Virolahti, Korpelan suku

[Päivihannele]

Etsiskelen isäni äidin sukulaisia.
Tiedossani on,että isän äidin nimi oli Hulda Korpela, syntymävuosi ei tiedossa.
Hänen isänsä taasen oli Aleksanteri Korpela, syntynyt 3.5.1874. Aleksanterin sisaruksista tiedossani on vain Amalia Korpela, syntynyt 12.10.1876. Amalialla oli ainakin yksi lapsi, Uuno Klami, syntymäaika ei tiedossa. Minkä niminen oli Uunon isä?
Asustelivat ilmeisesti Virolahden suunnalla.
Tietääkö kukaan, oliko Huldalla sisaruksia, kuka oli äiti? Oliko Aleksanterilla muita sisaruksia ? Oliko Amalialla muita lapsia?
Toivottavasti osasin selittää jotenkin loogisesti :(.. minulla itselläni ei tästä puolesta ole lisätietoja.
Kaikki lisätiedot ovat tervetulleita :).
ps. kaipa Virolahti kuuluu Karjalaan; ei muuten, mut että tulee oikeaan lohkoon.. :cool:

[liisa.ahonen]

Hei!

Klameilla on sukuseura ja sukutietoja Klameista on julkaistu, niistä saa tietoa täältä www.kolumbus.fi/klami.suku/
Muilta osin voin katsoa tietoja iltap. työstä palattuani. Tutkin Virolahtea, mutta Korpelaa minulla ei juurikaan ole. Todennäköisesti suku on ollut aikaisemmin eriniminen.
Karjalaan Virolahti aikaisemmin kuului, sotien jälkeen Kymenlaaksoon. Täällä taas ei ole lohkoa Kymenlaaksolle ollenkaan.

Liisa Ahonen

[Jukka Blomqvist]

Hei!
Korpeloita kannattaisi mahdollisesti etsiä heti nykyrajan takaa Säkkijärveltä, jossa oli Korpelan talo josta on lähtenyt Korpaeus/Copraeus/Corpeus -nimisiä henkilöitä maailmalle, nimismiehiä ja pappeja muiden joukossa.
JukkaB

[Päivihannele]

Hei ja kiitos vastauksista. Nyt kysyn tyhmänä, että miten voisin tuolta Säkkijärven suunnalta kysyä :(, onko tämä oikea paikka vai kuinka voisin edetä? Kiitos neuvoista jo etukäteen :)

[liisa.ahonen]

Hei

Löysin Aleksanterin. Olin suositella sinulle kirjaa Klamin suvun sukukaaviot, koska Aleksanterin vaimo ja sinun isän äidin äitisi oli ilmeisesti Iida Tanelintytär Klami, syntynyt 14.2.1878. Sitten huomasin, että taidat olla itse kirjassa...
Aleksanterin isän nimi oli Anton ja 1890-luvun rippikirjassa perhe on Malmin sivuilla Korpela-nimisenä. Syntymäpitäjäksi on merkitty Virolahti.
Jatkan etsimistä taaksepäin, siitä säkkijärveläisyydestä on aikaista sanoa mitään. Noihin aikoihin otettiin ahkerasti sukunimiä ja Korpeloita on myös Virolahdella.

Liisa Ahonen

[liisa.ahonen]

Aleksanterin vanhemmat selvisivät. Anton Eliaanpoika, joka syntyi 9.3.1829 Länsikylässä Kokin talossa ja Eeva Stiina Eliaantytär Kääriä, myös Länsikylästä, syntynyt 18.2.1835. Sen takiahan ei tahtonut löytyä, kun kylä olikin toinen.

1847 alkavassa rippikirjassa Antonin ja Eeva Stiinan yläpuolella on jahtivouti Elias Tuomaanpoika Skippari ja rouvansa Anna Yrjöntytär, syntymäajat 22.5.1797 ja 11.12.1805. Hiskillä haettaessa noilla syntymäajoilla Elias on tosiaan syntynyt Skipparilla ja Anna Koukilla. Nämä ovat Antonin vanhemmat. Suvut ovat molemmat virolahtelaisia, 1800-luvun loppupuolella ovat Antonin jälkeläiset näyttävät ottaneen Korpelan sukunimekseen.

Liisa Ahonen

[Bodniemi37]

Hiskillä haettaessa noilla syntymäajoilla Elias on tosiaan syntynyt Skipparilla ja Anna Koukilla.


Mahtoikohan Annan syntymätalo sittenkin olla Kokki, jolloin hänen vanhempansa olisivat olleet 4.1.1803 vihityt (HisKi) Yrjö Jaakonpoika Kokki ja Marketta Matintytär Skippari. Äitinsä Marketan kautta Anna olisi ilmeisesti tällöin ollut - oman tutkimukseni kannalta kiinnostavasti - myös Petteri Yrjönpojan jälkeläinen?

Virolahti - Vederlax - kastetut

29.5.1804 31.5.1804 Flånckarböhle Kocki B: Jöran Jacobsson Margar: Mattsd:r Elisabeth
11.12.1805 13.12.1805 Flånckarb: Koucki B: Jöran Jacobsson Margar: Mattsd:r Anna
4.9.1810 9.9.1810 Flonckarböle Kocki Bd: Jöran Jacobsson Margaretha Mattsd:r Maria Elisabeth
15.11.1813 17.11.1813 Flonckarböle Kocki Bd: Jöran Jacobss: Margar: Mattsd:r Catharina
jne.
---------------------
Jotkut Hämeenkylän Dufvien Korpela-nimiset jälkeläiset ovat myös etäsukulaisiani esiäitini Eeva Tuomaantytär Dufvan kautta (pso 1:o Juho Juhonpoika Halfbjörn (Matti Kallenpoika Liikkasen jälkeläinen); 2:o Elias Simonpoika Kujala (Yrjö Hiiron eli Hiirosen jälkeläinen).

[liisa.ahonen]

Kiitos oikaisusta. Varmastikin se on Kokki. Pääsin niin myöhään katsomaan näitä, että näköjään tuli kiire ja tekstiin pujahti virhe. Ja hetken hain, ketä Pekka Yrjönpoikaa tarkoitat. Sitten huomasin, että Marketan äitihän oli Puotniemeltä.
Niinpä, eli Virolahdellakin on kaksi Korpela-sukua. Vai oletko löytänyt yhteyden näille? En ole nimittäin tämän enempää tutkinut kumpaakaan. Dufvista ja Skippareista, sekä Puotniemistä polveudun itsekin. Samoin alapihlajalaisista.

[Bodniemi37]

Kiitos oikaisusta. Varmastikin se on Kokki. Pääsin niin myöhään katsomaan näitä, että näköjään tuli kiire ja tekstiin pujahti virhe. Ja hetken hain, ketä Pekka Yrjönpoikaa tarkoitat. Sitten huomasin, että Marketan äitihän oli Puotniemeltä.

Virhe on saattanut syntyä jo mustia kirjoja kopioitaessa :). Maria Yrjöntytär Hauhian kanssa Virolahdella 1725 vihityn Petteri Yrjönpojan ilmeisen isän Yrjö Petterinpojan olen löytänyt Luuumäen vanhimmasta rippikirjasta. Hänet on merkitty kirjassa Suoanttilan kylän Suo-Heikin talon (näin tulkitsen, talojen nimiä ei rippikirjassa mainita) asukkaaksi. Ehtoollisella Yrjö Petterinpoika kävi viimeisen kerran vuonna 1740. Hänen puolisonsa näyttäisi olleen Marketta Antintytär, joka saman rippikirjan merkinnän mukaan muutti Virolahdelle vuosien 1740-1741 vaihteessa.

Petteri Yrjönpojan ja puolisonsa Maria Yrjöntytär Hauhian Yrjö-(Jöran-)nimisine poikineen löysin vuorostaan sinun ja kumppaneiden litteroimasta Virolahden ensimmäisestä rippikirjasta (Hurttalan kylä)!

Annikki Tompurin toimitteesta Virolahden asukkaat maa- ja henkikirjojen mukaan 1543-1750 [3. vihko 1706-1750. Hki: A. Tompuri, 1988] selvisi aikoinaan, että Petteri Yrjönpoika mainittiin ensimmäisen kerran v. 1742 Virolahden autiotilaluettelossa Tiilikkalan kylän Tiilikka 1:ssä: "Petter Jöransson tullut tähän elokuussa 1744, kihlakunnan oikeus ehdottaa 7 vuoden verovapautta alkaen vuodesta 1745." - Rippikirjamerkinnän mukaan perheen luona asui myös "anoppi" Margareta Andersintytär, jonka HisKissä ilmoitettu kuolinikä on näemmä mielestäni ollut virheellinen.


Niinpä, eli Virolahdellakin on kaksi Korpela-sukua. Vai oletko löytänyt yhteyden näille? En ole nimittäin tämän enempää tutkinut kumpaakaan. Dufvista ja Skippareista, sekä Puotniemistä polveudun itsekin. Samoin alapihlajalaisista.

Virolahden Dufvat ja heistä polveutuvat Korpelat löysin aikoinani Halfbjörnin taloon avioituneen esiäitini Eeva Tuomaantytär (Dufva) sukujuuria selvitellessäni. (kts. myös viestiketju Sunniemen keskiaikainen suku Ala-Satakunnasta; päädyin kirjoittamaan väärän otsikon alla vehkalahtelaisesta esi-isästäni Gabriel Yrjönpojasta ja hänen jälkeläisistään, vrt. vaikkapa viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=36643&postcount=93).

Esiäitini Eeva Tuomaantyttären 4. :) serkusta Valpuri Erkintyttärestä, joka oli Hämeenkylän Dufvia äitinsä Eeva Antintyttären puolelta, tuli ymmärtääkseni Korpela-sukunimen ottaneen sukuhaaran kantaäiti (vrt. http://www.askokorpela.fi/suku/AjkSuku/I00001/KorpelaAnton.htm#T001).

[liisa.ahonen]

Virhe on saattanut syntyä jo mustia kirjoja kopioitaessa :). Maria Yrjöntytär Hauhian kanssa Virolahdella 1725 vihityn Petteri Yrjönpojan ilmeisen isän Yrjö Petterinpojan olen löytänyt Luuumäen vanhimmasta rippikirjasta. Hänet on merkitty kirjassa Suoanttilan kylän Suo-Heikin talon (näin tulkitsen, talojen nimiä ei rippikirjassa mainita) asukkaaksi. Ehtoollisella Yrjö Petterinpoika kävi viimeisen kerran vuonna 1740. Hänen puolisonsa näyttäisi olleen Marketta Antintytär, joka saman rippikirjan merkinnän mukaan muutti Virolahdelle vuosien 1740-1741 vaihteessa.

Petteri Yrjönpojan ja puolisonsa Maria Yrjöntytär Hauhian Yrjö-(Jöran-)nimisine poikineen löysin vuorostaan sinun ja kumppaneiden litteroimasta Virolahden ensimmäisestä rippikirjasta (Hurttalan kylä)!

Annikki Tompurin toimitteesta Virolahden asukkaat maa- ja henkikirjojen mukaan 1543-1750 [3. vihko 1706-1750. Hki: A. Tompuri, 1988] selvisi aikoinaan, että Petteri Yrjönpoika mainittiin ensimmäisen kerran v. 1742 Virolahden autiotilaluettelossa Tiilikkalan kylän Tiilikka 1:ssä: "Petter Jöransson tullut tähän elokuussa 1744, kihlakunnan oikeus ehdottaa 7 vuoden verovapautta alkaen vuodesta 1745." - Rippikirjamerkinnän mukaan perheen luona asui myös "anoppi" Margareta Andersintytär, jonka HisKissä ilmoitettu kuolinikä on näemmä mielestäni ollut virheellinen.



Virolahden Dufvat ja heistä polveutuvat Korpelat löysin aikoinani Halfbjörnin taloon avioituneen esiäitini Eeva Tuomaantytär (Dufva) sukujuuria selvitellessäni. (kts. myös viestiketju Sunniemen keskiaikainen suku Ala-Satakunnasta; päädyin kirjoittamaan väärän otsikon alla vehkalahtelaisesta esi-isästäni Gabriel Yrjönpojasta ja hänen jälkeläisistään, vrt. vaikkapa viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=36643&postcount=93).

Esiäitini Eeva Tuomaantyttären 4. :) serkusta Valpuri Erkintyttärestä, joka oli Hämeenkylän Dufvia äitinsä Eeva Antintyttären puolelta, tuli ymmärtääkseni Korpela-sukunimen ottaneen sukuhaaran kantaäiti (vrt. http://www.askokorpela.fi/suku/AjkSuku/I00001/KorpelaAnton.htm#T001).
Kiitos Yrjöstä ja Marketasta! En olekaan Luumäen kirjoja käynyt tutkimassa, vaikka olenkin ihmetellyt anoppi Markettaa Tiilikkalassa.
Sunniemen viestiketjun löysin joitakin päiviä sitten. Mielenkiintoista tietoa tämäkin, minä polveudun myös tästä Gabrielista.
Dufvat minulla on aivan vaiheessa. Esiäitini on Eeva Yrjöntytär Dufva, joka vihittiin Yläpihlajaan v. 1767. Olen kyllä tutkinut vähän siitä taaksepäin, mutta en toiseen suuntaan. Ei ole tuntunut niin kovin tarpeelliselta, koska sukutiedot ovat olleet netissä käytettävissä. Nähtävästi niitä on nyt vähän karsittu ja siellä on vain Korpeloita 5 sukupolvea.

[Bodniemi37]

Mielenkiintoista tietoa tämäkin, minä polveudun myös tästä Gabrielista.

Kiinnostava tieto, joten voisitko kertoa hieman tarkemmin polveutumisestasi? Itse tunnen Gabrielin lapsista vain Maria- ja Valpuri-tyttäret.


Dufvat minulla on aivan vaiheessa. Esiäitini on Eeva Yrjöntytär Dufva, joka vihittiin Yläpihlajaan v. 1767. Olen kyllä tutkinut vähän siitä taaksepäin, mutta en toiseen suuntaan. Ei ole tuntunut niin kovin tarpeelliselta, koska sukutiedot ovat olleet netissä käytettävissä. Nähtävästi niitä on nyt vähän karsittu ja siellä on vain Korpeloita 5 sukupolvea.

Hellän kylässä syntynyt Eeva Yrjöntytär puuttui tiedostostani. Itselläni oli onni verrata osaa AJK:n aineistosta, http://www.askokorpela.fi/suku/AjkSuku/I00618/MaunuMaunu.htm, Ismo Pyyppösen keräämään. Heidän aikalaislähteiden pohjalta tekemänsä tulkinnat Dufva-suvun varhaispolvien tiimoilta ovat jokseenkin yhteneväiset.

[Bodniemi37]

Säkkijärveltä, jossa oli Korpelan talo josta on lähtenyt Korpaeus/Copraeus/Corpeus -nimisiä henkilöitä maailmalle, nimismiehiä ja pappeja muiden joukossa.


Aiheesta lisää Georg Lutherin artikkelissa Släkten Korpaeus och Franzénernas ursprung. Genos 57(1986), s. 157-171, http://www.genealogia.fi/genos/57/57_157.htm!

[liisa.ahonen]

Kiinnostava tieto, joten voisitko kertoa hieman tarkemmin polveutumisestasi? Itse tunnen Gabrielin lapsista vain Maria- ja Valpuri-tyttäret.


Hellän kylässä syntynyt Eeva Yrjöntytär puuttui tiedostostani. Itselläni oli onni verrata osaa AJK:n aineistosta, http://www.askokorpela.fi/suku/AjkSuku/I00618/MaunuMaunu.htm, Ismo Pyyppösen keräämään. Heidän aikalaislähteiden pohjalta tekemänsä tulkinnat Dufva-suvun varhaispolvien tiimoilta ovat jokseenkin yhteneväiset.

Polveudun Vapun pojan Matin ja hänen tyttärensä Annan kautta.

Totta, siellähän ne Dufvat edelleen ovat. Ismon materiaalia en ole nähnytkään. Markuksenpoika Yrjölle ei vain ole jälkeläisiä merkitty ollenkaan, joten hän ei ole seurannut tätä haaraa.

[Bodniemi37]

Polveudun Vapun pojan Matin ja hänen tyttärensä Annan kautta.

Oma esi-isäni oli Vapun esikoispoika Simo.

Ismon materiaalia en ole nähnytkään.

Löysin äsken koneeltani Ismon joulukuussa 2005 koostaman jälkipolviraportin Dufva Måns, jonka voisin lähettää sinulle, mikäli haluat.

[liisa.ahonen]

Kiitos, Ismon raportti olisi mielenkiintoista nähdä. Olemme muuten tainneet edetä kauas Korpeloista.

[Päivihannele]

Ihanaa ja kiitoksia kaikista vastauksista; oon jo ihan pää pyörällä. :) ootko Liisa, mun sukulainen?:), kiitos jokatapauksessa

[liisa.ahonen]

Hei!

Olemme kaukaista sukua, luultavasti useampaakin reittiä. Alkusulatteluun suosittelisin Klamin suvun sukukaavioiden hankkimista. Lähi-esipolvista löytyy siitä tiedot ja Klameja taaksepäin vaikka kuinka.

Palataan asiaan, kun päätät tutkia lisää. Joillekin niin on käynyt, nimiä erityisesti mainitsematta...

[Päivihannele]

Hei taas. Sain tänään postissa isältäni kirjan "klamin suvun vaiheita" v. 1982, täytyy ruveta tutkimaan.. :). Tietoa on tullut tätä kautta jo niin, että hahmottaakseni asioita, minun pitäisi tehdä jokin kaavio tms. johon henkilöitä rupean sijoittelemaan. Tosin klamin puolelta taitaa kaikki ollakin aika hyvin paikallaan noissa kaavioissa, mutta Korpelan puoli on vissiin enemmänkin tutkimatonta?

[liisa.ahonen]

Aleksanterin isähän oli Anton ja hänen isänsä Skipparilta. Tietääkseni siitä suvusta ei ole ainakaan sukukirjaa julkaistu. Tutkittu sitä varmaankin on.Mitä henkilöiden sijoitteluun ja kaavioon tulee, jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi sukututkimusohjelman hankkiminen. Tiettävästi ilmaisiakin ohjelmia on, muutama kotimainen maksanee 100 euron paikkeilla. Juuret-ohjelmassa, jota itse käytän, ei ole henkilörajoitusta jos hakee demon kotisivuilta. Käyttöaika vain on rajattu 60 pvään. Se, mitä ohjelmaa käyttää, on paljolti henkilökohtaisten mieltymysten mukainen asia. Kannattaa ehkä kokeilla useampaa.

[Sukututkimus kiinnostaa]

Hei Päivihannele!

Käytössäni on manuaalinen sukututkimus Korpelan suvusta ehkä 1960- tai 70- luvulta. Isäsi äiti, Hulda Maria Korpela, syntyi sen mukaan Virolahdella 23.5. 1901, vihitty 30.7. 1921 1. avioliittoon Väinö Konstanpoika Mondolin kanssa, synt 18.11. 1899 Mikkelissä. Virolahdella syntyneitä lapsia Kosti Antero. Muuttaneet Pieksämäelle. Huldalla on kaksi veljeä, joilla molemmilla lapsia.

Ko Korpelan suku on Aleksanteri Antoninpoika Korpelan isänisän, Eljas Korpelan kautta erottunut Skipparin suvusta hänen muutettuaan Länsikylään Sydänkylästä. Eljaksesta 10 sukupolvea taaksepäin löytyy sukupuusta 1500-luvun alussa elänyt Lauri, Sydänkylästä, josta ei ole parempaa tietoa milloin syntyi ja kuoli, mutta tavallaan kantaisä. Vasta Jaakko, 1614-1633 sai Skippari - nimen, merenkävijätaustansa perusteella, Skeppare alunperin.

Kaikenlaisia kivoja tarinoita tähän sukuselvityslunttiini on liitetty, joten lisääkin kerron jos haluat. Terveisin Erik Antoninpoika Korpelan pojantyttärentytär.

[Sukututkimus kiinnostaa]

Äh, Jaakko toimi isäntänä Kallfjärdissä vuosina 1614-1633. Elinvuosista ei ole tarkempaa tietoa.

[Päivihannele]

Ihanaa, kiitoksia kovasti tiedoista; olen ihan otettu:). Lisääkin kuulen mielelläni. Ollaan vissiin sukulaisia!

[Sukututkimus kiinnostaa]

Hei Päivihannele!

Sama esi-isä löytyy, talollinen Anton Elianpoika Korpela, synt 9.3.1829, Kokki, Länsikylä, kuollut 6.2. 1881. Vihitty 12.4.1852 avioliittoon Evastina Ellantytär Kääriän kanssa. Evastina on syntynyt 18.2. 1835 Kääriä, Länsikylä, kuollut 29.10 1914 Korpelassa. Heillä oli 10 lasta.

Omat perimäni tulevat kuudennen lapsen kohdalta, Erik Antoninpojasta, joka on äitini isoisä. Sinun isäsi äidinpuolen isoisä oli puolestaan sisaruksista järjestyksessä yhdeksäs, Aleksanteri. Hänen vaimonsa nimi oli Iida Tanelintr Klami, synt 14,2. 1878 Klami, sydänkylä, kuollut 19.2. 1954.

Huldan veljet ovat Aarne Aleksanteri, synt 26.7. 1903 Virolahti, kuollut 29.1. 1975. Vihitty Jenny Helmi Antintr Heinosen kanssa, synt 1908 Virolahdella. Heille on syntynyt kuusi lasta; Kirsti, Aarne, Terttu, Arvo, Sonja ja Liisa.

Toisen veli on Viljo, synt 19.1. 1909 Virolahti, kuollut 24.11. 1967. Vaimo Aino Sanelma Edvardintr Niska, synt 10.5.1912 Virolahti. Heidän lapsensa Erkki, Heikki ja Tuula.

Nämä sukuselvitykseni ovat niin vanhoja, ettei näissä näy isäsi serkkujen perhekuvioita tai kuolinaikoja, mutta selvityshetkellä, tuolloin 60-70 luvulla kaikki ovat olleet elossa. Syntymäaikoja en nyt laittanut heidän osaltaan. Löytyy kyllä.

Amalia, pari vuotta Aleksanteria nuorempi, oli tosiaan Uuno Klamin äiti. Jos tutkit Klaminkin puolta suvusta, niin Amalia Antonintr syntyi 12.10.1876,, Korpela, Länsikylä. Kuoli 5.6. 1916. Vihitty Anton Jeremianpoika Klamin kanssa, synt. 24.6. 1864 Klami, Sydänkylä. Kuoli 30.11. 1904 Klami, Sydänkylä. Anton on ollut ammatiltaan kaup. hoit. , olisiko kaupanhoitaja. Heillä on ollut kaksi lasta, Uuno ja Vieno. Vieno on kuollut parivuotiaana.

Eljas, Erikin ja Aleksanterin isoisä, jos pysyin laskuissa, on tosiaan ensimmäinen Korpela tässä Korpelan suvussa, vaihtanut nimensä muuttaessaan kylää. Vaikka on siellä Skippareilla otettu Malmi-sukuniemeäkin matkan varrella.

Eljas oli ammatiltaan jahtivouti, kruunun alempi virkamies, joka toimeenpani ajometsästyksiä petojen hävittämiseksi ja johti esim metsäpalojen sammutuksia. Muutti vaimon, Anna Yrjöntytär Kokin kotikylään tämän perintöosuutena saamaan osaan Kokin talosta. Kaikki Eljaksen jälkeläiset ovat ilmeisesti Korpeloita.

Eljaksen isä oli taas Tuomas Tuomaanpka Skippari, IsäTuomaksen Yrjö, Yrjön isän Tuomaksen lapsissa sukunimi Skippari on jakautunut, maininta, että jatkuu esim Riston kohdalla Malmina. Tuomaksen isän nimi oli Knut, Knutista seuraa Jaakko, tämä merenkävijä. Seuraavaksi tulee Frans, häntä edeltää Pentti ja ennen Lauria on vielä Antti. Vasta Yrjöstä löytyy syntymävuosi ja kuolinvuosi. Tarkemminkin kerron jos haluat tietoa.

Ainiin, ja Skippari-nimen ohella sukua löytyy myös nimien Sinikaari ja Saresalo alta. Nämä ovat Skipparista muuksi vaihtaneita, löytyy varmaan muitakin, mutta näistä ainakin oli maininta.

[Päivihannele]

Kiitoksia jälleen tuhannesti! Jos tulee ajatuksia, lisättävää tms, odotan innolla

[Sukututkimus kiinnostaa]

Tässä sukuselvityksessä on jos niin vaikka mitä, en edes varmaksi tiedä kuka tämän on tehnyt. Virolahden papan jäämistöstä kotoisin. Käsittelee lähinnä tarkemmin Eljaksesta eteenpäin Korpelan sukua. Huldamummosi, pappani Toivo ja Klamin Uuno olivat siis serkuksia. Ja näitä serkkuja riittää pilvin pimein, Antonin kymmenestä lapsestakin noin puolet perusti perheen, loput kuolivat enimmäkseen lapsena, tai nuorena aikuisena. Samalla kaavalla seuraavatkin sukupolvet lapsia tekivät.

Mummolani oli yllättäen tuolla Länsikylässä, ja äitini kertoi papan joskus autelleen Uunoa käytännön hommissa kun tuo mökkeili siellä saaressaan. Polttopuita veivät ainakin ja varmaksi en muista oliko se piano vai flyygeli, jonka laivaamisessa oli kuulema melkoinen urakka. Pappa ei hirveästi perustanut kapistusta lähteä raahaamaan, mutta Uuno halusi soittopelin sinne. Kaipa ne olivat aika paljon muutenkin tekemisissä siellä keskenään. Muistelen lapsena sitä sukulaisissa ramppaamista riittäneen. Tuntui että niitä oli vähän joka lähtöön ja naapurista alkaen. Myöhemmin äitini piti yhteyttä näihin, vaikka kotiutuikin ihan muihin maisemiin.

Tästä Eljaksesta, että hän ilmeisesti lähti Sydänkylästä koska siellä pakkasi olemaan ruuhkaa. Vanhin poika jäi taloon isännäksi ja loput saivat etsiä vihreän oksan itselleen muualta. Eljas muutti Länsikylään v. 1826 ja muutti sukunimensä v 1877.

Eljaan Isä, Tuomas Tuomaanpoika Skippari oli syntynyt 2.6. 1769, kuoli 3.9. 1830. Vaimo Maria tuomaantytär Vilkkilä, s. 18.2. 1779 k. 7.2.1852. Tuomaan isä Tuomas Yrjönpoika Skipparista syntymän kohdalta ei ole kuin vuosi 1716, kuoli 10.5. 1790. Vaimo hänellä Margareta Tuomaantytär Ravijoki, synt 1721, kuoli 10.4.1788. Tuomaan isä Yrjö Skipparista syntymävuosi 1679, kuollut 1742. Vihitty 1709 Anne Matintytär Pihlajan kanssa, s. 1680, kuollut 25.11. 1755.

Yrjön isästä Tuomaksesta ei olekaan muuta tietoa, kuin että on elänyt vielä vuonna 1688. Tämän Tuomaksen isästä, Knutista taas tiedetään kertoa, että oli isäntänä Kallfjärdissä v. 1651-1660, kuoli 1675. Knutilla oli myös kaksi veljeä, joista toinen Eskil oli myös isäntänä ja toinen, Olavi kuoli sodassa. Mitähän sotaa sitä tuolloin sodittiin. Sielläpäin kyllä sodittiin kai koko ajan. No, eteenpäin mennessä Knutin isästä Jaakosta kerrotaan tämä sukunimitarina, ensimmäinen Skippari, ja että hän toimi isäntänä v. 1614 -1633. Häntä edeltää sitten Frans, joka toimi isäntänä 1578 - 1606, jo edelleen sukupuuta ylöspäin tulee Pentti, joka toimi isäntänä v.1549 - 1573. Ja sitten seuraava isä on Antti, isäntänä edelleen 1544 -1548. Huipulla on Lauri, josta ei sitten tiedä kuin nimen.

Eli kirkonkirjat alkaa kai jostain 1700-luvun puolivälistä. Tarkkoja päiviä ei ennemmin ole. Tuo isäntänä jossain talossa olo kai ollut erityisen tärkeää, tai jäänyt johonkin aikakirjoihin paremmin ylös. Ehkä veronkantoa tai kymmenyksiä. Mutta tiukassa on juuret Sydänkylässä.

Kummasti väkeä kyllä lähti merillekin varmaan. Näissä selvityksissä ei löytynyt kuin yksi mastosta Kattegatissa tippunut, mutta mummoni puolelta tehdystä sukuselvityksestä päätellen Virolahti on ollut aika kansainvälinen ja kaupallinen paikka satamineen vanhan ohikulkutien varressa. Kaupungit ovat olleet lähellä ja kiveä, sahatavaraa ja vaikka mitä on lastattu laivoihin, joista monet ovat olleet paikallistenkin omistuksissa, ja ne ovat vieneet ihmisiäkin ympäri maailmaa.

Ja sodittu on tuolla, kovasti ja monesti. Ruotsalaiset toivat seudulle aikanaan oman rajavahvistuksensa, jonka vaikutukset ja nimistö on sekoittunut sulavasti venäläisten vastaaviin rajojen siirtyessä niin, että välillä on kai käyty naapurimaassa peltohommissa omilla mailla.

Toivottavasti nyt sain jotain selvempää aikaiseksi kuin edellinen, pitäisi aina oikolukea ensin.

Lisää tarinoita tuonnempana, jos kiinnostaa.

[Päivihannele]

Tuhannesti kiitoksia. Oma sukuhaarani isän isän puolelta on kaventunut niin kapeaksi, ettei minulla ole ainuttakaan ensimmäistä serkkua. Tosin isän isäni avioitui isän äitini kuoleman jälkeen uudelleen ja heille syntyi tyttö, Satu, joka muutti jossain vaiheessa Saksaan, ja kuollut hänkin. Sadun jälkeläiset ovat ainoat ns. serkut, mutta heistä en tiedä mitään. Koen jollain tavalla äärimmäisen tärkeäksi oppia tuntemaan omia sukujuuriani; välillä on aika orpo olo, kun sukua kuitenkin on, muttei yhtään ns. lähisukulaista. Kuin jo edellä mainittu; olen äärimmäisen kiinnostunut tietämään lisää ja imen kaiken "sukan lailla". Kiitoksia.

[liisa.ahonen]

Jos saan lisätä tuohon:

Minulla tuon Maria Tuomaantyttären sukunimenä on Vilkki, talo sijaitsee Vilkkilän kylässä. On Vilkkilässä tosin muitakin taloja. Margareta taas oli o.s. Kiri, Ravijoen kylästä ja Anna oli Alapihlajasta. Silloin aikoinaan kun nämä tutkin, ei ollut selvillä kenen tytär hän olisi ollut. Siellä oli kaksi maakirjataloa, mutta molemmissa vaihtui asukkaat 1700-luvulla. Nykyään Virolahdella on Pihlajan kylä, johon sekä Ala- että Ylä-Pihlaja kuuluvat. Kirjoitusmuotokin on vähän muuttunut. Annasta muuten polveudun minäkin.

[Sukututkimus kiinnostaa]

Tässä vanhassa selvityksessä on tosiaan vaimojen suvuista aika paljon kylännimiä Eljasta edeltävässä ajassa. Papan sisko asui siellä Alapihlajassa, eikä se Pihlaja tainnut ihan paikkakunnan nimistöä välttämättä olla.

Anna Matintyttären ja Yrjön lapsista tässä aikasemmassa sukupuuosuudessa on aika vähän kerrottu, hyvin pelkistetty versio. Etenee lähinnä isäpolvessa ja Tuomaksen veljet Risto ja Juho on mainittu vain nimiltä. Tuomaksen lapset, Antti, Martti, Yrjö, Tuomas ja Niilo on vaimoineen listattu kyllä syntymä- ja kuolinaikoineen. Enpä tiedä kyllä varmaksi jos heillä on ollut siskoja, heistä ei ainakaan ole mitään merkintää.

Luulisin, että tämä sukuselvitys on tehty muuten 60-luvulla, koska pappa kuoli tuon vuosikymmenen lopussa. Siihen aikaan ei muistaakseni kovinkaan tarkkaa lukua naispuolisten sisarusten suvun jatkumisesta pidetty. Ainakaan näin suoraviivaisessa, mitä tämä varhaisempi osuus on. Eljaksesta lähtien kylläkin hyvin yksityiskohtaista ja selkeää.

Tarkistin tuolta Virolahden historianpuolelta, että kirkonkirjojen pito on aloitettu siellä v. 1656, henkikirjoja oli pidetty jo vuodesta 1630. Joten ilmeisesti nuo sitä edeltävät ja vaillinaiset tiedot ovat peräisin maakirjoista tai veroluetteloista. Rannikon asukkaista mainitaan 1500-luvulla jo alkaneeksi joku kruununperämiesluettelokin.

[Sukututkimus kiinnostaa]

Päivihannele, huomasin tuossa merkinnän Aleksanterin äidin, Evastinan kohdalta, että leskeksi jäätyään hän on muuttanut juuri Aleksanterin ja Jaakon (Jaakko oli kaksi vuotta vanhempi mummosi isää) kanssa takaisin Sydänkylään vuonna 1898. Minua hämää nyt tuo jatkomerkintä tässä, "no 7, Klami" Onko se talonnumero vai liittyykö näihin sisarusten erotteluun tässä mapissani? Eli mummosi on varmaan syntynyt Sydänkylässä. Eipä näillä kylillä kyllä taida olla kuin muutaman kilometrin etäisyys toisistaan. Taitavat kuulua molemmat Klamilan kylään nykyään. En ihan varmaksi sano, mutta ainakin molempien isompi kyläkeskus. Olisiko nuo nuoremmat veljekset, vaikkakin jo 24- ja 26- vuotiaita ovatkin olleet laskujeni mukaan, vailla omia maitaan tai talojaan ja muuttaneet äitinsä mukana. Toisaalta Evastina oli kylläkin Länsikylästä Kääriältä kotoisin. Molemmat pojat on kyllä perustaneet perheen ja kuolleet Korpelassa, Sydänkylässä. Täytyy taas perehtyä tarkemmin.

Tuosta Eljakseksesta kerrotaan täällä sellainen tarina, että kun hän on muuttanut Länsikylään hän on saanut lisämaata Tasalta ryhtymällä jonkun papin tyttären, sotaherran lesken, huoltajaksi tämän taloa ja maita vastaan. Tämä tytär oli Katariina Gestring. Muistitietojen mukaan Katariina olisi kuollut lähes samantien; "ennenkuin yhtään kauraleipää on ennättänyt syödä", sopimuksen jälkeen, mutta henkikirjojen mukaan tuo on elänyt kyllä muutaman vuoden kuitenkin, muutaman muunkin kauraleivän jälkeen vielä.
Tämä Katariina ei sitten ilmeisesti ollutkaan edes sotaherran leski, vaan varsin tempperamenttinen nainen, jota kerran oli mm sakotettu tappelusta ja jolle oli syntynyt avioton tytärkin.

Tosi hauskoja nämä vanhat tarinat, usein hyviä mielikuvituksen ja toden sekoitteita. Entisaikoina varmaan paras tarina on ollut se vauhdikkain versio tapahtuneesta. Mutta tästäkin saa hyvin kuvaa, miten normaaleja ovat olleet tuolloinkin murheet. Pappi on varmaan vähän huolissaan ollut tyttärestään, ei ehkä aivan hurskain lapsi, ja tyttärelle on pitänyt olla holhooja, joka huolehtii asioista.

Isoäitisi serkkuja Virolahdella on ainakin Pekka Korpela, jos nyt taas oikein laskin. Hän ei varmaan ole enää hengissä, mutta jossain vaiheessa tehtaili suksisauvoja. Ei ole mitään tietoa kuinka laajalti niitä myytiin, mutta PK-Pole nimikkeellä niitä on tehty. Kestäviä ne ainakin ovat olleet, yhdet omistan itsekin, oikein perintösauvat.

[liisa.ahonen]

Tuomaksella on ollut ainakin kaksi tytärtä, v. 1746 syntynyt Maria ja v. 1764 syntynyt Vappu. Marian jälkiä en ole seurannut, mutta Vappu on vihitty v. 1785 Eerik Malmin kanssa.
Rippikirjat alkavat vuodesta 1726, mutta Skipparin sivua ei löydy tuosta ensimmäisestä sarjasta. 1730-luvun lopulta 1740-luvun loppuun Virolahden rippikirjat puuttuvat. V. 1751 ne alkavat yhtäjaksoisina. Kastettuja, vihittyjä ja haudattuja on tuosta mainitsemastasi vuodesta 1656 alkaen, joskin siellä on muutaman vuoden aukkoja. Henkikirjat ovat säilyneet 1630-luvulta alkaen ja maakirjat 1500-luvulta. Kuten mainitsitkin.

[Sukututkimus kiinnostaa]

Kiitos Liisa puolestani sinulle, joskus kun on aikaa perehtyä haluaisin koota kaikki ne omista mapeistani puuttuvat tiedot suvusta. Mummini puolen, Raunio-Kyckling -sukusta vähän puolitiehen jääneeseen tutkimukseen on myös jäänyt jonkinverran aukkoja. Vaikka senkin puolen suvun tietojen kerääjä on tehnyt melkoisen työn vaikeista lähtökohdista. Kaikki kunnia Laurille. Hän oli koonnut myös otannan Virolahden historiaa tuon sukututkimuksen katteeksi, se avasi tavallaan hienosti näkymiä eri aikakausiin, niitten elämään sukuselvitysten puitteeksi. Siinä mainittiin noita nälkävuosia, sota- ja katovuosia tai muista syistä ankeita aikoja jolloin kirkonkirjojen pito oli puutteelisempaa.

Itseasiassa haluaisin tässä pyytää apua, keneltä vaan joka voisi tietää sopivan tekijän. Siskoni haltuun perinnönjaossa vastikään jäi kuulema nippu piironginlaatikkoon talletettuja papereita. Ilmeisesti sukutietoja, jotka on kirjoitettu vanhalla ruotsilla. Päällimmäsissä mainittiin kuulema suomeksikin Skipparin suvun olevan jonkinlaisessa keisarin suojeluksessa, meniköhän se jotenkin näin; "Keisarin määräyksestä Skipparin suku on jätettävä rauhaan". Mielessäni kuvittelen tässä olevan jotain yhteyksiä keisarin perheen kesälomaristeilyihin Virolahden saaristoissa.

Onko sinulla tai jollain muulla tietoa kenestäkään näitä vanhoja asiakirjoja osaavasta lukijasta, joka voisi selvittää nämä kirjoitukset? Mietin jotain sellaista vaihtoehtoa, joka ei tulisi hirveän kalliiksi. Jos nämä toimittaa jollekin viralliselle taholle, niitten tulkinnasta saa varmaan maksaa huomattaviakin summia. Tai onko yleensä tietoa, kuinka paljon tuollaisten selvittämien yleensä maksaa?

[liisa.ahonen]

Sinulla on onnea, kun olet tuollaisia aarteita löytänyt kuin ne kirjoitukset. Me kaikki toivomme saavamme esivanhemmistamme muutakin tietoa kuin pelkkiä päivämääriä.
En itse ole kovin erinomainen vanhan käsialan tulkinnassa. Välitin viestiä tosin eteenpäin, katsotaan.
Jos sukusi on asunut pitkään Länsikylässä, saatamme olla sukua muutakin kautta. Polveudun myös Parosista ja Braskareista. Esimerkiksi äidinäitini isä oli syntynyt siellä.

[Sukututkimus kiinnostaa]

En ole oikeasti itse vielä edes nähnyt näitä papereita, tiedän kyllä että niitten tulkinnassa saattaa tulla vaikeuksia, jos ei hallitse aikalaista esitystapaa. Enoni kuoli viime kesänä, mummolani jäi hänelle aikoinaan. Ja koska hän oli naimaton testamenttasi omaisuutensa ainoan sisarensa lapsille. Tässä perunjaossa siskoni lunasti siis talon itselleen, ja mukana seurannutta irtaimistoa kartoittaessaan löysi nämä enon pöytälaatikon pohjille säilömät vanhat kirjoitukset. Enon eläessä en muista näistä koskaan olleen mitään puhetta, sen vuoksi näistä löydöistä ja niitten alkuperästä on hyvin vähän mitään auttavaa evästystä. Sen kyllä uskon, että ne ovat todellakin aitoja ja alkuperäisiä, niin hyvin tuolla mummolassa, myös hänen jälkeensä kaikki vanha tallennettiin ja säilytettiin.

Toinen, vähän tuoreemman aineiston kartoitus mietitytti kun selailimme aikoinaan siellä vanhoja valokuvia. Nykyäänhän on erilaisia väyliä saada selville ketä kaikkia tuollaisista irrallisista valokuvista löytyy. En tiedä onko niillä niinkään mitään tunnearvoa, mutta kannattaako kenkälaatikollista 70-100 vuotta vanhoja valokuvia arvuuttaa kenelläkään, jos ei niistä tunnista nykypolvikaan juuri ketään? Seassa oli kyllä myös monia sota-ajan kuvia yksittäisistä sotilaista, ryhmistä ja joukkueista, molemmat isovanhempani olivat sotaveteraaneja.

Osaatko muuten Liisa arvioida minkä kokoinen tuo Länsikylä on? Itselleni on jäänyt aika epäselväksi, siellä on kuitenkin nykyäänkin kai aika tarkkaa kuka on mistäkin kylästä kotoisin. Tiedän, että läntinen seuraava kylä on Häppilä, jossa äitinikin aikanaan kävi kansakoulua. Tuo siskoni nykyään omistama Korpela sijaitsee muutaman kilometrin päässä nykyiseltä Vaalimaan tieltä, eikä sillä välillä ole taloja.

[liisa.ahonen]

Aika vaikea kysymys tuo, minkä kokoinen Länsikylä on. En tiedä. Aikoinaan siellä oli 5-6 maakirjataloa ja jotain sellaista muistan, että asukkaat joutuivat muuttamaan muualle 1850-luvulla. Aloin etsiä tästä tietoja kirjasta nimeltä Pohjakunnan kyläkirja, joka on paikallishistoriallinen teos läntiseltä Virolahdelta. Sattumoisin huomasin kappaleen, joka alkoi Elias Tuomaanpoika Skipparin muutolla vaimonsa Anna Yrjöntytär Kokin kotitilalle Länsikylään! Aika lailla samaa, jota kerroit jossain aiemmassa viestissä. Lähellä eteläpuolella on Klamila, sitten itäpuolella Ravijoki. Pohjoisessa uusi 7-tie ja Ravijärven kylä. Lännessä Häppilä. Klamilaan ei tosiaan ole pitkä matka, koska minulla on sellainen lapsuudenmuisto, että olen käynyt siellä siten, että jäätiin linja-autosta pois Klamilassa ja käveltiin loppumatka.
Jos tuo kirja kiinnostaa, olen omani hankkinut Klamilasta, kylätupa Ronkulista jossa myydään matkamuistoja, yms. Ehkä kerran vuodessa tulee käytyä Virolahden suunnalla ja silloin yritän käydä tarkistamassa Ronkulissa myynnissä olevat kirjat!