Wilhelm Adamsson Gröndahl, s.25.3.1836 Mynämäki

[merjasyrjämäki]

Hei,

Yritän löytää Wilhelmin alkuperää. Tämän jo tiedän:

Wilhelm Adamsson Mynämäeltä muuttaa Jalasjärvelle 5.5.1857 rengiksi Jalasjärven pappilaan, jonne samana päivänä muuttaa uusi kappalainen Gustaf Jernberg perheineen, myös Mynämäeltä. Tuntuu mahdolliselta, että Wilhelm olisi ollut pappilan renkinä Mynämäellä ja lähtenyt perheen mukana uudelle paikkakunnalle.

Jalasjärven kirkonkirjoissa Wilhelmin syntymäaikana on 25.3.1836 Wirmo. Wilhelm avioituu Jalasjärvellä 1858 Greta Sofia Abrahamsdotter Bergströmin kanssa ja perheeseen synty useita lapsia. Perheen vaiheet Jalasjärvellä ovat tiedossa, samoin heidän muuttonsa Parkanoon 1875 ja vaiheensa siellä. Välillä Parkanon kirkonkirjoissa virheellisesti (?) patronyyminä Antinpoika.

Mynämäen syntyneet löytyvät Hiskistä, mutta siellä ei tällä syntymäajalla ketään Wilhelmiä ole eikä ylipäätään ketään, jonka isännimi olisi Adam.
Maaliskuussa 1836 on syntynyt kaksi Wilhelm-nimistä poikaa.

14.3.1836 15.3.1836 Nackila Kelka - - F.d. arrend. d:n Justina Mattsd:r Vilhelm (oä.)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1mr0ap?fi+0345+kastetut+13256)22.3.1836 25.3.1836 Akula Arrend. Matts Henriksson Caisa Mattsd:r Vilhelm


Kun Mynämäkeä ei vielä digiarkistossa ole, kyselen apua teiltä.
Tietääkö joku näitten poikien vaiheista? Lähinnä mietin tuota ensimmäistä, eikös aviottomien lasten patronyyminä joskus ole nähty myös Aataminpoika?

Terv. Merja Syrjämäki

[Juha]

Veikkaanpa, että kyse on alunperin aviottomasta pojasta. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla patronyymi aviottomalla on monesti juuri Adamsson.

mutta rippikirjaa tässä tarvitaan - HisKillä asia ei selviä luotettavasti :(


Juha

[Pekka Hiltunen]

Minulla on esivanhemmissani eräs pitäjänräätäli, sotilas Johan Johansson Gröndahl, jonka p:so oli talontytär Maria Jacobsdotter Grönholm (kts. Grönholm-keskust. tällä forumilla). Kyseeseen tulevat Sofia ja Justina, (mutta ei Maria), kts. HisKi. Pariskunnan molemmat vanhemmat olivat pappissuvuista. Johan Johansson Gröndahlin äidinisä oli nähtävästi Pikkuvihan aikana maahan tullut "ryska dreng", joka taisi periyttää mustat hiuksensa jälkeläisilleen - sananmukaisesti seitsemänteen polveen. Jos tuntomerkit täsmäävät, annan mielelläni lisätietoja.
PH

[Pekka Hiltunen]

Lemun Kallelan talonpoika Johan Johansson päätyi lopulta karjapaimeneksi MM:n Aakulaan. Kun hänen miniänsä oli Mustilan Nakkilasta, tulevat molemmat Villet kyseeseen esi-isäehdokkaina.

Olen käymässä viikon tai parin sisällä läpi Nousiaisten kastettuja ja rippikirjoja, kun etsin omalle, saman suvun äpäränä syntyneelle esiäidilleni kummeja. Vilkaisen sitten samalla p.o. henkilöitten mahdolliset tiedot - ja kun oltiin 1800-luvun keskivaiheilla, luulisi muuttokirjoista selviävän olennaiset asiat.
PH

[merjasyrjämäki]

Hei Pekka,

Kiitos tarjouksesta! Toivottavasti lykästää. Nämä ovat amerikkalaisen ystäväni Denisen esipolvia ja hän alkaa olla aivan sekaisin kaikista eri vaihtoehdoista.
Tämän Vilhelm Gröndahlin puoliso oli muuten Greta Sophia Abramintytär Bergström, jonka isän Fredric Abram Fredrikinpoika Bergströmin (s.12.10.1792 Virrat k. 18.12.1857 Jalasjärvi) hänen jälkeläisensä arvelevat olleen Ilmajoen nimismiehen Fredric Johan Bergströmin (s.11.11.1767 k. 3.10.1798 Ilmajoki ) avioton poika. Tiedä häntä, kovin kummoisia todisteita ei ole.

Terv. Merja

[Pekka Hiltunen]

Käväisin arkistossa ja vilkaisin samalla Mynämäen rullia:

22.3.1836 Aakulan puustellin arrendaattorille avioliitossa syntynyt Wilhelm kuoli Mynämäellä 5.4.1859.

Nakkilan Kelkan ent. arrendaattori Johan Henriksson syntyi 1776. Hänen vaimonsa Maria Andersdotter oli syntynyt 1770. Perheessä oli tytärpuoli Justiina, s. 1808, ja tällä avioton poika Wilhelm, s. 14.3.1836.
HisKistä ilmenee, että Maria Andersintyttären 1. p:so oli Nakkilan Kelkan talollinen Matti Simonpoika, ja avioparille syntyi Kelkassa Justiina 13.5.1808. Tässä näyttäisi siis olevan tämän toisen Wilhelmin äidin vanhemmat.

Alkup. kysymyksen Wilhelm Adamsson Gröndalin syntymäaika oli kuitenkin 25.3.1836, eikä Nakkilan Kelkan vuokraaja ainakaan rippikirjan mukaan käyttänyt sukunimeä.

Mainitsemallani sotilas Johan Johansson Gröndalilla (vaimo Maria Grönholm) oli veli Jacob Johansson (s 26.5.1792 Mynämäki Aakula Heikkilä), ja tällä puoliso Justina Jacobsdotter (s 1788). Heillä oli tytär Maria, s 1810. Marialle on syntynyt Mynämäellä avioton poika Wilhelm 23.5.1846. Onkohan Jalasjärven pappi tai tietojen kopioija voinut erehtyä syntymäaikaa kirjatessaan? Tämä Wilhelm on saattanut ottaa käyttöönsä isosetänsä sukunimen. Onko kuolinaika ja -ikä tiedossa? Tosin Greta Sophia Bergström on tainnut näyttää liian vanhalta näin nuoren Villen silmissä.

Johan Johansson Gröndalin ja Maria Jacobsdotter Grönholmin jälkeläisistä kyseeseen voisi vielä tulla Mynämäen Munttisissa 22.8.1808 syntynyt Justina Gröndal, jonka vaiheet selvinnevät ennen paastonajan päättymistä.
PH

[merjasyrjämäki]

Hei Pekka,

Kiitos todella paljon! Myös ystäväni Denise USA:sta lähettää kiitoksensa. Olet nähnyt paljon vaivaa.

Harmi, ettei Wilhelmin syntyperä vielä selvinnyt, mutta tulipa joitakin vaihtoehtoja poissuljetuksi, sekin on jo huomattavaa edistystä. Ymmärsinkö oikein, että tuo avioton lapsi ei kuitenkaan ole täysin poissuljettu ( eli siis kuollut tai varmuudella asunut Mynämäellä v. 1857 jälkeen )?

Minua kiinnostaisi, oliko Mynämäen pappilan rengeissä v.1857 joku Wilhelm, joka olisi muuttanut papin mukana Jalasjärvelle. Muuttopäivä on Wilhelmillä ja Gustaf Jernbergillä sama ja molemmat tulivat Mynämäeltä. Eli siis tietojen kirjaaja Jalasjärvellä on todennäköisesti ollut juuri Jernberg. Ei se toki poissulje kirjausvirheen mahdollisuutta, mutta aika monta vuotta olisi mennyt pieleen.

Olisiko se ehkä sitten niin, että Wilhelm on alkanut käyttää sukunimeä vasta Jalasjärvellä. Sukunimi kyllä ilmestyy heti ensimmäiseen rippikirjaan, jossa hän Jalasjärvellä esiintyy, mutta tulomuuttajissa sitä ei vielä ole. Myös Wilhelmin lapset käyttävät Gröndahl-nimeä. Perhe asui ensin torppareina Jalasjärvellä, muuttivat sitten talollisiksi Parkanon Kihniönkylään ja palasivat Jalasjärvelle 1888. Wilhelm oli elossa vielä 1904, jolloin viimeinen netissä oleva rippikirja päättyy.

Terveisin ja vielä kerran kiitoksin,
Merja

[Pekka Hiltunen]

Sodassa 1809 lippumiehenä kaatunut pitäjänräätäli Johan Gröndal (jonka nimi on tekaistu sotilaaksi pestautumisen yhteydessä) jätti jälkeensä Justina-tyttären, mutta tämä on poistunut elävien kirjoista v:een 1817 mennessä alle 9-vuotiaana. Muita vaihtoehtoja ei mainitusta suvusta löydy; Justiinan sisar synnytti 16-vuotiaana aviottoman lapsen, joka kuitenkin kuoli n vuoden vanhana ja tämä Sofia-sisar avioitui sittemmin erään Wilèn-nimisen sotilaan kanssa.

Nousiaisissa oli Nummen kylässä kestikievarina muuan Abraham Gröndal, jolla oli vaimo Maria Svenintytär Stålt. Näillä oli useita tyttäriä. Olen joskus arvellut Abrahamin olleen Perniön ja Pöytyän seudulla vaikuttaneesta suvusta. Myös Lemusta ja Merimaskusta löytyy pari Gröndal-nimistä sotilasta vihittyinä 1700-luvun lopulla.

Turussa oli 1800-luvun alussa lukuisia Gröndal-nimisiä käsityöläisiä, porvareita ja merimiehiä. Turun palon jälkeen asunnottomiksi jääneet rynnistivät lähipitäjiin asunnon ja työn hakuun, ja joukkoon mahtui epäilemättä myös Gröndaleja.

Mynämäen muuttokirjat vuodelta 1857 ovat suurelta osin ainakin kopioina täysin lukukelvottomia; alkuperäisistä teksti voisi olla saatavissa esiin jollain konstilla, vaikka muste on haihtunut.

Mynämäen pappilan väki 1857 on vielä tarkistamatta.
PH

[Pekka Hiltunen]

Korjaus vielä aikaisempaan viestiini:
Lemun Kallelan talonpoika Johan Johaninpojan miniä Maria Jacobintytär Grönholm syntyi MM:n Nakkilan Isotalon tyttärenä; hänen isänisänsä Anders Johaninpoika Grönholm oli Mustilan rusthollari.

Lisään tähän ehdolla olevan Villen esipolvia besser-wissereitten iloksi ja omaksi opikseni.





Taulu 1
1. Wilhelm Marianpoika, s. 23.5.1846. Vanhemmat taulusta 2.


Taulu 2
2. NN
Lapsen äiti: Maria Jacobsdotter, s. 1810. Vanhemmat taulusta 3.
Lapset:
Wilhelm, s. 23.5.1846. Tauluun 1.


Taulu 3
3. Jacobus Johansson, s. 26.5.1792 Mynämäki Aakula Heikkilä. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: Justina Jacobsdotter, s. 1788.
Lapset:
Maria Jacobsdotter, s. 1810. Tauluun 2.


Taulu 4
4. Johan Johansson Kallela, Lemun Kallelan talonpoika, torppari, tiilitehtaan työnt., karjapaimen, s. 27.10.1740 Lemu Kallela, k. 9.5.1800 Mynämäki Aakula Heikkilä. Vanhemmat taulusta 5.
1. Puoliso: 10.6.1759 Lemu Sophia Carlsdotter, piika Lemun Kallelassa, s. 1736.
Lapset:
Henrik, s. 26.12.1759
Matts, s. 1.9.1763
Simon, s. 19.9.1767 Portaanpää Masku, k. 20.9.1767 Portaanpää Masku
Anna, s. 27.3.1769 Portaanpää Masku
Simon, Aakulan karjapaimen, s. 30.9.1771 Portaanpää Masku
2. Puoliso: 4.10.1772 Nousiainen Anna Friedrichsdotter, s. 3.3.1750 Paijula Nousiainen. Vanhemmat taulusta 35.
Lapset:
Lisa, s. 1.5.1773 Kaksonen Sukkinen Nousiainen
Johan Johansson, pitäjänräätäli, sotilas, majoittaja, lippumies, s. 29.1.1778 Paijula Nousiainen
Jacobus Johansson, s. 26.5.1792 Mynämäki Aakula Heikkilä. Tauluun 3.


Taulu 5
5. Juho Jaakonpoika Hievuinen, Kallela, Kallelan isäntä, s. 1697, k. 3.7.1780 Lemu Kallela. Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso: 28.3.1722 Mynämäki Kaarina Antintytär Vitikainen, Kallela, s. 1704 Lemu Vitikainen, k. 18.11.1759 Lemu Kallela. Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Mikko
Johan Johansson, s. 27.10.1740 Lemu Kallela. Tauluun 4.


Taulu 6
6. Jacob Henriksson Hievuinen, Hievuisten Alakylän isäntä 1678-, k. 1708 Lemu Hievuinen.
Puoliso: Walborg (Larsdotter?) Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Juho, s. 1697. Tauluun 5.


Taulu 7
7. Lars Mattsson Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Margareta
Lapset:
Walborg (Larsdotter?). Tauluun 6.


Taulu 8
8. Matts Mårtensson, isäntä 1635-, k. 1676 Lemu Hievuinen.
Puoliso: Agneta Jacobsdotter Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Lars Mattsson. Tauluun 7.


Taulu 9
9. Jacob Marcusson, isäntä 1614-.
Puoliso: Brita Persdotter, s. noin 1590.
Lapset:
Agneta Jacobsdotter. Tauluun 8.


Taulu 10
6. Antti Rekonpoika, Vitikaisten rusthollari 1694-1709, laivamies, s. Lemu Toijola, k. 1712 Karlskrona Ruotsi. Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: 1694 Lemu Margareta Johansdotter, s. noin 1660 Lemu Järäinen, k. 13.12.1708 Lemu Vitikainen. Vanhemmat taulusta 23.
Lapset:
Kaarina, s. 1704 Lemu Vitikainen. Tauluun 5.


Taulu 11
7. Grels Simonsson, Toijalan isäntä 1657-, k. Askainen Paavainen.
1. Puoliso: NN, k. 1655.
2. Puoliso: Margareta Henriksdotter Spåra Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Antti, s. Lemu Toijola. Tauluun 10.
3. Puoliso: 1693 Margareta Erkintytär, s. 1650 Taivassalo Parattula, k. 1718 Askainen Paavainen.


Taulu 12
8. Henrik Olofsson Spåra, Lemun Kallelan omistaja (-1640) veljensä jälkeen, k. 1656 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Valborg Knutsdotter, k. 1662 Lemu. Vanhemmat taulusta 21.
Lapset:
Sofia
Erik Henriksson, Naantalin pormestari, kirkonkuudennusmies, valtiopäivämies
Margareta Henriksdotter. Tauluun 11.
Lisbeta
Elin
Bertil Henriksson, talollinen, lautamies, s. noin 1611, k. 1669 Kemi


Taulu 13
9. Olaus Jacobi Spåra, Lemun nimismies, Lemun kh 1570-1612, k. 1612 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Elin Göranintytär, s. Masku Kiveinen, k. 1609 Lemu. Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Jacob, Tukholman porvari, k. ennen 15.4.1629
Michel Olofsson, luutnantti, k. ennen 13.8.1618
Olof Olofsson, omisti Lemun Kallelan 1585-1610, k. noin 1610 Lemu Kallela
Erik Olofsson, Turun porvari, pormestari, valtiopäivämies, k. 1655 Turku
Henrik Olofsson. Tauluun 12.


Taulu 14
10. Jacob Jeppe Olofsson Spåra, rälssimies, k. ennen 10.11.1568. Vanhemmat taulusta 15.
1. Puoliso: Thomasdotter, Lemun kh Sigfridus Thomaen sisar. Vanhemmat taulusta 30.
Lapset:
Thomas Jacobsson, s. Juwa Marttila. Tauluun 29.
Sigfrid, k. ennen 1569
2. Puoliso: NN, s. Kirjala Parainen.
Lapset:
Olaus Jacobi. Tauluun 13.
Margareta
Brita
Valborg


Taulu 15
11. Olof Larsson Spåra Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Jacob Jeppe Olofsson. Tauluun 14.


Taulu 16
12. Lars Månsson Spåra Vanhemmat Måns Jönsson Spåra.
Lapset:
Olof Larsson. Tauluun 15.


Taulu 17
10. Jöran Hansson Borskär, lampuoti Perniössä, knaapi, luutnantti. Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Elin, s. Masku Kiveinen. Tauluun 13.


Taulu 18
11. Hans Jacobsson, Lampuoti Perniön Haarlassa 1540-.
Lapset:
Jöran Hansson. Tauluun 17.


Taulu 19
11. Bertil Henriksson (Sjundby-ätt) Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Brita Bertilsdotter. Tauluun 17.


Taulu 20
12. Henrik Östensson Hästesko i Kalmusnäs i Kimito
Puoliso: Alissa Ragvaldsdotter på Sjundby i Sjundeå Vanhemmat Ragvald Jönsson på Sjundby i Sjundeå ja Anna Henrikintytär.
Lapset:
Bertil Henriksson. Tauluun 19.


Taulu 21
9. Knut
Puoliso: Jacobsdotter Borstböle-sukua Vanhemmat taulusta 22.
Lapset:
Valborg Knutsdotter. Tauluun 12.


Taulu 22
10. Jacob Thomasson till Borstböle i Pargas
Puoliso: Brita Thomasdotter Borstbölen sukua
Lapset:
Jacobsdotter. Tauluun 21.


Taulu 23
7. Johan Simonsson, voudinkirjuri, kruununvouti, s. 1626, k. 2.2.1698 Lemu Verainen. Vanhemmat taulusta 24.
Puoliso: 1657 Lemu Hebla Mattsdotter Rökman, s. 1631 Nousiainen, k. 30.1.1715 Vehmaa Viiainen. Vanhemmat taulusta 25.
Lapset:
Margareta Johansdotter, s. noin 1660 Lemu Järäinen. Tauluun 10.


Taulu 24
8. Simon Mattsson, Järäisten isäntä 1663-.
Puoliso: Elsa
Lapset:
Johan Simonsson, s. 1626. Tauluun 23.


Taulu 25
8. Mathias Bengtsson Ryökäs, Nousiaisten kirkkoherra 1631-1648, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs, k. 1648 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Walborg Melchiorintytär Kennitius, k. 1651 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 33.
Lapset:
Hebla Mattsdotter, s. 1631 Nousiainen. Tauluun 23.
Johannes, Vanajan kirkkoherra, lääninrovasti, k. noin 1680
Per, ratsumestari


Taulu 26
9. Bengt Jacobsson Ryökäs, Ryökkään isäntä 1585-1618, lautamies, k. ennen 15.10.1636 Lieto Rähälä Ryökäs. Vanhemmat taulusta 27.
Puoliso: Karin Thomasdotter Spåre, k. jälkeen 1644. Vanhemmat taulusta 29.
Lapset:
Mathias Bengtsson, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs. Tauluun 25.
Per Bengtsson


Taulu 27
10. Jacob Thomasson, Ryökkään isäntä 1557-, s. Ryökäs Rähälä Lieto. Vanhemmat taulusta 28.
Puoliso: NN
Lapset:
Bengt Jacobsson. Tauluun 26.


Taulu 28
11. Thomas Filipusson Ryökäs, Ryökkään isäntä 1540.
Lapset:
Jacob Thomasson, s. Ryökäs Rähälä Lieto. Tauluun 27.


Taulu 29
10. Thomas Jacobsson till Moisio, Spåra, rälssimies, s. Juwa Marttila, k. välillä 1572-1583. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Mårtensdotter Manna, s. Lemu Manna. Vanhemmat taulusta 31.
Lapset:
Karin Thomasdotter. Tauluun 26.
Eskil Thomasson, rälssimies
Margareta


Taulu 30
12. Thomas
Lapset:
Thomasdotter. Tauluun 14.
Sigrfidus Thomae, Lemun kirkkoherra 1567-69


Taulu 31
11. Mårten Nilsinpoika
Puoliso: Kristina Tavast, k. Lemu Manna. Vanhemmat taulusta 32.
Lapset:
Jacob
Michel
Mårtensdotter, s. Lemu Manna. Tauluun 29.


Taulu 32
12. Henrik Tavast Vanhemmat Nils Olofsson Tavast ja Ingeborg Knutsdotter.
1. Puoliso: Johanna Bengtintytär Djäkn Vanhemmat Benkt Lydekenpoika Djäkn ja Valborg Jönsintytär.
2. Puoliso: Birgitta Jepentytär Kurki Vanhemmat Jeppe Kurki ja Karin Klausdotter Djäkn.
Lapset:
Kristina. Tauluun 31.


Taulu 33
9. Melchior Eschilli Kennitius, Närpiön kappalainen 1587, Turun ruots. srk:n kappalainen 1590-93, Nousiaisten kirkkoherra 1600-10, k. 1611 Nousiainen.
Puoliso: Walborg Mårtensdotter Kut, s. Turku, k. 1627 Nousiainen Killainen Mölkkäri. Vanhemmat taulusta 34.
Lapset:
Walborg Melchiorintytär. Tauluun 25.


Taulu 34
10. Mårten Kut, Turun kappalainen.
Lapset:
Walborg Mårtensdotter, s. Turku. Tauluun 33.


Taulu 35
5. Friedrich Johansson, "ryska dreng", tiilitehtaan työnt., Paijulan lanko?, s. 1717 Venäjä / Itä-Eurooppa, k. 30.3.1777 Nousiainen Paijula.
Puoliso: 29.9.1747 Nousiainen Kirsti Matintytär, talontytär?, s. 1719.
Lapset:
Maria, s. 28.2.1748 Paijula Nousiainen, k. 8.12.1770 Paijula Nousiainen
Anna Friedrichsdotter, s. 3.3.1750 Paijula Nousiainen. Tauluun 4.
Johan, s. 13.2.1752 Paijula Nousiainen
Walborg, s. 9.1.1755 Paijula Nousiainen
Elisabet, s. 31.3.1757 Paijula Nousiainen
Elisabet, s. 2.6.1758 Paijula Nousiainen
Elisabet, s. 2.11.1759 Paijula Nousiainen
Matheus Friedrichsson, s. 26.6.1763 Paijula Nousiainen

PH

[merjasyrjämäki]

Hei Pekka,

Kiitos taas! Denise siellä Michiganissa pyytää välittämään vielä kiitoksensa ja toivoo kovasti, että oikea Wilhelm olisi nyt löytynyt, mutta ehkä on paras vielä malttaa mielensä.

Terv. Merja

[tilivallu]

Korjaus vielä aikaisempaan viestiini:
Lemun Kallelan talonpoika Johan Johaninpojan miniä Maria Jacobintytär Grönholm syntyi MM:n Nakkilan Isotalon tyttärenä; hänen isänisänsä Anders Johaninpoika Grönholm oli Mustilan rusthollari.

Lisään tähän ehdolla olevan Villen esipolvia besser-wissereitten iloksi ja omaksi opikseni.




Taulu 10
6. Antti Rekonpoika, Vitikaisten rusthollari 1694-1709, laivamies, s. Lemu Toijola, k. 1712 Karlskrona Ruotsi. Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: 1694 Lemu Margareta Johansdotter, s. noin 1660 Lemu Järäinen, k. 13.12.1708 Lemu Vitikainen. Vanhemmat taulusta 23.
Lapset:
Kaarina, s. 1704 Lemu Vitikainen. Tauluun 5.


Taulu 11
7. Grels Simonsson, Toijalan isäntä 1657-, k. Askainen Paavainen.
1. Puoliso: NN, k. 1655.
2. Puoliso: Margareta Henriksdotter Spåra Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Antti, s. Lemu Toijola. Tauluun 10.
3. Puoliso: 1693 Margareta Erkintytär, s. 1650 Taivassalo Parattula, k. 1718 Askainen Paavainen.


Taulu 12
8. Henrik Olofsson Spåra, Lemun Kallelan omistaja (-1640) veljensä jälkeen, k. 1656 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Valborg Knutsdotter, k. 1662 Lemu. Vanhemmat taulusta 21.
Lapset:
Sofia
Erik Henriksson, Naantalin pormestari, kirkonkuudennusmies, valtiopäivämies
Margareta Henriksdotter. Tauluun 11.
Lisbeta
Elin
Bertil Henriksson, talollinen, lautamies, s. noin 1611, k. 1669 Kemi



Haluaisin kommentoida Pekka Hiltusen yllä olevaa sukujohtoa hieman. Margareta Henriksdotter Spåran mies oli todellakin nimeltään Grels Simonsson, mutta oliko kyseessä tämä sama Grels ?
Mynämäen-Lemun käräjillä 7.2.-9.2.1698 oli esillä juttu, jossa Jacob Erichson ifr Lemo Wärräis vaati vaimonsa Maria Grelsdotterin puolesta langoltaan Israel Grelssonilta Mynämäen Huolilta osuutta siihen perintöön, jonka Israel näiden äidin Karin Andersdotterin kuoltua oli haltuunsa ottanut, asiassa esiin tulivat myös muut sisarukset, Simon Grelsson Soukolta sekä Anders Grelsson Vitikaisistä, sekä näiden isä Grels Simonsson...
Tämän jutun perusteella voitaneen olettaa että kyseinen Karin Andersdotter oli myös Anders Grelssonin äiti, eli jos Margareta Henriksdotter Spåran mies oli tämä sama Grels, niin ainakaan hän ei olisi ollut Andersin äiti, eli sukujohto menisi tässä kohtaa harhaan.
Sitä, kuka tuo kyseinen Karin oli, en toistaiseksi ole onnistunut selvittämään.

[Pekka Hiltunen]

Mielenkiintoinen tieto! Mutta voisivatko asiassa esiintyneet Maria Grelsintytär sekä Israel, Simon ja Anders Grelsinpojat olla Margareta Spåran puolison 1. avioliitosta, josta Grels Simonsson leskeytyi 1655?
PH

[tilivallu]

Ihan en sitä usko, nuo Grels Simonssonin lapset eivät oikein voi olla niin vanhoja.
Tuskinpa olisi odotettu yli neljääkymmentävuotta tuota perinnönjakoakaan.
Kaikki heistä saavat lapsia vasta 1690-luvulla Marian esikoinen Anders Jacobsson, syntyy vasta 1699, eli olisivat tällöin jo nelikymppisiä, Antti Rekonpoika pestautuu laivamieheksi menetettyään Vitikaisten rusthollin velkojen takia 1709, olisi tällöin ollut pitkälti viisikymppinen, ei liene mahdollista.
Maria Grelsdotter menee vielä 1731 uudestaan naimisiin Nousiaisten Kaiselan Hunkerin isännän kanssa.
SAY:ssä Grels Simonssonilla mainitaan olevan poika Henrik ja 2 tytärtä, Grelsin perinnönjaossa ei mainita muita lapsia kuin nuo yllämainitut.
Nämä nyt ovat tällaisia aihetodisteita kun muita ei ole.
Olisin kuitenkin sitä mieltä että kyseessä todennäköisesti on kaksi eri Grelsiä ?

[Pekka Hiltunen]

Olet oikeassa, Timo. Margareta Henrikintytär Spåra oli Karlskronassa kuolleen laivuri Antti Rekonpojan isoäidin eikä äidin ikäluokkaa.

Juho Jaakonpoika Hievuisen (1697-3.7.1780) ja Kaarina Antintytär Vitikaisen (1704-18.11.1759) päätyminen Kallelaan näyttää siis jääneen vaille loogista selitystä, vaikkakin Grels Simoninpojan pojantyttären Kaarina Antintyttären (Vitikainen-Kallela) isoäidin isoäiti oli Henrik Olauksenpoika Spåran serkku. Kaarinan puolison vanhemmat, Jacob Henriksson Hievuinen (k 1708 Lemu Hievuinen) ja Walborg kuitenkin pysyttelevät tuntemattomina - vaikkakin suku voidaan johtaa Hievuisten Alakylästä 1500-luvun lopulta, jos vain Walborg oli Hievuisten edellisen isännän (Lars Mattsson, p:so Margareta) tytär.
PH

[merjasyrjämäki]

Hei,

Jos nyt jotakuta muuta sattuisi kiinnostamaan...
Wilhelm on vihdoin lokalisoitu Mynämäen kirkonkirjoista. Ei löytynyt Mynämäen syntyneistä, koska on itse asiassa syntynyt Maskussa.
Wilhelm syntyi piika Maria Jaakontyttären aviottomana lapsena 25.3.1836 ja muutti äitinsä ja sisarensa kanssa äidin kotitorppaan Mynämäen Nakkiilaan jo samana vuonna. Äiti oli Maria Jacobsdotter s. 30.6.1810 Mynämäellä. Äitikin näyttää olleen avioton lapsi, äidinäidin puoliso myöhemmin Jacob Johansson Gröndahl s. 1792, renki ja itsellinen. Wilhelmin sukunimi siis ilmeisesti täältä.
Wilhelm työskenteli renkinä kappalaisenpappilassa Hemmilässä ja lähti kappalaisen perheen mukana Jalasjärvelle.
Ei löytynyt aatelisia juuria amerikkalaisystävälleni mutta löytyi sentään jotain.

Terv. Merja

[Pekka Hiltunen]

Totta: Kallelan Johan Johaninpojan (s 27.10.1740 Lemu Kallela) ja Anna Friedrichintyttären (s 3.3.1750 Paijula Nousiainen) MM:n Aakulan Heikkilässä 26.5.1792 syntynyt poika Johan Johaninpoika vihittiin Mynämäellä Nakkilan talontytär Justina Jacobintyttären kanssa vasta 9.10.1814 (HisKi), joten 1810 syntynyt Maria Jacobintytär ei ole voinut syntyä tästä avioliitosta ainakaan aviolapsena. Mainitun Marian avioton poika näyttäisi kuitenkin olevan 23.5.1846 syntynyt Wilhelm Marianpoika.

Justiinan 1814 vihityn puolison Jaakko Juhonpojan veljen, pitäjänräätäli Juho Juhonpojan nimeksi tuli Gröndahl hänen naituaan ensin, 22.10.1797, Nakkilan Isotalon talontytär Maria Grönholmin ja pestauduttuaan sitten sotilaaksi.
PH

[merjasyrjämäki]

Hei Pekka,
kiitos Jaakon tiedoista, rippikirjoissa oli vain syntymävuosi 1792. Katselin näitä itse toissapäivänä Turun maakunta-arkistossa ja aika loppui pahasti kesken, enkä ehtinyt seurata sukua Jaakon ja Justiinan perhettä pitemmälle.
Tiedätkö, liittyykö räätäli Gustaf Gröndahl, jonka lapsia löytyy Hiskistä useita, jotenkin tähän perheeseen?
Merja S

[Pekka Hiltunen]

Pitäjänräätäli Gustaf Johansson Gröndahl (s 12.11.1801, p:so MM:llä 11.11.1827 Maria Mattsdotter Swärd) oli Jaakko Juhonpojan veljenpoika.
PH

[Kuppisborg06]

Hei!

Kappalainen Gustav Jernberg on minun isänpuolisen isoisän isoisän vaimon isä (farfars farfars hustrus far). Isoisän isoisän nimi on Gustav Taxell joka avioitui Amanda Franciska Josefina Jernbergin kanssa. Amandan isä oli Gustav Jernberg ja äiti Fredrika Nordlund.
Amanda avioitui toisessa avioliitossaan Gustav Vilhelm Petterssonin kanssa.
Tämän sukupolven Jernbergit muuttivat nimensä myöhemmin Rautavaaraksi; josta muun muassa Eino Juhani Rautavaara on peräisin.
Kuriosa: Minun isänpuolinen isoisä ja E.J.Rautavaara ovat kaukaisia pikkuserkkuja.

[kati tuloisela]

Lisään tähän ehdolla olevan Villen esipolvia besser-wissereitten iloksi ja omaksi opikseni. PH
Taulu 25
8. Mathias Bengtsson Ryökäs, Nousiaisten kirkkoherra 1631-1648, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs, k. 1648 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Walborg Melchiorintytär Kennitius, k. 1651 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 33.
Lapset:
Hebla Mattsdotter, s. 1631 Nousiainen. Tauluun 23.
Johannes, Vanajan kirkkoherra, lääninrovasti, k. noin 1680
Per, ratsumestari


Minäkin olin jo alkanut uskoa tähän Kennitius-sukuun kuulumisesta, luulin että asia on jo varmistunut. Aivan muissa yhteyksissä HY yo-matrikkelia silmäillessä törmäsin kuitenkin uuteen tietoon, joka mielestäni on ilmestynyt sinne näiden käräjälähdelisäysten myötä! Nimittäin Mathias Benedictin puoliso onkin Valborg Jespersdotter. Valpuri oli kolmesti naimisissa, II pso Mynämäen kappalainen Henricus/Hinrich Gregorii Mojerus/Moeri (k.1664) ja III pso Mynämäen apulaispappi Abraham Nilsson/Nicolai Remannus; Valborg jäi kaikista miehistään leskeksi. Lisää näistä www-HY yo-matr #62, #244.

[kati tuloisela]

Lisään tähän ehdolla olevan Villen esipolvia besser-wissereitten iloksi ja omaksi opikseni. PH

Taulu 12
8. Henrik Olofsson Spåra, Lemun Kallelan omistaja (-1640) veljensä jälkeen, k. 1656 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Valborg Knutsdotter, k. 1662 Lemu. Vanhemmat taulusta 21.
Lapset:
Sofia
Erik Henriksson, Naantalin pormestari, kirkonkuudennusmies, valtiopäivämies
Margareta Henriksdotter. Tauluun 11.
Lisbeta
Elin
Bertil Henriksson, talollinen, lautamies, s. noin 1611, k. 1669 Kemi


Tämän perheen poika Erik ei ollut Naantalin pormestari eikä valtiopäivämies. Erik Henrikinpoika Spåra syntyi n. 1610 Lemussa ja kuoli 1666 ratsutilallisena Alastaron Niinijoensuun Pietilässä. Erik toimi myös nimismiehenä appensa jälkeen.
Erik Henrikinpoika Spåra* toimi Arvid Wittenbergin läänityksen Loimaan vapaaherrakunnan (lampuoti)voutina Loimaan Ylstadissa eli Ylistaron kartanossa eli Yliskartanossa 1642-51. Oli Loimaan käräjäkunnan nimismiehenä 1655-66. Omisti 3/4 Lemun Toijolan ratsutilasta isänsä perintönä 1653-57 (myi 1657 koko tilan äitinsä suostumuksella lukkari Eskil Andersson'ille Mynämäen Kaivolasta ja tuolloin raatimies Erik Henriksson Hirvo Naantalista protestoi kauppaa Henrik Olofssonin lesken ja muiden perillisten puolesta, koska osa kauppasummaa kuului hänen mukaansa näille) sekä Alastaron Niinijoensuun Pietilän perintöratsutilan, joka toimi Loimaan vakinaisena nimismiehentilana, avioliittonsa kautta 1649-66 (osti 1½ mtl kokoisen Niinijoensuun Pietilän 1649 muilta perillisiltä 380 kuparitaalarilla ja 4 tynnyrillisellä viljaa) [Genos 2001:1]. Jo 1650 otettiin viljelykseen Pietilän tilan autioitunut osa Filppu ja manttaaliluku nousi 2 1/4:aan. Näin Erik Spåralla oli jonkin aikaa hallussaan (ennen Toijalan myyntiä) 4 1/4 mlt. Mainitaan Lemun Toijalan sukutilan myynnin yht. 1657-58 ja Turussa 1654. Toijalan hinta oli 750 kuparitaalaria ja siitä siskojen osuus oli 1/4 eli 185½ kuparitaalaria. [Genos 2003:2, V.P.Toropainen: tietoja 1600-l turkulaisten sukulaisuussuhteista/ 445, s.107]
Erik Henrikss. Spåra avioitui viim.1643 Loimaalla Anna Erikintr Florinan kanssa, jonka isä Erik Thomasson (Florinus) oli Pietilään tullut II aviossaan leskelle mieheksi. Erik Thomasson on todennäköisesti Turun linnankirjuri Thomas Eskilsson'in (Blom) poika.
katso myös:
Genos 2001:1, Veli-Pekka Toropainen: Liedon Spåra-suvun jälkipolvia s.18-29
Genos 2002:1 Veli-Pekka Toropainen, Loimaan Niinijoensuun Pietilän periytyminen s.36
Timo Verho: Alastaron talonpoikaissuvut.

Mutta kuka sitten puolestaan oli tuo Naantalin pormestari, valtiopäivämies, kirkonkuudennusmies Spåra?

[Pekka Hiltunen]

Jarl Gallén on artikkelissaan "Spårar och Silfverspårar" näköjään sekoittanut keskenään Erik Henrikinpoika Spåran ja Naantalin raatimies Erik Henrikinpoika Hirvon. Pormestari ja valtiopäivämies Hirvo ei kai ole käyttänyt Spåra-suvun nimeä tai vaakunatunnusta, vaikka kyseessä voisi olla Erik Henrikinpoika Spåran lanko.
PH

[kati tuloisela]

Nimittäin Mathias Benedictin puoliso onkin Valborg Jespersdotter.
Tämä Jespersdotter alkoi kiinnostaa lisääkin. Kuinka yleinen etunimi Jesper tuolloin oli? Mathias Benedicti oli s.n.1600 ja vaimo ilm. samaa luokkaa. Äkkiseltään tulee isä-kandidaattina mieleen talollinen Jesper Gudmundsson Suomussalmen Arpalahdessa, mutta alueellisesti lienee olevan liian kaukana? Sitten tulee mieleen valtiovarainhoitaja Jesper Kruus, mutta ollaanko tavalliselle talonpoikaissukuiselle pappismiehelle aivan liian kovassa sarjassa? Toisaalta eikö hän ollut Lemu/Askaisten Lempisaaren herra, eli ainakin lähellä ollaan alueellisesti (mutta toisaalta kun omisti paljon tiloja niin mikä oli asumakartanonsa Suomessa?)
Ketä muita Jespereitä samoihin aikoihin eleli?

[Pekka Hiltunen]

Tämä Jespersdotter alkoi kiinnostaa lisääkin. Kuinka yleinen etunimi Jesper tuolloin oli? Mathias Benedicti oli s.n.1600 ja vaimo ilm. samaa luokkaa. Äkkiseltään tulee isä-kandidaattina mieleen talollinen Jesper Gudmundsson Suomussalmen Arpalahdessa, mutta alueellisesti lienee olevan liian kaukana? Sitten tulee mieleen valtiovarainhoitaja Jesper Kruus, mutta ollaanko tavalliselle talonpoikaissukuiselle pappismiehelle aivan liian kovassa sarjassa? Toisaalta eikö hän ollut Lemu/Askaisten Lempisaaren herra, eli ainakin lähellä ollaan alueellisesti (mutta toisaalta kun omisti paljon tiloja niin mikä oli asumakartanonsa Suomessa?)
Ketä muita Jespereitä samoihin aikoihin eleli?

On sellainen mielikuva, että Matias Ryökkään anoppi oli Valborg Mårtenintytär. Olen sitten etsinyt Kennitiuksen leskelle isää ja löytänytkin erään ehdokkaan, Turun kappalaisen her Mårtenin, joka oli "Mölkkärin" edeltäjä hänen toimiessaan Turussa.

Jesper Mattsson Cruus solmi avioliiton Juhana III:n tyttärentyttären Brita De la Gardien kanssa 1614 ollessaan n. 37-v. Hänellä on sitä ennen voinut olla avioton tytär esim. jonkun Valborgin kanssa. Naimalla Jesper Mattssonin frillan olisi varmaankin päässyt kirkkoherran virkaan muitta mutkitta.

Nousiaisten Killaisten Joulussa, josta myöhemmin tuli Mölkkäri, varusti joku Jacob Staffansson (khra Stephanus Henriciin poika?) Bertil Mattsson -nimisen rakuunan Jesper Mattsson Cruusin lippueeseen (SAY 1600-).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Samalla sivulla mainitaan ed.m. Melchiorin leski Walborg, joka sai elinikäisen verovapauden Killaisten Joulun tilaan, mikä ei kai ole kovin tavanomaista. Tämä Valborg (Mårtenintytär?) kuoli 1727, kun 1631 syntyneen Hebla Matiaantyttären (Ryökäs-Röökman) äiti Valborg (Jesperintytär) kuoli 1651.
PH

[kati tuloisela]

Hei Pekka, luitko viestini #20 tässä ketjussa?

[Pekka Hiltunen]

Hei Pekka, luitko viestini #20 tässä ketjussa?
Joo joo, mutta lähteitä en vielä ehtinyt tarkastella.
Seuran sivuilla HisKissä on pappisluettelossa Nousiaisten kirkkoherrojen välissä 16 v:n aukko Gregorius Henriciin (-1615) ja Matthias Benedictiin (1631-) välissä. Eikös Ryökäs toiminut kappalaisena ennen kirkkoherrakauttaan? Hebla on syntynyt isänsä 1. kirkkoherravuotena. Tästä voisi arvailla äidin Valpurin olleen kumminkin Nousiaisten seudulta kotoisin (?).
PH

[Pekka Hiltunen]

Nähtävästi äitinsä Lepas-suvun omistamassa Vanajan Harvialassa syntyneen Jasper Mattsson Kruusin ura alkoi Suomessa. 1601 hän oli oman suomalaisen lippueensa ratsumestari ja 1604 hänet nimitettiin Pärnun käskynhaltijaksi. 1606 hän oli Pohjois-Suomen laamanni ja sen jälkeen Suomen ja Liivinmaan eversti ja ylipäällikkö. Tämän jälkeen ura jatkui Ruotsissa.

Suomalainen pappismies Melchior Kennitius mainitaan Baltiassa virastaan errotetuksi 1630:
"Jopa mainitaan 1630-luvulla eräs suomalainen pappismies Melchior Kennitius olevan virastaan erotettu »seines Verbrechens halber» [29]."
http://www.genealogia.fi/vsk/21/21_110.htm
[29] NAPIERSKY, Beiträge III, s. 32. - KENNITIUS oli mahdollisesti Nousiaisten kirkkoherran MELCHJOR ESCHILLI K:n poika (STRANDBERG, Herdaminne I. s. 150).

Voisikohan Melcior Kennitius nuoremman esiintyminen Baltiassa liittyä hänen äitinsä Walborgin syntyperään?
PH

[Pekka Hiltunen]

Aulis Oja kirjoittaa Nousiaisten historiassaan Killaisten Joulusta (joka Valpuri Martintyttären aikana sai Mölkkeri-nimensä): "Syystä, että Valpuri oli jolloinkin lainannut kruunun tarpeisiin 63 tynnyriä rukiita, hän sai v. 1615 verovapauden Joulun taloon ´NIIN KAUAKSI AIKAA KUN HÄN ON LESKENÄ JA KÄYTTÄYTYY KUNNIALLISESTI´.

Kun kyseessä on kirkkoherran leski, jolta edellytetään verovapauden vastineeksi pidättymistä avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista, antaa tämä aihetta olettaa, että Valborg Mårtenintyttären aiemmassa elämässä, esim. nuoruudessa ennen avioliittoa Melchior Eschilli Kennitiuksen kanssa on ollut jotain kunniatonta eli avioton lapsi.
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721
Nousiaisten Killaisissa leski Walborg, khr Melkiorin leski.
Edeltää leski Birgitta, joka voisi olla anoppi, sillä edeltää Eskill Marcusson, joka sopisi Melkior Eskilssonin isäksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231

Stephanus Henrici (K 1596)

Staffan / Staffanus Henriksson
S Nousiainen. V Nousiaisten Palon Isontalon talollinen Heikki Paavonpoika (Henrik Påhlsson) ja N.N.
Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1557.
Allekirjoitti ("Staffanus Henrici Nousis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Stephanus Henrici Nousiaisis.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. sotaväen palkkaukseen.
Kirkkoherra Stephanus oli kotitalonsa Palon Isontalon osaomistaja vuodesta 1585.
K Nousiainen 1596.
P Birgitta N.N., eli miehensä kuoltua leskenä Nousiaisissa ja mainitaan Palon Isontalon osaomistajana 1596–1601.


Olisiko Eskill Marcusson kirkkoherran vävy?

[Benedictus]

sl. 1640 Johan Röökman Johannes Matthiæ, Nousensis 62 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=62). Vht: Nousiaisten kirkkoherra Matias Ryökäs (Matthias Benedicti, † 1648) ja Valborg Jespersdotter tämän 1. avioliitossa (2. pso Mynämäen kappalainen Henricus Gregorii Mojerus, † 1664). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Matthiæ, Nousensis. — Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken, myöhemmin Henr. Hornin ja Joh. Gallen rykm.) saarnaaja (1642), sittemmin rykmentinpastori (1647) ja sotarovasti (præpositus castrensis, 1656), ero 1658. Palveli sotilaspappina Saksassa, Tanskassa ja Puolassa yhteensä 16 vuotta. Oleskeli Nousiaisissa hakiessaan uutta virkaa. Vanajan kirkkoherra 1659. Lääninrovasti 1660. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1669. Helsingin maakuntakokouksen osanottaja 1671. † 1679. Pso: 1:o (jo 1652) Elisabet; 2:o (1657?) Margareta Johansdotter Collinius (asui leskenä Pälkäneen Laitikkalassa vielä 1684).


Ylläolevan perusteella Johan Röökman on syntynyt jo 1620-luvun alussa eli onko äitinsä Valborg Jespersdotter?
Lähteet viitaisivat, että äiti oli Melkiorin tytär.
Onko tietoa, kuka oli Johan Röökmanin puoliso Elisabeth?

[kati tuloisela]

kuka oli Johan Röökmanin puoliso Elisabeth?
www-HY yo-matrikkeli #62
Röökman, Johan, Vanajan kirkkoherra (yo 1640, † 1679)
Pso: 1:o (jo 1652) Elisabet; 2:o (1657?) Margareta Johansdotter Collinius (asui leskenä Pälkäneen Laitikkalassa vielä 1684).
Viittauksia: ---
KA mf. ES 1847 (kk 10) Maskun ja Nousiaisten käräjät 26.–27.9.1693 s. 648 (Upbördzskrifwaren Johan Rökman ... ett Crono ödes hemman i bem:te Repola som Rökmans Swärmoder hustro Elisabetha Procopæa tillförende åboot och lembnat). ---

[Benedictus]

Vanajan kirkkoherra Johan Rökmanin 1.puoliso oli Elisabeth, ei kuitenkaan alla oleva Elisabeth Procopaeus, sillä tämä oli Johan Persson Röökmanin anoppi, Jacob Bockin vaimo.
Khr Johan Rökman oli Johan Persson Rökmanin setä.

Maskun ja Nousiaisten käräjät 26.–27.9.1693 s. 648 (Upbördzskrifwaren Johan Rökman ... ett Crono ödes hemman i bem:te Repola som Rökmans Swärmoder hustro Elisabetha Procopæa tillförende åboot och lembnat); Loimaan käräjät 22.–24.10.1698 f. 237v (Den här i Rätten anhängige saaken emellan Munsterskrif:n Johan Peersson Röökman kerande, och Schergianten Oloff Schöller swarande, angående någre förflugne ordh som emellan ben:de Schergiant och Röökmans hustru Christina Jacobsdotter Bock förflutne ähr.

Johan Johansson Rökman oli Sauvon nimismies ja omisti veromestari Evert Feuhtingin jälkeen Sauvon kirkonkylän ratsutilan.
Vaimonsa oli Sofia Aleksandersdotter.

Mikä voisi yhdistää Johan Johansson Röökmanin ja Evert Feuhtingin perheet?
Äiti Elisabeth?

[Benedictus]

II. Alexander (Sander) Keith, toisinaan myös »den yngre» (Alexanderin poika, taulu 1 (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#T1)). S. näht. syyskuussa 1622 Vaasassa. Otti Sauvossa viljeltäväkseen vuodesta 1624 autiona olleen Yli-Paddaisen tilan 1639. [29] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#29) 1645 alkaen tila on jälleen autiona, 1649-1650 mainitaan »Zander Kitten» saavan elantonsa rutiköyhänä Turussa, missä asui ilmeisesti Luostarikorttelissa. Mainitaan Yli-Paddaisen haltijana vielä 1654, Åkersin tilalla 1659-1666 ja Korvalan ratsutilalla 1668-1706. [30] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#30) Kuningatar Kristiina lahjoitti 1652 kapteeni Erdtman von Schlow'lle muutaman autiotilan, joihin kuului Sander Kytten 16 1/2 äyrin verotila Yli-Paddaisissa, kooltaan 3/4 manttaalia. [30a] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#30a) Palveli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentissä noin 1654-1671 everstiluutnantti, sittemmin eversti Johan Gallen alaisena. Hänellä oli sotilasarvoja vuoden 1653, jolloin häntä ei listoissa mainita, [31] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#31) jälkeen eri aikoina: katselmuskirjuri 1654 [32] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#32), 1656-1658, [33] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#33) ent. katselmuskirjuri 1659, [34] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#34) majoitusmestari 1669-1671 ja ent. majoitusmestari 1672-1673. [30] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#30) Hänet mainitaan 1674 korpraalina [35] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#35) ja kornettina. [36] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#36) Oli sotilasuransa ohella paroni Bengt Skytten vouti (hoppman) Inkerin Tuutarin vapaaherrakunnassa 1661. [37] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#37) Mainitaan asiamiehenä ainakin 1679 [38] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#38) ja kuolemansa jälkeen 1707. [39] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#39) Tilanhoitajana hänet mainitaan ainakin 1688, 1689, 1693 ja 1694-1706. [40] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#40) K. 84 vuoden 4 kk:n ja muutaman päivän ikäisenä Sauvossa 10.1.1707 (haud. 11.5.). Perukirjan mukaan pesän velat olivat paljon suuremmat kuin omaisuus, minkä vuoksi lapsille ei jaettu mitään. Leski Elisabeth sai pitää Korvalan, koska ei ollut saanut mitään muuta huomenlahjaa ja oli hyvin hoitanut sairaalloista ja heikkoa miestään silloisina vaikeina sota-aikoina. [41] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#41) - Puoliso 1:o Maria Claesintytär Skalm, vht näht. Turun HO:n asessori Claes Claesinpoika Skalm ja Anna Stjernkors. [42] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#42) Mainitaan Åkersissa vuodesta 1656 ja sittemmin Korvalassa vaimona. [30] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#30) Haud. Sauvossa 10.6.1694. - Puoliso 2:o, huomenlahja 28.12.1694, [41] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#41) Elisabet Jakobintytär Röök, s. noin 1664, vht. todennäköisesti Porvoon pormestari Jakob Andersinpoika Röök ja Anna Dorotea Sieben. [43] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#43) K. 52-vuotiaana Sauvossa 4.5.1716. 2. puoliso ratsutilallinen Johan Costeen.
III. Lapsia:
1. Sofia, mainitaan tyttärenä Korvalassa 1676 alkaen tai ainakin 1681, vaimona siellä 1682-1684, vaimona kirkonkylässä 1685-1701 ja leskenä siellä 1702-1710. K. näht. Sauvossa loppuvuodesta 1710. [44] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#44) Puuttuu haudattujen kirjasta, jossa näyttää olevan aukko. - Puoliso ilm. Sauvossa noin 1675 tai ainakin 1680 nimismies ja ratsutilallinen Johan Johaninpoika Röökman, s. noin 1656. Vävynä Sauvon Korvalassa 1676 tai ainakin 1681, viljeli tilaa 1682-1684. Ratsutilan viljelijä Sauvon kirkonkylässä vuodesta 1685. [30] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#30) Nimismies ainakin vuodesta 1688 kuolemaansa asti. [45] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#45) K. 45-vuotiaana Sauvossa 17.3.1701. Perunkirjoitus kummankin puolison jälkeen toimitettiin 1725, käräjillä 10.1.1723 annetun päätöksen johdosta, koska Johanin veljellä ratsumestari Erik Röökmanilla oli vaateita kuolinpesältä. [44] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#44)
1. Katharina (Karin), tyttärenä Korvalassa 1674-1677. Haud. Kemiössä kolmantena loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina eli 21.1.1693. - Puoliso jo 1677 tilallinen ja asiamies Johan Tuomaanpoika Kemiön Ekenäsistä. [47] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#47) K. rippikirjan mukaan Kemiössä 1710 (aukko haudattujen kirjassa). [46] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#46) Perunkirjoitus toimitettiin 1711. [48] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#48) 2. puoliso Margetha Eriksdotter. [49] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#49)
1. Maria, s. aikaisintaan 1650. Mainitaan tyttärenä Korvalassa 1674-1677, miniänä Osmalahdessa 1678-1685, emäntänä vuodesta 1686. [30] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#30) K. 81-vuotiaaksi merkittynä Sauvossa 26.8.1731. - Puoliso ilm. Sauvossa 1677 ratsutilallinen Torsten Johaninpoika, s. noin 1638. [50] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#50) Näkyy Osmalahdessa poikana vuodesta 1672. Talon isäntä 1685-1706. [30] (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm#30) K. 84-vuotiaana Sauvossa 30.3.1722.

http://www.genealogia.fi/genos/63/63_12.htm

[kati tuloisela]

korpraali Jacob Jacobsson Bock ja Elisabet Procopæa/Procopaeus
Bock main. Nousiaisten Repolassa Elisabet-vaimoineen 1664 lähtien.

[raino karl]

Haluaisin kommentoida Pekka Hiltusen yllä olevaa sukujohtoa hieman. Margareta Henriksdotter Spåran mies oli todellakin nimeltään Grels Simonsson, mutta oliko kyseessä tämä sama Grels ?
Mynämäen-Lemun käräjillä 7.2.-9.2.1698 oli esillä juttu, jossa Jacob Erichson ifr Lemo Wärräis vaati vaimonsa Maria Grelsdotterin puolesta langoltaan Israel Grelssonilta Mynämäen Huolilta osuutta siihen perintöön, jonka Israel näiden äidin Karin Andersdotterin kuoltua oli haltuunsa ottanut, asiassa esiin tulivat myös muut sisarukset, Simon Grelsson Soukolta sekä Anders Grelsson Vitikaisistä, sekä näiden isä Grels Simonsson...
Tämän jutun perusteella voitaneen olettaa että kyseinen Karin Andersdotter oli myös Anders Grelssonin äiti, eli jos Margareta Henriksdotter Spåran mies oli tämä sama Grels, niin ainakaan hän ei olisi ollut Andersin äiti, eli sukujohto menisi tässä kohtaa harhaan.
Sitä, kuka tuo kyseinen Karin oli, en toistaiseksi ole onnistunut selvittämään.


Lisätietoja ja samoin lisäpohdittavaa Grels Simonssonista kuuluuko kaikki samaan perheeseen.
Tässä on Mynämäen käräjiltä tämä sama perintöasia kuin edellä mainittu 1698 7-9 helmikuu sivu 6 mikrofilmi ES 1849

Dett fordare Jacob Ericsson ifr. Lemo Wärräis på sin Hustrus Maria Grelsdrs
wägnar af sin Swåger Israel Grelsson i Huolis andehl af dhe pertzedlar, som Israel efter dheras moder Karin Andersdottrs död tillträde för des Moderne, hwarwed instelste sig jembwähl dhe andra syskon Simon Grelson i Souko och Anders Grelsson i Witikais, sampt fadern Grels Simonson. Beklagandes hwar för sig, att dhe äro af hwar andra wanlåttade, fördenskull och som intet inventarium efter framleden Karin Andersdr är uprättat, då dömdes alla desse interessenter i Saken, att uprätta richtlige? Specificationer öfwer det som dhe åthnutit hafwa, dem dhe edel? kunna bekrefta, och det inom nästa Ting wed 3: - - - - wijta.



Mynämäen käräjillä jatkuu sama testamenttiasia vuonna 1709 sivu 249 B mikrofilmi ES 1854. Poimintoja:

Käräjillä käsiteltiin koskien Maria Erichsdr ifrån Pafwais
sekä hänen kuolleen puolisonsa Grels Simonsson testamenttia
- - - Enkian Maria Erichsdr ifrån Pafwais - - - Brotocollo befullmechtigadh inlefwerade i Rätten en Testaments skrift som Marias afleden man Grels Simonsson på sin sotesäng uthi sitt yttersta skal hafwa utgifwit sålunda ord ifrån ord lydande - - -

Sivu 250. Perinnön osuuden jaossa mainittiin nuoremmasta lapsikatraasta ja edellisestä lapsikatraasta, vähät tiedot muuta kyllä pitäisi selvää saada
- - - åth des K: Son Carl Grelsson som är yngst proportionaliter med sina andra Barn af förra Kullan testamentera och honom jempte andra des Barn till rätta mätige Arfwinga till barn: - - -

sivu 251 b. Testamentin lopusta poiminta:
Pafwais den 26 Juli 1709 Grels Simonsson ifrån Pafwais och Lemo S:n
Efter begäran till witne underskrifwen Petr Turonius sacell in Lehmo
Emot detta Testamente protesterade nu arfningarne, som woro Simon Grelsson i Pafois, Anders Grelsson i Witikais och Israel Grelsson i Huolis och dotter Hustru Maria Grelsdr: iemte des man Jacob Erichsson



Mynämäen käräjillä vuonna 1710 asia koskien perheen poikaa Anders Grelssonia. 1710 25-28 helmikuu sivu 92 mikrofilmi ES 1855. Anders Grelsson Vitikaisista myönsi olleensa kasvattipojallensa velkaa tämän kasvattipojan isän perinnöstä ja hänet tuomittiin maksamaan velan. Poiminta:
Emädan Anders Grelsson i Witikais tillstodh sig till des Stiufsson Ryttaren Erich Isachsson wara skylldig - - - på des Fädernas arf

Samalla sivulla sisaresta Margeta Isachsdr koskien samaa asiaa. Poiminta:
Såsom Anders Grelsson i Witikais tillståd sig till des Stiufdotter
Margeta Isachsdr på hennes fädernes arf wara skylldig - - - hwarom Margeta iempte des Man Henrich Thomassn i Kaifwattula nu giorde anfurdring
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730409 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730409)



Mynämäen käräjillä perintöasia jatkuu. Kasvattiäiti Maria Erichsdr on hyväksynyt vapaaehtoisen sovinnon. 1710 25-28 helmikuu sivu 115 b. mikrofilmi ES 1855. Poimintoja:

Det förekommen Anders Grelsson i Witikais och Simon Grelsson i Pawais som gafw tillkänna sig wähl wed deras stiuf Moder Maria Erichsdr hafwa ingått en friwillig Förlijskning angående deras fädernas Arf, efter Fadren framl. Grels Simonsson - - - -

sivu 116. - - - - Wed det Inwenteringen och wärderingen till föllie af häradsrättens resolution- - - - änades på Pafwais Hem:n i Lemo Sn werkställas öfwer framl:ne Grels Simonssons dersammanstädes gwarlåtenskap - - - - Barnen af Sahl. Grels Simonssons förra gifte som äre Simon och Anders Grelssöner, sampt Dottren Maria Grelsdr med Stiuf Modern Maria Erichsdr en sådan friwillig
förlijkning - - - -

sivu 116 b- - - - Men hwad af det senare giftet Sonen Carl Grelsson widkommer, så är honom angående en förskillt förlijsknings skrift uprättad Hwaraf ett Ekcemplar förwaras uthi Kyrkio Kijstan till des myndige Åhr och det andra är tillställt Enkian Maria Erichsdr


Taulu 1

Grels Simonsson. 1657-76 isäntä Lemu Toijala, 1684-1685 lampuoti Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 lampuoti Taivassalo Onnikmaa, 1693-1705 isäntä, 1706-09 kasvatusisä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1709 Askainen, Paavainen.
1684-1685 lampuotina Vehmaa Bergsund eli Lallis. Huomattava on että SAY:ssä ei ole Bergsundin eli Lallin säterin sivulle ajanjaksolle 1674-1683 merkattu ketään lampuotia eikä muutakaan asukasta. Joten hän on voinut myös olla siellä ennen vuotta 1684.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006011 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006011)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006640 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006640)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216037 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216037)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205168 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205168)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008190 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008190)
Avioliitto 1. N.N.. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
1655 haudattu "Tåijala hustru med barn för legerst. 8 Grels".
Lapsia:

Henrik Grelsson. 1666-67, 1672-75 poika Lemu Toijala. Syntynyt noin 1651 Lemu, Toijola.
Sophia Grelsdotter. 1669 tytär Lemu Toijala. Syntynyt noin 1654 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1656 Lemu, Toijola.
Avioliitto 2. viimeistään 1657 Margareta Spåra Henriksdotter. 1657-76 emäntä Lemu Toijala. Syntynyt Lemu ?. Kuollut ennen 1683 Lemu, Toijola ?.
Lapsia:

Simon Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 isäntä Mynämäki Soukko, myöhemmin sotilas. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Soukko ?. Katso taulu 2,
Anders Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1709 rusthollari Lemu Vitikais, myöhemmin laivamies. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut 1712 Ruotsi, Karlskrona. Katso taulu 3,
Israel Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1693-94 isäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 Isäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvala. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?. Katso taulu 4,
Maria Grelsdotter. 1697-1702 emäntä Lemu Verainen, 1727-31 emäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Paavainen ?. Kuollut Lemu, Maskulainen ?. Katso taulu 5,
Avioliitto 3. viimeistään 1684 Karin Andersdotter. 1684-85 emäntä Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 emäntä Taivassalo Onnikmaa. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1692.
Lapsia:

Carl Grelsson. Syntynyt Lemu, Paavainen.
Avioliitto 4. noin 1692 Maria Erichsdotter. 1673-1707 emäntä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt noin 1650 Taivassalo, Parattula ?. Kuollut 1718 Askainen, Paavainen.
Taulu 2 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1,)

Simon Grelsson.
Avioliitto noin 1686 Brijta. 1686-91 pojan vaimo Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 emäntä Mynämäki Soukko. Syntynyt Mynämäki ?. Kuollut Mynämäki, Soukoi ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730524 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730524)
Taulu 3 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1,)

Anders Grelsson.
Kuoli kaivosmiehenä Karlskronassa Ruotsissa.
Avioliitto noin 1694 Margareta Johansdotter. 1694-1708 emäntä Lemu Vitikais. Syntynyt ehkä noin 1670 Lemu, Järäinen. Kuollut 1708-12-13 Lemu, Vitikainen.
1708 haudattu joulukuun 13 päivä "Wjtikais h. Margr. Johansdr. begr. i kyrck. core D:R: 8 Anders Grelss.".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008278 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008278)
Lapsia:

Karin Andersdotter. Syntynyt suunnilleen 1704 Lemu, Vitikainen. Kuollut 1759-11-18 Lemu, Kallela.
Kuolinsyynä mainitaan luuvalo. Haudattu kirkkoon.
Taulu 4 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1)

Israel Grelsson.
1693 vihitty heinäkuun 29 päivä "Ylöjärfwi Israel Grelsson Annicka Jacobsd:r Ylöjärfwi".
Avioliitto 1693-07-29 Vehmaa Anna Jacobsdotter. 1693-94 emäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 emäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvola. Syntynyt Vehmaa, Ylöjärvi ?. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216067 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216067)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730417 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730417)

Lapsia:

Ingeborg Israelsdotter. Syntynyt 1694 Vehmaa, Ylöjärvi. Kastettu 1964-02-12.
1694 syntynyt ja kastettu helmikuun 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
12. Febr. Ylöiärfwi Israels barn Nembdes Ingeborg
witnen woro
Trombetaren från Lallis, Sunila Hendrich Medh sin hustru
Ingred Israelsdotter. Syntynyt 1696-03-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1696-03-12.
1696 syntynyt maaliskuun 11 päivä ja kastettu 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Huolis Ingred Israelis 11 nata 12 renata
Test
Pater ? Trater Israelis, Vidua Fabri de Huolis
Ingredh Israelsdotter. Syntynyt 1698-03-13 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1698-03-15 Mynämäki, Huoli.
1698 kastettu maaliskuun 15 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Ingedh Israels dotter ifrån Huolis dt 13 nata 15 ejusdem renata.
Testes
Israel Salberg. Elizabeth Juslenia. Pawais Grels cum Thorisocia Sua, nee? non? Sunila Marita cum Marita de Wemo
Israel Israelsson. Syntynyt 1701 Mynämäki, Huolin Isokauvola. Kastettu 1701-10-13 Mynämäki, Huolin Isokauvola.
1701 syntynyt ja kastettu lokakuun 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
October Huolis Israel dt 13 renata Israel Grelsson Anna Jacobi
Test:
Henrich Jöransson De Sunila Grels Clemetsson i Huolis
Margareta Marci Sophia Thoronis? de Huolis
Israelsson. Syntynyt 1707-11-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1707-11-13 Mynämäki, Huoli.
1707 syntynyt marraskuun 11 päivä ja kastettu 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
November Huolis Israel Grelssons barn benembd (Nimi puuttuu) föddes dt 11 dt 13 dito döpt
Testes
Christ: Olai, Hend: Jacobi Clemens Matth:
Gertrud Georg; Walborg Georg: Maria Olai Omnes de Huolis
Wallborg Israelsdotter. Syntynyt 1709-04-05 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1709-04-07 Mynämäki, Huoli.
1709 syntynyt huhtikuun 5 päivä ja kastettu kastettu 7 päivä. Vanhemmista merkintä:
Aprilis Huolis Walborg 5 April nata dt 7 dito renata: Patre Israel Gregorio,
Testes
Bööla Grefven Jacob Perpois Matthia Laurentii uxor Wallborg
et ancilla Maria Israelis
Taulu 5 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1)

Maria Grelsdotter.
1731 vihitty marraskuun 1 päivä "Kaitzela by Nousis s. Johan Mattzson Hungeri E:a Maria Grels:dr Maskulais".
Avioliitto 1. Jacob Erichsson. 1697-1702 isäntä Lemu Verainen, 1727-31 isäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Verainen ?. Kuollut noin 1731 Lemu, Maskulainen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008098 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008098)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008784)


Lapsia:

Anders Jacobsson. Syntynyt 1699 Lemu, Verainen ?.
Avioliitto 2. 1731-11-01 Lemu Johan Matsson. Syntynyt Nousiainen, Kaisela Hunkeri ?.

[Pekka Hiltunen]

Lisätietoja ja samoin lisäpohdittavaa Grels Simonssonista kuuluuko kaikki samaan perheeseen.
Tässä on Mynämäen käräjiltä tämä sama perintöasia kuin edellä mainittu 1698 7-9 helmikuu sivu 6 mikrofilmi ES 1849

Dett fordare Jacob Ericsson ifr. Lemo Wärräis på sin Hustrus Maria Grelsdrs
wägnar af sin Swåger Israel Grelsson i Huolis andehl af dhe pertzedlar, som Israel efter dheras moder Karin Andersdottrs död tillträde för des Moderne, hwarwed instelste sig jembwähl dhe andra syskon Simon Grelson i Souko och Anders Grelsson i Witikais, sampt fadern Grels Simonson. Beklagandes hwar för sig, att dhe äro af hwar andra wanlåttade, fördenskull och som intet inventarium efter framleden Karin Andersdr är uprättat, då dömdes alla desse interessenter i Saken, att uprätta richtlige? Specificationer öfwer det som dhe åthnutit hafwa, dem dhe edel? kunna bekrefta, och det inom nästa Ting wed 3: - - - - wijta.



Mynämäen käräjillä jatkuu sama testamenttiasia vuonna 1709 sivu 249 B mikrofilmi ES 1854. Poimintoja:

Käräjillä käsiteltiin koskien Maria Erichsdr ifrån Pafwais
sekä hänen kuolleen puolisonsa Grels Simonsson testamenttia
- - - Enkian Maria Erichsdr ifrån Pafwais - - - Brotocollo befullmechtigadh inlefwerade i Rätten en Testaments skrift som Marias afleden man Grels Simonsson på sin sotesäng uthi sitt yttersta skal hafwa utgifwit sålunda ord ifrån ord lydande - - -

Sivu 250. Perinnön osuuden jaossa mainittiin nuoremmasta lapsikatraasta ja edellisestä lapsikatraasta, vähät tiedot muuta kyllä pitäisi selvää saada
- - - åth des K: Son Carl Grelsson som är yngst proportionaliter med sina andra Barn af förra Kullan testamentera och honom jempte andra des Barn till rätta mätige Arfwinga till barn: - - -

sivu 251 b. Testamentin lopusta poiminta:
Pafwais den 26 Juli 1709 Grels Simonsson ifrån Pafwais och Lemo S:n
Efter begäran till witne underskrifwen Petr Turonius sacell in Lehmo
Emot detta Testamente protesterade nu arfningarne, som woro Simon Grelsson i Pafois, Anders Grelsson i Witikais och Israel Grelsson i Huolis och dotter Hustru Maria Grelsdr: iemte des man Jacob Erichsson



Mynämäen käräjillä vuonna 1710 asia koskien perheen poikaa Anders Grelssonia. 1710 25-28 helmikuu sivu 92 mikrofilmi ES 1855. Anders Grelsson Vitikaisista myönsi olleensa kasvattipojallensa velkaa tämän kasvattipojan isän perinnöstä ja hänet tuomittiin maksamaan velan. Poiminta:
Emädan Anders Grelsson i Witikais tillstodh sig till des Stiufsson Ryttaren Erich Isachsson wara skylldig - - - på des Fädernas arf

Samalla sivulla sisaresta Margeta Isachsdr koskien samaa asiaa. Poiminta:
Såsom Anders Grelsson i Witikais tillståd sig till des Stiufdotter
Margeta Isachsdr på hennes fädernes arf wara skylldig - - - hwarom Margeta iempte des Man Henrich Thomassn i Kaifwattula nu giorde anfurdring
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730409 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730409)



Mynämäen käräjillä perintöasia jatkuu. Kasvattiäiti Maria Erichsdr on hyväksynyt vapaaehtoisen sovinnon. 1710 25-28 helmikuu sivu 115 b. mikrofilmi ES 1855. Poimintoja:

Det förekommen Anders Grelsson i Witikais och Simon Grelsson i Pawais som gafw tillkänna sig wähl wed deras stiuf Moder Maria Erichsdr hafwa ingått en friwillig Förlijskning angående deras fädernas Arf, efter Fadren framl. Grels Simonsson - - - -

sivu 116. - - - - Wed det Inwenteringen och wärderingen till föllie af häradsrättens resolution- - - - änades på Pafwais Hem:n i Lemo Sn werkställas öfwer framl:ne Grels Simonssons dersammanstädes gwarlåtenskap - - - - Barnen af Sahl. Grels Simonssons förra gifte som äre Simon och Anders Grelssöner, sampt Dottren Maria Grelsdr med Stiuf Modern Maria Erichsdr en sådan friwillig
förlijkning - - - -

sivu 116 b- - - - Men hwad af det senare giftet Sonen Carl Grelsson widkommer, så är honom angående en förskillt förlijsknings skrift uprättad Hwaraf ett Ekcemplar förwaras uthi Kyrkio Kijstan till des myndige Åhr och det andra är tillställt Enkian Maria Erichsdr


Taulu 1

Grels Simonsson. 1657-76 isäntä Lemu Toijala, 1684-1685 lampuoti Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 lampuoti Taivassalo Onnikmaa, 1693-1705 isäntä, 1706-09 kasvatusisä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1709 Askainen, Paavainen.
1684-1685 lampuotina Vehmaa Bergsund eli Lallis. Huomattava on että SAY:ssä ei ole Bergsundin eli Lallin säterin sivulle ajanjaksolle 1674-1683 merkattu ketään lampuotia eikä muutakaan asukasta. Joten hän on voinut myös olla siellä ennen vuotta 1684.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006011 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006011)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006640 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006640)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216037 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216037)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205168 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205168)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008190 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008190)
Avioliitto 1. N.N.. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
1655 haudattu "Tåijala hustru med barn för legerst. 8 Grels".
Lapsia:

Henrik Grelsson. 1666-67, 1672-75 poika Lemu Toijala. Syntynyt noin 1651 Lemu, Toijola.
Sophia Grelsdotter. 1669 tytär Lemu Toijala. Syntynyt noin 1654 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1656 Lemu, Toijola.
Avioliitto 2. viimeistään 1657 Margareta Spåra Henriksdotter. 1657-76 emäntä Lemu Toijala. Syntynyt Lemu ?. Kuollut ennen 1683 Lemu, Toijola ?.
Lapsia:

Simon Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 isäntä Mynämäki Soukko, myöhemmin sotilas. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Soukko ?. Katso taulu 2,
Anders Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1709 rusthollari Lemu Vitikais, myöhemmin laivamies. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut 1712 Ruotsi, Karlskrona. Katso taulu 3,
Israel Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1693-94 isäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 Isäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvala. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?. Katso taulu 4,
Maria Grelsdotter. 1697-1702 emäntä Lemu Verainen, 1727-31 emäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Paavainen ?. Kuollut Lemu, Maskulainen ?. Katso taulu 5,
Avioliitto 3. viimeistään 1684 Karin Andersdotter. 1684-85 emäntä Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 emäntä Taivassalo Onnikmaa. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1692.
Lapsia:

Carl Grelsson. Syntynyt Lemu, Paavainen.
Avioliitto 4. noin 1692 Maria Erichsdotter. 1673-1707 emäntä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt noin 1650 Taivassalo, Parattula ?. Kuollut 1718 Askainen, Paavainen.
Taulu 2 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1,)

Simon Grelsson.
Avioliitto noin 1686 Brijta. 1686-91 pojan vaimo Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 emäntä Mynämäki Soukko. Syntynyt Mynämäki ?. Kuollut Mynämäki, Soukoi ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730524 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730524)
Taulu 3 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1,)

Anders Grelsson.
Kuoli kaivosmiehenä Karlskronassa Ruotsissa.
Avioliitto noin 1694 Margareta Johansdotter. 1694-1708 emäntä Lemu Vitikais. Syntynyt ehkä noin 1670 Lemu, Järäinen. Kuollut 1708-12-13 Lemu, Vitikainen.
1708 haudattu joulukuun 13 päivä "Wjtikais h. Margr. Johansdr. begr. i kyrck. core D:R: 8 Anders Grelss.".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008278 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008278)
Lapsia:

Karin Andersdotter. Syntynyt suunnilleen 1704 Lemu, Vitikainen. Kuollut 1759-11-18 Lemu, Kallela.
Kuolinsyynä mainitaan luuvalo. Haudattu kirkkoon.
Taulu 4 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1)

Israel Grelsson.
1693 vihitty heinäkuun 29 päivä "Ylöjärfwi Israel Grelsson Annicka Jacobsd:r Ylöjärfwi".
Avioliitto 1693-07-29 Vehmaa Anna Jacobsdotter. 1693-94 emäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 emäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvola. Syntynyt Vehmaa, Ylöjärvi ?. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216067 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216067)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730417 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730417)

Lapsia:

Ingeborg Israelsdotter. Syntynyt 1694 Vehmaa, Ylöjärvi. Kastettu 1964-02-12.
1694 syntynyt ja kastettu helmikuun 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
12. Febr. Ylöiärfwi Israels barn Nembdes Ingeborg
witnen woro
Trombetaren från Lallis, Sunila Hendrich Medh sin hustru
Ingred Israelsdotter. Syntynyt 1696-03-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1696-03-12.
1696 syntynyt maaliskuun 11 päivä ja kastettu 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Huolis Ingred Israelis 11 nata 12 renata
Test
Pater ? Trater Israelis, Vidua Fabri de Huolis
Ingredh Israelsdotter. Syntynyt 1698-03-13 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1698-03-15 Mynämäki, Huoli.
1698 kastettu maaliskuun 15 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Ingedh Israels dotter ifrån Huolis dt 13 nata 15 ejusdem renata.
Testes
Israel Salberg. Elizabeth Juslenia. Pawais Grels cum Thorisocia Sua, nee? non? Sunila Marita cum Marita de Wemo
Israel Israelsson. Syntynyt 1701 Mynämäki, Huolin Isokauvola. Kastettu 1701-10-13 Mynämäki, Huolin Isokauvola.
1701 syntynyt ja kastettu lokakuun 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
October Huolis Israel dt 13 renata Israel Grelsson Anna Jacobi
Test:
Henrich Jöransson De Sunila Grels Clemetsson i Huolis
Margareta Marci Sophia Thoronis? de Huolis
Israelsson. Syntynyt 1707-11-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1707-11-13 Mynämäki, Huoli.
1707 syntynyt marraskuun 11 päivä ja kastettu 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
November Huolis Israel Grelssons barn benembd (Nimi puuttuu) föddes dt 11 dt 13 dito döpt
Testes
Christ: Olai, Hend: Jacobi Clemens Matth:
Gertrud Georg; Walborg Georg: Maria Olai Omnes de Huolis
Wallborg Israelsdotter. Syntynyt 1709-04-05 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1709-04-07 Mynämäki, Huoli.
1709 syntynyt huhtikuun 5 päivä ja kastettu kastettu 7 päivä. Vanhemmista merkintä:
Aprilis Huolis Walborg 5 April nata dt 7 dito renata: Patre Israel Gregorio,
Testes
Bööla Grefven Jacob Perpois Matthia Laurentii uxor Wallborg
et ancilla Maria Israelis
Taulu 5 (sukupolvi 1)

(Taulusta 1)

Maria Grelsdotter.
1731 vihitty marraskuun 1 päivä "Kaitzela by Nousis s. Johan Mattzson Hungeri E:a Maria Grels:dr Maskulais".
Avioliitto 1. Jacob Erichsson. 1697-1702 isäntä Lemu Verainen, 1727-31 isäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Verainen ?. Kuollut noin 1731 Lemu, Maskulainen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008098 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008098)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008784)


Lapsia:

Anders Jacobsson. Syntynyt 1699 Lemu, Verainen ?.
Avioliitto 2. 1731-11-01 Lemu Johan Matsson. Syntynyt Nousiainen, Kaisela Hunkeri ?.



Kivasti on koottu pohdiskeltavaa.
Israel Grelssonin ja Anna Jacobintyttären Ingrid-tyttäristä on ensimmäinen kuollut nuorena. Hänen kastettaan näyttävät todistaneen Grels Simonsson ja Huolin Isokauvolan rusthollin aiemman haltijan, rykmentinpastori Gabriel Borgeruksen leski Helena von Nandelstadt. Kustavin Parattulan Maria Erikintyttären kanssa avioitunut isä on näköjään päässyt todistamaan toisenkin Ingridin syntymää paria vuotta myöhemmin Askaisten Paavaisista. Vehmaan käräjillä mainitaan 1702 uudelleen avioitunut Helena von Nandelstadt, jonka puolisoksi tuli trumpetisti Otto Henning Grambou. Matruunaksi mainittulla rouvalla on nähtävästi ollut lapsia 1. aviostaan Borgeruksen kanssa. Häntä ei Isokouvalan asukkaissa enää 1700-luvun puolella nähdä. Borgerus on ollut aviossa ensin jonkun Malin Henrikintyttären kanssa. Gabriel Borgerus kuoli 1687 ja leski hallinnoi Isokouvoa 1694 saakka, kun Isach Grelsson ja Anna näkyvät rusthollareina 1695.

Israel Grelsson on hankkinut rusthollin epäilemättä vanhempiensa varoilla. Tiedot katkeavat tietenkin Isovihan aikaan. Rusthollarit pakenivat 1711-12, kun aatelisto oli lähtenyt Ruotsin puolelle jo 1709 vaiheilla ja papisto lähinnä 1711. Yhteydet Kustavin Vuosnaisten ja Ahvenanmaan Brändön kautta olivat hyvät kesälläkin, jos vain sattui tuulemaan pohjoisesta, mutta nopeimmin tietenkin päästiin yli rekipelillä jäitten tultua .

Tauluissa näkyy Israelilla ja Annikalla kaksi Ingridiä, joten 1796 syntynyt on kuollut nuorena. Hänen kastettaan todistivat sis Israelin isä Grels Simonsson sekä Gabriel Borgiuksen leski Helena von Nandelstadt, mutta Kustavin Parattulan Maria Erikintyttären nainut Grels on Askaisten Paavaisista päässyt todistamaan toisenkin Ingridin kastetta 1698. Tytär Anna mainitaan 1798 ja poika Johan 1704.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730417

Voi olla, että sotamaakirjasta voisi löytyä lisätietoa rusthollin ja sen asukaitten kohtalosta kotiinpaluuseen saakka 1722.

Gabriel Borgeruksen matrikkelitietojen viittauksissa esiintyvä Veraisten rusthollari Isach Bertilsson oli Hebla Mattsintyttären (Rökman) vävy ennen Anders Grelssonia.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2259

Säterit olivat aatelisten asuinkartanoita ja on sellaista tuntumaa, että usein lampuodit ja muukin palvelusväki on jätetty kirjaamatta silloin kun isäntäväki oli paikalla.
PH