellä olettaa samassa
Kuninkaallisessa Uudenmaan Tykistorykmentissä palvellutta Fabian Jacobsson Fastia (1771-1846), joka eli aviossa Maria Mattsdotterin kanssa.
Heidän tyttärensä Greta Lisa Fast puolestaan nai Gustaf Adolf Lindbergin.
Parin poika Johan Lindberg haki oireellisesti puolisonsa Porlammin Eskolan talosta. Vaimon nimi oli Wilhelmina Mattsdotter (1836-1880), jonka sisaruksista jotkut käyttivä Nystén-nimeä osoituksesi polveutumisestaan
tästä tunnetusta suvusta matriarkaalisesti.
Päädymme siis jälleen samaan sisarussarjaan, josta Maria Mattsdr (Nystén)
nai Aron Johansson Gioslingin ja Helena Sofia Nystén Henrik Kojon. Johan Kojo, parin poika oli Blagoveshenskin pormestari Amurinmaalla, kuten moneen
kertaan olen joutunut mainitsemaan. Johan Kojon komea potretti on julkaistu Max Engmanin opuksessa Suureen itään, Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa, tekstin kera. Listoilla mukana olleet muistanevat, että Johan Kojo "loydettin" Paula Turkin toimesta hänen julkaistua tuntemattoman sukulaisensa kuvan Sukutukijoissa otsikolla "Mies Blagoveshenskistä".
Olisipa mielenkiintoista kuulla onko Kojoille loytynyt lisää sukua?
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Lapinjärven Porlammin Hämäläis-puustellissa 2.2.1741 kuolleen kersantti Anders Andersson Arnkihlin ja Maria Eriksdr Qvistin lapsista vielä seuraavaa:
-Carl Gustaf Arnkihl (s. Pernajassa 8.2.1730) avioitui Lovisa Christina von Glanin kanssa. Heidän tyttärensä Christina Elisabet Arnkihl nai eversti Claes Johan Munck af Fulkilan. Parin pojantytär Aline Sofia Munck af Fulkila taas
solmi avion Helsingissä 28.7.1874 Adolf Conrad Lindemanin kanssa, jonka vanhemmat oliva Ruotsinkylän Pappilan rusthollin poika, Tohmajärven ja Haminan postimestari Berndt Adolph Wilhelm Lindeman ja Anna Agata (Annette) Argillander.
-Anna Christina Arnkihl nai Gustaf Idströmin Pernajasta. Parin pojantytär
on mahdollisesti se Anna Lovisa Idström, joka avioitui Porvoossa 14.4.1816
Carl Enhjertin kanssa. Carlin veli on laskujeni mukaan se Johan Enhjert, joka
toimi räätälinä Ruotsinpyhtäällä ja avioitui siellä Ulrica Möterin ja Lena Greta Bergmanin kanssa (vrt. hiljattainen viestini Gottlund-Bergman-suvusta).
Veljesten vanhemmat olivat korpraali Gustaf Johan Engert (Enhjert) ja Anna Greta Frisk. Gustafin ensimmäinen puoliso oli ollut Anna Elisabet Leps Sääks-
mäeltä.
-Catharina Arnkihl nai Lapinjärven nimismiehen Henrik Enqvistin. Enqvist-suvusta ei ole tiedossani selvitystä. Hypoteettisesti olen merkinnyt
parin lapsiksi:
Catharina Ulrika Enqvistin joka nai orimattilalaisen Carl Henrik
Brömsin (poika Aron Bröms nai Maria Helena Mellbergin, pojanpoika Aron Fredrik Bröms Lovisa Ollonbergin & Flora Carolina Nordenskjöldin) ja
Adolf Fredrik Enqvistin, joka oli aviossa Maria Margareta Willandtin kanssa.
Hypoteettisesti edelleen; parin pojantytär olisi se Helena Catharina Enqvist,
joka eli Pernajassa korpraali Adolph Rikströmin puolisona. Adolphin vanhemmat olivat korpraali Efraim Rik ja Anna Greta Johansdr, Riken
Clemetzin talon Johan Anderssonin ja Sara Israelsdr Holstin tytär.
Vahvistuksia hypoteeseille toivoen
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Onhan tämä kommenttini aika myöhäinen, mutta enpä ole aiemmin älynnyt osallistua tähän keskusteluun. Ja tiedä häntä, onko näistä tiedoistani mitään iloakaan kenellekään. Ehkä päin vastoin harmitusta ja noloutta.
Taxell-nimi tuli jossain vaiheessa vastaan omassa sukututkimuksessani, kun totesin sukulaisnaisen Anna Christina Hagelinin (14.9.1759-26.1.1846) avioituneen kersantti Immanuel (Emanuel) Taxellin (20.5.1746-14.12.1812) kanssa. Anna Christinan isä oli rakuuna Eric Ericsson Hagelin Pernajan Pålbölen Mickosista, äiti ratsutilallisen tytär Anna Caisa Johansdr Ahlberg saman kylän Thomasasista. Perhe muutti Porvoon Sikilän kylään, jossa Anna Christina ja Immanuel vihittiin 18.11.1787. Tällöin Immanuelin vanhemmat Eric Ericsson Taxell ja Brita Johansdr asuivat Porvoon Såndbyn Skepparsissa.
Immanuel oli tekaissut Maria Simonsdotterin kanssa kymmenen vuotta aiemmin Askolassa poikalapsen, jonka oli tunnustanut. Poika nimeltä Emmanuel syntyi 19.12.1777.
Anna Christina Hagelinin ja Immanuel Taxellin lapset:
1. Adolph Taxell, 26.12.1787 Pernaja Liljendalin kartano, muutti vuonna 1800 takaisin Pernajaan, mutta muita tietoja en ole löytänyt.
2. Otto Taxell, 6.9.1789-16.10.1818, lipunkantaja Sammatissa, kuoli Helsingissä tapaturmaisesti räjäytystyömaalla, ei lapsia.
3. Gustava Taxell, 2.1.1792-1.5.1793 Porvoo
4. Emmanuel, 6.4.1794 Porvoo, oli Boen kartanossa palvelijana 17.9.1811 asti, jolloin muutti Sipooseen. Ei ole löytynyt Sipoosta.
5. Anna Christina Taxell, 16.3.1797 Porvoo, vihittiin 24.6.1821 alkuperältään ruotsinkielisen virolaisen leskimiehen Matts Thomasson Sjöströmin (1794-5.7.1858) kanssa, joka oli renki ja torppari, myöhemmin itsellinen Porvoon kaupungissa. Anna Christina Taxellin ja Matts Sjöströmin lapset:
1. Emanuel Sjöström, 27.1.1822 Porvoo
2. Johan Sjöström, 18.9.1824 Porvoo
3. Anna Sofia Sjöström, 7.4.1828 Porvoo, muutti 1846 Helsinkiin, ei jatkotietoja
4. Anders Sjöström, 14.5.1830-14.5.1830 Porvoo
5. Maria Sjöström, 1.7.1833 Porvoo, ei jatkotietoja
Anna Christina Hagelinin sisar Maria Hagelin (8.9.1772-14.8.1849), jonka oikea olkapää ja vasen käsivarsi olivat epämuodostuneet, synnytti kaksi aviotonta poikaa. Heistä ensimmäinen Aron Gustaf syntyi 15.2.1794 Pukkilan Syvänojan Pekkalassa ja isäksi tunnustautui kenttävääpeli Aron Gustaf Taxell (olikohan Immanuelin vanhemman veljen poika?). Aron Gustaf Taxell oli jo tuolloin naimisissa Anna Sofia Tillingin kanssa. Maria Hagelinin toinen poika Fredrik syntyi 14.2.1802 Porvoon Sikilän Nygransissa ja isäksi tunnustautui tällä kertaa rakuuna Fredrik Saven.
Aron Gustaf Hagelin (Taxell) muutti 1814 Pietariin, jonka ruotsalaisen seurakunnan tietoja on heikosti löydettävissä.
Anna Christina Taxellin ja Matts Sjöströmin lapsista Emanuel Sjöström oli torpparina Porvoon Emäsalossa, renkinä Liljendalin kartanossa, ajuri Porvoossa. Vihittiin Liljendalissa 31.5.1856 Eva Stina Backmanin kanssa, vanhemmat torppari Carl Backman ja Maria Nilsdr. Lapset:
1. Wilhelmina, 10.7.1856 Liljendal gård Bränn torp
2. Emanuel, 6.7.1858 Liljendal gård Bränn torp
(mahdollisesti muitakin, mutta Kansallisarkistosta ei löydy tuoreempia)
Johan Sjöströmistä tuli seppä ja hän avioitui Iitissä 6.11.1847 Liisa Juhontr Antilan kanssa, vanhemmat ratsutilallinen Juho Juhonpoika Antila ja Maria Matintr Iitin Muikkulan Antilasta. Johan Sjöströmin ja Liisa Antilan lapset:
1. Johan, 29.11.1848 Kausansaari
2. Maria, 8.8.1851 Kausansaari
(mahdollisesti muitakin, mutta Kansallisarkistosta ei löydy tuoreempia)
Että tällaisiakin jäseniä kuuluu Taxellien sukuun. Omassa suvussani tällaiset "häpeätahrat" ovat aivan yleisiä, suorastaan leimaa-antavia.
En ehtinyt lukea viestiäsi edes kunnolla loppuun, kun huomasin jymyuutisen.
Olet löytänyt Hilda Käkikosken isänpuoleisen juuren, josta edes hän itse
ei tuntunut kirjoitelmiensa perusteella olevan tietoinen. Kuuluisa naisasianainen, kansanedustaja ja kirjailija Hilda Käkikoski oli siis Taxelleja!
Palaan muihin viestisi kohtiin, kunhan rauhoitun..
Suurkiitoksin & terveisin
Juhani Pesu
Hilda Käkikosken (Sjöström) vanhemmat olivat mainisemasi Johan Sjöström,
Käkikosken seppä/mylläri Porlammilla ja Liisa Johansdr Antila, Iitin Muikkulan Anttilan rusthollin tytär. Hilda syntyi 31.1.1864 ja hänen veljensä Johan Johansson Sjöström 22.12.1854.
Johan Sjöström kuoli Käkikoskella 19.5.1866, jonka jälkeen Lisa Johansdr
avioitui uudemman kerran Magnus Henriksson Klåskaksen kanssa, joka oli
kotoisin Liljendalin Sävträskistä.
Kasvatusisästä tuli Hildalle erittäin rakas. Hänen hautajistilaisuudessaan
Hilda piti kauniin muistopuheen ruotsinkielellä, jonka hän täydellisesti hallitsi. Samassa yhteydessä hän saa kuulla isäpuolensa liljendalilaisislta sukulaisilta, että tämä itseasiassa olikin ollut ranskalaisen aatelissuvun
jälkeläinen.
Isäpuolen hienostunut ja herkkä luonne sai siis Hildan silmissä selityksen.
Lähes yhtäsuuri on yllätykseni, kun nyt saan lukea Hilda Käkikosken oman
isän jännittävistä juurista, joista hän ei ilmeisesti liiemmin perheelleen kertonut.
Muistini mukaan Eeva Ahtisaari on julkaissut viime vuosina jotakin
Hilda Käkikoskesta. Koska en ole ollut tilaisuudessa lukemaan teosta,
en voi vamuudella sanoa tuleeko Hildan isän tausta myös hänelle
yllätyksenä.
Onko forumin jäsenistössä asiaa paremmin tuntevia?
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Ohessa vielä Wikipedia-osoite Hildan henkilötietoihin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilda_K%C3%A4kikoski
Lähteissä on mainittu myös Eeva Ahtisaaren teos "Hilda
Käkikoski". Tiedustelen vielä uudemmankin kerran, onko forumin lukijoissa
tämän kirjan haltijoita? Miten Eeva Ahtisaari on käsitellyt Hildan isän
juuria? Onko pöydällämme tänään vuoden sukututkimuslöytö?
Terveisin
Juhani Pesu
Ohessa vielä Wikipedia-osoite Hildan henkilötietoihin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilda_K%C3%A4kikoski
Lähteissä on mainittu myös Eeva Ahtisaaren teos "Hilda
Käkikoski". Tiedustelen vielä uudemmankin kerran, onko forumin lukijoissa
tämän kirjan haltijoita? Miten Eeva Ahtisaari on käsitellyt Hildan isän
juuria? Onko pöydällämme tänään vuoden sukututkimuslöytö?
Terveisin
Juhani Pesu
Eeva Ahtisaaren teos "Hilda Käkikoski" ei ole teos vaan näköjään kansallisbiografia-artikkeli, joka löytyy myös netistä
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/2828/
Terveisin
Johannes Hissa
Johannes Hissa,
Kiitos huomiosta. Kyseinen artikkeli näkyy olevan käyttölupahakemuksen
takana.
Ehkäpä joku sisäänkirjoittautuneista voisi vilkaista, mitä (jos mitään)
Eeva Ahtisaari mainitsee Hilda Käkikosken juurista?
Tilma Hainarin Käkikoski-koosteessa ei Taxell-sukulinkki muistini mukaan
tule lainkaan esille.
Terveisin
Juhani Pesu
Johannes Hissa,
Kiitos huomiosta. Kyseinen artikkeli näkyy olevan käyttölupahakemuksen
takana.
Ehkäpä joku sisäänkirjoittautuneista voisi vilkaista, mitä (jos mitään)
Eeva Ahtisaari mainitsee Hilda Käkikosken juurista?
Tilma Hainarin Käkikoski-koosteessa ei Taxell-sukulinkki muistini mukaan
tule lainkaan esille.
Terveisin
Juhani Pesu
Vähän muokaten juurista mainitaan vain yhdessä kappaleessa seuraavaa:
Hilda Käkikosken lapsuutta leimasi varttuminen kaksikielisellä Uudellamaalla. Isä, seppä ja mylläri Johannes Matinpoika Sjöström kuoli keuhkotautiin Hildan ollessa vasta kaksivuotias. Hilda kuitenkin tiedosti itsessään joitakin isänsä luonteenpiirteitä, esimerkiksi eräänlaisen härkäpäisyyden ja jurouden. Pari vuotta isän kuoleman jälkeen äiti Liisa Johanneksentytär Muikkula meni naimisiin Liljendalista kotoisin olevan talollisenpojan Magnus Henriksonin kanssa, joka ei osannut lainkaan suomea. Äidin suku on oli Iitin ratsutilallisia. Äidinisä Johannes Anttila oli lautamies. Hän osasi lukea ja kirjoittaa ja opetti kirjoitustaidon kaikille pojilleen, muttei tyttärilleen. Äidin suvussa ihailtiin ruumiillisia voimatekoja, ja äidin puolelta Hilda Käkikoski oli perinyt kyvyn ja halun äärimmäisiin ponnistuksiin.
Laitan vielä mainitut lähteet ja kirjallisuus:
Hilda Käkikosken arkisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto. E. Ahtisaari, Hilda Käkikoski naisasianaisena ja poliitikkona / Suomen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. 1988; Hilda Käkikoski kirjeittensä ja kirjoitelmiensa valossa I-II. 1913, 1916; T. Juvonen, Sukupuoli ja halu Hilda Käkikosken kirjeenvaihdossa ja päiväkirjoissa. 1994; E. Karilas, Isänmaan tytär : Hilda Käkikosken elämänkerta. 1934; Yksi Kamari - kaksi sukupuolta : Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset. 1997: E. Ahtisaari, Hilda Käkikoski : opettaja, puhuja ja poliitikko naisen asialla.
Sydämellinen kiitos!
Tämä osoittaa, ettei Johan Mattson Sjöströmin taustassa oltu päästy
eteenpäin sitten Hainari-julkaisun.
Yleisesti on oletettu, että Johan Sjöström oli iittiläinen seppä, joka
otti sukunimen ammattiin ryhtyessään.
On tavallaan ironista, että syvästi "suomenmielisen" Hildan suora patriarkaalinen juuri vie, aamuisen postin mukaan, ruotsinkieliselle Liivinmaalle (Viro, Eesti) ja tunnettuun ruotsinkieliseen sotilas- ja sivistyssuku Taxelliin.
Hilda itse olisi ollut varsin yllättynyt, arvelen.
Hainarin opuksesta on mieleeni erityisesti jäänyt jo mainitsemani Hildan mielenkiinto isäpuolen ruotsalaisiin ja ranskalaisiin juuriin.
Samassa yhteydessä hän alakuloisesti vertaa lapsuutensa karua
suomalaista Porlammia, ruotsinkielisen kirkonkylän vehmauteen.
On kuin kieliraja olisi ollut myös maisemanmäärittäjänä.
Terveisin
Juhani Pesu
Oliko jossain listaa kaikista Taxell-nimisistä henkilöistä? Kuulemma kaikki Taxell-sukunimiset kuuluvat siihen tunnettuun sukuun. Minulla on sukupuussa Israel Taxell - niminen räätäli Luviasta joka s. 22.01.1776 Luvia, Luodonkylä ja k. 06.06.1855 Luvia. Tietoa ei ole siitä mistä hän tämän Taxell sukunimen otti koska hänen isänsä oli Henrik Kustaanpka s. 24.08.1733. ja k. 14.10.1811 Luvia Luodonkylä Tommila. ja äiti Maria Erikintr s. 24.03.1736 Luvia. k. 27.01.1812 Luvia Luodonkylä Tommila.
Kiitokset vain itsellesi, Juhani Pesu!
Sainhan Sinulta aika monta tärkeää täydennystä omaan sukututkimukseeni. Vai että sellainen kuuluisuus kuin Hilda Käkikoski liittyy näin sukutauluihini. Nimi oli hyvin hämärästi tutun tuntuinen. Täytyypä tutustua hänen aikaansaannoksiinsa ja elämänvaiheisiinsa.
Ehkä hiukan provosoiva osallistumiseni Taxell-keskusteluun johtui siitä, että sukututkimuksista usein jäävät pois nämä aviottomat lapset ja epäsäätyiset avioliitot. Ja kuten jo taisin mainita, omasta sukututkimuksestani tulisi pahasti tynkä, jos unohtaisin kaikki sukuni aviottomat lapset ja piilottelisin elämässään kehnosti pärjänneitä. Kun on sukuun sattunut rikoksiin retkahtaneitakin. Kyllä esivanhempien geneettiset jälkeläiset kuuluvat ainakin minun sukutauluihini, ovat sitten syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella.
Taxellin sukututkimuksesta en mitään tiedä, mutta yhdestä omasta sukuhaarastani on, tosin kymmeniä vuosia sitten, tehty hieno sukukirja, josta on jätetty tyttärien jälkeläiset pois kokonaan. Niistä kun olisi löytynyt kaikenlaista "epäsäätyistä". Toiveikas ajatukseni on, että nämä löytämäni Taxellien aviottomat lapset jälkeläisineen pääsisivät mukaan myös Taxellien sukutauluihin, elleivät siellä jo ole.
Seppo Niinioja
20.06.08, 08:58
Kiitokset vain itsellesi, Juhani Pesu!
Sainhan Sinulta aika monta tärkeää täydennystä omaan sukututkimukseeni. Vai että sellainen kuuluisuus kuin Hilda Käkikoski liittyy näin sukutauluihini. Nimi oli hyvin hämärästi tutun tuntuinen. Täytyypä tutustua hänen aikaansaannoksiinsa ja elämänvaiheisiinsa.
Ehkä hiukan provosoiva osallistumiseni Taxell-keskusteluun johtui siitä, että sukututkimuksista usein jäävät pois nämä aviottomat lapset ja epäsäätyiset avioliitot. Ja kuten jo taisin mainita, omasta sukututkimuksestani tulisi pahasti tynkä, jos unohtaisin kaikki sukuni aviottomat lapset ja piilottelisin elämässään kehnosti pärjänneitä. Kun on sukuun sattunut rikoksiin retkahtaneitakin. Kyllä esivanhempien geneettiset jälkeläiset kuuluvat ainakin minun sukutauluihini, ovat sitten syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella.
Taxellin sukututkimuksesta en mitään tiedä, mutta yhdestä omasta sukuhaarastani on, tosin kymmeniä vuosia sitten, tehty hieno sukukirja, josta on jätetty tyttärien jälkeläiset pois kokonaan. Niistä kun olisi löytynyt kaikenlaista "epäsäätyistä". Toiveikas ajatukseni on, että nämä löytämäni Taxellien aviottomat lapset jälkeläisineen pääsisivät mukaan myös Taxellien sukutauluihin, elleivät siellä jo ole.
Hei!
Tyttärien jälkeläisten pois jättäminen ei kyllä välttämättä johdu siitä, että heistä saattaisi löytyä "kaikkea epäsäätyistä". Perinteinen tapahan on ollut seurata juuri miespuolisia jälkeläisiä, joiden kautta sukunimi on periytynyt, niillä joilla sellainen on. Näin on tehty mm. Bergholmin ja Wilskmanin sukukirjat ja aateluushan periytyy isältä pojille. Tässä on etunsa: On selkeästi kyse tietyn nimisestä suvusta, olipa sitten Kekkonen, Taxell tai Fleming. Henkilöiden määrä pysyy järkevämmissä rajoissa kuin jos lähdetään hakemaan joidenkin "sopivien" esivanhempien kaikkia jälkeläisiä. Sinänsä yhtä hyvin voisi seurata pelkästään tyttärien jälkeläisiä.
Sursillin suku on varhainen esimerkki nykyaikaiseksi katsotusta tutkimustavasta, jossa seurataan kaikkia jälkeläisiä. On arveltu että Erik Ångerman Sursillin jälkeläisiä on lähes puolet suomalaisista. Iikko B. Voipion julkaisemassa rompussa heitä on muutamia satojatuhansia. Itselläni on mm. yhdestä äitini puoleisesta esivanhemmasta lähtevä jo vuonna 1906 painettu Kaarlo Kerkkosen laatima sukukirjanen "Janakkalan Kerkkolan suku", jossa on myös seurattu sekä poikien että tyttärien jälkeläisiä siitä alkaen kun vaimoista on tietoja asiakirjoista saatavissa.
En malta olla siteeraamatta tekijän, kouluneuvos Kaarlo Kerkkosen hiukan pateettista, mutta edelleen ajankohtaista esipuhetta:
"--- Ja tällainen sukuluettelo, jos se oikein oivalletaan, voi myöskin, herättäessään arvokasta kunnioitusta entispolvien muistolle, olla nouseville polville opiksi, neuvoen hyveisiin, missä esimerkkiä niistä löytyy, ja varoittaen paheista, joiden seuraukset aina näkyviin tulevat. Mutta päämääränä vihkosella olkoon kuitenkin heimoushengen, sukulaisrakkauden virittäminen ja ylläpitäminen sukumme kesken, olkoot sen jäsenet missä yhteiskunnallisessa asemassa tahansa. Olemmehan kuin samasta juuresta lähtenyt puu eli pensas, jonka kaikki haarat ja oksat ponnistaen pyrkivät voimistumaan ja varttumaan, tähdäten yhäti ylöspäin. Rehellinen, uuttera työ, yksinkertaiset ja raittiit elämäntavat, sekä opin arvon oivaltaminen olkoot sukumme pysyvinä tunnusmerkkeinä, sen jäsenten elämän ohjelma."
Seppo Niinioja
Etsin vimmatusti kaikilla hakumoottoreilla toissavuotista (?) Hilda Käkikosken sukua koskevaa viestiketjua, jossa muistaakseni mm. siteerasin hänen kaunista vanhanajan ruotsiaan isäpuolen hautajaistilaisuudessa.
Ilmeisesti viesti kuuluu niihin, jotka sukulista-arkiston myötä ovat pysyvästi (?) kadonneet tutkijoitte tavoittamattomiin.
Tilma Hainarin "Hilda Käkikoski kirjeittensä ja kirjoitelmiensa valossa I-II",
joka kuuluu kokoelmiini Suomessa , sisältää myös kuvan Hildasta
porlammilaisen sukunsa ympäröimänä, sikäläisissä juhannusjuhlissa, synnyinkotinsa lähellä olevalla kalliolla. Hilda on pukeutunut arvonsa mukaisesti tiukasti kaulaan napitettuun pukuun & hattuun ja kantaa
kädessään päivävarjoa, suvet Suomessa olivat tuolloin poutaisempia.
Kontrasti ympäristöön on melkoinen ja kunnioitus silloisen Suomen merkkinaista kohtaan suorastaan huokuu ajan jäykästä asetelmasta.
Porlammi on muistanut tytärtään myös patsaalla. Se seisoo sen vanhan
koulurakennuksen edessä, jossa Hilda kansanvalistajan-uransa aloitti.
Graniittikivellä kohoaa soihtua pitelevä pronssinen naishahmo. Itse kivessä on Hilda Käkikosken näköisreliefi.
Terveisin
Juhani Pesu
Ensinnäkin kiitokset Sepolle kommenteista. Ehkä piti johonkin purkaa huonoa vointiani, olen nimittäin kärvistellyt kuumeisen flunssan kourissa pari vuorokautta pystymättä kunnolla nukkumaan.
Juuri sellaisia kuin mainitsemasi Kerkkosen tekemä sukukirja pidän ainoina oikeantyyppisinä. Että siis esivanhempiparin kaikki jälkeläiset otetaan tasapuolisesti mukaan. Juuri sellaisia ovat myös appivanhempieni sukukirjat. Toisaalta jokainen on lukemattomien eri sukujen jäsen... Se, haluaako joku laskea sukulaisikseen vain tietynnimiset henkilöt, on tietysti henkilökohtainen valinta. Ihmetyttää vain, miten esimerkiksi tyttären lapset eivät olisikaan enää sukulaisia sillä perusteella, että heillä on eri sukunimi. Juuri näin on menetelty isäni yhdessä sukuhaarassa. Ja isäni kertoman mukaan minä onneton olen juuri siitä haarasta perinyt ulkonäköni.
Minua sattuu kiinnostamaan geneettinen sukulaisuus, perinnölliset ominaisuudet, erityisesti periytyvät sairaudet. Katson kyllä adoptoitujenkin lasten kuuluvan sukutauluihin, mutta pidän oikeana mainita adoptiosta ja kertoa geneettisen alkuperän, jos se annetaan tiedoksi. Onneksi meitä on jo kasassa moni- mutta samanhenkinen joukko tutkimassa samojen esivanhampien jälkeläisiä.
Juhani Pesua kiitän jälleen kerran lisävinkeistä! Ehdin jo löytää yhtä ja toista Hilda Käkikoskesta. Yritän saada kirjastosta luettavakseni Tilma Hainarin julkaisut.
Hilda Käkikoski ei oikein tainnut tietää isänsä alkuperästä. Johan Sjöström ei todellakaan ollut Karjalasta, vaan hän oli syntynyt Porvoon Emäsalossa. Hänen isänsä torppari Matts Sjöström oli ilmeisesti Viron rannikon ruotsinkielisiä ja muuttanut vanhempineen Virosta, koska hänestä sanotaan rippikirjassa: "Est, läser svenska". Hänen isänsä oli rakuuna Thomas Jöransson Sjöström ja äitinsä Maria Thomasdr. Niinpä Hilda on saattanut saada varhaislapsuudessaan pohjan hyvälle ruotsin kielen taidolleen, mutta ei voinut muistaa sitä, koska ei ehkä ollut alkanut itse puhua ennen isänsä kuolemaa. Suomenkielinen äiti tuskin on tullut selittäneeksi, että Hildan isä oli ollut ruotsinkielinen.
Matts Sjöström ehti ennen Anna Christina Taxellia olla naimisissa Hedda Johansdrin kanssa (11.5.1793-2.11.1820), joka kuoli pian synnytettyään Carl-nimisen pojan 15.8.1820. Anna Christina Taxell ja Matts Sjöström kuolivat muuten Porvoon köyhäintalossa.
Koska olen lukenut tuon mainitsemani Tilma Hainarin Käkikoski-koosteen
yli 40 vuotta sitten kannesta kanteen, ja sittemmin sitä satunnaisesti vain selaillut, mielikuvani sen sisällöstä ovat hajanaisia ja epätarkkoja.
Mielestäni kirjassa käydään läpi hänen elämänvaiheensa varsin perusteellisesti Käkikosken omaa tuotantoa hyväksikäyttäen.
Kuvitus on, 1900-luvun alun kirjalliseksi tuotteeksi, runsas.
Kuvattuna ovat mm. synnyinkoti ja Käkikosken mylly, jotka vielä 1960-luvulla olivat olemassa porlammilaisen kosken partaalla. Miksi näitä rakennuksia ei katsottu aiheellisiksi säästää jälkipolville, ei ole tiedossani. Porlammi on muuten kiitettävästi muistanut tytärtää, kuten edellisessä viestissäni mainitsin.
Olisiko tullut aika ottaa näköispainos Hainarin ansiokkaasta työstä, opuksen löytminen kirjastoistakin kun voi olla
"kiven takana"?
Juhani Pesu
5. Anna Christina Taxell, 16.3.1797 Porvoo, vihittiin 24.6.1821 alkuperältään ruotsinkielisen virolaisen leskimiehen Matts Thomasson Sjöströmin (1794-5.7.1858) kanssa, joka oli renki ja torppari, myöhemmin itsellinen Porvoon kaupungissa. Anna Christina Taxellin ja Matts Sjöströmin lapset:
1. Emanuel Sjöström, 27.1.1822 Porvoo
2. Johan Sjöström, 18.9.1824 Porvoo
3. Anna Sofia Sjöström, 7.4.1828 Porvoo, muutti 1846 Helsinkiin, ei jatkotietoja
4. Anders Sjöström, 14.5.1830-14.5.1830 Porvoo
5. Maria Sjöström, 1.7.1833 Porvoo, ei jatkotietoja
......
Johan Sjöströmistä tuli seppä ja hän avioitui Iitissä 6.11.1847 Liisa Juhontr Antilan kanssa, vanhemmat ratsutilallinen Juho Juhonpoika Antila ja Maria Matintr Iitin Muikkulan Antilasta. Johan Sjöströmin ja Liisa Antilan lapset:
1. Johan, 29.11.1848 Kausansaari
2. Maria, 8.8.1851 Kausansaari
(mahdollisesti muitakin, mutta Kansallisarkistosta ei löydy tuoreempia)
Hei!
Mielestäni tämä Porvoossa 18.9.1824 syntynyt Johan Sjöström ei ole Hilda Käkikosken isä. Hildan isä seppä Johan Mattson Sjöström on pikemminkin syntynyt 17.3.1824 Iitin Kausalassa. Johanin vanhemmat taas ovat seppä Matts Jonasson Sjöstedt s. 31.7.1798 Iitti Kausala Yrjölä k. 30.3.1842 Kausalassa ja Maria Samuelsdotter s. 14.12.1800 Iitti Kausala Yrjölä k. 22.8.1869 Lapinjärvellä.
Johan Mattsson Sjöstedt on vuoden 1838-48 rippikirjan mukaan ottanut uudeksi sukunimekseen Sjöström. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1838-1848_tk969-970/73.htm
"Mor" Maria Samuelsdotter muutti poikansa Johan Sjöstömin kanssa Lapinjärvelle 10.11.1862. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1860-1866_tk973-974/385.htm
Eli kyllä Hilda Käkikosken juuret näyttäisi olevan Iitissä.
t. Greger
Kiitokset Gregerille!
Ehdin jo innostua kovasti Hilda Käkikoskesta ja kaikki tuntui sopivan kohdalleen, mutta myöntää täytyy, että iittiläinen seppä tuntuu luontevammalta hänen isäkseen. Vahinko, olisin niin ylpeänä liittänyt Hilda Käkikosken sukulaisiini. Tässä se taas nähtiin, pitäisi tarkistaa ja tarkistaa vielä tarkistamasta päästyäkin.
Mutta kiitos siis!
Marit
Birgitta Lind
28.06.08, 12:18
Olen sama mieltä kun Greger että Hilda Käkikosken juuret on Iitissä.
Jonas Jacobsson 1769 och Susanna Mattsdotter 1760
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1797-1805_tk967_i/103.htm
Kastetut hiski
Jonas Jacobsson
25.5.1769 26.5.1769 Jalankimola Sombola Jacob Gustafss: Anna Joh: dr: Jonas
Susanna Mattsdotter
25.11.1760 28.11.1760 Keltis Mäkelä Matts Johansson Lisa Thomas dr Susanna
Vihityt hiski
26.12.1779 Kausala Junckari bd.s. Mats Pehrs: p: Susanna Matsdr Keltis Harala
27.8.1797 Kausala Dr. Jonas Jacobss: B:Ea Susan: Matsdr Kausala
Matts Jonaesons föräldrar
31.7.1798 3.8.1798 Kausala Jonas Jac:s: Yrjölä Susanna Matsdr 38 Mathias
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1805-1815_tk967-968/117.htm
Maria Samuelsdotters föräldrar
14.12.1800 15.12.1800 Kausala Yrjölä Samuel Malachiess: Eva Henr:dr 29 Maria
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iitti/rippikirja_1805-1815_tk967-968/118.htm
Terv. Birgitta
pirkko hagman
29.06.08, 10:35
Arkaillen, mutta uteliaana osallistun Taxell-keskusteluun.
Asiani tangeeraa vain Taxell- nimen osalta..
Olen saanut kastelahjaksi 1930-luvulla kummitädiltäni V.TAXELL-nimellä signeeratun suurehkon taulun, öljyvärityö, jonka äitini on kertonut olevan kopion italialaisen taiteilijan maalauksesta"Jeesun opetuslapsineen laihossa".
Kerran "törmäsin" taidekirjassa lähes vastaavanlaiseen italialaiseen kuvaan, jossa kuitenkin laihossa kulkeva seurue kulki viljapellossa päinvastaiseen suuntaa eli ainakaan ko. taulun suoranaisesta kopiosta ei V.Taxellin työ ole.
V.Taxell on minua askarruttanut.
Äitini kertoman mukaan V. Taxell olisi ollut konservaattori ja etäistä sukua kummitädilleni, jonka o.s. nimi oli Taulasalo( viittaa ainakin Teiskon suuntaan, kenties muuallekin). En osaa sanoa olisiko sukulaisuus ollut vain äitini ounastelua.
Aiemmin olen kääntynyt mm. Wenzel Hagelstamin liikkeen puoleen kysymyksineni--ei löytynyt tietoa.
Voisiko V. Taxell liittyä keskustelussa esiin tulleseen Taxell- linjaukseen jollakin tavoin
yst. Pirkko Hagman
Mariasparf
16.01.14, 13:31
Arnkihl yhteydet tulivat esiin tutkimuksessani tällä viikolla ja löysin keskustelunne johon nyt uin näin mukaan ongelmineni. Margareta Johansdr. Arnkilista oli tietoa , mutta etsin ja löysin sisarensa Catharinan josta toivon löytäväni linkin tutkimaani Skäci sukuun .En vain saanut selvää alkuperäisestä tekstista SSHY:ssä joten tässä kyselen ymmärtävimmiltä.
Johan Simonsson
s.01.02.1711 k.02.01.1780 Porlammi
+ 09.06.1734 Lovisa Maria Arnkihl
s.11.02.1725 k. 18.10.1773 Porlammi , Hämäläinen
Lapset:
1. Catharina Johansdr. Arnkihl
s. 1740
2.Margaret Johansdr. s. 24.05.1745 k.06.01.1786 Pernå .Malmgård + 18.10,1763 Johan Lindström 1740-1819
http://gw.geneanet.org/nystrogr?lang=fi;pz=maria+wilhelmina+larsdotter;nz =oholm;ocz=0;p=margareta+johansdotter;n=arnkihl
Alaolevista SSHY :stä löytyi molempien tyttöjen syntymät , mutta en saanut mitään selvää
Catharinankaan syntymäpäivästä ja kuukaudesta puhumattakaan kaikista läsnäolleista paitsi
oli varmaan täti Catharina Arnkihl, Gustaf? , Carl?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/syntyneet_1738-1772_es346/16.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/syntyneet_1738-1772_es346/29.htm
Oletan tässä olevan kyseinen Catharinan avioituminen , mutta en saa selvää paikasta ja onko tuo päivämäärä oikea?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/vihityt_1738-1772_es346/16.htm
Vihitty 26.12.1761 pig.Catharina Johansdotter. Arnkihl / paikasta en saa selvää
+ unk.Gustaf Hindersson / paikasta en saa selvää
Tähän väliin ,Catharinaan Johansdr. Arnkiista Anders Eriksoniin , toivon hartaasti löytyvän puuttuvat esipolvet!
Emma Maria Skäcki I-puoliso oli Anders Eriksson ( 1846-1874 ) Hämäläis-puustellin poika.
II-puoliso Karl/Carl Fredrik Sistola myöh. Eklund
s. 25.06.1840 Sistola ,Porlammi k. 10.05.1912
+ vihitty n. 1867-9 Emma Maria Skäcki ( Skegg)
s. 17.06.1849 k. 03.09.1909
”Anders Erikssonin isoäidin äiti oli Catharina Johansdr Arnkihl (1740-1789), jonka isoisä puolestaan oli samaista Hämäläis-puustellia virkatalonaan pitänyt kersantti Anders Andersson Arnkihl.” ( Sukuforum olikona Pesu ?)
Kuulolla Mariasparf
Catharina Johansdotter från Lappträsk Kimoböle Petala Vigd 26.12.1760 med Anders Hindersson från Lappträsk Kimoböle Hemmings.
Häls. Ole B
Mariasparf
17.01.14, 14:51
Tack så mycket Ole!
Nyt on taas mukava jatkaa .
Terv. Mariasparf
Hej!
Catharina Johansdotter (Arnkihl) är född 18.12.1740 i Porlom Hämäläinen och dör tydligen 4.1.1789 på samma ställe. Hon gifter sig omkring 1769-70 med Anders Mattsson f. ca. 1750 d. 18.9.1822.
H. Greger
Hej!
Catharina Johansdotter (Arnkihl) är född 18.12.1740 i Porlom Hämäläinen och dör tydligen 4.1.1789 på samma ställe. Hon gifter sig omkring 1769-70 med Anders Mattsson f. ca. 1750 d. 18.9.1822.
Och släktlinjen från Catharina Johansdotter till Anders Eriksson är alltså följande:
1. Catharina Johansdotter f. 18.12.1740 Porlom Hämäläis d. 4.1.1789 Porlom Hämäläis och Anders Mattsson f. ca. 1750 d. 18.9.1822 Porlom Hämäläis
Dotter:
2. Eva Andersdotter f. 1772 d. 25.1.1833 Porlom Hämäläis och Elias Andersson f. 4.5.1776 Artsjö Ratula Lassila d. 30.8.1828 Porlom Hämäläis
Son:
3. Erik Eliasson f. 21.3.1800 Porlom Korpi och Maria Henricsdotter f. 28.12.1804 Porlom Kuha
Son:
4. Anders Eriksson f. 6.2.1846 Porlom Hämäläis
H. Greger
Mariasparf
21.01.14, 15:17
Kiitoksia , kiitoksia !
Olette aivan ihania !
Viimeisin viesti oli tullut tähän samaan aikaan kun hain ja hain puuttuvia kohtia.
En olisi varmaankaan ikinä löytänyt omatoimisesti !
Teen tätä tutkimusta veljenpoikani pojille , Oiva 6v. ja Elias 2 v.
Heidän äidinisänisän vanha maalaistalo Porlammilla on ko. suvun käytössä.
Mukava antaa yllätykseksi uusia linjoja .
Terveisin Mariasparf
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.