Pålack-suku?

[Bismarck]

Olen löytänyt Laihialta sukulaisia: Michel Henriksson Seppä ent. Pålack (synt. 28.9.1760)
vihitty Maria Bergin kanssa.Onko tietoa Pålack suvun alkuperästä?Tai tietääkö kukaan Michelin esi-isiä?Kaikki tietoa on tervetullutta :)

[Pekka Hiltunen]

Tämän nimistä sukua esiintyy ainakin Kuopion msrk:ssa 1700-luvun alkupuolella, muistaakseni Hiltulanlahdella. Eräs Polack oli aviossa Anna Kröger-nimisen hlön kanssa.

[Ritva Puomilahti]

Kuopion maaseurakunnassa nimi esiintyy esim. muodoissa: Polack, Pollack, Polac, Puolack, Puolach.
Kuopion Väinölänniemen kärjessä olevasta Rönönsaaresta kerrotaan seuraavaa Tiina Mertasen - Taru Heikkisen teoksessa: Silta Rönöön:

PAPPILAN TORPPA NUMERO 15


Rönönsaaressa sijaitsi yksi Pappilan torpista 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Rönä holm Torp mainitaan ensimmäisen kerran Kuopion seurakunnan rippikirjassa vuosilta 1813 – 1819. Ensimmäiset asukkaat muuttivat saareen henkikirjojen mukaan 1818: saaressa asuivat Daniel Puolack (Puolakka) ja hänen vaimonsa Susanna Leppänen.12 Vuonna 1781 syntynyt Daniel ja vuonna 1792 syntynyt Susanna esiintyvät ensimmäisen kerran rippikirjoissa Pappilassa vuonna 1812 ja heidät on nähtävästi vihitty joulukuussa 1812.13
Perheeseen syntyi tytär Anna Maria vuonna 1818 ja poika Emmanuel vuonna 1826. Anna Maria avioitui Adam Wilh. Laitisen kanssa, joka kuoli vuonna 1844. Leski meni uudelleen naimisiin 1809 syntyneen Petter Henrik Kinnusen kanssa. Kinnunen kuoli marraskuussa vuonna 1863 hukkumalla, kenties kelirikon aikaan saareen kulkiessaan.14 Emmanuelin vaimoksi vihittiin vuonna 1851 Anna Katariina Leikkanen.15
Daniel Puolackin tytär Anna Maria asui Rönön torpassa rippikirjamerkintöjen mukaan vuoteen 1872 asti.16 Veli Emmanuel esiintyy 1884 Kuopion elinkeinonharjoittajien joukossa suutarin ammatissa. Toukokuussa 1887 hän oli edennyt suutarimestariksi.17 Vuoden 1880 elinkeinovapautuksen jälkeen ammatinharjoittajien määrä kasvoi Kuopiossa runsaasti suutarin, räätälin ja puusepän ammateissa.18 Daniel Puolack oli ollut suutarina ennen torppariksi ryhtymistään, joten poika seurasi isää ammatillisella urallaan.

[Bismarck]

Onkohan näitä Pålack sukuja enemmäkin.Olen jäljittänyt sukua vuoteen 1731 jolloin Laihialla esiintyy henkilö nimeltä Henrich Pålack.Onkohan pohjanmaan ja savon pålackeilla mitään yhteyttä?

Olen myös miettinyt onko nimi tullut Puolasta?Vaiko kenties Ruotsista?

[Ingeborg Palmén]

Olen yrittänyt jäljittää yhtä Pålack/Pollak sukua Ruotsissa. Sieltä olen löytänyt ainakin 2 eri sukua. Toinen on Helsinglandissa, kantaisä oli sotilas, loukkaantunut sodassa noin 1660. Toinen suku on seppäsuku ja toimi Vermlannissa ja Västmanlandissa 1700-luvun alussa.
Saattaa olla että on muitakin, näyttää olevan sotilasnimi. En ole löytänyt mitään yhteyksiä Puolaan (paitsi että e.m. sotilas haavoittui "Varsovan edustalla").

[Bismarck]

Onko tietoa,mitä kautta nämä ruotsalaiset suvut ovat yhteydessä suomalaisiin Pålackeihiin?Kenties savon tai pohjanmaan sukuihin?

[esteri]

Hartolassa on kaksi sotilasta Henrik ja Simon Pålack perheineen. Tarkemmin en ole etsinyt, paitsi Hiskin tulosteessa viimeisenä syntyneissä oleva Susanna on todennäköisesti sukuuni tullut miniä.
Rk. 1818-1829 kuvassa 125 on sen torpan nimi missä ainakin olivat. En varmaksi osaa sitä tulkita, vaikka kyselin Ulmalan isännältä vanhojen torppien nimiä. Joku niistä oli kyllä Puusteli.

[Ingeborg Palmén]

En tiedä, ovatko nämä ruotsalaiset suvut yhteydessä täällä esiintyviin Pålackeihin, epäilen, ettei. Tietääkseni heillä ei ole yhteyttä keskenäänkään.
Minulla on hypoteesina että Helsinglandin Pollackin Vestmanlandiin muuttaneen räätäli P:n tyttärentytär olisi Pohjan rovastin Anders Palmbergin toinen vaimo Hedvig Sofia Arenander (s. 22.7 1806, Västerås).

[Kaarlo Kalliala]

Laihian Polakeista on keskusteltu Österbotten-palstalla, jos kohta otsikon Indelta soldater > Pålack/Bylang alla loppupuolella siirrytään Vaasaan; sikäläiset Pålackit ovat (jälleen) eri juttu. Ks. http://www.qnet.fi/westside/discus/

Kaarlo Kalliala

[S.Kautto]

Minuakin kiinnostaa Pålack, Puolack, Puolakka sukujen alkuperä. Olen tutkinut jonkin verran mummoni os. Puolakka sukua Kerimäeltä. Näyttävät olleen talollisia ainakin 1700 alkupuolelta asti.Sitä ennen alueella näyttää Hiskin mukaan olleen muutama Polack niminen sotilas.
Mutta samaan aikaan lähialueilla Säämingissä ja Mikkelin alueella näyttä myös Hiskin mukaan olleen Polack nimisiä käsityöläisiä.
Puolalainen kantaisä teoria ei saa, ainakaan tässä tapauksessa, minulta kannatusta. Näyttäisi, että Polack on ollut nimenä sekä käsityöläisillä, että sotilailla. Kiinnostaisikin, mistä ja miten käsityöläiset saivat nimensä?

Jostain artikkelista myös luin (taisi olla sukututkimusseuran sivuilta), että Polack voi olla myös ns puoluenimi , joka
juontaa juurensa Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismundin väliseen
valtataisteluun eli siis he olisivat puolalaiseen puolen kannattajiin jollain tavoin liittyneitä henkilöitä. Joten Polack voisi näin olla
vastapuolueen antama haukkumanimi. Kiinnostaisi myös kuinka paikkaansa pitävä tämä teoria voi olla ja mistä se on lähtöisin? :confused:

[K.Salminen]

Minulla on pari viitettä Polack-nimisiin.
Kaarlo Wirilanderin teoksessa "Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810" (1953, 155) mainitaan Hämeen jalkaväkirykmentin Varusmestarin virkatalossa: Kärkölä, Iso-Sattila, Mäkelä;
Anders Polack virassa 31.10.1718-1719, alanootilla "Bortkommit på fiellen".

Yrjö Blomstedtin Asikkalan historiassa (1985, 468) kerrottaessa Asikkalan Kurhilan säterin omistussuhteista, todetaan mm. seuraavaa." Vuonna 1771 mainitaan Kurhilan isännäksi kornetti Carl Gustav Lang... v. 1773 säteri jaettiin kahtia. Toinen puolisko jäi edelleen kornetti Langille, toisen puoliskon sai haltuunsa äidinperinnöllään hänen sisarpuolensa Ulrika Lang, joka näihin aikoihin oli solminut avioliiton kersantti Henrik Johan Bröijerin kanssa.

Kornetti Carl Gustav Langin oli ilmeisesti taloudellisista syistä myytävä 1786 puolet osuudestaan ja sen omistajaksi tuli talollinen Matti Puolakka (Pålack), ja hänen jälkeensä 1792 Kalle Juhonpoika"

Samassa teoksessa edelleen ss 220-221, kerrotaan Napuen helmikuun 1714 taistelun jälkeen Asikkalan komppanian perääntyessä Ruotsiin 1716, merkittiin Asikkalan komppanian päälliköksi kpt Anders Berg, ja sotilaaksi no 71 Matti Matsson Polack.

Mitä tulee Pållack suvun alkujuuriin esittäisin että, niitä kannattaa metsästää Ruotsin puolelta, tässä 1 esimerkki:

"Gästgivaren Anders Bengtsson Berg (1659-12-03 – 1738-07-26) i Jörtsberg, Regnsjö och hans andra hustru Katarina Johansdotter Pållack (1665-08-24 -- 1739-04-20) från Sörbo, Bollnäs socken, som var dotter till den legendariske Sergeanten Johan Mårtensson Pållack (död 1698). "

T. Kari Salminen

[K.Salminen]

Minulla on pari viitettä Polack-nimisiin.
Kaarlo Wirilanderin teoksessa "Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810" (1953, 155) mainitaan Hämeen jalkaväkirykmentin Varusmestarin virkatalossa: Kärkölä, Iso-Sattila, Mäkelä;
Anders Polack virassa 31.10.1718-1719, alanootilla "Bortkommit på fiellen".

Yrjö Blomstedtin Asikkalan historiassa (1985, 468) kerrottaessa Asikkalan Kurhilan säterin omistussuhteista, todetaan mm. seuraavaa." Vuonna 1771 mainitaan Kurhilan isännäksi kornetti Carl Gustav Lang... v. 1773 säteri jaettiin kahtia. Toinen puolisko jäi edelleen kornetti Langille, toisen puoliskon sai haltuunsa äidinperinnöllään hänen sisarpuolensa Ulrika Lang, joka näihin aikoihin oli solminut avioliiton kersantti Henrik Johan Bröijerin kanssa.

Kornetti Carl Gustav Langin oli ilmeisesti taloudellisista syistä myytävä 1786 puolet osuudestaan ja sen omistajaksi tuli talollinen Matti Puolakka (Pålack), ja hänen jälkeensä 1792 Kalle Juhonpoika"

Samassa teoksessa edelleen ss 220-221, kerrotaan Napuen helmikuun 1714 taistelun jälkeen Asikkalan komppanian perääntyessä Ruotsiin 1716, merkittiin Asikkalan komppanian päälliköksi kpt Anders Berg, ja sotilaaksi no 71 Matti Matsson Polack.

Mitä tulee Pållack suvun alkujuuriin esittäisin että, niitä kannattaa metsästää Ruotsin puolelta, tässä 1 esimerkki:

"Gästgivaren Anders Bengtsson Berg (1659-12-03 – 1738-07-26) i Jörtsberg, Regnsjö och hans andra hustru Katarina Johansdotter Pållack (1665-08-24 -- 1739-04-20) från Sörbo, Bollnäs socken, som var dotter till den legendariske Sergeanten Johan Mårtensson Pållack (död 1698). "

T. Kari Salminen

Lisäisin vielä tähän sen, että hist. Matti J Kankaanpää kirjoittaa, että 30-vuotisen sodan jälkeen eräs ruoveteläinen isäntä hankki talonsa ratsupalvelusta suorittamaan puolaissyntyisen sotilaan. Kankaanpään mukaan sama mies, siis sotilas, Michel Polack, eli sittemmin talollisena Virtain Tuuralassa. Polack muutti myöhemmin Malin-vaimoineen Pohjanmaalle Ilmajoelle, jossa hän asui Ala-Penttilän talossa. Puolaissyntyinen Michel Polack kuoli vaimonsa ja tyttärensä kanssa siellä pahana nälkävuotena 1697.

KS

[Matti Lehtiö]

Härmän Pålack - suvusta ja sen taustoista löytyy artikkeli Eteläpohjalaiset Juuret julkaisusta 2 - 2006 Hillevi Tynin kirjoittamana Kts referaatti:
http://www.sukujutut.fi/suvut/etelapohjalaisetjuuret/index2.htm

Matti Lehtiö

[Risto]

Pålack´a kannattaa etsiä myös
http://proband.slaktdata.org/search/index.php
ja
http://genealogi.aland.net/discus/

[Bismarck]

Tutkittuani Pålack-sukuani,kyseinen sukunimi katoaa?
Michael Henrichsson Pålack 28.9.1760-?

Vanhemmat:
Henrich Mattsson Seppä 29.12.1731 Laihia - 17.3.1814 Laihia
Maria Seppä o.s Sui 28.9.1760 Laihia-?

Mistä tuo Pålack on keksitty?Tuskin tuollaista nimeä "hatusta" on vedetty?

Ja Henrichin isä on Nils Tassi (Seppä) 19.9.1704 Ilmajoki 24.2.1786 Laihia

[Bismarck]

siis Michaelin äiti oli maria sui 5.9.1740-?

[Pekka Hiltunen]

Suur-Huittisten historia mainitsee Jaakko Polack -nimisen henkilön Huittisten kylän ainoana ulkomaalaisena v. 1639.

[Pekka Hiltunen]

Korj. 1. viestiini tästä aiheesta:
Sotilas Daniel Polack s 1732, pso Helena Scopa. Kuopio msrk rk 1749-1759 s 4.

[Raija Järvenpää]

Hemmo Ylöstalon kirjassa: Kukkila kylä maalla ja kaupungissa, hän kertoo Puolakan ratsutilan synnyn ja historian. Puolakka nimi esiintyy kaikissa näissä jo täällä mainituissa muodoissaan ja on hänen mukaansa 1600-luvun hakkapeliitta Polackin jälkeläisiä. Sukua on vieläkin Hollolassa, ollut jo 1600-luvulta lähtien.

[Maija Parviainen]

Hemmo Ylöstalon kirjassa: Kukkila kylä maalla ja kaupungissa, hän kertoo Puolakan ratsutilan synnyn ja historian.

Kiitos Raija Järvenpäälle erittäin kiinnostavasta tiedosta. Täytyypä hankkia Hemmo Ylöstalon kirja nähtäväksi. Olisiko tietoa, mistä sellaisen voi ostaa?

Appeni Unto Mäkelä (1913-82) oli syntyisin tuolta Mäkeläksi kutsutulta tilalta, joka oli sukutilakunniakirjan mukaan ollut saman suvun hallussa jo vuodesta 1623. Sitä en tiedä, milloin tilaa alettiin nimittää Mäkeläksi ja milloin sukunimi Mäkelä tuli käyttöön. Appeni isänisän äiti Loviisa Vilhelmiina Juhontytär (1822-1901) oli tuon talon tytär ja alkoi vuonna 1848 hallita tilaa yhdessä kotivävyksi tulleen miehensä Juho Gabrielinpojan (1814-1853) kanssa. Olisikohan sukunimi vaihtunut tuossa vaiheessa? Voi voi, kun ehtisi tutkia ja tarkistaa kaikki kiinnostavat asiat.

Maija Parviainen
Helsinki

[Raija Järvenpää]

Hei!

En tiedä mistä kirjan voi ostaa, koittaisin tavoittaa Hemmo Ylöstaloa puhelimen välityksellä Lahden alueelta.

Toinen kysymyksesi, milloin sukunimi Polack muuttui nimeksi Mäkelä? Hollolan kirkonkirjoissa 1910 ja sivulla 608 on ensimmäinen maininta.

Ihan oikein epäilit että juuri tuolloin heidän vihkivuotenaan nimi muuttui.

Olen samaa mieltä kanssasi, aikaa tähän mukavaan harrastukseen saisi olla paljon enemmän.

[kvaahtera]

Aloittelen vasta sukututkimusta ja äidinisäni Anton Puolakan esi-isät olivat torppareita 1700-lopulla Viipurin maaseurakunnan Kähärin kylässä. Puolack ja Polack muodot esiintyvät. Ehkä jostain selviää mistä he aikoinaan Kähäriin tulivat.
Kalevi Vaahtera

[ritva laiho]

Jossain Karjalan,todennäköisesti Sortavalan tuomiokirjoissa esiintyy 1600-luvun loppupuolella saksalainen ratsumies Matts Polack. Nimen ja kansalaisuuden ristiriita jäi mieleeni.
terv.Ritva

[tellervoranta]

Iissä esiintyy myös 1700-luvun alkupuolella Polack-Puolakka.

[Raija Järvenpää]

Hei!
Pålack nimeä/sukua esiintyy hyvin monessa muodossa kirjoitettuna ja heitä tuntuu olevan ympäri suomea. Tässä Hollolan ympäristössä suku elää vielä, tulleet noin 1650-luvulla, nimi on vaan muuntautunut muotoon esim. Puolakka, Puolanne ja tietenkin moneksi muuksi sukunimeksi. Itselläni on mielikuva sotilas-suvusta olihan heillä rustholli täällä jne.
Löysin kirjoituksen vanhasta Genos-lehdestä vuodelta 1965 nro 36 sivu 16-34, Polón-suvun alkuperä ja varhaisvuodet, kirjoittanut Asessori Harry W. Walli, Helsingistä. Kirjoituksessa mainitaan Arvi Korhosen kirjoittama Hakkapeliittain historia 1, s201 jossa Yrjänä Matinpoika Polack mainitaan laivamiehenä Viipurissa 1570. Olisiko tästä tiedosta apua.

Talvisin terveisin

[Bodniemi37]

Rantasalmen Asikkalan rusthollin amtmannia Johan Birckmania koskevassa kyselyssäni http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=93525&postcount=1 mainitaan myös saman rusthollin isäntä Petter (Pehr) Polack, joka vihittiin Rantasamella 1706 oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Anna Ithimaean kanssa. Vihkimerkinnän mukaan Petter Polack oli entinen sortavalalainen kauppias ja raatimies. Rantasalmen käräjäpöytäkirjoista ilmenee, että hän oli vihittäessä leskimies ja että hänellä oli aiemmasta liitostaan lapset Petter ja Helena.

Avioparin Polack et Ithimaea myöhempiä vaiheita en ole pystynyt selvittämään.

Terveisin,

[skoykka]

Hei!
Pålack nimeä/sukua esiintyy hyvin monessa muodossa kirjoitettuna ja heitä tuntuu olevan ympäri suomea. Tässä Hollolan ympäristössä suku elää vielä, tulleet noin 1650-luvulla, nimi on vaan muuntautunut muotoon esim. Puolakka, Puolanne ja tietenkin moneksi muuksi sukunimeksi. Itselläni on mielikuva sotilas-suvusta olihan heillä rustholli täällä jne.
Löysin kirjoituksen vanhasta Genos-lehdestä vuodelta 1965 nro 36 sivu 16-34, Polón-suvun alkuperä ja varhaisvuodet, kirjoittanut Asessori Harry W. Walli, Helsingistä. Kirjoituksessa mainitaan Arvi Korhosen kirjoittama Hakkapeliittain historia 1, s201 jossa Yrjänä Matinpoika Polack mainitaan laivamiehenä Viipurissa 1570. Olisiko tästä tiedosta apua.

Talvisin terveisin


Isoisäni eno, kauppias Fredrik Virtanen (s.1857 Hollola Kastari Mattila) oli Polonin ja Reivilän jälkeläisiä. Kuvassa kiinnittää huomiota jykevät leukaperät, jotka ovat periytyneet muutamille muillekin suvussa. Netistä löysin kuvan eräästä Puolakasta, joka muistuttaa tätä sukulaistani. Vielä jos löytyisi haploryhmä niin palapeli alkaisi olla kasassa. :rolleyes:

[sralhel]

Lisää Polackeja:
Nälkävuonna 1697 kuolivat Vihdin Härköilässä Johan Polack ja hänen vaimonsa, molemmat haudattiin 24.5.1697 (lähde: HisKi).

[Julle]

< Lisää Polackeja:
Nälkävuonna 1697 kuolivat Vihdin Härköilässä Johan Polack ja hänen vaimonsa, molemmat haudattiin 24.5.1697 (lähde: HisKi). >

Hei!

Vielä lisää Puolakka, Polen tai Polenius näyttäisi löytyvän muistiinpanojeni mukaan Kansan kuvalehdestä numero 18/1933 päiväys 28.4.1933 sivut 10-11.

Hakemisiin

[haapiot]

Suur-Huittisten historia mainitsee Jaakko Polack -nimisen henkilön Huittisten kylän ainoana ulkomaalaisena v. 1639.

Hän on ilmeisesti Turusta ja esiintyy tuomiokirjoissa jonkinlaisena voutina/asiamiehenä ja vaimonsa näyttäisi olevan Huittisten Raijalan Heikkilästä.
Punkalaitumen Sarkkilan Pourun talosta poika Jacob, k. 19.1.1732 Turussa, saa porvarin oikeudet Turussa ja ottaa nimekseen Pålack/Polack.
Näyttäisi siltä että osa Polackeista olisi alkujaan Puolasta ja osa koto-Suomesta.

[00750]

Juhana-herttua avioitui Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa Vilnassa 4.10.1562. Asuivat Turun linnassa ja Katariina toi sinne Puolasta mukanaan 59 hengen seurueen – kokit, palvelijat, musikantit ja katoliset papit. Heidän mukanaan maahan tuli myös trumpetisti Hans Pålack (Hannu Polak).
Ainakin tässä tapauksessa tuntuisi uskottavalta että kotimaan ja sukunimen välillä olisi yhteys.

Asia kiinnostaa minua siksi että hän saattoi olla noin vuonna 1630 syntyneen turkulaisen Anna Pålackin isä. Anna puolestaan kiinnostaa siksi että hän meni naimisiin Simon Ericki Storckoviuksen kanssa.

Anna ja Simon ovat isovanhempiani

[Raija Järvenpää]

Hei vaan!

Minulla ei ole aikaisempiin kirjoituksiini mitään uudempaa tietoa lisätä.

RaijaJ

[Pasi Tuominen]

Myös löytyy Sysmässä 24.5.1787 syntynyt Jacob Ericsson Polack.
Isänsä Eric Polack s. 1749.
Jacobin poika Otto Jacobsson Puolakka (Pihl) s. 17.7.1826 tai 11.2.1827 lähteestä riippuen Rautalammella.
Muuttanut Saarijärvelle, jossa syntynyt Juho Otonpoika Pihl 20.2.1854.

[Marjapuu]

Alkuperäinen kysymys vuonna 2007 käsitteli Laihian Pålackeja. Heidän alkuperänsä on selvitetty, ja ensimmäinen Laihialle tullut Pålack oli alkujaan Hannila Kalajoelta ja hänen mukaansa on saanut nimensä Poolan kylä Laihialla. Hänellä on edelleen eläviä jälkeläisiä, jotka kantavat nimeä Poola.

Pålack on sotilasnimim josta johtuen Suomen eri alueiden Pålackit eivät ole keskenään sukua. Ei myöskään ole löytynyt viitteitä puolalaiseen alkuperään.

[Marjapuu]

Alkuperäinen kysymys vuonna 2007 käsitteli Laihian Pålackeja. Heidän alkuperänsä on selvitetty, ja ensimmäinen Laihialle tullut Pålack oli alkujaan Hannila Kalajoelta ja hänen mukaansa on saanut nimensä Poolan kylä Laihialla. Hänellä on edelleen eläviä jälkeläisiä, jotka kantavat nimeä Poola.

Pålack on sotilasnimim josta johtuen Suomen eri alueiden Pålackit eivät ole keskenään sukua. Ei myöskään ole löytynyt viitteitä puolalaiseen alkuperään.