Kreivi-suku Ylitorniolta

[Bjoenix]

Isak Kreivi .s joskus 1800-luvun keski-loppuvaiheilla
vaimo Marja tai Maria Kreivi O.S. Rautio s. hänkin keski/loppuvaiheilla Ylitorniolla.

ensimmäinen lapsi oli Aale Kreivi, kuoli 18-vuotiaana. (menee jo 1900-luvun puolelle)

miten löytäisin Isak Kreivin että Marja Raution syntymä-ajat sekä Isakin vanhemmat että Maria Raution vanhemmat? Hiskistä ei löydy kumpaakaa ja SSHY:stä on nii sekavaa etsiä...

(Huom. en tarkoita tässä tapauksessa Maria Kustaava Rautiota Oulaisista, tämä toinen Maria Rautio on ihan Ylitorniosta kotoisin:))

[Vikelli]

Tässä Iisak Iisakinpoika Kreivi (Grefve) s. 24.3.1850, äiti Stina Kaisa Ollintytär 7.11.1822. Voisiko olla tämä?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylitornio/rippikirja_1847-1854_ik189/77.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylitornio/rippikirja_1855-1864_ik189/83.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylitornio/rippikirja_1865-1874_mko31-40/223.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylitornio/rippikirja_1875-1880_mko41-49/209.htm

Jäsenpuolen rippikirjoista ei Iisakkia löytynyt. Seuraavaksi kannattaisi katsoa jäsenpuolen vihity ja syntyneet, jospa Iisakki löytyisi sieltä. Onhan sekin mahdollisuus, että olisi muuttanut johonkin naapuriseurakuntaan.

Leena

[Vikelli]

Hei nyt löysin toisen Iisakin ja hänellä on Maria niminen vaimokin. Lapsiakin taitaa olla, kun viitataan lastenkirjaan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4795&pnum=475

Leena

[tormka]

Maria Josefiina Rautio s. 1877, oli Ylitornion suntion Kustaa Raution sisar.
Isak ja Maria Kreivi asuivat Portimojärven kylässä. Heillä lapsia: Yrjö (1903-62), Antti, Aale, Aune, Elvi, Gustav (Kystä) (1908-73) Leo (1924-85) ja Lea (1922-98). Aino -tytär hukkui 18-vuotiaana.
Tiedot: Kyläkirja: Portimojärveltä Törmäsjärvelle (2008).

[tormka]

Isak Herman Juhonpoika Kreivi, s. 1876, k. 1950.

[tormka]

Palaan vieläkin kyselyysi kun sukunimet tarkentuivat.
HisKi Ylitornio kastetuista sukunimillä Greve ja Grewe (= Kreivi) löytyi seuraavaa: Isak Herman Juhonp. Kreivi (Greve) s. Ylitorniolla 4.8.1876, isä Johan (Juho) Isaksson s. 3.9.1847, hänen isänsä Isak Isaksson Grewe s. 1818. (Ks. lisätiedot digiarkistosta, jotka näkyvät Vikellin tiedoissa)

Rautio:
Maria Josefiina Rautio s. 4.4.1877. Isä Johan Erik Johaninp. Rautio, s. 26.8.1849, äiti Greta Matilda.

[Bjoenix]

Kiitos vastauksista :) etsin vielä tuon Portimojärveltä törmäsjärvelle kirjan jostain käsiini,

[Seppo Jaako]

Kirjaa saa mm. :)Kristineströmin karanosta Portimojärveltä

[Saarola]

Kiitos Tormka =)

Antamasi tiedot olivat minullekin tärkeitä, koska Isak Herman Juhonp. Kreivi (Greve) oli isoisäni isä =)!

[Bjoenix]

Saarola, sittenhän olet sukulaiseni, sillä Isak Herman Kreivi oli isoäitini isä! :)

[Seppo Jaako]

Saarola, sittenhän olet sukulaiseni, sillä Isak Herman Kreivi oli isoäitini isä! :)

Onko tuttu-- Maria Karoliina Isakintyttö Kreivi s.1826 mahd. Turtolassa (nyk. Ylitornio). Vihitty Johan-Fredrik Niskan (s.1826 Turtola) kanssa.

[Bjoenix]

-Maria Iisakintytär Kreivi s.1826 avioitui Fredik Niskan kanssa ja heillä oli monta lasta:
Michel, Johan, Maria, Pehr, Rita, Edvard, Emma, Hilda ja Edvard.

on jos samaa Johan-Fredik niskaa tarkoitat,olet Kreivejä kuten minäkin =)

minun on vain paranneltava sukupuuta sillä ruotsalainen nainen joka oli antanut väärät esivanhemmat, mutta jälkeläiset meni oikein...

oletko päässyt ranskasta tulleiden Grefvejen jäljille?

[Seppo Jaako]

J-F Niska s.7.12.1826 -k.7.1.1916,vaihtoi taloja ja samalla vaihtui myös sukunimi joka oli ensin Mäntykenttä. J-F Niskan tyttö Maria s.1853 on minun papan äiti (sukua Jaako). J-F Niskan vanhimman pojan Mikon s.24.7.1846,jälkipolvissa jatkuu Niskan suku. J-F:vaimo Karoliina k.2.7.1894.

[Juhani Mäkitalo]

Joko Kreivi-suku on pohjiaan myöten selvitetty ?

Vanhin Ylitornion kirkonkirjoista löytyvä tähän Kreivi- sukuun kuuluva
oli entinen sotilas Isak Olofson Greve (1764 - 1833), joka palveli
Länsipohjan rykmentin Tornion komppaniassa nr:lla 60 vuodesta 1791
alkaen. Oli edelleen palveluksessa 27.6.1805 (pääkatselmus), pituus
6 jalkaa 3/8 tuumaa. Nuorempia katselmuksia ei ole käytettävissäni.
Vanhin Ylitornion rippikirjamerkintä 1820 - s. 61

Lohijärvelle Kreivin tilan perustanut Johan Johanson Greve s. 1757 on
siis eri sukua. Ketä lienevät nykyisin Ylitorniolla ym. elävät Kreivit, ehkä
kummastakin haarasta lähtöisin ?

Juhani Mäkitalo - Tornio

[Juhani Mäkitalo]

Huomasin tuossa vielä maininnan Ranskan kreiveistä - olikohan
ihan aaatelisia !!!
Tuossa edellä selvitys parin suvun alkuperästä - lieneekö muita ??

JM

[Bjoenix]

Hei!
itsekin sekoitin tuon Isak Ollinpoika Grevfen aikoinani.
Iisakki Ollinpoika Korpi tuli Grevfen sotilastorppaan ja suku vaihtui käsittääkseni silloin- Lohijärven Kreivejä olemme, jos Tengeliöläiset kirjasta luetaan. eli kaksi eri Kreivin sukuhaaraa elää.. kai?

Muuan Kreivi on tutkinut kuulemma Ranskasta tulleiden Kreivien aikoihin mutta en ole ottanyut yhteyttä vielä häneen...

[Saarola]

Joko Kreivi-suku on pohjiaan myöten selvitetty ?

Vanhin Ylitornion kirkonkirjoista löytyvä tähän Kreivi- sukuun kuuluva
oli entinen sotilas Isak Olofson Greve (1764 - 1833), joka palveli
Länsipohjan rykmentin Tornion komppaniassa nr:lla 60 vuodesta 1791
alkaen. Oli edelleen palveluksessa 27.6.1805 (pääkatselmus), pituus
6 jalkaa 3/8 tuumaa. Nuorempia katselmuksia ei ole käytettävissäni.
Vanhin Ylitornion rippikirjamerkintä 1820 - s. 61

Lohijärvelle Kreivin tilan perustanut Johan Johanson Greve s. 1757 on
siis eri sukua. Ketä lienevät nykyisin Ylitorniolla ym. elävät Kreivit, ehkä
kummastakin haarasta lähtöisin ?

Juhani Mäkitalo - Tornio



Hei Juhani!


Mistä olet noita tietoja saanut / onkinut? Onko sinulla tietoa, mistä saisi selvitettyä tuota sukulinjaa alaspäin? Käsittääkseni Greve:jä on vieläkin jonkin verran ruotsinpuolella? Lieneeköhän Kreivien sukujuuret sittenkin enemmän Ruotsinpuolelta, kuin Ranskasta? Olis hienoa, jos siihen asiaan löytyisi jotain vihiä...


t Sami Arola

[Juhani Mäkitalo]

Hei, minulla on näitä Tornion komppanian katselmuksia mikrokorteilla
ajalta 1710 - 1805.
Olen niitä teettänyt SVAR:ilta Ruotsista lainaamistani korteista.

Greve on Alkkulan ruodun nr 60 nimi. Siis mitään Greven sukua
ei tullut mistään, vaan uusi ruodun sotilas sai aina tämän nimen.
Useimmiten näillä sotilailla ei ole mitään sukuyhteyttä toistensa
kanssa.

Lohijärvelle 1782 tilan perustanut Joh. Joh. G. oli ilmeisesti sotilaan
poika, sillä tällaista sotilasta en ole löytänyt, vaikka Erik Wahlberg
kirjassaan Antti Keksi s. 81 niin väittääkin. Isä oli mahdollisesti sotilas
Johan Hinderson Greve s. 1725 (?) k. 11.7.1758 Landtrygan (Pommerissa ?)
Tämä syntymä minulla on tarkistamatta, vai enkö ole sitä löytänyt ?
Haaparannalla nuo olisi syntyneet Demografiska databasissa, Storg. 69.
Näyttää netistä kadonneen www.pher.se (http://www.pher.se) sivut joilla tietoja oli.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lisäys: Siis molempien isän ja pojan Joh. Greven syntymäaika
tarkistamatta.

JM

[Seppo Jaako]

Kiitos Tormka =)

Antamasi tiedot olivat minullekin tärkeitä, koska Isak Herman Juhonp. Kreivi (Greve) oli isoisäni isä =)!

Minä olen varmuudella J-F Niskan ja Maria Karoliina Isakintytön jälkipovea s.1826 k.2.7.1894 mutta olenko sukua Portimojärven Greeveille.
En tiedä kuka oli Maria Karoliina Isakintyttö. Kuka oli esimerkiksi tämä Iisakki Greve, Marian isä:)

[Juhani Mäkitalo]

Hei katsohan Ylitornion rippikirja 1833 - s.75, siellä se Maria Carolina
vanhempineen ja taisi olla vielä isovanhemmatkin. Siis sotilas Isak
Olofson Grevestä lähtevä suku, joka vaikutti Portimojärvellä.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Ja sitten toisia Kreivejä. Tutkimusmatka Haaparannalle tuotti seuraavia
tuloksia (huom korjaukset aikaisempaan !)Övertorneån rippik. 1781 - s. 376

Henrik Person Lohijärvi (1727 - 86), vih. 1.4.1753
vo. Brita Nilsdr s. 1728 (?) k. x/elok. 1775 - 47 v.

--- Anna Henriksdr. s. 11.11.1753 k. 1834, vih. 1782 pvm epäselvä
po. Johan Johanson Greve s. luult. 18.11.1757 Lohijärvi k. 1828
vanhemmat: Johan Johanson ja Ella Hindersdr.

Merkillistä tässä on se mistä J. J. Greve sai sukunimensä. Häntä ei missään
kirkonkirjoissa mainita sotilaaksi, eikä hän löydy myöskään sotilasrullista,
jos ei sitten ole palvellut aivan lyhyen ajan, jonkun kuukauden esim., mah-
dollista se on.
Erik Hinderson Greve palveli 1773 - loka 1789; Carl Hanson G. tam. 1790 -
ja Isak Olofson G. sitten 1791 - (tarkemmat ajat puuttuvat)
Hän ei näytä myöskään olleen sotilaan poika. Vihittäessä on ilman suku-
nimeä, samoin ensimmäisen lapsen syntyessä maalisk. 1784. seuraavan
lapsen syntyessä 1785 sukunimi on ja siitä lähtien.
Wahlberg mainitsee hänet sotilaaksi - lieneekö arvaus ??
Vai oliko hän tosiaan ranskalainen kreivi, joka eksyi melko syrjäiselle
Lohijärvelle ???
Tämä Lohijärven tila onkin jo 1600-luvun tiloja ja vanhalta nimeltään Kippa.
Jaettu kahtia 1730-luv. puoliskoihin,. jotka saivat nimet Kreivi ja Lantto
isäntien mukaan. Tila kuului 1809 asti Kuivakankaaseen.
Viimeisen kappaleen lähde: E Wahlberg: Antti Keksi s. 81


JM

[Seppo Jaako]

Hei katsohan Ylitornion rippikirja 1833 - s.75, siellä se Maria Carolina
vanhempineen ja taisi olla vielä isovanhemmatkin. Siis sotilas Isak
Olofson Grevestä lähtevä suku, joka vaikutti Portimojärvellä.

JM

Kyllä selvisi.Kiitos Juhani.

Kirjoitan vielä hieman jotta pää tulisi ihan tyhjäksi Greeveistä:
..Aikoinaan eräs ruotsinkielinen opettaja tutkittuaan Greeven sukua oli tullut siihen tulokseen että Ranskasta tuli yhtäaikaa 4 perhettä. He tulivat Ruotsin puolelle rajaa. Tutkimus on ollut 1960-1970. Muutto hänen mukaan oli tapahtunut 4 -5 sukupolvea sitten.

[Bjoenix]

Kiitos Seppo! (mulle sanottiin että kolme Grefven veljestä tuli Ranskasta Ruotsin kautta Suomeen...)? jos jostain vielä löytyisi varmuus Grefvejen Ranskalaistaustaan... Grefvejä on monet varmasti tutkineet mutten ole löytänyt vielä kirjastoista yhtään Grefvejen sukukirjaa...

[Juhani Mäkitalo]

Yhden alkuperä on nyt edellä selvitetty - syntynyt Lohijärvellä !
Lisäksi mainittu 3 sotilaana palvellutta, luultavasti paikallisten
talollisten poikia. Eiköhän lopeteta jo tuo Ranskasta puhuminen,
joutuu höpöjen maineeseen koko suku.

JM

[Bjoenix]

Sopii mulle... minähän sen aloitin Ranskajutun ja painan stoppia siihen :)

Eli jatketaan Grefvejen tutkimista kuten Juhani Mäkitalo sanoi, yhden alkuperä löydetty.

onko Ylitornion rippikirjoja muutehn olemassa 1700-luvun puolelta vai pitääkö katsoa "Ruotsin ylitorniolta?"

[Juhani Mäkitalo]

Eipä ole Suomen Ylitorniolta 1700-lukua. Övertorneån vanhin rippikirja
on v. 1781 - alkaen, syntyneet 1718- ja vihityt ja kuolleet vähän
nuoremmalta ajalta, jostain 1740-luv.
Olikohan se Genline Ruotsissa, joka tarjoaa maksua vastaan kirjoja
netissä.
Isak Olofson Greven alkuperästähän oli myös jonkinlainen oletus, että
hän oli Korven Ollin poikia Tengeliöstä. Tämä lienee Wahlbergin ole-
tuksia. Saattaa olla että tuo yhteys näkyy rippikirjassakin, Isak
aloitti sot.palv. 1791, ei oletullut tarkistettua.
Ei kannata mennä kovin kauas kalaan kun näitä pyydystää, Ylitorniolta
takuulla löytyvät, jos löytyvät.
JM

[Juhani Mäkitalo]

Ja sitten loppulausunto:
Erik Wahlbergin kokoelmista (mikrokortti 522) löytyy Lohijärven
asutusselvitys.

Henrik Henrikson Kippa (1686 - 1771) vaihtaa n. 1755 tiloja tengeliöläisen
Jöns Jönson (= Johan Johanson) Ollikaisen (1711 - 76) kanssa.
II vo Ella Henriksdr. Juntheikki (1724 - 1814) Niemis-kylästä
Perhe muuttaa n.1760 Meltosjärven Salmeen.
Heillä oli siis poika Johan Johanson s. 18.11.1757, joka avioitui 1782
entisen naapurinsa tyttären Anna Henriksdr. Lohijärven (1753 - 1834)
kanssa.
Enpä eilen osannut hakea Joh. Greveä Meltosjärven Salmesta, olisikohan
sieltä selvinnyt jotain koskien nimeä Greve.
Tämä tilapuolisko sai siis myöhemmin nimen Lantto, toisesta tuli Greve.

Ranskaa ei taidettu puhua tässäkään perheessä !

JM

[Juhani Mäkitalo]

Ja sitten korjauksia, mihinkään muuhun ei voi luottaa kuin
alkuperäisiin asiakirjoihin.

Ensin Lohijärven sukukunnalle:
Jöns Jönson Ollikainen k. 18.12.1775 Meltosjärvi - 65 v
Vaimon kuolemassakin saattaa olla virhettä, sillä v. 1814
kuolleista en häntä löytänyt. Häntä en löytänyt myöskään
rippikirjasta, Meltosjärvellä hän ei ainakaan näyttänyt olevan
enää 1781. Olisi ollut hyvä tarkistaa, ehkä poika Johan oli
hänen luonaan.

Sitten Portimojärven klaanille:
Isak Olofson Greve s. 25.12.1768 Tengeliö (huom vuosi)
vanhemmat: Olof Jönson Korpi s. 1739 ?, vih. 1760 ? ja
Margeta Johansdr. (1731 - 95)
Isakin siirtyminen sotilaaksi näkyy selvästi rippikirjassa 1781 -
sivulta 341 > s. 329

Mitään ranskalaiseen vivahtavaa ei edelleenkään. Yhtään ranska-
laista ei ole näillä seuduilla 30 viimeisen vuoden aikana tullut vielä
vastaan. Ranskankielisiä valloneja Belgiasta oli kyllä esim Köngäsen
(Kengis) ruukilla. Heidät tuntee siitä, että heillä oli ranskalaiset suku-
nimet esim. Pipping (Pepin), Servieau (Servio), Lemon; Francois,
Joris, Lalouette jne

JM

[Bjoenix]

Ranskassa on edelleen elossa sukunimi Grefve...

mutta en nyt sitten tiedä mistä tämä Ranskataru on oikein tullut jos kerran siitä on puhuttu...? ettei vaan sotketa eri Kreivin haaraan sitten.

[Saarola]

Hei Juhani & Co,

Hienoa ja tarkkaa työtä olet tehnyt ja tunnu tekevän. Kiitos myös muillekin, jotka olette tehneet tutkimusta ja selvitystä Kreivin suvusta. kävin itsekin tutkailemassa digiarkistoja, mutta totesin ettei sieltä meikäläisen osaamisella ja vanhan käsialan tulkinnalla mitään löydä. Tosi hienoa, että joillakin on osaamista ja tahtoa perehtyä asioihin =)!


t Sami

[Kyösti Rissanen]

Tämäpäs oli mielenkiintoinen keskustelu, kun löysin oman mummuni nimen tuolta alkupäästä, tästähän vois yrittää lähteä liikkkeelle :)

T:Kössi

[Kyösti Rissanen]

Lipsahdin hieman tuonne Raution puolelle jolloin tupsahti vastaan, eli Isak Herman Juhonpoika Greven s. 1876 vaimon Maria Josefiina Raution s. 1877 äiti Greta Matilda Abramsdottir Torikka, Nuotioranta, joka on isoäitini isoäiti. Koetin kaivaa hieman syntymäaika yms. tietoa hänestä mutta, Yitornio/Övertorneå kirjoista en löytänyt äkkiseltään. Oliskos jollain käsitystä mistä Greta Matilda on kuvioon ilmestynyt ?

Kössi

[Juhani Mäkitalo]

Ei tarvitse kaukaa hakea. Gr. Matilda löytyy Raution naapurista
eli rippik. 1875 - s. 185.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Gr. Matilda on syntynyt toisessa lähinaapurissa eli Toljuksessa
ja Toljuksena. Perhe muuttaa Torikkaan ja niin sitä ollaan Torikoita.

JM

[Bjoenix]

Hei! kyselin viimeviikolla kans Greeta MAthildasta Sukuhakurissa

http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=174672

[Juhani Mäkitalo]

Vai sillä lailla. Jos aikoo sukututkimusta harrastaa, kannattaa
lopettaa Hiskin kanssa pelailu ja alkaa katsella kirkonkirjoja.

Jos sanotaan, että Torikka, niin kai sitä on Torikasta haettava.

Ota ja katso !

JM

[Kyösti Rissanen]

Noh kuten jo aikaisemmin totetsin etä tarttis olla joku sukututkimusta for dummies opas, ainakin mulle. :)
On sen verran väkän kokemusta toistaiseksi tästä touhusta.
Mutta suuret kiitokset kaikille, on oikein mukavaa että täältä voi aina kysäistä tarpeen tullen neuvoa. Kai sitä joskus oppii tämän hakemisen taidonkin, eli mistä ja mitä.

Kössi

[Juhani Mäkitalo]

No, löytyikö vai ei ?
Tässä oli oikein kouluesimerkki siitä miten tutkimusta ei
pidä tehdä. Tapaus oli yksinkertaisista yksinkertaisin.
Ensimmäiseksi katsotaan tietysti vihkiminen, siellä sa-
notaan selvästi Nuotioranta ja Torikka. Torikka yhden
sivun takana ! Sieltä sitten rippikirjoja taaksepäin kirja
kerrallaan - näin aina ! (Sukututkimuksen luento - I osa :))
Ei pidä yrittää hyppiä vuosikymmeniä taaksepäin seuraavaan syntymään. Siinä käy juuri näin kuin tässä kävi.
Sait tukun täysin vääriä neuvoja, kun syntyneitten luettelosta
ei näyttänytkään löytyvän oikeaa syntymää, vaikka se siellä on.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Mitäs Torikan suku miettii - onko onkelma ?
Jos Persdotteria hakee, niin kone antaa Persdottereita
aivan varmasti. Kun vaihtaa hakuun Abramsdr. saa
taas uusia vastauksia.

JM

[Kyösti Rissanen]

Vähän kaikennäköistä oheistoimintaa on tässä ollut, ja kiitokset oppitunnista :)
Tunnetusti oheistoiminta häiritsee oleellista :D
Kyllä tämä tästä, ja aikaisemminkin tuota Pehrsdotteria jo funteerasin :), ja viikonloppukin lähenee.

T:Kössi

[Juhani Mäkitalo]

Tarkistelin asiaa. Taisin tulla harhaanjohdetuksi. Kun kyselit
Gr. Matilda Abramsdr. Torikkaa, niin hain sellaisen.
Näyttää kuitenkin, että Maria Josefina Johansdr:in s. 1.4.1877 äiti oli
Gr. Matilda Persdr. Heikka s. 28.4.1844 ja Sinä taidat tietää paremmin onko Maria mummosi, loppuu nuo kirjatkin netissä.

JM

[Bjoenix]

MAria Josefinan äiti Greta Mathilfa Petrintytär Heikka syntyi ilmeisesti Ruotsin puolelta 28-4-1844 ja kuoli Ylitorniolla 1899. Hänen vanhemmat syntyneet ruotsissa. mutta stoppi tulee vastaan tässä vasta.

http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=174672

[Matti Sandqvist]

Lohijärven Kreiveille:

Jöns Jönsson (Johan Johansson) Ollikaisen II vo (vih. 1751 Hietaniemi) syntyi 20.7.1724 Niemis-kylässä ja kuoli siellä 5.4.1814 (Jöns Meldosjerfs Enka 88 år). Palasi miehensä kuoltua väylän länsipuolelle.

Matti Sandqvist

[Matti Sandqvist]

Jönsin II vaimon nimi oli tietysti Ella Henriksdr. Kaisa (Juntheikki).

Matti S