Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Släkten Hästesko- Fortuna
Jakob Karlsson Skoo, Adlad Hästesko- Fortuna Ryttmästare, 1.Baron Hästesko-Fortuna, Lord of Kourla.
Bosatt Kourla. Död 1652.
Far: Karl Klasson.
Vigdes med Anna Larsdotter Ekestubbe. Död 1676.
Barn:
1) Henrik Hästesko- Fortuna. Född 1640. Död 1681.
2) Gustaf Hästesko- Fortuna. Död 1681.
3) Jakob Hästesko- Fortuna. Död 25.01.1689 Vichtis.
4) Johan Hästesko- Fortuna. Död 08.04.1672 Borgå.
5) Lorents Hästesko- Fortuna. Död 30.09.1694 Vichtis kyrka.
6) Mårten Hästesko- Fortuna. Död 1700.
Noteringar
Korpral under Hans Ramsays fana 1626, fänrik för densamma 1627, ryttmästare samt deltog i kriget i Tyskland (d v s trettioåriga kriget) o fick där 1632 22/9 förläningsbrev på Salmi i Vichtis, Finland, adlad 1639 23/9 (introd 1642 under nr 286, med namnet Fortuna, vilket dock aldrig av släktmedlemmarna begagnats enbart), erhöll 1649 30/8 stadfästelse på sina frälsegods Kourla o Salmi, båda i Vichtis sn i Finland. Ägde Kourla o Suontaka-Skoo i Vichtis sn i Finland. -
Enligt traditionen föranleddes namn o hjälmprydnad: en fortuna, stående på ett klot mellan två gyllene horn, av att han en gång, då konung Gustav II Adolfs av Sverige häst blivit sårad av en kula i foten, lämnat konungen sin häst sägande: "lyckan råkar man, när kulan råkar hästskon" [EÄ, bd 3, s 780].
Finns det någon som forskar i släkten Hästesko- Fortuna?
Mvh
Johan Hästesko- Fortuna Löjtnant, Lord of Härkalä.
Död 08.04.1672 Borgå.
Far Jakob Karlsson Skoo, Adlad Hästesko- Fortuna. Död 1652.
Mor Anna Larsdotter Ekestubbe. Död 1676.
Vigsel Anna Silfversvan. Död 02.03.1722 Vichtis.
Barn:
1) Johan Henrik Hästesko- Fortuna. Född 1665. Död 06.02.1752 Vichtis.
2) Anna Margareta Hästesko- Fortuna.
3) Ernst Hästesko- Fortuna.
4) Helena Margareta Hästesko- Fortuna. Död 1707.
5) Sofia Maria Hästesko- Fortuna. Död 15.05.1743 Tyrvis.
Noteringar
Herre till Härkälä, Vichtis sn, Finland. Var fänrik vid Axel Stålarms reg 1654, löjtnant vid Karelska kavallerireg:t 1656. [EÄ, bd 3, s 782]
Mvh
Lorents Hästesko- Fortuna Major, 2.Lord Hästesko-Fortuna, Lord of Kourla.
Bosatt Kourla. Död 30.09.1694 Vichtis kyrka. Begravd 30.09.1694.
Far Jakob Karlsson Skoo, Adlad Hästesko- Fortuna. Död 1652.
Mor Anna Larsdotter Ekestubbe. Död 1676.
Vigsel Ingeborg Margareta Körning. Född omkring 1635. Död 21.07.1706 Kourla.
Barn:
1) Anna Kristina Hästesko- Fortuna. Född 1660. Död 1727.
2) Carl Gustaf Hästesko- Fortuna. Född 1664. Död 28.06.1709 Ryssland Pultava.
3) Carl Lorents Hästesko- Fortuna. Född 1665. Död 03.02.1705.
4) Lorentz Hästesko- Fortuna. Född 1665. Död 1705 Litauen Rungie.
5) Maria Hästesko- Fortuna. Född 12.07.1670. Död 14.08.1697 Somero.
Noteringar
Herre till Kourla, Vichtis sn, Finland. Kom i tjänst 1646, löjtnant vid Björneborgs reg i Finland 1654, kaptenlöjtnant därst 1655, regementskvartermästare 1656, kapten 1657, ledde vid konung Karl X Gustavs av Sverige begravning 1660 den häst som följde efter Kassubens fana, major i sept 1679, begravd i Vichtis kyrka, där hans vapen uppsattes.
Mvh
Hej!
Finns det någon som släktforskar i släkten Hästesko- Fortuna?
Mvh
Maria Hästesko- Fortuna
Född 12.07.1670. Död 14.08.1697 Somero.
Far Lorents Hästesko- Fortuna. Död 30.09.1694 Vichtis kyrka.
Mor Ingeborg Margareta Körning. Född omkring 1635. Död 21.07.1706 Kourla.
Vigsel 28.12.1686 Vichtis. Anders Erik Munck af Fulkila. Död 09.07.1709.
Barn:
1) Lorentz Anders Munck af Fulkila. Född 13.10.1687. Död 28.01.1744.
2) Johan Munck af Fulkila. Född 1689. Död 1759 Somero.
Noteringar
Adlig
Hon fick Salmi, Vichtis sn, Finland i testamente efter sin farbror Mårten. [EÄ, bd 3, s 781]
Hej
Esityksesi poikkeavat niin paljon Elgenstiernan kirjoissa esitetyistä tiedoista, että voisi olla aihetta tuoda esille myös lähdeviitteet. Tai onko tiedot päivitetyltä CD:ltä, jota minulle ei ole.
t Pertti Vuorio
Hej
Esityksesi poikkeavat niin paljon Elgenstiernan kirjoissa esitetyistä tiedoista, että voisi olla aihetta tuoda esille myös lähdeviitteet. Tai onko tiedot päivitetyltä CD:ltä, jota minulle ei ole.
t Pertti Vuorio
Hei!
Olen saanut tiedot monelta sukututkijoilta Ruotsista ja Suomesta sekä Suomessa olevista rippikirjoista.
Elgenstierna y.m. tiedosta olen monesti todennut että siinä ei aina löydy kaikkia tietoa!
Jos ne ovat oikein niin minkä takia minun ystäväni esiäiti ja -isä ei löydy niistä?
Mistä CD:stä on kysymys?
Terveisin
Hej
Tästä:
---
Stamtavlor på CD-rom.
Utgivna av Riddarhusdirektionen. Baserat på G. Elgenstiernas "Svenska adelns ättartavlor" med uppföljning fram till 2002, ver 3.
---
Voi olla jo uudempikin versio.
t Pertti Vuorio
Hej
Tästä:
---
Stamtavlor på CD-rom.
Utgivna av Riddarhusdirektionen. Baserat på G. Elgenstiernas "Svenska adelns ättartavlor" med uppföljning fram till 2002, ver 3.
---
Voi olla jo uudempikin versio.
t Pertti Vuorio
Kiitos tiedosta!
Hej
Tästä:
---
Stamtavlor på CD-rom.
Utgivna av Riddarhusdirektionen. Baserat på G. Elgenstiernas "Svenska adelns ättartavlor" med uppföljning fram till 2002, ver 3.
---
Voi olla jo uudempikin versio.
t Pertti Vuorio
Hei, Minä kadotin meidän sukukirjan, Ensinmäisellä sivulla on Hästesko-Fortuna... Mistä sais tämän CD-Rompun ?
Pia Monica
18.06.10, 17:30
Riddarhuset i Stockholm
http://www.riddarhuset.se/jsp/index.jsp?id=954
myy tämän CD:n.
Hej Ann, jag forskar inte på familjen Hästesko, men jag ställde en fråga på Anbytarforum för två år sedan med anledning av en uppgift i professor Ragnar Josephssons bok "Borgarhus i gamla Stockholm". Jag citerar:
Hos Ragnar Josefsson i "Borgarhus i gamla Stockholm" förekommer uppgiften att fastigheten Deucalion 6, dvs Funckens Gränd n:o 3 i Staden förvärvas av överstelöjtnanten (1683) Gustaf Hästesko troligen 1715, med anledning av en inskriptionstavla med detta årtal och bokstäverna G H S och ett vapen med tvänne hästskor som finns på fasaden. (Även idag.)
Hästeskos (av Målagård)vapen har fyra hästskor över varandra. Eller ?
Vem är denne Gustaf Hästesko? Om han blir Öl.1683 borde han vara ganska gammal 1715. Den Gustaf (Lindvedson) man enkelt finner är flykting 1712 och löjtnant eller möjligen ryttmästare. Eller betyder G H S något annat ?
Även stadsantikvarien Tord O:son Nordberg använder senare den uppgiften.
Jag fick då inget svar på min fråga. Vet någon i detta forum?
Mvh Leif R.
Eero Lehto
20.09.10, 14:22
Hej, Ann.
Kysyit onko Hästesko-Fortuna suvun tutkijoita. Tämän Jakob Karlsson Skoo m Hästeko-Fortunan puoliso Anna Larsdotter Ekestubbe on minun kaukainen sukulaiseni. Niin ollen kaikki heidän jälkeläisensä ovat minullekin sukua. Löytyy sadottain. Jos haluat että teen heistä jälkeläistauluston, voin lähettää sinulle. Samoin Anna Ekestubben esivanhemmista.
Terveisin
Eero Lehto
eero.lehto ät ebaana.net
Hei,
Luutnantti Petter Sneckin vaimona mainitaan olevan Ingeborg Hästskoo (=Hästesko ?)
Olen löytänyt useita Kokemäen kihlakunnan oikeuden tuomiokirjoja, joissa
Ingeborg Hästesko:n yhteydessä käytetään titteliä Wälb. tai wälborne.
Voidaanko tuosta päätellä, että hän olisi ollut "jalosukuinen" ?
1704 / 356
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26689620
1723 / 101:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26700647
1724(II KO a:31)
-305: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26698899
-662: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26699254
1726:
-283: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26710757
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10499901
25.4.1729:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728052
Ystävällisin terveisin,
jokinti
Horppa Havinki Harjavalta ratsutila 1
http://users.utu.fi/isoi/talot/harjaval.htm
Terve,
Oma hypoteesi, siis ainoastaan hypoteesi on seuraava: Jos Ingeborgin sukujuuria halutaan kytkeä joko Hästesko - Fortunaan tai Hästesko af Målagård :iin,
niin oma arvaukseni olisi, että Ingeborgin vanhemmat voisivat olla Lorentz Hästesko-Fortuna ja Ingeborg Margareta Körning:
1. Ingeborg Hästesko on syntynyt Enckellin mukaan ennen vuotta 1669, koska oli 1729 muutama vuosi yli 60 (vrt. Kumo och Kokemäki dombok 29-31.5.1729, fol.418b).
Tällöin syntymävuoden perusteella Ingeborg sopisi hyvin Lorentz Hästesko-Fortunan lapseksi (olisi esime 1665 syntyneen Lorenzin ja 1670 syntyneen Marian välissä).
2. Lorentz Hästesko-Fortunan vaimo oli myös nimeltään Ingeborg
3. Lorentz Hästesko-Fortuna on palvellut Porin rykmentissä. Kokemäki on lähellä Poria
4. Ingeborg Hästesko:n yhteydessä käytetään titteliä Wälb. tai wälborne.
Wälb. - titteliä käytetään myös vuonna 1665 syntyneen Lorentz Hästeskoon nimen edessä (vrt http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881545).
Lorentz (son av Jakob Carlsson Skoo, adlad Hästesko-Fortuna,
Tab. 1), till Kourla i Vichtis socken. Kom i tjänst 1646. Löjtnant vid Björneborgs regemente 1654.
Kaptenlöjtnant därst. 1655. Regementskvartermästare 1656. Kapten 1657. Ledde vid Carl X Gustafs begravning 1660
den häst som följde efter Kassubens fana. Major 1679-09-00. Död 1694 och begraven s. å. 30/9 i Vichtis kyrka, där hans vapen uppsattes.
Gift med Ingeborg Margareta Körning, död 1706-07-21 på Kourla och begraven 1707-01-09 i Vichtis kyrka, dotter av kaptenen Carl Körning,
och Anna Skoo (Hästesko af Målagård).
Barn:
1) Anna Kristina Hästesko- Fortuna. Född 1660. Död 1727.
2) Carl Gustaf Hästesko- Fortuna. Född 1664. Död 28.06.1709 Ryssland Pultava.
3) Carl Lorents Hästesko- Fortuna. Född 1665. Död 03.02.1705.
4) Lorentz Hästesko- Fortuna. Född 1665. Död 1705 Litauen Rungie.
5) Maria Hästesko- Fortuna. Född 12.07.1670. Död 14.08.1697 Somero.
Olen kopionut nuo lapset tämän viestiketjun aikaisemmasta postauksesta. Mistä on saatu esim tuo tieto 5) Maria Hästesko- Fortuna. Född 12.07.1670 ?
Onko Vihdin tuomiokirjat jo niin tarkoin kaluttu läpi, ettei sieltä löydy Ingeborgia ?
Pyydän kommentteja ja vinkkejä.
Ystävällisin terveisin,
jokinti
Terve,
Onkohan tietoa, että mitä nuo 2 tuomiokirjaa sisältää ?:
Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=36048.KA) > Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315669.KA) > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=212819.KA)
1729-1729 (II KO a:36)
Sivut 924 - 927:
Jokin sopimus ?:
"Fourieren af Biörneborgs ...infanterie .. Gustaf Hendrich Sneck ... ":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728572
(aakkosellinen viittaus:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728651)
Sivut 930 -932:
Onko tämä Gustaf Hendrich Sneckin testamentti?:
"Fourieren af Biörneborgs ...infanterie .. Gustaf Hendrich Sneck ...
Alexander Messman ... fru Catharina Elisabeth Sneck ... Erich Johan Sneck ... Hebla Sneck ... "
Allekirjoitettu Hafvingessa 25.11.1729:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728579
(aakkosellinen viittaus:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728651)
Käytetäänkö wälb. / wälborne / wälborna - titteliä ainoastaan aatelisista
- tuo titteli esiintyy Ingeborg Hästeskon nimen edessä mm näissä tuomiokirjoissa:
Wälb. : 1704 / 356 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26689620 ja
wälborna: 1723 / 101 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26700647
?
Ystävällisin terveisin,
jokinti
Terve,
Sain Matti Lundin käännökset seuraaville tuomiokirjoille:
Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat
> Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
> Varsinaisten asioiden pöytäkirjat
> Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1729-1729 (II KO a:36)
Päivätty 25.4.1729:
418 - 420:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728051
"Vuoden 1729 asiakirja on Ingeborg Hästeskon testamentti nuoremmalle pojalleen muonittajalle Gustav Henrik Sneckille. Testamenttaaja on kovasti sairas ja jonkin verran yli 60 -vuotias ja kokee kuoleman olevan lähellä.
Lahjoittaa omistusoikeutensa asumaansa rustholliin pojalleen, joka on uskollisesti huolehtinut hänestä. Toinen poika vääpeli Johan Erik Sneck eikä tytär Liskin Katarina voi valittaa tästä. Rustholli on vastikään palanut eikä ole saanut paloapua."
924 - 927:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728572
"Toisessa vuoden 1729 jutussa oli kysymys lampuodin Matti Matinpojan kontrahtiriidasta Gustav Henrik Sneckin kanssa. Kontrahti oli solmittu 11.8.1728 kolmelle vuodelle, joista Matti Matinpoika oli suorittanut ensimmäisen vuoden, mutta katkaissut suhteen yksipuolisesti ja lähtenyt jonkun toisen palvelukseen Söörmarkkuun. Ilmenee, että yhteiselo Sneckin kanssa ei ollut sujunut alkuunkaan. Matti ja varsinkin hänen vaimonsa Riitta Laurintytär valittivat Sneckin tavasta kohdella heitä halventavasti ja väkivaltaisesti - ja vaikuttaa siltä, että ensin "pinna katkesi" Riitta Laurintyttärellä, jota Matti sitten myötäili. Tappelemisen lisäksi käsitellään myös selvittämättä jääneitä talousasioita puoli jos toisinkin.
Kanteen siis oli nostanut Sneck, koska Matin yllättävä lähtö oli johtanut Havingin rusthollissa työvoiman puutteesta taloudellisiin vahinkoihin, joiden korvaamista Sneck vaati."
930 -932:
Allekirjoitettu Hafvingessa 25.11.1729:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728579
"Kolmas on Sneckin sisarusten välinen sopimus isän- ja äidinperinnöstä.
Äidinperintöähän jo koski se testamentti jonka Ingeborg Hästesko oli tehnyt Gustav Henrik Sneckille. Nyt Gustav Henrikin sisarukset eli Catharina Elisabeth Sneck ja veli Erich Johan Sneck sekä mukana siskon mies (Alexander) Messman, luovuttivat tällä sopimuksella omat oikeutensa Havingin rustholliin täysin Gustav Henrik Sneckille. He eivät siis moittineet Ingeborg Hästeskon testamenttia, jonka kautta he jäivät osattomiksi Ingeborgin jäämistöstä (Ingeborg oli jostain tyydyttänyt heitä elinaikanaan).
He kuitenkin tunnustivat, että heidän tädillään Hebla Sneckillä on ollut sisällä jokin vaatimus, jota hänellä on oikeus hakea."
-_--------------------
Terv M Lu
Suuret kiitokset Matti Lundille tulkinnoista !
Päätelmiä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26728051 :" Testamenttaaja on kovasti sairas ja jonkin verran yli 60 -vuotias".
Tämän mukaan Ingeborg Hästesko on syntynyt ennen vuotta 1669 - ehkä 1667 ?
Tuossa tuli ainakin uusi sukukytkentä Hebla Sneck; on ilmeisesti Petter Sneckin sisar.
Helsingin Yliopiston oppilasmatrikkelin mukaan Hebla Sneckin isä on Johan:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6547
kl. 1739 Henrik Achtman 6547. * noin 1718. Vht: porilainen suutari Matts Achtman († 1749) ja hänen 1. puolisonsa Hebla Johansdotter Sneck. Porin triviaalikoulun oppilas 2.9.1729 – 1738 (Hen. Matth. Hethman).
...
Näyttää olevan niin, että Petter- ja Hebla Sneck ovat sisaruksia ja näin ollen olisiko siis myös Petter Sneckin isä Johan ?
Eräs Kappalainen Johan Schnäck löytyy Sakkolasta:
Tuomiokirjakortisto: Käkisalmen lääni, säätyläiset: 29
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth29.htm
Schnäck, Johan, caplan
* Sakkola 1679.02.17-18, gg2/856v/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721982
???
Schnäck, Johan, caplan
* Sakkola 1679.02.17-18, gg2/858/14
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721998
Schnäck, Johan, cappellan
* Sakkola 1679.02.17-18, gg2/849/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3721982
Ystävällisin terveisin,
jokinti
Hei,
Ingeborg Hästeskon patronyymiä ei mainita virallisissa lähteissä. "Wälborna" ja "Wälb." viittaa tietääkseni kyllä "jalosukuiseen"
eli käytännössä aateliseen alkuperään. Sukunimi saattaa liittyä aatelisiin Hästesko-sukuihin, mutta Ingeborgia ei mainita niistä julkaistuissa vakavasti otettavissa tutkimuksissa.
Siksi on arveltu, että tämä voi viitata aviottomaan syntyperään. On löytynyt ainakin kaksi Johan Hästeskoa, joilla on aviottomia lapsia ja jotka
voisivat ikänsä perusteella olla hyviä kandidaatteja Ingeborg Hästeskon isäksi. Nämä ovat:
1. Johan Mårtensson Hästesko - Målagård, omisti mm kartanon Muolaassa
2. Johan Andersson Hästesko - Målagård, asui mm Jääsken Kostialan kartanossa.
Molemmat Johan Hästeskot voisivat olla kandidaatteja Ingeborgin isäksi, jos oletetaan, että Ingeborg Hästesko ja hänen miehensa Petter Sneck ovat kotoisin Itä-Suomesta, esim Viipurin
alueelta. Tähän viittaa se, että kaikki Sneck - nimet, paitsi nuo Porin lähellä olevat sotilaat, menevät Itäsuomeen, mm Viipuriin, joten voi olettaa, että Sneck-suku on lähtenyt sieltä.
1. Johan Mårtensson Hästesko - Målagård
---------------------------------------
Ingeborg Hästeskon isä saattaisi olla esimerkiksi Karjalan jalkaväkirykmentin vänrikki ja majoitusmestari Johan Mårtensson Hästesko,
jonka sanotaan saaneen Anna Barbara Bönsken kanssa aviottoman lapsen vuoden 1660 tienoilla, lähde: Toropainen, Veli Pekka 2001: Avioliiton satamaan. Aninkainen 4/2001:12–13.
Alkuperäinen lähde Aninkaisen artikkeliin on saatu Tuomiokapitulin pöytäkirjojen puhtaaksikirjoitetusta versiosta. Aineistosta ei selviä juuri muuta uutta kuin se, että Anna Barbara Bönske oleskeli vuonna 1661 Viipurissa.
Isänsä mainitaan majuriksi. Johan Hästeskolla on avioton lapsi Anna Barbara Bönskelle, joka asui 1.4.1661 Viipurissa. Täten lapsi olisi syntynyt vuonna 1661 tai ennen sitä.
Tuomiokapitulin pöytäkirjoissa Anna Barbaran sukunimi on selvästi Bönske.
Löysin Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjoista v 1662-1663 (z:182) dokumentin, jossa Anna Barbaran sukunimi on muodossa Bönisk:
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjat - Tuomiokirjat 1662-1663 (z:182):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12184665
Sain Matti Lundilta käännöksen ja tulkinnan ko tuomiokirjalle:
"Siinä oleva paikannimi Kilpijoenkylä. Puhutaan rästistä 100 riikintaalaria, josta Hästesko on sopinut Turun kämnerioikeudessa Anna Barbara Böniskin kannsa;
Ja lisäksi vuoden 1661 vuotuinen vero 50 kuparitaalaria Kilpijoenkylästä.
Anna Barbaran lisänimi on tuossa lähinnä Bönisk, pitäisi analysoida pitemmältä aikaväliltä, jotta voisi päätellä normaalin nimen.
Sopimuskirjoituksen mukaan koko Anna Barbara Böniskin saatava kohoaa 180 taalariin, josta Hästesko sitoutuu suorittamaan heti 100 taal.
Vahvistettu Turun raastuvassa.
Bönisk - saattaisiko olla svetisismimuoto puolansaksalaisesta (balttialaisesta) nimestä Boenisch?"
2. Johan Andersson Hästesko Målagård.
-------------------------------------
Toinen Ingeborg Hästeskon isä - kandidaatti saattaisi olla Johan Andersson Hästesko, joka asui mm Jääsken Kostialan kartanossa
ja oli kuullut kerrottavan, että Hästesko oli pitkän aikaa elänyt "sopimattomassa synnissä ja salavuoteudessa" erään irtolaisnaisen Kaarina Antintyttären
kanssa. Tuloksena suhteesta oli kolme aviotonta lasta. Tästä kerrotaan Jääskern Kihlakunnan historiassa ja Vanhan Äyräpään historiassa:
Jääsken Kihlakunnan Historia, s. 725
Johan Hästesko ei ollut täysijärkinen, ja joutui oikeuden kanssa tekemisiin
vuonna 1673 viidettä kertaa uusiutuneest salavuoteudesta, mistä hovioikeus lienee tuominnut hänet
vankeusrangaistukseen. Johan Hästesko istui näet vuonna 1674 Viipurin linnassa vankina.
Oikeuden pöytäkirjoissa mainitaan, että "hän oli hyvin hullu ja tylsämielinen, niin että hän tuskin tiesi, mitä hänellä oli
tekeillä,mutta täysi mielipuoli hän ei ollut". Johan Hästesko ei asu-
nut itse kartanossa, vaan pienessä syrjäänrakennetussa tuvassa pellolla.
Myöhemmin hiin asui Kostialan torpparin Paavo Pukkisen luona ja
kuoli 1703 saaden Viimeisen leposijansa Jääsken kirkossa. /29/
Kostiala oli suhteellisen hyvin rakennettu. Siellä 0li vuoden 1688
tarkastusluettelon mukaan kaksi savupiipulla varustettua tupaa sek'a
kamari, kyrnmenen hevosen talli, kaksi aittaa ja kaksi navettaa, johon
kahta vuotta myöhemmin oli Sijoitettu yhdeksän nautaa. Vielä kuului
tilan rakennuksiin kaksi tupaa, kaksi aittaa, talli ja muut välttämättömät rakennukset.
Neljä torpparia hoiti tilan yhdeksänpäisen karjan ja kartanon alueella metsässä eräs torppari
suoritti verona ainoastaan suhteellisen osan kaikesta saamastaan viljasta.
Ison reduktion jälkeen Johan Hästeskon veli, ratsumestari Anders
Hästesko anoi oikeutta saada suorittaa ratsupalvelusta tilasta, jottei
hänen vajaamielinen Johan-veljensä joutuisi kuljeskelemaan ympäri
maata. Kuningas suostui pyyntöön marraskuun 30. päivänä 1687.
Tämän vuoksi Kostialaa ei myöskään otettu puustelliksi ruotujakolaitosta
toimeenpantaesa Karjalassa.
Lähteet:
/29/ Ramsay: Frälsesläkter, s. 199; Jääsken syyskäräjät 1673, tuomiok. jj
18:128-129; Va 6977:69.
/30/ Va 6977:69; Johan Creutz K. M:lle marraskuun 12. päivänä 1687,
Landshövdingars skrivelser till K. M:t, Viborgs län.
s. 956:
Syyskäräjillä Jääskessä vaati kirkkoherra
Andreas Heinricius, että aatelissukuinen Johan Hästesko oli kohdellut
häntä kirkossa hyvin yliolkaisesti. Kirkkoherra kertoi, etta hän
toukokuun alussa 1669 oli ottanut vastaan Jääsken kirkkoherranvi-
ran. Hän oli kuullut kerrottavan, että Hästesko oli pitkän aikaa
elänyt "sopimattomassa synnissä ja salavuoteudessa" erään irtolais-
naisen Kaarina Antintyttären kanssa. Tuloksena suhteesta Oli kolme
aviotonta lasta. Siitä huolimatta hän oli ensimmäisenä suurena rukouspäivänä
ilmestynyt kirkkoon ja asettunut parhaimpaan penkkiin,
jolloin kirkkoherra oli lähettänyt kappalaisen Johannes Magnin
ajamaan häntä ulos sillä perusteella, että Hästesko ei ollut kirkkolain mukaan
vastannut salavuoteudestaan. Sen vuoksi hänen ei kuulunut istua
parhaimmassa penkissä, vaan kaikkein alhaisimmassa tai mennä
kokonaan kirkosta pois. Sitä ei Hästesko kuitenkan ollut halunnut
tehdä, minkä vuoksi jumalanpalvelus oli keskeytetty ja siirrytty
pappilaan sitä jatkamaan. Hästesko oli viranomaisten toimesta vangittu ja
viety Viipurin linnaan. Asia siirrettiin hovioikeuteen, koska Hästesko
oli jalosukuinen. Jonkin ajan kuluttua hänet vapautettiin eikä ole
tietoa, minkä tuomion hän sai. /270/
/270/ Jääsken syyskäräjät 1670, tuomiok. jj 16:112-124
VANHA ÄYRÄPÄÄ I VUOTEEN 1700
s. 647:
Mm. Kaarina Antintyttäreltä tavattiin tällainen rauta, jota hän kuljetti
mukanaa. Kaarina oli elänyt Jääsken Kostialan kartanosssa Johan Hästeskon
kanssa useita vuosia ja synnyttänyt kolme aviotonta lasta. Kun hän
oli kertonut eräälle vaimolle olevansa aina peloissaan ulosmennessäään
senvuoksi, ettei häntä ollut otettu kirkkoon, neuvoi tämä hänelle tuon suojelu-
keinon. Oikeudessa todistettiin Kaarinan uhkailleen Muolaan kartanon
Antti Hästeskota, Johan Hästeskon veljeä: "Minä tulen saamaan Muolaan
kartanon takaisin. Löydän varmasti niin monta noitaa, että Antti Hästesko
tulee kerjäämään ympäri maata ja vetämään lapsiaan kelkassa perässään ...
ja hänen omaisuutensa on haihtuva tuhkana tuuleen". Tällaiset uhkaukset
saattoivat Antti Hästeskon sellaisen pelon valtaan, että hän sen jälkeen oli
kolme viikkoa pitänyt vahtia kartanonsa ympärillä. /149/
Lähteet:
/149/ Va Kihlakunnan syyskäräjät v. 1673, jj 18:63.
Johan Andersson Hästesko - Målagårdista kerrotaan mm seuraavissa lähteissä:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/H%C3%A4stesko_af_M%C3%A5lag%C3%A5rd_nr_187
http://runeberg.org/frfinl/0211.html
HÄSTESKO AF MÅLA GÅRD.
Tab. V.
Anders Lindvedsson Hästesko (tab. IV).
Introducerad 1633 på svenska riddarhuset. Egde
genom syskonskifte Måla gård i Mohla socken.
Ryttmästare; - † 166013/8 till följd af illa skötta
sår som han fått i slagsmål med
öfverstelöjtnanten Peter Golawitz på Degerby i Degerby
kapell. Golawitz fick pardonsbref emedan
Hästesko öfverfallit honom på själfva stora
böndagen „ sedan icke under läkaren sig komporterat
utan andra dagen efter gått i badstugan och
plåstren afrifvit" (17). — Gift med Anna Dufva,
dotter af Erengisle Persson (Dufva i Finland,
n:r 95) och Elisabet Mjödhund, ointrod. adel.
Hon fick 1631 konfirmation på sitt
mödernegods Kostiala i Jääskis (18).
Barn:
Johan. Löjtnant. Satt 1674 i fängelse på
Viborgs slott (17). Egde Kostiala säteri i
Jääskis, hvilket 1687 undandrogs reduktionen
emedan han var „helfånig och eljes skulle blifva
alldeles husvill" (19); — begrafven 1703 22/4 i
Jääskis kyrka (20).
Lennart, kapten, † 1676. Tab. VI.
Anders, ryttmästare, lefde 1677. Tab. VII.
-
Ystävällisin terveisin,
jokinti
Hei,
Tässä vielä Anikaisen artikkelista Johan Hästeskoa ja Anna Barbara Bönskeä koskeva osuus:
"... Spåran perhe kuitenkin hyppäsi ojasta allikkoon. Aviomiesehdokas numero kaksi oli majoitus mestari Johan Hästesko af Målagård, jonka kanssa Barbro kihlautui 1661. Jo huhtikuun 1661 alussa Johan Spåra pyysi konsistorissa tyttärensä kihlauksen purkamista, sillä vanhemmat eivät olleet sitéi täysin hyväksyneet. Vanhempien mukaan Hästesko oli Viipurissa kihlannut Anna Barbara Bönsken ja siittänyt tälle lapsen. Lisäksi asian tultua ilmi, oli Hästesko ampunut tulevaa appeaan niin, että kuula oli mennyt jakkupuseron läpi ihoon asti. Konsistori kysyikin Viipurista, oliko asia näin, ja jos oli, oliko majuri Bänsken tytärtä millään tavoin hyvitetty.
Johan Hästesko ilmoitti antaneensa Bönskelle Viipurissa sijaitsevan rälssitilansa pantiksi, ja Anna Barbarakaan ei halunnut Hästeskota vastuuseen enempää. ..."
Ystävällisin terveisin,
jokinti
Hei,
Aikaisemmassa löytämässäni Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjassa v 1662-1663 (z:182), jossa tuomittiin Johan Mårtensson Hästeskon korvattavaksi vuoden 1661 vuotuinen vero 50 kuparitaalaria Viipurin Kilpijoenkylästä Anna Barbaran Bönisk:lle:
Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjat - Tuomiokirjat 1662-1663 (z:182):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12184665
Ilmeisesti samaan Johan MÅRTENSSON Hästeskoon liittyy Viipurista tuomiokirja, koska siinä mainitaan Kilpiänjoki :
Jääsken, Lappeen, Rannan ja Äyräpään tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat (http://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=315682.KA&amnimeke=J%C3%A4%C3%A4sken%2C+Lappeen%2C+Rannan+ja +%C3%84yr%C3%A4p%C3%A4%C3%A4n+tuomiokunnan+renovoi dut+tuomiokirjat) - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1660-1661 (KO a:3) (http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=J%C3%A4%C3%A4sken%2C+Lappeen%2C+ Rannan+ja+%C3%84yr%C3%A4p%C3%A4%C3%A4n+tuomiokunna n+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1660-1661+%28KO+a%3A3%29&ay=1671347&sartun=213125.KA&atun=315682.KA&hakid=23188)
http://digihakemisto.appspot.com/edit?hakid=23188&kuvanumero=330&ay=1671347&sartun=213125.KA&atun=315682.KA&amnimeke=J%C3%A4%C3%A4sken%2C+Lappeen%2C+Rannan+ja +%C3%84yr%C3%A4p%C3%A4%C3%A4n+tuomiokunnan+renovoi dut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1660-1661+%28KO+a%3A3%29&kuid=3709372
Sain Matti Lundilta ym tuomiokirjaan seuraavan käännöksen:
"Asian juoni on, että Simuna Rastas on Hästeskon "frälsebonde", toisin sanoen Hästeskolle on läänitetty Viipurin lähettyviltä jokin alue, johon Simuna Rastaan talo kuuluu.
Nyt kuitenkin on niin, että Simuna Rastaan maat on pantattu (jotain velkaa vastaan "obligation = Hästeskon maksusitoumus jonka maksamiseksi ei ollut merkitty takarajaa) eversti Johan Rosencröelille, mutta Simuna Rastas ei ole suostunut masamaan itselleen langenneita veroja Rosencröelille. Hästesko ei ole oleskelemassa Viipurissa eikä siis ole saapuvilla. Simuna Rastas sanoo, että hänen on pidättäydyttävä maksamasta, koska ei ole saanut siihen käskyä Hästeskolta.
Rosencröel tunnustaa, ettei ole huudattanut maksusitoumusta sen ulosmittausta varten eikä ole haastanut itseänsä Hästeskota. Asiasta ei voida tehdä lopullista päätöstä ilman Hästeskon haastamista.
Linnankirjuri Abraham Nirkko todisti, että kun Hästesko oli ollut käymässä Viipurissa, oli hän sanonut, että tämä velka on jo maksettu. Sillä välin, kun Hästesko saadaan haastettuna oikeuteen, on Simuna Rastaan maksettava vuoden 1662 verot.
"
Nyt on vain selvitettävä, että mikä tuo rälssi oli, johon Simuna Rastas kuului ?
Kilpeenjoella on ollut ainakin Äikään Yla- ja Ala hovi sekä Illilän kartano - ehkä muitakin kartanoita ?
Ystävällisin terveisin,
jokinti
Terve,
Achtman-viestiketjussa (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=304475#post304475) on Movitz (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=101150) :n mielenkiintoinen viesti:
"Mats Henrikinpoika Achtman. Suutari Porin kaupungissa ainakin vuodesta 1725. Sanottiin ainakin v:sta 1736 porvariksi. Asui kirkkokorttelissa nähtävästi vuodesta 1731. Oli vuoden 1749 ikälaskelman mukaan 63-vuotias. Kuoli Porissa 14.4.1749 (70 v 3 pv). - P:so (1) Hebla Johanintytär Sneck, kuoli Porissa 17.9.1736 (62 v). P:so - (2) Clara Andersintytär, s. 1.11.1712 (rippikirjan mukaan). Oli vuoden 1749 ikälaskelman mukaan 47-vuotias. Muutti 1764 Teuvan pappilaan ja kirjattiin rippikirjaan kappalainen Achtmanin äitipuoleksi nimellä Maria Clara (sittemmin leski Kålje t. Kålijn). Kuoli Teuvalla 7.5.1778 (79 v)."
Samaisessa Achtman-viestiketussa on myös seuraava Movitz (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=101150) :n viesti:
"Vs: Achtmanien pappissuvun juuret Käkisalmessa?
Mikäli siis Mats Achtman oli Käkisalmen poikia, ei olisi lainkaan kummallista, että hänen ensimmäinen vaimonsa Hebla olisi tarttunut matkaan sieltä suunnalta. Sattui silmiin, että Sakkolassa toimi 1670-luvulla kappalaisena mies nimeltä Johan Schneck-Sneck-Snäck, jonka vaimo oli Sakkolan entisen kirkkoherran Grels Martinpojan tytär (Sakkolan talvikäräjät 1675). Herra Johanin paimenvirka jäi lyhyeksi, sillä Viipurin piispa Abraham Thauvonius pani hänet viralta (Sakkolan talvikäräjät 1678).
Kuoliniästä laskien Hebla olisi syntynyt n. 1674, mutta koska hän kuoli 1736 lapsivuoteeseen, on katsottava hänen syntyneen paremminkin 1690-luvulla tai viimeistäänkin aivan 1680-luvun lopussa (esikoinen Henrik s. n. 1718). Olisikohan liian nuori kappalaisentyttäreksi Sakkolasta vai onko mielekkäämpää etsiä juurtaan kuitenkin läntisestä Suomesta?
t. Jens
"
Alkuperäinen Hebla Sneckin kuolinkirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/syntyneet-vihityt-kuolleet_1732-1777_ksrk_jk379/40.htm
Yst. terv.
jokinti
Minua on jo kauan mietityttänyt Anna Christina Hästeskon (naimisissa Diedrich Reincken kanssa, asuivat Tenholassa) alkuperä. Eli onko jossain varmuudella todettu, että hänen vanhempansa olisivat Lorentz Hästesko-Fortuna ja Ingeborg Körning?
Olen tutkinut Tenholan kirkonkirjoja ja yrittänyt selvittää sukulaisuussuhdetta mm. kummitietojen perusteella. Tässä mietintöni asiaa koskien (på svenska):
Jag har läst genom Tenalas döptböcker och godfadrarna. Här är anknytningar mellan adliga släkter:
a) Anna Christinas och Diedrich Reinckes son Didrich (f./döpt 8.4.1688 Tenala Pargas) hade dessa godfadrar: Axel Körnings (kanske Anna Christinas kusin från mors sidan, nr 67 tab 5) hustru Anna Brand, Johan Hästesko (kanske Johan Henrik Hästesko-Fortuna tab 11), Christian Ekestubbe (släkt från mors sidan? nr 285 tab 3), Henrik Rennerfelt (från mors sidan?, nr 572 tab 6)
b) son Johan Magnus (f. 29.11.1695 Tenala Svenskby) godfadrar: Hans Gyllenlood (Hans Johan G., nr 216 tab 6, släktning från Körnings sidan?), Lars Westman (gifte sig med Anna Christinas kusin(?) Ebba Körning från morssidan), Tenalas kyrkoherre Jonas Petrejus
c) dottern Margarethas godfadrar: Hans Gyllenlood, pastors fru Margareta Clerck, kyrkohärrens son Joel Petrejus
d) Anna Christina H. var godmor till Henrik Rennerfelts son Carl Gustaf (f./döpt 2.12.1688 Tenala Rånby, nr 572 tab 7)
e) Anna Christina H. och hennes dotter Anna Ursula Reincke var båda godmödrar till Carl Gustaf Rennerfelt son Gustaf Henrik (f 25.12.1721 Tenala Finby, nr 572 tab 8)
f) Anna Christina och Diedrich Reincke var godfadrar till Lars Westmans och Ebba Körnings son Hans f. 20.11.1699 Tenala (Ebbas pappa var Erik Körning nr 67 tab 4)
g) Anna Ursula Reinckes och hennes makes Jacob Enqvists dottern Brita hade prästinna Margareta Clerck, Elisabet Aminoff (dottern av Gregori Aminoff nr 456 tab 32) som godmödrar.
Angående dessa notifikationer kan man kanske tänka att Anna Christina skulle vara från adlig släkt och hon sku vara nära släkt med andra adliga ättor som levde då i Tenala?
Lisäksi Anna Christinan ja Diedrich Reincken tytär Margaretha Reincke avioitui Anders Hästesko af Målagårdin kanssa, mitä tuskin olisi tuohon aikaan tapahtunut ilman aatelisia sukujuuria? Tosin se ihmetyttää miksi aatelinen Anna Christina olisi alunperin nainut Diedrichin, vaikka tämä ei ollut aatelia, mutta toisaalta kai avioliitto majoitusmestarin kanssa olisi ollut ok?
Tässä muuta tietoa ja pohdintaa:
Anna Christina Hästesko-Fortuna bodde i Tenala i Finland åtminstone mellan åren 1684-1736. Hon vistades årena 1713-16 i Sverige pga stora fredet. Hon var gift med ryttmästare Diedrich Reincke som var från Sverige (far Oswald Reincke och mor Ursula Möller, dom kan man hitta från stora svensk släktboken, dom hade tyska rötter). Anna Christina och Diedrich hade åtminstone 9 barn och yngsta av dom Margaretha Reincke (f. 29.6.1700 i Tenala Svenskby) var gift med Anders Hästesko af Målagård (f. 1674, nr 187 tab 28).
Jag hittade inte Anna Christina från Hästesko-Fortuna adelstavlor men jag undrar om hon sku vara dottern av Lorentz Hästesko-Fortuna (nr 286, tab 2) och Ingeborg Margareta Körning. Stämmer detta? Jag hittade Anna Christina från olika böcker men ingen visste säkert hennes origin. Någon hade blandat henne med Anna Christina Hästesko-Fortuna (dottern av Jacob Hästesko-Fortuna, tab 12) som var gift med Sigfrid Rappengren.
Från Tenala Sockens histori -boken hittade jag märkningar om Anna Christina och Diedrich Reincke. Dom hade privat lärare för barnen (s. 200, bok I) och dom bodde först i Pargas gård (s. 189, bok I).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.