Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jämsä/Juho Yrjönpoika s. 1706? Jämsä k. 6.12.1780? Längelmäki
Olen päässyt hauissani mieheni esivanhemmissa tähän:
Iisakki Juhonpoika talollinen Länkipohja Yli-Laurila s. 7.9.1741 Längelmäki Länkipohja k. 2.12.1801 Längelmäki Länkipohja Yli-Laurila
pso Sofia Heikintytär
Iisakin isä Juho Yrjönpoika Jämsästä, talollinen Längelmäki Länkipohja Yli-laurila s. 1706? Jämsä k. 6.12.1780? Längelmäki Länkipohja Yli-Laurila
pso vihitty 9.4.1728 Längelmäki Liisa Heikintytär s. 26.11.1719 Längelmäki Wilkilä k. 18.2.1791 Längelmäki Länkipohja Yli-laurila
Olen yrittänyt Jämsän rippikirjoista saada selville Juho Yrjönpojan isää, mutta hoksottimet eivät riitä. Längelmäeltähän ei ole digiarkistossa saatavana kuin yksi rippikirja.
Olen "kauhiast" yllättynyt, että appiukkonikin juuret johtavat Jämsään, josta myös anoppini juuret alkavat.:confused:
Voisiko joku ystävällisesti auttaa minua löytämään tuon Juho Yrjönpojan, vai olenko jo Iisakin syntymäpaikassa mennyt hakoteille??
Terveisin:)
Tämä voisi auttaa:
Lähde: http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Langelmaentuomiokirjoja.pdf
Längelmäen ja Keuruun syyskäräjät 7-8.10.1737
s 52v - B:n Henrik Jöransson, som ½ af Laurila h:net i Längipåhia besitter, har i brist af manshielp tagit drängen Johan Jöransson ifrån Hassila by i Jämbsä s:n, som will gifta sig med des dotter Lisa Henriksd:r. Johan är berättigad efter Henriks död till ½ Laurilas besittning.
Längelmäen rippikirjoista en löytänyt mitään merkintää siitä, mistä Juho Yrjönpoika tuli (kirjattu Laurilaan ilman kommentteja). S.aika rk:n mukaan 23.6.1706.
Liisan ja isänsä Heikki Yrjönpojan esipolvia minulla on jonkin verran, itse olen Heikin yhden sedän ja kahden tädin jälkeläisiä (Jussi, Kirsti ja Sofia Martinlasten Vilkkilä jälkipolvia siis:D:)
Juu, täälläpäin tuntuu olleen tosi pienet piirit, 3/4 isovanhemmistanikin on keskenään useampikertaisia sukulaisia, ainakin isänäidillä ja äidinisällä menee juuret myös Jämsään...
Terveisiä aurinkoiselta Tampereelta,
Sanna B.
Hei Arla,
Isaac Johansson on 1740 alkavassa rippikirjassa Längelmäen Länkipohjan Laurilan 2. talon vävyn Johan Jöranssonin ja vaimonsa Lisa Henricsdr:n poikana. Syntymäaikaa ei tuossa rippikirjassa mainita.
Isäntänä talossa on Henric Jöransson, vaimo Anna Simonsdr.
1746-1751 rippikirjassa Laurilan 2. talon isäntänä on Johan Jöransson s. 23.6.1706, vaimo Lisa Henricsdr. s. 26.11.1719.
Heillä poika Isacus s. 7.9.1741.
Inh. Henric Jöransson s. 20. 12. 1690
hru Anna Simonsdr kuolee
1752 alkavassa rippikirjassa Isac ei ole enää vanhempiensa kanssa Laurilan talossa.
Henric Jöranssonilla on uusi vaimo Walborg Gust.dr s. 28.4.1704
Tästä ei nyt selviä mitään Johan Jöranssonin vanhemmista eikä Jämsästä, mutta sentään tarkempi syntymäaika Johanille.
t. Päivi V.
Siinä 1752-1757 rippikirjassa ei jostain syystä mainita ollenkaan lapsia:confused: (muissakaan taloissa, vai olenko ihan hakoteillä?)
Iisakki sisarineen (ja vanhempineen) löytyy taas 1758-1764 rippikirjasta. Tähän on merkitty myös jo Iisakin vaimo Sofia Heikintytär, mutta ikävä kyllä ilman mitään viitteitä... Ei edes s.aikaa, eikä tässä kirjassa ole hänelle merkittynä ehtoolliskäyntejäkään.
1764-1771 kirjassa Sofian s.ajaksi on merkitty vain vuosi 1740. Hän ja Iisakki siis tässäkin kirjassa Laurilassa.
t. Sanna
Antti Järvenpää
19.03.09, 16:43
Jämsän Hassilan vanhin rippikirja on
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1726-1746_tk445/12.htm
vaikka ei tuo taida auttaa yhtään eteenpäin.
Toinen on SAYL Hassila http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=444138
mutta ei tuokaan paljoa lisävalaistusta tuo. Joka tapauksessa tuo Sanna B:n esiinkaivama tieto, kertoo, että Hassista tämä Juho Yrjönpoika on tullut. En itse ole Hassin kylän tuntijoita, mutta Jämsässä kyllä näitä on, joten luultavasti joku vielä pystyy kertomaan voisiko tämä Juho olla vaikkapa Hassin Yrjö Simonpojan poika.
Hei!
Kannattaa vielä katsoa SAYL Jämsä vv 1674- 1693 sekä 1694-1713 Hassila. Edellisessä viestissä on jälkimmäisen osoite suoraan linkkinä.
VV 1674-93 Hassila isäntänä näyttäisi olevan Jöran Thomasson ja vaimo Brita sekä heillä lapset Sofia, Simon ja Isak. VV 1694-1713 Hassila näyttäisi Simon (Jöransson) olevan isäntänä vuodesta 1707 alkaen. Simon alapuolella on Johan (br) siis myös Jöransson .
Olisikohan siellä ratkaisu asiaan?
Hei,
katselin vielä Längelmäen tuomiokirjoja ja löysin tämän:
Längelmäen talvikäräjät 19-.1.1768
32 § - Upskutne saken. B. Jöran Eriksson ½ Kaupila fr. Längipohja emot nämndm. Johan Jöransson ½ Laurila ang. tilvällande Kaupilas andel af Nätkinsarka ängsteg. Besichtningen hållits 30.10.1767. Undersökts Nättkinsarka ängsteg, hvilcken teg Jöran Eriksson tillbytt sig af Otila h:n emot Nitunsarikon perä äng. Nättkinsarka ängsteg befans vara bred 27 alnar, hvaraf nemndem. Johan Hassi allenast innehaft 12 alnar på västra sidan af tegen. Nemndem. Johan Jöransson Hassi anmälte, at han samma 12 alnars teg varit ägare i flere år.
Eli kun Hassiksi tituleerataan... ;)
Antti Järvenpää
19.03.09, 22:37
Say muodostyi siten, että Jalmari Finne ryhtyi keräämään veroluetteloihin sisältyviä tietoja asutuksesta ja esittämään ne yleiskatsauksellisesti sukututkimuksen tarpeita varten. Kun näiden lähtökohta on veroluettelot, ei niissä ole kuin poikkeustapauksissa alle 15 vuotiaita, jotka eivät maksaneet mitään veroja.
Näin ollen Johan, jonka pitäisi olla syntynyt 1706, tuskin on se, joka esiintyy Hassin asutusluettelossa 1707. Sanon näin vaikka olen löytänyt Jämsän asutusluetteloista lapsiakin myöhemmin 1700-luvulta, mutta tällaisessa tapauksessa on myös kerrottu lasten iät.
Suuret kiitokset kaikille asiaan vihkiytyneille. Rupean nyt näillä tiedoilla selventämään omaa ajatustani:)
Minusta oli ensin ihan outoa ja pelottavaa ruveta "käsittelemään" näitä sukunimettömiä, kun kainuulaisten kanssa olen tottunut pelaamaan. Nyt, kun olen vähän enemmän näiden Längelmäkisten ja Orivetisten (anteeksi, en tiedä, miten ne oikeaoppisesti pitäisi sanoa) tietoihin tutustunut, nämä ovatkin ihan mielenkiintoisia.
Avusta kiittäen
Eräältä Hassilta saamain raportin mukaan Yrjö Tuomaanpojan lapset Simo, Petteri ja Iisakki syntyivät n 1668, 1675 ja 1680, Mariasta ei ole tietoa. Simosta tuli isäntä 1697 ja Yrjön arvioidaan kuolleen 1713 ja Britan 1717. Kuulostaa kuin Juho olisi liian nuori Yrjö Tuomaanpojan lapseksi. Veikkaisin että Juho on kaukaisempaa sukua Hassin isännille, tai sitten arvioitu syntymäaika on pielessä.
Veikkaisin että Juho on kaukaisempaa sukua Hassin isännille, tai sitten arvioitu syntymäaika on pielessä.
Längelmäen rippikirjoissa s.ajaksi on merkitty 23.6.1706 (sehän voi tietenkin olla vääräkin, ei olisi ensimmäinen kerta;)).
Hassin kylä on kaukana muusta asutuksesta. Jämsän historian mukaan ajanjaksolla 1630-1730 kylässä oli vain Hassin yksinäistalo. Hakemasi Juho Yrjönpoika ei varmaankaan ole huhtikuussa 1668 syntyneen Simo Yrjönpoika Hassin veli, ei ainakaan samasta äidistä, mutta ilmeisesti veljenpoika.
SAY 1707-1713 näyttää Hassissa olleen isäntänä Simon ja Kaisa-vaimon ohella "leski Maria, veljen vaimo", sekä v. 1707 veli Johan (Yrjönpoika), mutta tämä ei voi olla etsimäsi. Maria-leski ei ole Johanin vaimo, eikä myöskään kolmannen veljen, Iisakki Yrjönpojan vaimo Maria Erikintytär, sillä nämä saivat lapsen vielä v. 1718. Oli siis neljäskin veli, Yrjö(?) Yrjönpoika, joka oli kuollut viimeistään 1707. Jos huolit tämän oman Juho Yrjönpoikasi isäksi, niin Juhon äiti oli siis Maria.
Muistitiedon mukaan Hassilan isäntä Yrjänä Tuomaanpoika pantiin alastomana yöksi ulos kun hän ei ilmaissut hopeitaan, niin että hän paleltui kuoliaaksi. Manttaaliluetteloiden mukaan vanhaisäntä kuoli IsonVihan aikana, vaikka kuoleman syystä ei lähteissä ole tietoja. (Suur-Jämsän historia II). Venäläisterrorin talvena 1713-1714, jolloin Jämsässä kaikki talot ryöstettiin, naisia raiskattiin, väkeä murhattiin ja nuoria poikia vietiin orjiksi Venäjälle.
Yrjö Tuomaanpoika oli luopunut Hassin isännyydestä jo 1697 (suuri nälkävuosi) poikansa Simon hyväksi, mutta on ollut vielä Ison Vihan aikaan niin paljon voimissaan ja järjissään, että häneltä kannatti vaatia tietoa kätketyistä hopeista. SAYn mukaan Yrjön vaimo Brita tuli taloon v. 1669, joten etsimäsi Juho ei todella voi olla heidän poikansa.
- Huono onni vaivasi myöhemminkin:
Hämeen rykmentin Jämsän komppanian sotamies Simo Hassi menehtyi 24 muun jämsäläisen "karoliinin" kanssa Norjan tuntureille Kaarle XII:n onnettomalla Norjan retkellä. (Suur-Jämsän historia II). Sotamies Simo Hassi oli varmaan Yrjö Tuomaanpojan (jonkun) pojan poika, ehkä Juhon veli..
Hassin isäntäluettelo:
http://sfhs.eget.net/wikiindexorphan.html?http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Hassi-J%E4ms%E4
Antti Järvenpää
30.03.09, 21:45
Hassin kylä on kaukana muusta asutuksesta. Jämsän historian mukaan ajanjaksolla 1630-1730 kylässä oli vain Hassin yksinäistalo. .......
Olisin hiukan varovainen tuossa ilmaisussa, paristakin eri syystä. Ensinnäkin alue on ikivanha asuma-alue sen vesireitin varrella, jota pitkin on tultu Länkipohjasta Päijänteelle. Kuhmoisten puolella Pälämän ympärillä on myös ikiaikaista asutusta, joka tavallaan muodostaa saman kyläyhteisön.
Sitten Jämsän puolella kylärajat menevät tuossa Hassin kohdalla aika läheltä. Siinä on aivan vieressä niin Kauhkialan, Viialan kuin Alhojärven talojen takamaat, joissa on ollut hyvin pitkään torppia. Esimerkiksi Viialan kylän Salmijärven torppa on hyvin vanha asutus, jossa asui ennen 1700-luvun puoliväliä vanha sotilas Olavi Lintu ja sen jälkeen ilmeisesti hänen vävynsä.
Sain sitten itsekin eräältä Hassin sukuun kuuluvalta tiedon, että etsittyä Juho Yrjönpoikaa ei oikein osata yhdistää Hassin sukuun. Tuo, mitä Jukka pohtii tuossa yllä, voisi kyllä olla ihan todennäköinen tapahtuma ketju, mikäli tämä Juho olisi Hassilaisia. Jos tuollainen äiti Maria löytyisi Länkipohjasta, olisi se varmaankin viite siihen suuntaa.
Ihanaa, että te, jotka Jämsää tunnette, näin innokkaasti olette ottaneet omaksenne tämän Juho Yrjönpojan isäkysymyksen. Itse olen vielä ihan pihalla, koko Jämsästä, vaikka yritänkin lukea siitä kaikenlaisia kylähistorioita. Menee varmasti tovi, ennen kuin mitenkään pystyn itselleni edes luomaan käsitystä missä mikäkin kylä tai talo on.
Nuo teidän viestinne kyllä avittavat minua tässä hahmotuksessa.
Minulle oli uutta, että nuo venäläisten hävitysretket ylettyivät Jämsäänkin asti. Luulin, että riehuivat vain Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yahoon pohjalaisten listan fileissä on luettelo Ison-Vihan aikana Venäjälle viedyistä. Pitääpä käydä lukasemassa sitä luetteloa, löytyykö sieltä jämsäläisiä.
Antti kerroit, että Kauhkiala on melko lähellä Hassia. Tämä nyt etsitty Juho Yrjönpojan isä on mieheni isän esi-isä. Olin jo hämmästynyt, kun Längelmäkisestä suvusta tuleekin yht'äkkiä jämsäläinen juuriltaan. Nyt minua hämmästyttää vielä enemmän, kun mieheni äidinisä on syntynyt Jämsän Kauhkialan Vääräahon torpassa. Kyseessä on Jalmari (Hjalmar) Aukustinpoika Nieminen s. 10.1.1882. Kun Jalmari-vaari muutti nuorena miehenä Jämsästä Längelmäelle, niin muutokirjaan oli hänelle merkitty sukunimeksi Vääräaho. Kun vähän aikaa vielä odottelen, niin varmaan nämä appiukkoni ja anoppini sukujuuret kohtaavat toisensa jossain :confused:
Terveisin ja kiitos mielenkiintoisista tiedoistanne
Antti Järvenpää
31.03.09, 07:58
Täytyy sanoa, että aikoinaan itsekin ihmettelin Jämsän kylien kummia rakenteita, sillä jokilaakson kylillä oli ulkopalstoja eli takamaita aivan kummallisissa paikoissa. Jämsää kannattaa ajatella siten, että pitäjän asutus keskittyi ensin muutamaan paikaan. Näitä oli Jämsäjoen jokilaakso, Patalahden rannat, Juokslahti, Nytkymejoen jokilaakso eli Alhon kylä ja Hassin yksittäistalona Jämsän puolella, joka kuitenkin muodostaa Kuhmoisten Puukkoisten kylän kanssa eräänlaisen historiallisen kokonaisuuden joka on saman Isojärvestä laskevan vesistön rannalla. Ennen siis vesi yhdisti ja maa eroitti.
Nämä talot olivat siis vesistöjen rannoilla, joista niiden nautinnat ulottuivat pitäjän rajoille asti. Tämän vuoksi ne nautinnat alkavat esimerkiksi Kauhkialan osalta Jämsän jokilaaksosta ja ulottuvat kapeana kiilana aina pitäjä rajoille asti. Aikojen saatosssa on voinut sitten vielä tapahtua niin, että välille on muodostunut uusi elinvoimainen kylä, jolloin aivan vanhimpien talojen ulkopalstat näyttävät aivan kuin ne olisi räiskitty pitkin karttaa.
Hassin alueella esimerkiksi Heikjärvi kuuluu Kauhkialan kylään, vaikka kylän keskus on Jämsän jokilaaksossa. Itse asiassa se oli jotakuinkin siinä paikass, jossa Lahden ja Tampereentie yhdistyy nykyään liikenneympyrässä. Heikjärven ilmeisesti vanhin paikka on Kiiskelä, joka on saanut nimensä erään esi-isäni sotilas Giersin mukaan. Kiiskelästä puolisen kilometriä Hassin suuntaan on Salmijärven talo, joka kuului alunperin Viialan kylään ja jonka ensimmäinen tunnettu asukas on tietääkseni 1730-luvulla sotilas Olof Lindu. Hassin talo on sitten runsaan kilometrin päässä Salmijärvestä. Sitten kun mennään edelleen Päijänteelle päin onkin jo Arvajan alue, joka on Alhojärjen kylän ulkopalstoja.
Kun siis Hassin aluetta tutkii, on hyvä olla kartta polvilla, sillä maantieteellisesti samalla alueella olevat asutukset voivat olla pirstoutuneet hyvin moneen kylään. Jämsän alueelta on myös hyvä historiallinen sivusto http://www.museo24.fi/?action=INavigation::changeFolder(3480) jossa on mm. eri ikäisiä karttoja Jämsän alueelta. En nyt muista, onko siellä mitään Hassin alueelta, mutta 1700-luvun kartat antavat kuvan siitä, miten asutus oli silloin keskittynyttä.
Antti Järvenpää
31.03.09, 08:35
Jatkan tuosta vielä sen verran, että laitan tuohon kartan, jossa näkyy eteläisen Jämsän alue karkeinen kylien ulkopalstoineen ennen iso-jakoa. Nykyiset kylät ovat sitten eri asia, mutta tilanne oli näin 1700-luvun alussa.
Kun puhut esimerkiksi Kauhkialan kylän torpasta, on se voinut olla maantieteellisesti hyvin monessa paikassa, kuten kuvasta käy esille. En saa heti mieleeni, missä Vääräaho olisi ollut, mutta voin toki tarkastaa sen joskus myöhemmin.
Antti Järvenpää
31.03.09, 09:45
Vielä hiukan lisää!
Jos, et tiedä Jalmarin äidin ja isän tietoja, olisivat ne seuraavat:
vih. 20.12.1863 Uk.drg. August Gustafsson Sakari Mustingo ja Tp.dr. Hedvig Christina Gustafsdr; Olkojärvi Mustingo
Lapsia ainakin:
25.11.1869 Emil; Pakomäki tp./Jokiois, vht. spk. August Gustafsson ja hu. Hedda Gustafsdr.
20.6.1879 Edla; p.379 Kauhkiala by, vht. tp. August Vääräaho ja hu. Hedda Gustafsdr.
10.1.1882 Hjalmar; p.462 Kaukkiala by, vht. tp. August Wääräaho ja hu. Hedda Gustafsdr.
Augusti ja Heta eivät siis näyttäisi olevan Kauhkialaisia vaan Mustingasta Sakarin kylästä. Pääset heihin kiinni rippikirjasta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1871-1880_mko87-102/372.htm josta voi sitten jatkaa etsintää eteenpäin.
Vääräaho niminen paikka löytyy vielä nykyisistäkin kartoista http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2550248&cy=6857658&scale=16000&tool=siirra&lang=FI ja tuohon sopisi Pakomäki nimityskin, joksi kutsuttiin aluetta Sammalisen ympäristössä. Tämä paikka on siis aika kaukana Hassista, ja toisaalta nämä ihmiset ovat tulleet Sakarin Mustingasta tähän paikkaan.
Antti, kiitos kartasta, onpa hyvä kartta. Olen tuohon museo-internetsivuun tutustunut. Sieltä saa hyvin selvitystä talojen historiasta.
Kartassa näkyy monta tutunnimistä paikkaa, joissa mieheni esivanhemmat ovat seikkkaileet. Anoppini isän esivanhemmissa olen päässyt Erkki Matinpoikaan , joka on ollut Jämsän Siniänvirran Honkasen isäntänä vuosina 1723-1752 vaimo Maria Yrjöntytär. Tästäkään en ehkä pääse eteenpäin omin avuin. Niin kuin jo sanoin, tämä Jämsä on hakusessa.
Olen lainannut kirjastosta kirjoittamasi sukukirjat, niissä esiintyy mm. Pakomäen torppa, mutta en ole saanut yhdistettyä itselläni olevia pakomäkeläisiä tietoihisi. Anopin esi-isä Kustaa Taavetinpoika s.1.11.1818 Jämsä Jokioinen Pakomäen torppa ja kuollut itsellisenä 1.7.1868 samassa paikassa.
Kotona minulla on kirja Maa veti puoleensa, Vanhan Jämsän lounaiskolkan taloja ja ihmisiä 1740-1960 kirj. Reijo Korhonen. Tästä kirjasta en ole vielä paljoakaan apua löytänyt, paitsi oman kainuulaisen serkkunipojan vaimon kotitalon Vihijärveltä.
Kiva, jos viitsisit katsoa, missä tämä Vähäjärven torppa on. Joskus vielä teen pyhiinvaellusmatkan sinne.
Antin kartasta on muistettava, että se kuvaa vain kylien ulkopalstoja. Esim. varsinainen Kauhkiala "venyi" Jämsän keskustaan asti. Jämsän ja muidenkin seutujen taloja löytyy oikeilta paikoiltaan vielä nykyään: kansalaisen.karttapaikka.fi paikannimihaku on toivottavasti tuttu juttu.
En ole aivan varma kumpi oli Heikjärven tienoilla ensin, Kiiskilä vai Heikniemi , mikä 1/3 Hyppölän talosta erotettiin v. 1761 talon nuoremmalle pojalle. Naapurin poikia kumminkin ollaan.
Itse Juho Yrjönpoikaan lisäspekulaatio: Hassissa, kuten muuallakin kierrätettiin etunimiä, usein sedältä veljenpojalle. Vaikka on epävarmaa, oliko Yrjö Tuomaanpoika Hassilla myös Yrjö-niminen poika, kuten edellä arvailin, hänellä oli varmasti Iisakki-niminen poika. Iisakki ei ole ollut kovin yleinen nimi Jämsässä. Juho Yrjönpoika nimesi poikansa Iisakiksi. Veljensä kaimaksi?
Antti Järvenpää
31.03.09, 14:37
... Kiva, jos viitsisit katsoa, missä tämä Vähäjärven torppa on. Joskus vielä teen pyhiinvaellusmatkan sinne. .....
Onkohan tuo nimi oikein? Minulla olisi sellainen tuntuma, että Jämsässä ei olisi tuon nimistä torppaa, mutta en mene takuuseen.
Kukahan kirjoitti väärin minun viestiini. Tarkoitin tietysti sitä Wääräahon torppaa. Ja siitähän nyt sainkin tiedon jo. Kiitos.
Hyvä, että selvensit sitä Mustingoa. Kyllä minulla oli Jalmarin vanhemmat, mutta hyvä saada varmuus. Olen tainnut tähän asti tehdä tätä Hiskin avulla, kunnes nyt tuli nuo Jämsän rippikirjat SSHY:n sivuille, niin pääsen tarkistamaan hiskitietoni. On niin hirveän vaikeata lukea noita vanhoja paikannimiäkin, kun ei ole yhtään hajua, mitä ne ovat nykyään.
Toisaalta on hirveä häpeä, ettei tunne edes Jämsää tai Längelmäkeä, vaikka ovat melko lähellä Tamperetta.
Kuinkas minä muuten nyt sitten suhtaudun tähän mieheni sukutaustaan. Olen aina pitänyt heitä hämäläisinä, mutta taitavatkin olla keski-suomalaisia?
Antti Järvenpää
31.03.09, 16:18
....Kuinkas minä muuten nyt sitten suhtaudun tähän mieheni sukutaustaan. Olen aina pitänyt heitä hämäläisinä, mutta taitavatkin olla keski-suomalaisia?...
Keski-Suomi on aika uusi keksintö alueille, jotka oli Hämäläisten erämaa-aluetta. Keuruutakin pidetään nykyään Keski-Suomena, mutta kyllä se on ollut Satakunnan nautintoa ja Jämsäläiset on läpi historian käyneet rajaa Satakuntalaisia vastaan.
Kyllä minusta Jämsä on sukutukijan silmillä Hämettä. Nykyajan hallintovirkamiesten mielestä se voi sitten olla mitä hyvänsä.
Hyvä, sanon siis edelleen, että mieheni on hämäläinen ja minä kainuulainen :)
Sain Hassin suvun edustajalta tiedon alkuperäisessä viestissäni kysymästäni Juho Yrjönpojan s. 1706 isästä.
Laitan tähän rimpsun, jonka olen laatinut saamieni tietojen perusteella:
Henrik Olavinpoika AUVILA k. 1590 (isot kirjaimet tarkoittavat, että kyseessä on talonnimi ei sukunimi) pso tuntematon
Lauri Heikinpoika AUVILA k. 1618 pso tuntematon.
Juho Laurinpoika AUVILA k. 1650 pso Maalin Laurintytär
Lapset:
Eerik Juhonpoika AUVILAN ISÄNTÄ Jatkuu alempana
Simo pso Riitta Henrikintytär WIRMAILA s. 1625
Maalin Juhontytär s. 1625 pso Juho Heikinpoika WIRMAILA
Jatkuu:
Eerik Juhonpoika AUVILAN ISÄNTÄ pso Anna Matintytär OLKKOLA
lapset:
Akseli Kekkonius NIMISMIES AUVILAN OMISTAJA pso Katrina Florinus k. 1738
Eerik
Maria Eerikintytär AUVILA pso Vilppu Heikinpoika SILTAVOUTI Jatkuu alempana
Juha
Vilppu
Anna
Jatkuu:
Maria Eerikintytär AUVILA pso Vilppu Heikinpoka SILTAVOUTI
lapset:
Yrjö Vilpunpoika YIJÄLÄ 1658-1756 pso Agnes Rekontytär YIJÄLÄ 1664-1720
Lapset ainakin:
Maria Yrjöntytär YIJÄLÄ 1698-1764 pso vih. 27.5.1721 Jämsä Tuomas Simonpoika Hassi 1690-28.1.1769 (Maria meni isonvihan aikana Hassilaan ja vei 16-vuotiaan pikkuveljensä mukanaan, YIJÄLÄSSÄ on kuulemma tapahtunut jotain kauheaa isonvihan aikana.)
Juho Yrjönpoika YIJÄLÄ s. 23.6.1706 Jämsä Yijälä k. 6.12.1780 ? Längelmäki Länkipohja Yli-Laurila (Laurila 2)
meni vävyksi Länkipohjan Laurilaan ( vihitty 9.4.1738 Längelmäki) Liisa Heikintyttären s. 26.11.1719 Längelmäki Vilkkilä k. 18.2.1791 Länkipohja Yli-Laurila Liisa Heikintyttären vanhemmat: Heikki Yrjönpoika s. 20.12.1690 (Isäntä Längelmäen Länkipohjan Laurilan 2. talossa ehkä vuoteen 1746, jolloin rippikirjassa mainitaan isäntänä vävy Juho Yrjönpoika s. 23.6.1706. ) ja Anna Simontytär k. välillä 1746-1751 Heikin 2. pso Valpuri Kustaantytär s. 28.4.1704
Lapset:
Leena 3.8.1739 k. 1740
Iisakki 7.9.1741 k. 2.12.1801 YLI-LAURILAN ISÄNTÄ pso SOFIA HEIKINTYTÄR s. 1741 k. 25.8.1811
Maria 1.3.1744 k. 1744
Leena 7.4.1745 k. 1745
Liisa s. 6.8.1746 k. 17.-.1789 pso Mikko Heikinpoika s. 26.9.1736 Längelmäki Korhola k. 19.4.1786 Längelmäki Korhola (9 lasta)
Maria 25.3.1749 k. 23.12.1799 pso 4.7.1773 Längelmäki Akseli Yrjönpoika s. 5.4.1754 Jämsä Turkkila k. 17.1.1800 Länkipohja Siltala (4 lasta)
Heta 29.8.1752 k. 9.12.1778 pso 31.3.1777 Längelmäki Heikki Yrjönpoika k. 4.3.1823 Orivesi Rajalahti Uotila (Onko Hetan äiti Anna Simontytär, jonka sanotaan kuolleen 1751 vai Valpuri Kustaan tytär Heikin 2. pso??)
Antti Hassi kirjoittaa: Svanstrupe (Jämsän paha-pappi Tapani Matinp. Svanstrupe k. 1644) - suvun dynastia Jämsässä 1600 ja 1700-luvuilla ja Hassin emännän Maria Yrjöntytär Yijälän isän esivanhempien oletetut kytkennät siihen. Aihetositteiden perusteella voi olettaa myös Marian äidin Agnes Rekontyttären liittyvän samaan sukuun vaikkapa Kurran ja Tikan talon omistajien Reko Matinpojan, Katarina Svanstrupen tai Erkki Vilpunpojan kautta. Oletusten vahvistus pitää etsiä perintö- ja käräjäpöytäkirjoista, koska isonvihan ajan kirkonkirjat ovat puutteelliset. Kiintoisa kysymys on, mitä Yijälässä tapahtu isonvihan aikana?
Suuret kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille, nyt voin taas jatkaa mieheni esi-isien "metsästämistä". :)
Antti Järvenpää
22.04.09, 16:15
Kiinnittäisin Arla tuossa esittelemässäsi ketjussa huomiota kahteen totena esitettyyn tulkintaan, joihin saatan olla itse syypää, sen takia että esitän eräänä mahdollisuutena sellaisen tulkinnan kirjoittamassani sukukirjassa.
1. Auvilan isännän Erkki Juhonpojan vaimo oli SAY:n mukaan Anna Matintytär, jonka taustaa ei tunnetta tarkasti. Jämsän Auvilassa Keckonius sukunimi esiintyy ensikerran tämä avioparin pojalla Eerikillä. Kun Eerik on laitettu koulutielle ja kouluttautunut ylioppilaaksi ja papiksi, on hän joutunut ottamaan sukunimen. Vanhemmissa lähteissä, kuten Suur-Jämsän historiassa on arveltu nimen tulleen siitä, että suvussa on aikaisemmin esiintynyt Kekkosia. Mitään tälläista viitettä ei kuitenkaan ole. 1990-luvun lopulla ilmestyneessä Voipion Kekkos-kirjassa on päädytty ajatukseen, että nimi on tullut Kähön kylästä, joka 1600-luvulla esiintyy mm.Keckois, Kechkois muodoissa. Tästä jälkimmäisestä päätelmästä voidaan lähteä pohtimaan, kuka suvun äideistä voisi edes periaatteessa olla Kähön kylästä kotoisin. Lähin mahdollisuus olisi Eerik Keckoniuksen äiti Anna Matintytär, joka nimensä puolesta voisi olla Jämsä Kähön kylän Olkkolan tytär. Tämä on kuitenkin puhdas arvaus, jonka tueksi ei toistaiseksi ole löytynyt mitään kiistatonta asiakirjaa.
Voihan nyt tietenkin olla, että joku on löytänyt aukottoman todistusketjun, mutta en ainakaan itse ole sellaisesta kuullut.
2. Auvilan Maria Erkintyttären puoliso oli nimeltään Philip l. Vilppu. Myöhemmin Auvilassa 1684 mainitaa vävy Philip ja vävyn veli Elias. Vävyn vaimona mainitaan Maria. Näillä on ilmeisesti poika Juho, joka esiintyy myöhemmin Kuikan isäntänä vaimonsa Maria Söfringintyttären kanssa Jaatilasta. Vävy Philip voisi hyvinkin olla siltavouti Vilppu Heikinpoika, joka sopisi hyvin siihen ajatukseen, että nimismiehellä olisi ollut lankomies avustajanaan. Asiaa tukee myös ne huomiot asutusluetteloista, joissa pari häviää Auvilasta, ja saman niminen pari ilmestyy Patalaan sillä erolla, että miestä kutsutaan siltavoudiksi.
Sen lisäksi, että edellä mainittu on pitkälti arvausta, niin myös taitaa olla se, että Yijälän isäntä Yrjö Vilpunpoika olisi heidän lapsensa.
Olen aikoinani penkonut aika tarkoin Jämsän Kähön Olkkolaa isonvihan molemmin puolin. Olkkolan suku vaihtuu isonvihan alla, ja siitä lähtee vanhan suvun viimeinen isäntä Yrjö Antinpoika ratsumieheksi Sahalahden Riiantaloon (tiedoksi siis niille joiden esi-isä on mainittu ratsumies). Olkkolan uusiksi isänniksi tulee Yrjö Vilpunpojasta polveutuva suku, jonka on arveltu olevan myös Yijälän uusien omistajien esi-isä. Tietääkseni ei kuitenkaan ole asiakirja näyttöä sen paremmin siitä, että Olkkolan ja Yijälän isonvihan aikaiset suvut periytyisivät tuosta Vilppu nimisestä siltavoudista ja hänen Maria vaimostaan. Kyseessä on lähinnä sivystynyt arvaus, joka vaikuttaisi ainakin tutkimisen arvoiselta.
Kirjoitan tämän sen vuoksi, että olen esittänyt em. 2 kohdan oletusketjun sukukirjassani, mutta minulla ei ole siihen mitään asiakirja näyttöä. Epäilen, että asia on sitten kirjattu todeksi ilman asian sen kummempaa tutkimista. Yijälästä en ole ollut kiinnostunut, mutta olen kuullut, että on arveltu sen menevän noin kuin esität, mutta olettaisin, että siihenkään ei ole asiakirja näyttöä.
Se, että Länkipohjan Juho Yrjönpoika olisi Yijälän poikia voi toki pitää paikkansa, sillä Jämsän ensimmäisten rippikirjojen mukaan Yijälästä menee Juho Yrjönpoika Hassiin (till Hassi)(oletettavasti ennen vuotta 1726, koska ei näy ripillä sen paremmin 1726 kuin 1727), joten ehkäpä hän on sama kuin se, joka sittemmin päätyy Länkipohjaan.
Lapset:
Leena 3.8.1739 k. 1740
Iisakki 7.9.1741 k. 2.12.1801 YLI-LAURILAN ISÄNTÄ pso SOFIA HEIKINTYTÄR s. 1741 k. 25.8.1811
Maria 1.3.1744 k. 1744
Leena 7.4.1745 k. 1745
Liisa s. 6.8.1746 k. 17.-.1789 pso Mikko Heikinpoika s. 26.9.1736 Längelmäki Korhola k. 19.4.1786 Längelmäki Korhola (9 lasta)
Maria 25.3.1749 k. 23.12.1799 pso 4.7.1773 Längelmäki Akseli Yrjönpoika s. 5.4.1754 Jämsä Turkkila k. 17.1.1800 Länkipohja Siltala (4 lasta)
Heta 29.8.1752 k. 9.12.1778 pso 31.3.1777 Längelmäki Heikki Yrjönpoika k. 4.3.1823 Orivesi Rajalahti Uotila
Tähän perään löytyisi vielä yksi sisar, nimittäin 11.4.1756 syntynyt Regina, joka vih. 15.10.1780 Eräjärvelle, Hirtolahden Vanhantalon Joonas Juhonpojalle (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/erajarvi/rippikirja_1786-1821_tk111/80.htm) :)
t. Sanna
Sain Hassin suvun edustajalta tiedon alkuperäisessä viestissäni kysymästäni Juho Yrjönpojan s. 1706 isästä.
Juho Yrjönpoika YIJÄLÄ s. 23.6.1706 Jämsä Yijälä k. 6.12.1780 ? Längelmäki Länkipohja Yli-Laurila (Laurila 2)
meni vävyksi Länkipohjan Laurilaan ( vihitty 9.4.1738 Längelmäki) Liisa Heikintyttären s. 26.11.1719 Längelmäki Vilkkilä k. 18.2.1791 Länkipohja Yli-Laurila Liisa Heikintyttären vanhemmat: Heikki Yrjönpoika s. 20.12.1690 (Isäntä Längelmäen Länkipohjan Laurilan 2. talossa ehkä vuoteen 1746, jolloin rippikirjassa mainitaan isäntänä vävy Juho Yrjönpoika s. 23.6.1706. ) ja Anna Simontytär k. välillä 1746-1751 Heikin 2. pso Valpuri Kustaantytär s. 28.4.1704
Lapset:
Leena 3.8.1739 k. 1740
Iisakki 7.9.1741 k. 2.12.1801 YLI-LAURILAN ISÄNTÄ pso SOFIA HEIKINTYTÄR s. 1741 k. 25.8.1811
Maria 1.3.1744 k. 1744
Leena 7.4.1745 k. 1745
Liisa s. 6.8.1746 k. 17.-.1789 pso Mikko Heikinpoika s. 26.9.1736 Längelmäki Korhola k. 19.4.1786 Längelmäki Korhola (9 lasta)
Maria 25.3.1749 k. 23.12.1799 pso 4.7.1773 Längelmäki Akseli Yrjönpoika s. 5.4.1754 Jämsä Turkkila k. 17.1.1800 Länkipohja Siltala (4 lasta)
Heta 29.8.1752 k. 9.12.1778 pso 31.3.1777 Längelmäki Heikki Yrjönpoika k. 4.3.1823 Orivesi Rajalahti Uotila (Onko Hetan äiti Anna Simontytär, jonka sanotaan kuolleen 1751 vai Valpuri Kustaan tytär Heikin 2. pso??)
Hei,
Ei kai Hetan äiti ole sen paremmin Anna Simontytär kuin Valpuri Kustaantytärkään. Eikös Hetan vanhemmat ole Juho Yrjönpoika ja Liisa Heikintytär?
t. Päivi V.
Hei,
Ei kai Hetan äiti ole sen paremmin Anna Simontytär kuin Valpuri Kustaantytärkään. Eikös Hetan vanhemmat ole Juho Yrjönpoika ja Liisa Heikintytär?
t. Päivi V.
Olet oikeassa Päivi. Miten minulle tuli oikosulku omia tekstejäni lukiessa. Pitäisi ajatella tarkemmin ennen kuin julkituo ajatuksensa.:)
Hei Antti,
olenko siis ihan typerä, jos laitan sen Juho Yrjönpojan vanhemmat näin kun esitin. Voin tietysti laittaa mukaan huomautuksen, että mitään todisteita ei ole, kaikki on vain arvausta. :confused:
Antti Järvenpää
22.04.09, 22:54
Juho Yrjönpoika näyttäisi tulleen Yijälästä Hassiin ( http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1726-1746_tk445/140.htm ) 5 alhaalta luettuna. Tuossa rippikirjassa Yijälän isäntänä on Erik ja vaimo Helena. En oikein tiedä ketä nämä ovat?
Jos sitten katsotaan SAY:stä, isäntänä on Carl Jöransson hu Helena ja alla Johan br ja hu Margareta, jotka näyttäisi päätyvän Hautalahden torppaan ( http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=444103 ), jossa heidät tavataan Hiskiinkin mukaan myöhemmin 1730-luvulla.
Näiden perusteella sanoisin, että se Juho Yrjönpoika, mikä on Hassista tullut Länkipohjaan, on todennäköisesti sama kuin se, joka on tullut Yijälästä Hassiin, mutta onko Hän Yijälän poikia on sitten toinen kysymys. Ainakin tuon Say:n pohjalta vaikuttaisi, ettei olisi. Tässä on ketju saman nimisiä, ja kun ei muita samalla nimellä tunneta tuolta ajalta Hassista, on päätelmä melko vahva, mutta ei tämäkään ole aivan vedenpitävä, joskin todennäköinen.
Mitä sitten tulee Juho Yrjönpoikaa aiempiin polviin, ovat ne aikatavalla arvauksen varassa vaikka hän osoittautuisikin myöhemmin Yijälän poijaksi. Sellainen ripsu, josta tullaan Auvilan kirkkoherra Henrik Olaista Yijälään vaatisi kyllä asiakirja näyttöä. Pelkästään nimien sopivuus ei riitä uskottavaan tarinaan.
Kiitos, Antti.
Kyllä minulla on vielä pitkä matka kuljettavanani tullakseni oikeaksi sukututkijaksi. En varmaan koskaan tule täysin ymmärtämään, kuinka tärkeitä nuo satoja vuosia vanhat faktat ovat, sen verran olen taipuvainen luottamaan omaan päättelykykyyni, mutta on hyvä, että ympärillä on ihmisiä, jotka vetävät minut maanpinnalle.:)
No hei
Ilmoittaudun minä'kin sitten Yijälän pohtijaksi, joskaan ei minulla tuohon sukujohdon alkupäähän mitään uutta ole ja voipi olla ettei uutta tulekaan, koska nuo Jämsän tuomiokirjat ovat koht'pahasti tuhoutuneet. Onko täällä muita Yijälästä Hassin kautta polveutuvia. Oma haarani menee sekä Yrjö Tuomaanpojan että Juho Tuomaanpojan kautta, kun Juho Tuomaanpoika s. 1779 nai pikkuserkkunsa Saaran Tiiriltä.
Make
Samaa joukkoa olen tavallaan. Vaimollani jatkuu Kalle Tuomaanpojasta. Hänenkin vaimonsa oli Tiiristä, Maria Arvintytär.
Antti Järvenpää
21.10.09, 18:13
No hei
Ilmoittaudun minä'kin sitten Yijälän pohtijaksi, joskaan ei minulla tuohon sukujohdon alkupäähän mitään uutta ole ja voipi olla ettei uutta tulekaan, koska nuo Jämsän tuomiokirjat ovat koht'pahasti tuhoutuneet. Onko täällä muita Yijälästä Hassin kautta polveutuvia. Oma haarani menee sekä Yrjö Tuomaanpojan että Juho Tuomaanpojan kautta, kun Juho Tuomaanpoika s. 1779 nai pikkuserkkunsa Saaran Tiiriltä.
Make
Sen verran mitä olen kursoorisesti katsellut noita 1700-luvun alun tuomiokirjoja, siellä kyllä vilahtelee Yijälän porukkaa, mutta en ole pysähtynyt niiden kohdalle, mutta olisin kyllä kovasti kiinnostunut, jos joku ne tulkitsee ja kääntää. Silmiini on siis vain osunut mm. Kalle Yrjönpojan nimi, mutta en ole katsellut niitä sen enempää.
Sen verran mitä olen kursoorisesti katsellut noita 1700-luvun alun tuomiokirjoja, siellä kyllä vilahtelee Yijälän porukkaa, mutta en ole pysähtynyt niiden kohdalle, mutta olisin kyllä kovasti kiinnostunut, jos joku ne tulkitsee ja kääntää. Silmiini on siis vain osunut mm. Kalle Yrjönpojan nimi, mutta en ole katsellut niitä sen enempää.
No minäpä käyn ne läpi...
Make
Ilmoittaudunpa minäkin Hassi/Yijälä sukuun.
Oma linjani kulkee Yrjön ja Kallen nuorimmasta veljestä Aaro Tuomaanpojasta, jolle Hassista lohkottiin Norolan talo. Itseäni askarruttaa Aaro Tuomaanpojan tyttären (Maija Liisa (Maria Elisabet) Juhontytär (Norola), s. 02.10.1794, Jämsä Hassi Norola, k. 11.02.1851 Jämsä Hassi Norola) puoliso ja Norolan seuraava isäntä Joonas Samuelinpoika Pari vihittiin 02.10.1814 Jämsässä, mutta en ole onnistunut luotettavasti löytämään tämän Joonaan koordinaatteja mistään. (Vihkimerkinnässä hänet on virheellisesti mainittu Norolan pojaksi; oli vävy).
Jämsän kauheuksista Hassin osalta pari viitettä:
Muistitiedon mukaan Hassilan isäntä Yrjänä Tuomaanpoika pantiin alastomana yöksi ulos kun hän ei ilmaissut hopeitaan, niin että hän paleltui kuoliaaksi. Manttaaliluetteloiden mukaan vanhaisäntä kuoli IsonVihan aikana, vaikka kuoleman syystä ei lähteissä ole tietoja. (Suur-Jämsän historia II). Venäläisterrorin talvena 1713-1714, jolloin Jämsässä kaikki talot ryöstettiin, naisia raiskattiin, väkeä murhattiin ja nuoria poikia vietiin orjiksi Venäjälle. Kyseessä oli Tuomas Simonpojan isänisä Yrjö Tuomaanpoika
Hämeen rykmentin Jämsän komppanian sotamies Simo Hassi menehtyi 24 muun jämsäläisen "karoliinin" kanssa Norjan tuntureille Kaarle XII:n onnettomalla Norjan retkellä. (Suur-Jämsän historia II). Tätä Simoa enole "paikantanut".
Jukka H
Juho Yrjönpoika näyttäisi tulleen Yijälästä Hassiin ( http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1726-1746_tk445/140.htm ) 5 alhaalta luettuna. Tuossa rippikirjassa Yijälän isäntänä on Erik ja vaimo Helena. En oikein tiedä ketä nämä ovat?
Jos sitten katsotaan SAY:stä, isäntänä on Carl Jöransson hu Helena ja alla Johan br ja hu Margareta, jotka näyttäisi päätyvän Hautalahden torppaan ( http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=444103 ), jossa heidät tavataan Hiskiinkin mukaan myöhemmin 1730-luvulla.
Näiden perusteella sanoisin, että se Juho Yrjönpoika, mikä on Hassista tullut Länkipohjaan, on todennäköisesti sama kuin se, joka on tullut Yijälästä Hassiin, mutta onko Hän Yijälän poikia on sitten toinen kysymys. Ainakin tuon Say:n pohjalta vaikuttaisi, ettei olisi. Tässä on ketju saman nimisiä, ja kun ei muita samalla nimellä tunneta tuolta ajalta Hassista, on päätelmä melko vahva, mutta ei tämäkään ole aivan vedenpitävä, joskin todennäköinen.
Mitä sitten tulee Juho Yrjönpoikaa aiempiin polviin, ovat ne aikatavalla arvauksen varassa vaikka hän osoittautuisikin myöhemmin Yijälän poijaksi. Sellainen ripsu, josta tullaan Auvilan kirkkoherra Henrik Olaista Yijälään vaatisi kyllä asiakirja näyttöä. Pelkästään nimien sopivuus ei riitä uskottavaan tarinaan.
Tähän asiaan taisi tulla nyt ratkaisu, kun on kaksi DNA-näytettä, joissa kummasskin on kaukaisimpana esi-isänä Yrjö Vilpunpoika Yijälä (Olkkola) s. n. 1658 k. 1.2.1756, mutta haploryhmä on eri. Asia oli huomattu Sukuhistoriallisen yhdistyksen keskustelufoorumilla, jota en seuraa, mutta eilen sain eräältä sukututkijalta viestiä, että käypäs lukemassa, mitä siellä sanotaan.
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=4468
Siis toinen näistä tutkituista henkilöistä on poikani, jonka haploksi osoittautu I1 eli I-M253 ja tämän toisen henkilön haplo on N-CTS10082.
En osannut edes etsiä sieltä N-haplosta ketään, jolla olisi sama esi-isä kuin olin laittanut pojalleni siitä huolimatta, että Antti epäili asiaa, kuten yllä olevasta lainauksesta huomaatte.
Olen nyt viettänyt tämän asian parissa koko viime yön ja tämän päivän, vähän torkahdin välissä. Olen tänään käynyt syntymä syntymältä läpi sekä poikani esi-isiä että tämän N-haploisen miehen esi-isiä. Ja päätynyt siihen, että edellen on viestiketjun otsikkona oleva asia auki, eli kysymys kuuluu:
[/B] Kenen poika on Hassilasta Länkipohjaan tullut Juho Yrjönpoika s. 23.6.1706 Jämsä k. 6.12.1780 Längelmäki Länkipohja 3 Laurila? [/B]
Tämä N-kaveri on FamilyFinderin mukaan poikani 2-3 serkku, mutta todellisuudessa se on 7+2. Ja näin maallikko- DNA-tutkijana päättelen, että Juho Yrjönpoika ei voi olla Yijälän poikia, koska tämä N-haploinen henkilö ei näy poikani Y-DNA (67 markkeria) osumissa, vaan ainoastaan FF-osumissa.
Tosin en päässyt hänen isälinjansa varmistamisessa kuin Yrjö Juhonpoika Yijälä Säynetmäen (1726-1801) ja vaimonsa Valpuri Gabrielintytär Finnin (1731-1803) pojan syntymän varmistamiseen.
Adam Yrjönpoika s. 3.11.1768 Korpilahti Säynetmäki, koska nuo Jämsän rippikirjat ovat ihan lukukelvottomia.
SSHY Rippikirja Korpilahti 1778-1789 < 182: Jerwiniwmi, Säynetmäki Sund Kuva 182: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1141&pnum=182
En vielä ole kirjoitellut mitään tuonne SSHY:n foorumille, koska ajattelin nyt ensin käväistä kysymässä teidän mielipidettänne asiasta, koska olen tätä teidän kanssanne jo aiemminkin pähkäillyt.
Viisi vuotta sitten totesin karoliini Simo Hassin jääneen mysteeriksi. Sittemmin selvitin, että karoliini Simo Hassi oli Kähön talon renki Simon Mårtensson, joka jouduttuaan armeijaan 1710 Kähön ja Hassilan yhteisruotuun (Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian ruotu 90) siirtyi vaimoineen Hassilaan. Sukunimeksi hänelle pantiin talon nimi ilman, että Simo olisi ollut ainakaan mitään läheistä sukua.
Tämä on tietysti asian vierestä, mutta kertoo sen, että nimet voivat lainautua ilman sukulaisuutta.
Arvovaltaisiin sukututkimuksiin saattaa myös pesiytyä virheitä. Niinpä esim. Hassin isäntäluettelossa Suur-Jämsän historiassa Maria Yrjöntytär Yijälän appena esiintyvä Sipi Yrjönpoika on ilmeinen painovirhe, joka on kiusannut myöhempien polvien hassilaisia. Oikea isäntä oli Simo Yrjönpoika (ja joka ei siis myöskään kuollut Norjan tuntureilla).
Oliko Juho Yrjönpoika Maria Yrjöntyttären veli. Sukulegendan mukaan Maria toi Isonvihan koettelemasta Yijälästä Hassiin mukanaan äidistään orvoksi jääneen 15-vuotiaan pikkuveljensä Juho Yrjönpojan s. 23.6.1706, josta sittemmin tuli Länkipohjan Laurilan talon isäntä.
Jämsän RK 1757-61 kertoo Marian syntymävuodeksi 1689. Ikäero pikkuveljeen on huomattava. Marian äiti Agneta Grelsintytär oli 56-vuotias kuollessaan v. 1720. Hän olisi ollut 42-vuotias Juhon syntyessä. Mahdollista sekin.
Minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että tuo legenda saattaa olla myöhempien aikojen selitysyritystä sille, että naapuripitäjässä on ollut joku Hassi-niminen. SAY:n mukaan Yijälän isännäksi IsoVihan jälkeen tuli Karl Yrjönpoika, Maria Yrjöntyttären veli. Mutta Yijälässä on 1727 myös Juho Yrjönpoika (vaimoineen) ja hänet on merkitty veljeksi. Vuotta myöhemmin tämä Juho Yrjönpoika Yijälä siirtyy Yijälän Hautalahden torppariksi. Juhon vihkimerkintä 1724 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9688&pnum=158
Totuus saattaa olla, että vanha sukulegenda pitää paikkansa puoliksi: ehkä Maria toi mukanaan veljensä avioituessaan Tuomas Simonpoika Hassin kanssa. Siitä eteenpäin vaikuttaa siltä, että Yijälän Juho Yrjönpoika on muutaman vuoden päästä palannut kotitaloonsa ja avioitunut sitten Margareta Niilontyttären kanssa ja siirtynyt edelleen Hautalahden torppariksi. Oletan myös, että Yijälän Juho on syntynyt aiemmin kuin em. 23.6.1706, joka lienee poimittu Längelmäen RK:sta; Jämsästä en Yijälän Juhon syntymä-aikaa löydä.
Noin siis päädytään siihen, että poikasi tunnettu isälinja päätyy Länkipohjan Laurilan Juho Yrjönpoikaan, joka ei siis olisi sen kummemmin Yijälän, Auvilan, kuin Hassinkaan jälkeläinen. Se lienee myös selitys ristiriitaisille haploille.
Jukka H
Viisi vuotta sitten totesin karoliini Simo Hassin jääneen mysteeriksi. Sittemmin selvitin, että karoliini Simo Hassi oli Kähön talon renki Simon Mårtensson, joka jouduttuaan armeijaan 1710 Kähön ja Hassilan yhteisruotuun (Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian ruotu 90) siirtyi vaimoineen Hassilaan. Sukunimeksi hänelle pantiin talon nimi ilman, että Simo olisi ollut ainakaan mitään läheistä sukua.
Tämä on tietysti asian vierestä, mutta kertoo sen, että nimet voivat lainautua ilman sukulaisuutta.
Arvovaltaisiin sukututkimuksiin saattaa myös pesiytyä virheitä. Niinpä esim. Hassin isäntäluettelossa Suur-Jämsän historiassa Maria Yrjöntytär Yijälän appena esiintyvä Sipi Yrjönpoika on ilmeinen painovirhe, joka on kiusannut myöhempien polvien hassilaisia.
Vierestä tai ei, mutta kiinnostaa kuitenkin. Oma sukuni on erkaantunut Hassista 1800-luvun alussa. Vanhemmassa sukujohdossa olen nojannut sinun tällä foorumilla julkaisemaasi selvitykseen (toki päällisin puolin alkuperäisistä tarkistaen). Tuo karoliini-juttu oli siis kopioitunut minunkin muistiinpanoihini. Hyvä saada virheellinen spekulaatio poistettua tässä vaiheessa, vaikkei se itse Hassin sukujohtoon vaikutakaan, eikä minun kauttani leviä kovin laajalle.
PS. Eivät kaikki hassinsukuiset ole osanneet vaivautua Suur-Jämsän historian epätarkkuuksista. Minä luin sen niin huonosti etten huomannut.:D:
Minä olen tullut tietoiseksi tämän viestiketjun syntymisen jälkeen, että tämä Juho Yrjönpoika kuuluu minunkin sukuun vieläpä aivan läheltä. Joten pistänpä lusikkani tähänkin soppaan.
Nyt kysäisisin Hassin tuntijoilta, onko kirjallista näyttöä että Hassin emäntä Maria Yrjöntytär oli Yijälän tyttäriä? Hän kyllä vihittäessä näkyy olleen piika Yijälässä. Kutsutaanko Jämsässä kotonaankin olevia talollisten tyttäriä piioiksi? Joissakin seurakunnissa olen kyllä nähnyt niin tehtävän, samoin poikia rengeiksi. Se oli kyllä kaukana Jämsästä.
Jämsän 1. rippikirjassa on sanottu yhden Juho Yrjönpojan muuttaneen Yijälästä Hassiin. Tämä ei ole siinä mainitun isännän veli. Hän olisi yksi ehdokas Länkipohjan Laurilan isännäksi. Nimi olisi yhteneväinen ja reittikin tuon sukutarinan mukainen.
"Jämsän komiit" ovat kyllä pääsääntöisesti naineet omaan säätyynsä. Hassi ja Yijälä olivat molemmat merkittäviä taloja, joten on melko varmaa, että talollisten avioliitot 1700-luvulla olivat ekonomisia sopimuksia. "Rakkaus" keksittiin vasta romantiikan aikaan 1800-luvulla.
Yijälän lapsia olivat Karl Yrjönpoika ja Juho yrjönpoika, niin myös 99% varmuudella saman talon "naimaton nainen" eli pig Maria Yrjöntytär. Kyllä tuo pig on vakiintunutta 1700-luvun kielenkäyttöä. Vasta paljon myöhemmin "piika" sai palvelusväkeä tarkoitttavan (halventavankin) merkityksen. Vrt. Kalevala.
Mutta. Yijälässä on todella ollut 1727 kaksi Juho Yrjönpoikaa (kts. Antin RK linkki), joista toinen on isännän naimisissa oleva veli, joka muuttaa vaimoineen Hautalahteen, toinen taas merkitään muuttaneeksi Hassiin. Jälkimmäisen tausta ei ole selvillä, eikä ole edes varmaa, onko hän se tarinan mukaan jo 1721 Hassiin muuttanut Juho. Kuitenkin on oletettavissa, että tämä Juho 2. on myös Länkipohjan Juho Yrjönpoika. Näin uskon kunnes muuta kuulen.
terv. Jukka H
Huomasin vain, että Mariaa ei ole mainittu Yijälän henkikirjoissa ennen isoa vihaa, vaikka ikä olisi riittänyt. Muita lapsia siellä on mainittu ihan mukavasti. Juhokin kyllä puuttuu, mutta hän on luultavasti nuorempi.
Syntyperähän sen säädyn varmaan määräsi Jämsässäkin. Työkokemus palkkatyössä oli varmaan pelkkää plussaa emännän tehtävää ajatellen.
Kuoliniästä laskettuna Maria Hassin syntymävuodeksi tuleekin 1698. Tällöin hän ei olisi joutunutkaan tuohon minun mainitsemaani henkikirjaan ennen isoa vihaa. Minusta tuntuu, että tämä olisi oikeampi syntymävuosi.
Mariaa ei todella näy 1713 Yijälässä (SAY). Syynä voi olla ikä. Hänen syntymä-ajastaan on ristiriitaiset tiedot. Kuollessaan 20.2.1764 hän oli 66v 1kk, joten ei olisi ollut vielä verovelvollinen v 1713 alussa. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=22227&pnum=319 eli syntynyt tammikuussa 1698.
RK:n mukaan hän olisi ollut kymmenisen vuotta vanhempi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1747-1756_tk445/9.htm.
Jukka
Nyt olen ihan sekaisin. Voisiko joku ystävällinen sielu vetää yhteen tämän ketjun asiat, eli Yijälän Yrjön ja Olkkolan Yrjön sekä vanhemmat, että lapset.
Kun lueskelen näitä molempia foorumeita (siis myös sukuhistoriallisen yhdistyksen) niin nyt olen ihan sekaisin ja huomaan, että minun ennen niin selvä Yijälä-Auvila-Olkkola-Hassi korttitaloni on ihan sekaisin. Eli, jos otan kortin pois sieltä ja panen sen toiseen paikkaan niin talo ei välttämättä hajoa, mutta perhesuhteet muuttuvat.
Eli, jos poikani on Olkkolan jälkeläisiä, niin, miten menee hänen sukujuontonsa tämän viestiketjun mukaan? Onko tosiaan niin, että minun pitää heittää myös sukulaisuus Hassiin tuon Kähön rengin Mårten Simonssonin mukana?
Mikäli olen ymmrtänyt, niin on siis olemassa kaksi Yrjö Vilpunpoikaa, toisen poika on N-haplon Juho Yrjönpoika s. noin 1695 Jämsä k. 1746 Korpilahti Karamäki pso Margareta Niilontytär Keskinen.
Ja toinen Yrjö Vilpunpoika, jonka I1-haplon poika on Juho Yrjönpoika s. 23.6.1706 k. 6.12.1780 Länkipohja Laurila pso Liisa Heikintytär. Poikani on tämän Juhon jälkeläinen.
En ymmärrä, miten nämä hämäläiset suvut voivatkin olla näin vaikeita, kainuulaisiin verrattuna. Siellä on vähempi näitä eipäs juupas sukuja.
Kun yritin selvitellä tätä sotkua historian kirjoituksen varassa, niin Hassin historiassa ( http://www.hassi.fi/kylahistoria.php ) kirjoitetaan näin:
"Hassista on v. 1713 kuollut isäntä Sipi Yrjönpoika. Venäläiset saapuivat saman vuoden lopulla Jämsään, joten muistitieto isännän kohtalosta saattaa olla todenmukainen. (Antin huomautus: 6.10.1713 Hämeenlinnassa oli ryssien kanssa kova tappelu)
Simo Hassi oli niiden Kaarle XII:n karoliinien joukossa, jotka saivat hautansa Norjan tuntureilla Suuren Pohjansodan loppunäytöksessä. Jämsän historiassa Simo Hassin mainitaan olleen Kähönkylästä. Todennäköisesti hän kuitenkin oli Vanhasta-Hassista lähtöisin, vaikka hänet oli kirjattu kärhönkyläläiseksi."
Eli tässäkin puhutaan Yrjönpojasta ei Mårtenin pojasta.
Mitenkäs sitten Yijälä-Olkkola-Kähö
Niistä kerrotaan täällä. :https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11746/llahdesmaki.pdf?sequence=1
Kaikki valmiit sukupuut, mitä verkosta löysin toistavat minun kaavaani asioista, eli olemmeko vain kopioineet samat asiat toisiltamme?
Ny tosiaan tarvitaan avuliasta sielua, joka tämän kaaoksen selvittää niin selvästi, että tällainen vanhempikin mummeli asian ymmärtää.
Niinhän se on, että Hämeessä tai ei ainakaan Jämsässä ollut sukunimiä. Talon isäntää kyllä kutsuttiin talonsa nimellä, mutta jos muutti uuteen taloon, tuli käyttöön uusi sukunimi. Talon lapsilla ei siis myöskään ollut sukunimeä.
Säännöstä on muutama poikkeus: 1) säätyläiset, joiden sukunimi sitten myös oli periytyvä, 2) käsityöläiset, joilla oli oltava sukunimi; ne olivat lähes poikkeuksetta asultaan ruotsinkielisiä. Käsityöläisen lapset saattoivat aikuistuttuaan käyttää edelleen isänsä sukunimeä, mutta saattoivat jättää käyttämättäkin, 3) sotilasnimet; kun Matti Matinpoika värväytyi ruotusotilaaksi, antoi komppanian kirjuri hänelle "sukunimen" (Dufva, Hurtig, Rask, Mört jne). Tällainen sotilasnimi ei useimmiten periytynyt lapsille. Sen sijaan saman ruodun seuraava sotamies saattoi "periä" edeltäjänsä sukunimen ja 4) vaikka sukunimiä ei varsinaisesti ollut käytössä, saattoi joku henkilö ryhtyä käyttämään itse keksimäänsä sukunimeä. (Omissa esipolvissani on talonpoikainen naishenkilö, joka yhtäkkiä ryhtyi käyttämään hienolta kalskahtavaa sukunimeä, luultavasti säätyläisanoppinsa kiusaksi tai iloksi).
Sinä olet valitettavasti uskonut sen, mikä joissain tapauksissa on perustunut vain eräänlaisiin toiveajatteluihin (1500-1600 luvun esi-isien taulut), minkä lisäksi osallesi on koitunut pari vanhentunutta, nyttemmin oikaistua tietoa. Viittaat Hassin sukuseuran sivuun, jossa on edesmenneen Arvo Hassin 1963 laatima selvitys, joka kriittisiltä kohdiltaan nojaa Liisa Poppiuksen "Suur-Jämsän historiaan" laatimiin Jämsän talojen isäntäluetteloihin ja toisaalta saman teoksen Ison Vihan ajan kuvauksiin. Kuten edellä kirjoitin, 1713 kuollut Hassin isäntä ei ollut nimeltään Sipi Yrjönpoika (kuten Poppius kirjasi) vaan Simo Yrjönpoika, eikä karoliini Simo (Martinpoika) Hassi ollut Hassin sukua lainkaan.
Arvo Hassi on aikoinaan todennut: 1600 - 1700 luvuilta ei Hassin talosta ja sen asukkaista ole muita kuin tilastollisia tietoja. Näiden mukaan tunnetaan isäntien nimet ja hallitusajat... Tämä on syytä pitää mielessä, kun ryhdytään etsimään sukujuuria 1700-luvun alussa taloon tulleelle emännälle. Maria Yrjöntytär on melko kiistatta Yijälän tytär, jonka vanhemmat olivat Yrjö Vilpunpoika ja Aune Rekontytär, mutta keiden lapsia nämä olivat, sitä ei varmuudella tiedä kukaan. Arvailuja voi esittää, mutta aina taaksepäin mennessä täytyy joka polven kohdalla tehdä uusi arvaus, joten sukutauluun tai DNA-testiin ei kannata hakea esi-isääYrjöä kauempaa.
Mutta kun siellä Yijälässä oli samanaikaisesti kaksi Juho Yrjönpoikaa, joista vanhempi oli Yrjö Vilpunpojan lapsi ja nuorempi muutti 1720-luvulla Hassiin. Eikä siis ollut Yijälän lapsia. Hassin vanhalta sukukronikoitsijalta on yksinkertaisesti mennyt ohitse em "oikea" Yijälän Juho.
Tässä Hassin tapauksessa on siis kyse sukunimitapauksista 3) ja 4). Renki Simo Martinpoika muuttui sotamies Simon Hassiksi (3) ja arvatenkin Yijälässä asunut (renki?) siirtyi Hassiin ja sieltä edelleen Länkipohjaan, missä hän puolestaan käytti Hassi-nimeä ja avioitui (4).
Minun käsittääkseni voit helpottuneena todeta, että poikasi ei ole Jämsän Hassien jälkeläinen, joista eräs suvun jäsen totesi heissä olevan paljon neroutta ja paljon hulluutta. Eikä hän myöskään ole ainakaan olettamaasi reittiä sen kummemmin Yijälän kuin Auvilankaan sukua.
Juho Yrjönpoika Laurilan yhteyttä Olkkolaan en lähtisi edes spekuloimaan, sillä 1707-1730 Jämsässä yli sata eri Yrjöä oli lapsentekohommissa. Ratkaisevan tärkeää olisi selvittää, mistä Längelmäen kirkonkirjoissa esiintyvä tarkka syntymäpäivä on peräisin, sillä Jämsän kirjoista sitä ei löytyne.
Jukka H
V. 1722 henkikirjassa Yijälässä mainitaan: Carl Jöransson, Helga Hu, Johan Br, Matts drg ja Hassissa: Thomas Simonsson, Marja Hu, Carin Sr
Make
Mistä löytyy v. 1722 henkikirja?
Ai löytyikin maaherrojen kirjelmistä, SSHY.
Ratkaisevan tärkeää olisi selvittää, mistä Längelmäen kirkonkirjoissa esiintyvä tarkka syntymäpäivä on peräisin, sillä Jämsän kirjoista sitä ei löytyne.
Jukka H
Längelmäen rippikirja 1758-1778
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/langelmaki/rippikirja_1758-1778_tk484/35.htm
Längelmäen RK:ssa se päivä on, mutta tarkoitin sitä, mistä tuo tarkka 23.6,1706 on siihen saatu. Jämsässähän ei 1706 syntyneitä näytä kirjatun. Syntymämerkintä, jos jostain sellainen löytyy, kertoisi myös Juhon vanhemmat.
Längelmäellä näytää olevan rippikirjoissa tarkan näköiset syntymäajat niilläkin, joilla ei ole syntymämerkintöjä siellä. On sitten aivan eri juttu, kuinka tarkkoja nämä todellisuudessa ovat.
Hei.
Tahaton lipsahdus kai, mutta Juho ja Liisa vihittiin vasta 10 vuotta myöhemmin. Siis 1738. Huomautus, ettei jää korjaamatta.
Antti Järvenpää
22.11.16, 22:01
Palaan tähän aiheeseen, koska tämä on saanut melkoisesti lisävalaistusta DNA tutkimusten kautta. Yhtenä syynä on myös se, että tämän keskustelun aloittanut Arla menehtyi juuri silloin, kun ensimmäisiä lisätietoja tuli ja yhteys Länkipohjan Laurilan testiin katosi.
Eli kerrattakoon nyt, että Länkipohjan Laurilan isäntä Juho Yrjönpoika avioitui Laurilaan Jämsän Hassista, jonne hän Jämsän I rippikirjatietojen mukaan tuli Yijälästä.
Jämsän ja Korpilahden alueella on sittemmin parin viimeisen vuoden aikana tehty Y-DNA testejä, jotka osoittavat vanhimman tuntemani esi-isäni Ruotsulan lampuoti Sipi Tuomaanpojan Laurilan Juho Yrjönpojan lähisukulaiseksi. Samaan lähisukulaisryhmään kuuluu Korpilahden Putkilahden Peuhan isäntä Yrjö Tuomaanpoika 1700-luvun alusta sekä myöhemmin 1700-luvun loppupuolella Heikkilän rälssin lampuotina esiintyvä Mikko Ristonpoika.
Menemättä tarkempiin yksityiskohtiin (matchien lukuarvoon tms.), näyttäisi melko todennäköiseltä, että nämä 4 henkilöä ovat olleet läheisiä sukulaisia ja että Ruotsulan lampuoti Sipi Tuomaanpoika ja Peuhan isäntä Yrjö Tuomaanpoika olisivat olleet veljeksiä. Täysin varmaa asia ei ole, mutta se että yhteys menisi kauemmaksi on selkeästi epätodennäköisempää. Todennäköisyys, että joukon yhteys olisi kauempana kuin 10-11 sukupolven takana on vain muutaman prosentin luokka. Ei siis poisuljettu, mutta melko pieni.
Kerrottakoon nyt vielä, että tämän hetken päätemutaatio SNP on I-Y19655, joka on kaiketi muodostunut noin 1500/1600 lukujen paikkeilla. Tämä siis vinkkinä niille, jotka kuuluvat isälinjaisesti tähän ryppääseen. Jos siis alkaa testauttamaan SNP:tä, niin kannattaa katsoa y-Fullista mitkä tuohon johtaa https://www.yfull.com/tree/I1/
Kirjoitan tämän kaiken siinä toivossa, että ne joiden juuret liittyvät mainittuhin henkilöihin 1700-luvulla, ehkä keksivät, löytävät tai tietävät jotakin, joka tukisi DNA-tutkimusten löytöjä. DNA tutkimuksillahan ei yksin voida mitään osoittaa todeksi ilman muita lähdetietoja. Toisaalta DNA tieto auttaa suuntaamaan tutkimusta.
Mainittakoon vielä, että Putkilahden Peuha kulkee vielä 1700 Ihalahti nimellä, ja on veroluetteloissa (SAY) Auvilan ja Jaatilan yhteydessä.
Yijälässä asusteli viimeiset vuotensa itsellisenä entinen Kuikan Yrjö. Ennen Kuikkaa hän oli toiminut mm. jahti- ja siltavoutina Jämsässä. Hänellä oli myös Juho poika. Olisi mielenkiintoista saada myös hänen jälkeläisensä DNA-vertailuun, vaikka Kuikan Juhon syntymäaika poikkeaakin Laurilan Juhon syntymäajasta.
Taas asian vierestä, mutta kun Antin viestissä oli Hassi, Sipi Tuomaanpoika ja, Peuhan Yrjö Tuomaanpoika, niin yhteisä geenejä löytyy myöhemmiltä ajoilta: Sipi Tuomaanpojan pojantyttären tyttärestä (Maria Petterintytär) menee muistaakseni sukulinja Hassiin. Myös Korpilahden Putkilahti kytkeytyy Hassiin ( Norolaan). Joonas Samuelinpoika s. 15.10.1784 Korpilahti Putkilahti Nikkilä, muutti 1813 Hassista lohkotun Norolan vävyksi ja isännäksi. Joonas Samuelinpojan äiti oli talollisen tytär Maria Tuomaantytär Putkilahden Peuhasta, s.1758. Norolasta sukua jatkuu mm. Kiiskilään.
Jukka H
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.