1700-luvun vehkalahtelaisia sukuja ja sen semmoista

[M.Sjostrom]

toisesta ketjusta poimittua:


Ohessa hyvin lyhyt lukkari Aleksanteri Samuelinpojan (Walkianus) jälkipolvitiedosto.

Minulla on jo pidempään ollut (mielestäni hyvä) teoria, että lukkari Alesanteri Samulinpoika olisi myös omannut pojan, nimeltään Eerikki Aleksanterinpoika 'Samuels', joka tuli elämänsä loppupuolella mainituksi lisänimellä/sukunimellä Hjelt, päätti päivänsä eläköityneenä sotilaana ja kapakanpitäjänä Koukon knaappitilan isäntänä, ja olisi ollut kolmasti naimisissa, ensimmäinen vaimo Iitistä, kolmas Valkealasta, ja asunut loppupuoliskon elämästään Vehkalahdella - ensin (Husu)Pyölissä, sitten Salmenkylässä.
Tässä jotain puolen vuoden takaisia mietteitäni tämän esivanhempani pyörimisistä:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=25711&postcount=1

[M.Sjostrom]

Eerikki Aleksanterinpojalla -Hjelt-nimisellä- oli, muun muassa, (kolmannen avionsa kautta) pojantytär Anna Beata Niilontytär, Hjelt/Kouko, joka oli esivanhempiani:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00527673&tree=LEO

[M.Sjostrom]

Yrjö Hiiro tai Hiironen on voinut tulla Vehkalahdelle vaikkapa Karjalankannaksen suunnalta, sillä Lagus kirjoittaa Viipurin historiassaan kämnerinoikeuden tp. jäsenen Henrik Hoppiaisen Maria Vilpuntytär -nimisestä puolisosta, jonka lukuisista edellisistä aviomiehistä yksi oli Heikki Hiiroin. [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia, osa II:1, Det Finska Elementet. Wiborg 1895. s. 100].

Yrjön (Hiiro eli ei) puolisoksi olen merkinnyt Johanna Iisakintytär Lahden, mutta en ole itse tarkistanut tietoa alkup. lähteistä.


Korhonen (Vehkalahden pitäjän historia II s 397) uskottelee, että nimi Hiiro olisi kuulunut jo 1600-luvusta alkaen tuolle sivattilaiselle tilalle (mm Olavin Matinpoika, tilan viljelijä noin 1720-luvulla, olisi jo saanut Hiirosen nimen), ja pikemminkin pyörähtänyt tilalle 1700-luvun puolivälissä tulleille Yrjönpoika-lampuotiveljeksille silloin, kun sitä ryhtyivät asumaan - ei niin kovin pitkäksi aikaa.

Onko siis aikalaislähdenäyttöä että esi-isäsi Yrjö (jonka en edes ymmärrä olleen viljelijänä ko sivattilaistilalla) olisi ollut Hiiro/Hiironen ?

[M.Sjostrom]

.... Eerikki Aleksanterinpoika 'Samuels', joka tuli elämänsä loppupuolella mainituksi lisänimellä/sukunimellä Hjelt, päätti päivänsä eläköityneenä sotilaana ja kapakanpitäjänä Koukon knaappitilan isäntänä, ja olisi ollut kolmasti naimisissa, ensimmäinen vaimo Iitistä, Valkealasta, ja asunut loppupuoliskon elämästään Vehkalahdella - ensin (Husu)Pyölissä, sitten Salmenkylässä.


25.9.1722 Eerikki 'Samuels' nai Iitistä Saara Mikontyttären: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1759231

1.10.1723 Eerikki Aleksanterinpoika 'Samuels'ille ja tämän vaimolle (Saaralle) syntyy tytär Valkealan Oravalassa: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584262
* 'sukunimi' Samuel on komeasti peräti alleviivattuna esillä Eerikin nimen oikeastaan lopussa

18.8.1726 Eerikille ja Saaralle syntyy Valkealan Oravalassa taas tytär: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584520

21.7.1737 Eerikki Aleksanterinpojalle ja tämän vaimolle Saara Mikontyttärelle (jotka ovat Vehkalahden Husupyölin asukkeja), syntyy poika: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8711029

jossain tällä välillä Saara Mikontytär varmaaankin kuolee

Korhosen (pitäjänhistoria) mukaan, Eerikki Aleksanterinpoika Jeltti osti Koukon tilan v.1746 Antti Helleniukselta.

26.4.1747 Eerikki Aleksanterinpoika (tässä kohtaa jo Vehkalahden Salmenkylän asukki) vihitään Valkealassa Kirsti Niilontyttären kanssa, joka oli Kouvolan kylän Engelbrektilän/Imprehtilän talosta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8609099

6.-8.3.1750 Eerikki Aleksanterinpoika Hieltelle ja tämän vaimolle Kirsti Niilontyttärelle syntyy kaksoset (pariskunta on Vehkalahden Salmenkylän asukkeja)
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8713044

16.3.1750 kuoli Kirsti Niilontytär, emäntä Salmenkylän Hielte: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8690964

4.6.1750 Eerikki Aleksanterinpoika, leskimies Salmenkylästä, vihitään leskivaimo Beata Jaakontyttären kanssa. Beata oli kotoisin Liikkalasta, oli ensin ollut naimisissa pohjois-Vehkalahdella Viialan kylän Tynnilässä/puustellissa; vihkiminen: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8740078

2.3.1751 Eerikki Aleksanterinpojalle ja tämän vaimolle Beata (Jaakon)tyttärelle (asuvat Salmenkylän Koukon knaappitilaa) syntyy poika: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8713216

28.7.1752 Eerikki Aleksanterinpojalle ja tämän vaimolle Beata Jaakontyttärelle (asuvat Koukon knaappitilaa) syntyy poika: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8713499

9.2.1755 Eerikki Aleksanterinpojalle ja tämän vaimolle Beata Jaakontyttärelle (asuvat Koukon knaappitilaa) syntyy tytär: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8714030

7.7.1757 Eerikki Aleksanterinpojalle ja tämän vaimolle Beata Jaakontyttärelle (asuvat Vehkalahden Salmenkylässä) syntyy poika: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8714562

4.5.1760 Eerikki Aleksanterinpojalle ja tämän vaimolle Beata Jaakontyttärelle (asuvat Koukon knaappitilaa Salmenkylässä) syntyy poika, esi-isäni: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8715215

6.10.1762 Eerikki Aleksanterinpojalle ja tämän vaimolle Beata Jaakontyttärelle (asuvat Koukon knaappitilaa) syntyy tytär: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8715752

Eerikki Aleksanterinpoika lienee ollut syntynyt v.1700 tienovilla. Sopinee ihan hyvin Aleksanteri Samulinpojan ja Aune Yrjänäntyttären (joka kuoli 29.11.1748 Valkealassa, väitetty kuollessaan 76-v ikäiseksi) lapseksi...

[Bodniemi37]

Korhonen (Vehkalahden pitäjän historia II s 397) uskottelee, että nimi Hiiro olisi kuulunut jo 1600-luvusta alkaen tuolle sivattilaiselle tilalle (mm Olavin Matinpoika, tilan viljelijä noin 1720-luvulla, olisi jo saanut Hiirosen nimen), ja pikemminkin pyörähtänyt tilalle 1700-luvun puolivälissä tulleille Yrjönpoika-lampuotiveljeksille silloin, kun sitä ryhtyivät asumaan - ei niin kovin pitkäksi aikaa.

Onko siis aikalaislähdenäyttöä että esi-isäsi Yrjö (jonka en edes ymmärrä olleen viljelijänä ko sivattilaistilalla) olisi ollut Hiiro/Hiironen ?

Kuoliniästä laskettuna noin 1723 syntynyt Jaakko-niminen Yrjönpoika (Hiiroksi tai Hiiroseksi Tompuri häntä käsikirjoituksessaan kutsuu), jolla oli mukanaan veljet Juho (s. 1728) ja Erkki (s. 1729, esi-isäni), oli yksi niistä kolmesta vehkalahtelaisestä talonpojasta, jotka.... Jaakko maksoi yhden kolmasosan Virolahden Alapihlajan Halfbjörnin tilan hinnasta, joten päättelen, että hän ei ole voinut olla ihan tyhjätaskukaan, vaan oli ilmeisesti ansainnut rahansa jotain työtä tekemällä? Noin tarkat tiedot kuin Tompurilla on Halbjörnin tilan siirtymisestä vehakalahtelaismiehille ovat ymmärtääkseni olleet löydettävissä vain kauppakirjasta?

Tompuri on tunnetusti mm. litteroinut (onko oikea termi?) Virolahden varhaisimmat henkikirjat (ovat Virojoen kirjastossa), jota arvelen hänen perehtyneen yhtä tarkasti myös Vehkalahdelta saatavissa olleisiin aikalaislähteisiin.

[M.Sjostrom]

Kuoliniästä laskettuna noin 1723 syntynyt Jaakko-niminen Yrjönpoika (Hiiroksi tai Hiiroseksi Tompuri häntä käsikirjoituksessaan kutsuu), jolla oli mukanaan veljet Juho (s. 1728) ja Erkki (s. 1729, esi-isäni), oli yksi niistä kolmesta vehkalahtelaisestä talonpojasta, jotka.... Jaakko maksoi yhden kolmasosan Virolahden Alapihlajan Halfbjörnin tilan hinnasta, joten päättelen, että hän ei ole voinut olla ihan tyhjätaskukaan, vaan oli ilmeisesti ansainnut rahansa jotain työtä tekemällä? Noin tarkat tiedot kuin Tompurilla on Halbjörnin tilan siirtymisestä vehakalahtelaismiehille ovat ymmärtääkseni olleet löydettävissä vain kauppakirjasta?

Tompuri on tunnetusti mm. litteroinut (onko oikea termi?) Virolahden varhaisimmat henkikirjat (ovat Virojoen kirjastossa), jota arvelen hänen perehtyneen yhtä tarkasti myös Vehkalahdelta saatavissa olleisiin aikalaislähteisiin.

en minä väitä, etteikö noilla kolmella veljeksellä olisi hyvinkin voinut olla Hiiron nimi jo kun 1753 osallistuivat puolikarhun ostoon. Olivathan he jo muutaman vuoden viljelleet ja asuneet Sivatin Hiirosta.

Mutta kyseenalaistan sen, onko Yrjönpoikien isällä Yrjöllä ollut mitään tekemistä Hiiron kanssa - tai sen nimeä.
Eihän ostajien, Yrjönpoikien, ISÄN nimenomainen mainitseminen ja millään nimellä, ollut kai mitenkään tarpeen 1753 kauppakirjassa. elikö papparainen ylipäänsä enää silloin...

[Bodniemi37]

Eihän ostajien, Yrjönpoikien, ISÄN nimenomainen mainitseminen ja millään nimellä, ollut kai mitenkään tarpeen 1753 kauppakirjassa. elikö papparainen ylipäänsä enää silloin...

Ei kaiketi Tompuri siteeraamassani tekstissä isää mainitsekaan, vaan kolme veljestä, joiden isännimi oli Yrjö eli Jöran. Myöhemmin olen sitten merkinnyt muistiin tämän isän puolisonkin nimen, kuten yhdessä aiemmassa viestissäni ilmoitin ihan varta vasiten, jotta saisin joltakulta foorumilaiselta lisävinkkejä hänen henkilöydestään :). Vaan ei tunnu foorumilla meidän lisäksemme olevan muita Vehka- (ja Virolahden) suvuista kiinnostuneita.

Katselin vielä muistiinpanojani. Toisella sukututkijafoorumilla pohdiskeli yksi kirjoittaja vuonna 2007, josko Yrjön puoliso Johanna oli Antti Iisakinpoika Lahden sisar, jolloin Jaakko Yrjönpoika veljineen olisi ollut ikään kuin sukulaismiehenä mukana siinä Lahden johtamassa kolmen vehkalahtelaisen jne. Samainen kirjoittaja oli samaa mieltä kuin sinä eli että Yrjö ei kuulunut Sivatin Hiirossa aikaisemmin asuneeseen sukuun.

[Bodniemi37]

Eerikki Aleksanterinpoika lienee ollut syntynyt v.1700 tienovilla. Sopinee ihan hyvin Aleksanteri Samulinpojan ja Aune Yrjänäntyttären (joka kuoli 29.11.1748 Valkealassa, väitetty kuollessaan 76-v ikäiseksi) lapseksi...

Eerikki Aleksanterinpojan Valkealassa syntyneiden lasten kummit eivät ole päätyneet tiedostooni, joten ovat olleet kaikki talonpoikaissuvuista. Sen sijaan löysin kyllä Eerikin sisarten Marketan ja Katariinan kummit:

Marketta 1708.01.31.
Kummit: Hr Thomas Riemonius, Pastorskan Mad. Catharina Johansdotter och jungfru Anna Nircko

Katariina Walkiana 1716.06.11.
Kummit: Pastorn Hr Gabriel Castelius, Jonas D. Hirn, Samuel Nyberg, Madam Margaretha Ithimaea, Madam Marja Nicandra och Elisabetha Paulina

[M.Sjostrom]

*olettaen*, että olisivat Eerikin (josta 'Samuel'-lisänimeä käytetty jopa alleviivaten) sisaruksia,

22.12.1721 Valkeala: Marja Aleksanterintytär [Samuels] menee naimisiin Mikael Holmoffin kanssa: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8608406



Marketta 1708.01.31.
Kummit: Hr Thomas Riemonius, Pastorskan Mad. Catharina Johansdotter och jungfru Anna Nircko


kastemerkintä: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8583197

8.1.1726: Marketta Aleksanterintytär [Samuels] meni Hoffman-naimisiin: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8608520

19.5.1746: Marketta Aleksanterintytär [Samuels] meni Procopaeus-naimisiin: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8609069

...

Katariina Walkiana 1716.06.11.
Kummit: Pastorn Hr Gabriel Castelius, Jonas D. Hirn, Samuel Nyberg, Madam Margaretha Ithimaea, Madam Marja Nicandra och Elisabetha Paulina

kastemerkintä: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8583744

7.9.1739 Valkeala, Katariina Walkiana meni namisiin Juhana Vireniuksen kanssa: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8608856

[M.Sjostrom]

Eerikki Aleksanterinpojan Valkealassa syntyneiden lasten kummit eivät ole päätyneet tiedostooni, joten ovat olleet kaikki talonpoikaissuvuista. Sen sijaan löysin kyllä Eerikin sisarten Marketan ja Katariinan kummit:

Marketta 1708.01.31.
Kummit: Hr Thomas Riemonius, Pastorskan Mad. Catharina Johansdotter och jungfru Anna Nircko

Katariina Walkiana 1716.06.11.
Kummit: Pastorn Hr Gabriel Castelius, Jonas D. Hirn, Samuel Nyberg, Madam Margaretha Ithimaea, Madam Marja Nicandra och Elisabetha Paulina

Onko sinulla kummiluetteloita näistä kastetapahtumista?
Mainitaanko Eerikki Aleksanterinpoikaa taikka Saara Mikontytärtä kummeina?

Holmoff-perhe:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584126
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584321
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584442
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584741
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8585225
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8585639
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8586258
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8586868

Hoffman-perhe:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584545
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8584751
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8585008
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8585565
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8586017
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8586400

Virenius-perhe:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8586607
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9123553

-----

tässä näyttäisi kuolleen Holmoffin leski Marja: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8569710

[Bodniemi37]

7.9.1739 Valkeala, Katariina Walkiana meni namisiin Juhana Vireniuksen kanssa: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8608856

Wireniusten jälkipolvia (aik. mainitsemiltani toisen foorumin kirjoittajilta osittain omittua tietoa jälleen) minulla sitten on vähän enemmänkin eli nyt pitäisi oikeastaan kääntää laivan kokka kohti Karjala-foorumia:

Johan Wireniuksen veli Tuomas oli talollinen ja pistooliseppä. Hänen pojastaan Mikaelista tuli lopulta Muolaan kirkkoherra (1793-1801). Mikael Wireniuksen tyttäristä (nämä ovat aivan omia tutkimuksiani, pääosin varmistamatta alkup. lähteistä) Juliana Maria oli naimisissa metsänhoitaja Henrik Jakob Dalinin kanssa. Tämä syntyi mielestäni 27.7.1791 Vehkalahdella kaupunginpalvelija Paavo Talinin ja Maria Jakobintytär Hertzin poikana [vrt. Tertti, Aarno. Viipurin Hertz-suku. SSV 42(1986), s. 93-143]. Savitaipaleen lukkari Wilhelm Dalin oli nähtävästi Henrik Jakob Dalinin veli.

Omiin tutkimuksiini läheisemmin littyy Mikael Wireniuksen toinen tytär Katarina Wilhelmina Wirenius, jonka puoliso Woldemar Henning oli esisetäni, Hiitolan pitkäaikaisen nimismiehen Elias Strandmanin tyttärenpojan Wilhelm Eberhard Falckin lanko.

Tästä "meidän" pienestä Hiitolan Falck-suvusta ovat ällistyksekseni kirjoitelleet niin Yrjö Blomstedt kuin Åke Backströmkin. Viimeksi mainitun artikkeli (von) Falck [Gentes Finlandiae III] alkaa näin: "I nära samarbete med den eminente kännaren av samtliga Falck-släkter i Finland, överingenjören Henrik Falck, har jag påtagit mig uppgiften att undersöka och i mån av möjlighet komplettera den av Blomstedt i hans Ättartavlorl behandlade finska adliga ointroducerade ätten von Falck. Härvid har den sk. Hiitola-släkten Falck, av vilken den adliga ätten utgör en gren, ingående undersökts av Henrik Falck, som har för avsikt att i tryck utgiva sina undersökningar, exklusive den adliga ätten...." ja päättyy tällaiseen johtopäätökseen: "Slutresultatet synes vara, att Hiitola-släkten Falck, inklusive den adliga ätten von Falck, är en utomäktenskaplig förgrening av en tidigare utredd Hollola-släkt Falck, vars äldsta kända medlem var kronofogden Matias Eriksson Falck."

Blomstedtin mukaan Falck-suvun aateloitu haara sammui suvun viimeisen naispuolisen jäsenen kuollessa Suomessa, mutta Backström sai selville, että aateloidun vara-amiraali Petter Georg (von) Falckin yksi tytär avioitui kahdesti, ensin espanjalaisen ja sitten italialaisen aatelismiehen kanssa. Toisen tyttären aviopuoliso oli ranskan kansalainen, markiisi de Puisaye. Avioliitot solmittiin 1800-luvun lopulla. En ole löytänyt näitä sukuja Leo van de Pasin tietokannoista.

[M.Sjostrom]

Tästä "meidän" pienestä Hiitolan Falck-suvusta ovat ällistyksekseni kirjoitelleet niin Yrjö Blomstedt kuin Åke Backströmkin. Viimeksi mainitun artikkeli (von) Falck [Gentes Finlandiae III] alkaa näin: "I nära samarbete med den eminente kännaren av samtliga Falck-släkter i Finland, överingenjören Henrik Falck, har jag påtagit mig uppgiften att undersöka och i mån av möjlighet komplettera den av Blomstedt i hans Ättartavlorl behandlade finska adliga ointroducerade ätten von Falck. Härvid har den sk. Hiitola-släkten Falck, av vilken den adliga ätten utgör en gren, ingående undersökts av Henrik Falck, som har för avsikt att i tryck utgiva sina undersökningar, exklusive den adliga ätten...." ja päättyy tällaiseen johtopäätökseen: "Slutresultatet synes vara, att Hiitola-släkten Falck, inklusive den adliga ätten von Falck, är en utomäktenskaplig förgrening av en tidigare utredd Hollola-släkt Falck, vars äldsta kända medlem var kronofogden Matias Eriksson Falck."


Oijoi.
Taas piirit pienet pyörivät.
Olettaen että Berend Gardimeisterin äitinä oli tuon Matias Erkinpoika Falckin tytär, siinä tapauksessa minäkin polveudun sanotuista Falckeista.
Ja tämähän liittyy aivan suoraan Vehkalahteen, sillä polveutuminen kulkee erään Gardimeisterin tyttärentyttären Vehkalahdelle siirtymisen kautta....


---
varoitus:
seuraavassa on irvailua, joka saattaa loukata joitakuita - etenkin jos polveutuu ranskalaisesta tai italialaisesta pikkuaatelista

...tytär avioitui kahdesti, ensin espanjalaisen ja sitten italialaisen aatelismiehen kanssa. Toisen tyttären aviopuoliso oli ranskan kansalainen, markiisi de Puisaye. Avioliitot solmittiin 1800-luvun lopulla. En ole löytänyt näitä sukuja Leo van de Pasin tietokannoista.

Ranskassa ja Italiassa pikkuaatelia on kovin runsain määrin.
On kuultu sanottavan, että keskiajan jälkeen, ranskalaisia kreivejä on kolmetoista tusinassa. Ja suunnilleen samoin italialaisiakin.

niin, van de Pas ei ymmärtääkseni ole jaksanut syöttää materiaaliinsa jos vaikka mitä vähäisiä italialais- ja ranskalaissukuja. Kun niitä on niin halvatun paljon.

Suomalaisista ja ruotsalaisista aatelin ylhäisempiin osiin kuuluu väki, joka on varustettu ehkä hieman vaatimattomammilla arvonimillä - mutta on ylhäisaatelia, verrattuna noihin 'kolmetoista tusinassa'.

Minusta on näyttänyt että ranskalaisista ja italialaisista, viime vuosisadoilta systemaattisesti van de Pas'n aineistoon ovat päässeet herttuasuvut ja tärkeät ruhtinaat...
Eli, siinä on jokin 'roskaväkisuodatin'.
Muutenkin van de Pas'n materiaali esittelee yleisesti tällaista ylhäisaatelia :)

[Bodniemi37]

Eli, siinä on jokin 'roskaväkisuodatin'.


Roskaväkeähän ne, kaksi markiisia ja yksi paroni...

[Bodniemi37]

Onko sinulla kummiluetteloita näistä kastetapahtumista?

Liitteenä lyhyt luettelo. Virolahden kummilistoja en ole vielä käynyt läpi.


Mainitaanko Eerikki Aleksanterinpoikaa taikka Saara Mikontytärtä kummeina?


En ole merkinnyt talonpoikaisia kummeja luetteloihini. Olen ilmeisesti ilmeisesti arvellut Eerikki Aleksanterinpojan ja Saara Mikontyttären kuuluneen tähän ryhmään.

[Bodniemi37]

Oijoi.

....tuon Matias Erkinpoika Falckin...



Mainitsinkin jo Wilhelm Eberhard Falckin, jonka poika aateloitu vara-amiraali Peter Georg Falck oli. Digiarkiston Lappeen ja Lappeenrannan kastetuista löysin myös Wilhelm Eberhardin kastemerkinnän:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappeenranta_ja_lappee/syntyneet_1758-1785_tk955/121.htm

29.1.1777 Lappeenrannassa kastettiin Guldarb: Carolus Falek Catharina Strandman Wilhelm Eberhart
Kummit: Carl Gustaf von Dellvig, Studiosen Abr: Langell, Capitainskan Helena Christina v: Güterbock, Fröken Anna Christina Dorothea v: Dellwig.

Jumaluusopin opiskelija Abraham Langellkin kuuluu tutkittaviimme, sillä hänen äidillään Maria Helena Gröönillä oli Karl-niminen veli, tutkijakumppanini esi-isä.

Olen käynyt läpi myös Hiitolan kastettujen luetteloiden kummilistoja. Kultatyöntekijä (myöhemmin Lappeenrannan palomestari) Karl Falckin oletettu isä (Henrik Falck ja Åke Backström), Matias Falckin pojanpoika Karl Gustaf Falck näyttää asuneen vähänaikaa myös Hiitolassa:

17.4.1752 26.4.1752 Kilpola Simon Kiuru Laurentius
Kummit: Cornetten Carl Falck, Simon Lattu, Walborg Langin

23.1.1753 31.1.1753 Kilpola Fridrih Turck Carolus
Kummit: Hr Inspector Falck, Hr Sacellan Joh. Laurenius, Fru Falkskan

[Bodniemi37]

Olen käynyt läpi myös Hiitolan kastettujen luetteloiden kummilistoja.
Wilhem Eberhard Falckin äidin Katarina Strandmanin yhden kummin myötä pääsen ikään kuin palaamaan Kymenlaakson juurilleni :):

6.8.1755 kastettiin Hiitolassa silloisen siltavoudin, myöhemmin nimismiehen Elias Strandmanin (HisKissä Strauman, alkutekstissä Stranman) Katarina-tytär. Kummit olivat: Stud: Joh: August: Krook, Peter Tukia, Madame Christina Ithimea, Inspectorskan Brigitha Elisabetha Spenner.

Samoihin aikoihin madame Ithimaean kanssa Hiitolaan näyttävät muuttaneen Kristina Sofia Dannenberg, vuodesta 1744 kirkkoherra Johan Deutschin pso 2:o, ja Katarina Dannenberg, joka toimi ensimmäisen kerran kastedostajana joulukuussa 1748. Katarina Dannenberg vihittiin Hiitolassa 29.6.1759 Parikkalan kirkkoherran Matthias Reinholdus Europaeuksen kanssa (tämän 2. avio).

Maaliskuussa 1744 vilahtaa kummina Hiitolassa myös Anna Maria Dannenberg, jonka sotkuisesta tittelistä en ole saanut selvää. Otaksun, että hän oli sääminkiläisen ratsutilallisen Gabriel Mahlbergin 11.10.1739 Rantasalmella vihitty puoliso, jota Hormia pitää Mahlberg-artikkelissaan [Genos 24(1953), s. 114-116] Rantasalmella asuneen rummunsoittaja Nils Dannenbergin sisarena mutta jota itse pidän em. madame Kristina Ithimaean ja Nils Dannenbergin vanhimapana tyttärenä.

Anna Maria ja Kristina Sofia Dannenbergin kastemerkintöjä en ole löytänyt Rantasalmen kastettujen luettelosta. Katarina Dannenbergin kummit 25.1.1733 olivat : Pastor Anders Norgreen, Fru....Herkepaa, Fru Lieut: Rebecka Mentzer.

Kristina Ithimaean isä oli todennäköisesti Rantasalmen historian kirjoittajan Arvo M. Soinisen mukaan Asikkalan kylässä 1600-luvun lopulla talon omistanut silloinen kornetti Peter Ithimaeus. Hänet mainitsee Ekmankin artikkelissaan Turun Ithimaeus-suku [Genos 24(1953), s. 30-36]: "...korpraali Peter Gabrielinpoika Ithimaeus mainitaan kummina Hiitolassa 1691, ehkä sama kuin Lewenhauptin mainitsema Karjalan ratsuväkirykmentin kapteeniluutnantti Petter Ithimaeus, joka kaatui Gemauerthofin luona 16.7.1705." Arvattavasti noin 1660-1665 syntyneen Petter Ithimaeuksen vanhempina tulevat kyseeseen oikeastaan vain Virolahden kappalainen Gabriel Bartholdi Ithimaeus ja puolisonsa Kristina Kristianintytär Timmerman, jonka suvulta kapteeniluutnantiksi ylenneen Peter Ithimaeuksen etunimi näyttäisi periytyneen.

[filip]

Koskee Hiitolan Falck sukua.

Olen tutkinut mahdollisia Skaran- ja Linköpingin piispa Erik Falckin jälkeläisten sukuja.

Parhaillaan tarkistetaan Family Tree Dna yrityksen palvelun kautta kahden oletetun piispan isälinjaisen suvun edustajien DNA-näytteitä.
Tarkoituksena on selvittää onko ko. suvuilla yhteinen kantaisä oikeaan aikaan eli onko yhteinen esi-isä ko.piispa.

Ensimmäisen näytteen on antanut ruotsalaisen Falck suvun jäsen. Ko suku olettaa sukunsa polveutuvan piispan Hans nimisestä pojasta; toisen näytteen on antanut Sipoon Falck suvun jäsen. Tämän suvun oletamme polveutuvan piispan Bengt nimisestä pojasta, joka toimi Turun linnassa sotilastehtävissä Juhana herttuan ja Sigismundin vallassa oloaikana ja joka mestattiin Kaarle herttuan toimesta.
Bengtillä oli Johan niminen poika (Hildebrand, Hausen) ja tällä poika Erik Falck (Narvan kirkkoherra) ja hänellä poika kapteeni Hans Eriksson Falck kirkkoherran ensimmäisestä aviollitosta.

Ko. Bengtillä oli Johanin lisäksi Simon niminen poika, jolle syntyi Erik niminen poika, jonka oletan olleen Mathias Eriksson Falckin isä.

Olisi hienoa, jos joku mieslinjainen Falckien Hiitolan haaran jälkeläinen voisi tilata Family Tree DNA:sta Y DNA 67 markerin näytteen. Siten saisimme tarkistettua onko kaikilla kolmella suvulla sama kantaisä eli piispa. Näytteen analysointi maksaa n. 200 euroa.
Jos eo. ei tärppää saattaa kuitenkin muiden Falck sukujen tulosten vertailun kautta selvitä keitä Falckeja Hiitolan Falckit ovat.

Ter. Filip

[tkukkonen]

Carl Gustav Falck oli ainakin viiden aviottoman lapsen isä Ruokolahdella Härskinsaaren suunnalla, siis Saimaan itälaidalla. Polveudun yhdestä näistä naislinjan kautta. En tiedä yhtään säilynyttä mieslinjaa. Niitä voi ehkä löytyä. Tämä kornetti C G Falck * 1694 + 1776 on ehkä käynyt Porvoon piispan puhuttelussa Henrik Falckin tutkimusten mukaan. Jos tuosta tapaamisesta olisi jotakin konkreettista taustamateriaalia, niin sieltä ehkä voisi löytää miespuolisten äpärälasten nimiä. Samoin Savitaipaleen ja Taipalsaaren suunnassa syntyi pikku-Falckeja edelleen tuo Henrik Falckin tutkimuksen mukaan. Onko nyt sitten kaikki miessukuhaarat jo kammattu tiheästi, en osaa sanoa. Pidän peukkuja asian selvittämisen puolesta.

[Bodniemi37]

Tämä kornetti C G Falck * 1694 + 1776 on ehkä käynyt Porvoon piispan puhuttelussa Henrik Falckin tutkimusten mukaan. Jos tuosta tapaamisesta olisi jotakin konkreettista taustamateriaalia, niin sieltä ehkä voisi löytää miespuolisten äpärälasten nimiä.

Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokannan mukaan Porvoon tuomiokapitulin istuntopöytäkirjoja on tallella vuodesta 1725 lähtien, joten hyvällä onnella...

Kornetti Falckin avioliiton ulkopuolella syntyneistä (oletetuista) pojista Matts ja Carl Falck kuuluvat kiistämättä oman tutkimuksemme piiriin. Matts Falckilla ja hänen ilmeisesti noin 1755 Savitaipaleella vihityllä puolisollaan Katarina Hanalla oli tutkimuksieni mukaan Anders-niminen poika, joka oli naimisissa Hiitolan nimismiehen Elias Strandmanin Kristina-tyttären kanssa. Anders Falckilla ja Kristina Strandmanilla oli viisi poikaa, joista kolme kuoli lapsina. Elias- ja Wilhelm Eberhard -nimisten poikien kuolinmerkintöjä en ole toistaiseksi onnistunut löytämään, mutta uumoilen, että hekin menehtyivät pieninä.

Carl Falck oli aviossa Anders Falckin kälyn Katarina Strandmanin kanssa. Parilla oli kaksi Lappeenrannassa 1770-luvulla syntynyttä poikaa, joista toinen ilmeisesti menehtyi pienenä (kuolinmerkintää en ole löytänyt). Wilhelm Eberhard -niminen poika jatkoi sukua. Hänen ja puolisonsa Anna Charlotta Henningin lukuisista lapsista vain tytär Fredrika Elisabet ja poika Peter Georg näyttäisivät eläneen aikuisikään saakka. Vara-amiraaliksi ylennyt Peter Georg Falck avioitui kahdesti ja hänen lapsensa syntyivät Pietarissa. Hänet korotettiin 18.12.1875 keisarillisella käskyllä aatelissäätyyn Suomessa (hänen kuoltuaan ei sukua introdusoitu Suomen ritarihuoneeseen).

Yrjö Blomstedtin tutkimuksia (SSV 37) täydentäneen Åke Backströmin mukaan Peter Georg (von) Falckin sukuhaara sammui mieskannaltaan Ranskan kansalaisuuden ottaneen pojan, eversti Alexander Konstantin (von) Falckin kuollessa naimattomana Ranskassa (Fontainebleau) 28.1.1934. (Sukuhaaran viimeinen vihanta oli Helsingissä naimattomana 15.2.1968 kuollut Olga Emilia (von) Falck.)

[Kirjallisuutta: Falck, Henrik, Släkterna Falck i Hollola. Genos 43(1972), s. 102-111; Blomstedt, Yrjö, (von) Falck. SSV 37(1957-1959), s. 77-79; Backström, Åke, (von) Falck. Gentes Finlandiae III (1975), s. 142-145; SKS/Biografiakeskus, Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809-1917, http://dbgw.finlit.fi/kenraalit/]

Terveisin,