Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tieto lisää tuskaa (Wahlsten Fingerroos)
ja tietämättömyys vielä enemmän.
Mickel Wahlsten syntyi Paimiossa talollisen poikana ja muutti Turkuun, missä
otti sukunimeksi Wahlsten ja rupesi kirvesmieheksi. Myöhemmin Somerolla hän oli rippikirjassa byggmästare. Mistä hän tuon sukunimen nappasi? Mickel muutti vaimonsa kanssa Sophia Fingerroosin kanssa Somerolle Åvikiin 1788 ja sieltä suku levisi jälkeläisten muodossa Somerolle ja lähipitäjiin.
Sophian isän Christian Fingerroosin ja äidin Walpuri Davidintyttären vanhempia en ole tunnistanut Paimion rippikirjasta. Fingerroosien sukuselvitys lienee tehty, joten joku tietää?
Asia kiinnostaa siksi, että vaimoni on Mikaelin jälkeläinen 7. polvessa.
Christian ja Walpuri asuivat Sievolan tilalla. Oliko heillä yhteys talon väkeen?
Salon seudun sukututkijoiden keskuudessa on käyty keskustelua samoista suvuista, mutta lisätieto ei olisi pahitteeksi.
Paimio vihityt:
30.6.1765 Sievola Rusth Christian Fingerros o u pig Walbor Queren.
Sophia s. 26.4.1766 Sievola.
Valpuri itse asiassa oli talon tytär ja Christian taloon tullut vävypoika. Valpuri oli syntynyt 28.4.1745 Paimio Sievola, vht: rusth David Queren ja Lisa. Davidin vht puolestaan Johan Queren ja Margareeta Sevonia.
Margareetasta siis päästään tuohon Sevon-Sevonius sukuun, josta Sievola on nimensäkin saanut.
Kiitos vastaajalle. Olin hyvin lähellä onnistumista, mutta Davidin sukunimeä
en osannut lukea. Epäilin kyllä, että David liityy jotenkin Svonius-sukuun ja Sievolan rustholliin.
JP
Seppo Niinioja
14.03.09, 21:40
Paimio vihityt:
30.6.1765 Sievola Rusth Christian Fingerros o u pig Walbor Queren.
Sophia s. 26.4.1766 Sievola.
Valpuri itse asiassa oli talon tytär ja Christian taloon tullut vävypoika. Valpuri oli syntynyt 28.4.1745 Paimio Sievola, vht: rusth David Queren ja Lisa. Davidin vht puolestaan Johan Queren ja Margareeta Sevonia.
Margareetasta siis päästään tuohon Sevon-Sevonius sukuun, josta Sievola on nimensäkin saanut.
Tarkoittanet jo Atle Wilskmanin Släktbok II:ssa (1918-1933) esitettyä Sevon-Sevonius-sukua, jonka jäsenistä osa kirjoitti nimensä Sievonius. Käsittääkseni suvun nimi on peräisin Paimion Sievolasta eikä päinvastoin. Wilskmania ei nyt ole käsillä.
Ylioppilasmatrikkelissa http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/index.php mainitaan useita Paimion Sievolasta lähtöisin olevia S(i)evoniuksia:
23.6.1709 Jakob Sievonius Jacobus Jacobi, Aboensis 5087 (http://suku.genealogia.fi/henkilo.php?id=5087). * noin 1688. Vht: turkulainen porvari Jakob Henriksson Nukari (syntyisin Paimion Sievolasta, † 1698),
kl. 1695 Henrik Sievonius, myöhemmin Sevonius Henricus Henrici, Pemarensis 4112 (http://suku.genealogia.fi/henkilo.php?id=4112). * noin 1675. Vht: rusthollari Paimion Vistan kylässä, kirkonisäntä Henrik Henriksson (syntyisin Paimion Sievolasta, † 1715)
(1675) Jakob Jacobus Henrici, Pemarensis 2383 (http://suku.genealogia.fi/henkilo.php?id=2383). Vht: Paimion Sievolan ratsutilallinen Henrik Jönsson († 1684) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Mattsdotter. Varmentamattoman tiedon mukaan nämnes vid Pemar vinterting 22 febr. 1675 som student (Släktbok II). — Paimion Sievolan ratsutilallinen isänsä jälkeen. Paimion nimismies 1684, samalla jahtivouti vuoteen 1687 asti. † Paimiossa 1689.
Suvussa on myös paljon pappeja.
Seppo Niinioja
Sevon jne suku sai nimensä nimenomaan talosta eikä toisinpäin. Talo taisi sijaita kyseisellä, kauniilla paikallaan jo vuosisatoja tuon nimisenä ennen ao. nimen käyttöönottoa
Juha
Olette tietysti aivan oikeassa, jotenkin ajatus karkasi ja lause muuttui päinvastaiseksi kuin mitä oli tarkoitus.
Samaa Sevon-Sevonius - sukua ollaan käsitelty myös viestiketjussa Paimio Maljamäki Bröcker-Sewonia.
Pekka Hiltunen
15.03.09, 10:50
Listaan oheen teoreettisen esipolvitauluston - siinä toivossa, että joku oikaisee virheet.
Taulu 1
1. Sophia Fingerroos Vanhemmat taulusta 2.
Taulu 2
2. Christian Fingerroos, s. 16.2.1741 Raimela Mynämäki. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Walborg Querén Vanhemmat taulusta 59.
Lapset:
Sophia. Tauluun 1.
Taulu 3
3. Johan Fingerroos, s. 1701, k. 20.3.1763 Maaria Paimela Eskola. Majoittajana Mynämäellä 25.8.1727. Virkatalo oli Raimelan Seikkula. Siirtyi 10.9.1741 Nousiaisten Kärmälään, missä lippumiehenä 20.12.1752 saakka, sieltä Maariaan Paimelan Eskolaan 20.12.1752, missä kuoli vääpelinä 24.2.1763. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: Elisabet Maria Henrikintytär Sevonius, s. 1709 Paimio, k. 23.12.1778 Maaria Saramäki. Elisabeth Maria Sevonius avioitui velipuolensa kanssa - olematta kuitenkaan hänen verisukulaisensa: hänen aviomiehensä isä Erich Fingerroos oli hänen isäpuolensa ja hänen äitinsä Elisabeth Bock taas oli tulevan miehensä äitipuoli. Vanhemmat taulusta 38.
Lapset:
Margaretha Elisabeth, s. 8.4.1729 Raimela Mynämäki
Erich Gustaf, s. 23.6.1735 Raimela Mynämäki
Salomon, s. 28.9.1738 Raimela Mynämäki
Christian, s. 16.2.1741 Raimela Mynämäki. Tauluun 2.
Petrus, s. 5.2.1744 Turku
Maria Elisabeth, s. 25.6.1745 Tuori Killainen Nousiainen, k. 21.10.1788 Nousiainen
Elisabeth, s. 12.1746 Tuori Killainen Nousiainen, k. 3.2.1751
Anna, s. 1748 Tuori Killainen Nousiainen, k. 12.12.1751
Brita, s. 11.1.1752 Tuori Killainen Nousiainen
Taulu 4
4. Erich Persson Fingerroos, k. 1.4.1731 Paimio. Kummina Halikossa 12/1700, 8/1701, 3/1702, 10/1703, 6/1704, 10/1707, 2/1708 (yhdessä vaimonsa kanssa), 3/1708,. Vanhemmat taulusta 5.
1. Puoliso: Agneta Philipsdotter Bosin, k. 0.3.1716 Vehmaa. Kummina Halikon Kavaltolassa 6/1706 Anna Catharinan (Wellingk) kanssa. Oma poika Gustaf syntyi 3/1707, jolloin kummeina mm. paroni Gustaf Otto Creutz ja Otto Wellinkin tyttäret Anna Catharina ja Christina. Kummina yhdessä miehensä kanssa 2/1708 Viurilassa.
Nimi kirjoitettiin muodossa Bousijn, samoin kuin tunnetun Bosin-suvun jäsenen nimi samoihin aikoihin Turussa. Agnetan lapsen kummina esiintyy ratsumestari Axel Boose, ja nimi voisi olla johdettu tästäkin.
Helsingissä tunnetaan Erik Bosin pormestarina 1640-luvulla. Ajallisesti Erik Bosin sopisi olemaan Paul Bosinin 1. avioliitosta. Paul Bosinin 1. vaimon isän tiedetään olleen Philip-niminen Baltian-aatelinen. Reinhold von Sassin pojalla Jürgen von Sassilla oli jälkeläisiä Suomessa, ja tämän veljellä Wilhelmillä tiedetään olleen Philip -niminen poika.
. Vanhemmat taulusta 33.
Lapset:
Johan, s. 1701. Tauluun 3.
Brita Maja (Maria), s. 26.9.1703 Halikko
Gustaf, s. 22.3.1707 Viurila Halikko, k. .7.1735 Hämeenlinna
Erich, s. 18.2.1709 Viurila Halikko, k. 26.3.1776 Masku pappila
Petrus, s. 11.1.1711 Viurila Halikko, k. 22.1.1758 Loimaa Karhula
Henrik Georg, s. 26.4.1713 Koski Vehmaa
Ernst, s. .12.1714 Vehmaa Koski, k. 24.4.1771 Karuna Kåpholm
2. Puoliso: 1716 Vehmaa Elisabet Jacobsdotter Bock, Taulusta 38, s. noin 1670 Nousiainen Repola. Elisabeth Bockin 1. puoliso oli kersantti Anders Bäck, jonka vanhemmat näyttäisivät olleen jalosyntyiseksi mainitun Johan Bäckin poika Hans Johan ja Elisabeth Grass vapaaherrallisesta Grass-suvusta.
Elisabethin isä, korpraali Jacob Bock lienee ollut Piikkiön Pukkilan aatelisen Boch af Buckila -suvun jäsenen, Anders Fransson Bockin pojanpoika. Suvun vanhimman tunnetun kantaisän puolison tiedetään olleen Margareta Tavast, piispa Maunu II Tavastin sisar.
Vistan rusthollarin kuoltua 1715 Elisabeth Bock avioitui vielä tulevan puolisonsa isän, Erich Persson Fingerroosin kanssa muuttaen Vehmaan Kosken kartanoon. Vanhemmat taulusta 52.
Taulu 5
5. Per Johansson Fingerroos, k. jälkeen 1704 Fröjdböle Kemiö (Sauvo). Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso: Brita Eriksdotter Sass (Jully Ramsay: "Brita Eriksdotter Sax") Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Erich Persson. Tauluun 4.
Taulu 6
6. Johan SvenssonMainitaan Turun linnan voutiluettelossa. Kotipaikaksi on merkitty Shuletorp.
Puoliso: Elin Stjernkors Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Per Johansson. Tauluun 5.
Taulu 7
7. Mårten Eriksson Stjerna (Stiernkors), k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Elin. Tauluun 6.
Katarina
Taulu 8
8. Erik Mårtensson till Fröjdböle i Kimito socken, k. jälkeen 1609. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Brita Persdotter Fleming Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Mårten Eriksson. Tauluun 7.
Taulu 9
9. Mårten Jönsson till Böle, k. 1553 Kemiö. Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Brita (Berit) Mattsdotter Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Erik Mårtensson. Tauluun 8.
Taulu 10
10. Jöns till Böle
Puoliso: NN
Lapset:
Mårten Jönsson. Tauluun 9.
Klemet
Taulu 11
10. Matts Olofsson till WilliläMaskun Willilä-sukua. Vanhemmat Olof ja Jacobintytär.
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat Sune Andersinpoika Ille.
Lapset:
Brita (Berit) Mattsdotter. Tauluun 9.
Taulu 12
9. Per Fleming till Viljais i Rimitto socken, k. 1560. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Margareta Ram Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Brita Persdotter. Tauluun 8.
Taulu 13
10. Erik Fleming till Salontaka i Halikko socken, k. jälkeen 1537. Vanhemmat Herman Magnusson Fleming ja Elin Filipusdotter.
Puoliso: Anna Engelbrektsdotter, k. jälkeen 1555. Vanhemmat Engelbrekt Larsson till Isnäs i Pärnå ja Margareta Tuvesdotter Natt och Dag.
Lapset:
Per. Tauluun 12.
Taulu 14
10. Torsten Salomonsson RamAateloitiin 1.4.1525. Vanhemmat Salomon Torstensson ja NN.
Puoliso: Brita Johanintytär Fleming Vanhemmat Johan Henriksson Fleming ja Märta Erengislesdotter Diekn.
Lapset:
Märta Torstensdotter. Tauluun 43.
Margareta. Tauluun 12.
Taulu 15
8. Petrus Johannis, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 7.
Johannes Petri, s. 1595 Parainen, k. 3.1.1658 Loimaa
Taulu 16
9. Johannes Thomae de HanjasMainitaan 1540, 1556.
Nimensä perusteella Johannes Thomae de Hanjas (Hanias) saattoi olla lähtöisin Kreetan Hanian kaupungista.
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 15.
Taulu 17
9. Elias Simonis Esping Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 15.
Isak Eliae
Agneta
Jeremias
NN
Sara
Elisabet
Elin
Margareta
Taulu 18
10. Simon Nils-/Henriksson, k. jälkeen 1564.
Puoliso: Malin Knutintytär Kappe Vanhemmat Knut Kappe ja Margit Nilsdotter.
Lapset:
Elias Simonis. Tauluun 17.
Taulu 19
10. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Tavast Vanhemmat Måns Henrikinpoika Tavast ja Karin Tavast.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 17.
Taulu 20
6. Erik Henriksson von Sass, k. 1640 Perniö. Vanhemmat taulusta 21.
Puoliso: NN
Lapset:
Brita Eriksdotter. Tauluun 5.
Taulu 21
7. Henrik Jürgeninpoika von Sass, k. 1658 Dunamunde. Vanhemmat taulusta 22.
Puoliso: 25.10.1624 Elin Klasdotter Slang Vanhemmat taulusta 26.
Lapset:
Erik Henriksson. Tauluun 20.
Taulu 22
8. Jürgen von Sass Vanhemmat taulusta 23.
Lapset:
Henrik Jürgeninpoika. Tauluun 21.
Taulu 23
9. Reinhold von Sass, k. 28.10.1560 Moskova. Vanhemmat taulusta 24.
Puoliso: NN Jürgenintytär von Tödwen Vanhemmat taulusta 25.
Lapset:
Jürgen. Tauluun 22.
Wilhelm. Tauluun 37.
Taulu 24
10. Heinrich von Sass, k. ennen 1525. Vanhemmat Heinrich von Sass.
Puoliso: ennen 1525 NN
Lapset:
Reinhold. Tauluun 23.
Taulu 25
10. Jürgen von Tödwen, k. 1538.
Puoliso: Holding von Lenchen
Lapset:
NN Jürgenintytär. Tauluun 23.
Pekka Hiltunen
15.03.09, 11:08
Paimion Sevoniuksiin näyttää liittyvän Carpaeus-suku.
Halikon lukkari Henrik Carpaeus (1699-5.1.1750) on saattanut olla Piikkiön ja Sauvon pitäjänapulaisen Henrik Carpaeuksen (1663-17.1.1731 Sauvo) ja vaimonsa Elisabet Jacobsdotter Walsteniuksen ( k 13.10.1742, vht Jacob Wallenius ja Elisabet Aronintytär Klöfversköld) poika.
PH
Kiitos Seppo Niinioja ja Pekka Hiltunen antamistanne tiedoista. Ei näytä kysyvä eksyvän tieltä. Vastaukset poikivat puoestaan uusia kysymyksiä, joten mielenkiinto säilyy ja eläkeläisen aika kuluu.
Fingerroosien sukutaulu vie aimo loikan eteenpäin. Christian Fingerroosin Sievola yhteyskin selvisi.
Pekka Hiltusen lähettämästä sukutaulusta.
Mynämäellä näyttää olevan Christianin syntymäajankohta, kuten ilmoitat. Paimion rippikirjassa on syntymäajaksi merkitty 15.2. 1742. Kumpi on oikein.
Rippikirjoihin ei aina ole luottamista.
Onko Pekka nyt sitten Hiskissä Mynämäen kastetuissa virhe, kun siellä 16.2.1741 syntyneen lapsen kohdalla lukee "Christina" eikä Christian ?
Paimion Sevoniuksiin näyttää liittyvän Carpaeus-suku.
Halikon lukkari Henrik Carpaeus (1699-5.1.1750) on saattanut olla Piikkiön ja Sauvon pitäjänapulaisen Henrik Carpaeuksen (1663-17.1.1731 Sauvo) ja vaimonsa Elisabet Jacobsdotter Walsteniuksen ( k 13.10.1742, vht Jacob Wallenius ja Elisabet Aronintytär Klöfversköld) poika.
PH
Muistaakseni Halikon historia -teoksessa asia Henrikin isäksi on merkitty Simon Carpaeus, jonka isä oli turkulainen porvari Nils Karpi
Sattumalta olen kirjoittanut Henrikistä seuraavaa;
http://juhansuku.blogspot.com/2008/07/pkallon-heittj.html
Juha
Kristian Stockmann
15.03.09, 15:12
Korjaan yhden virheen liittyen Brita Eriksdotter Saxin sukujuuriin jotka appiukkoni Bertel von Bonsdorff aikoinaan on selvittänyt.
Påvel Bertilsson
räätäli
Isäntäna Undermalm Tenhola 1561-1593
Poika
Israel Påhlsson (Påvelsson)
s. n. 1575
rälssivouti Undermalm ratsutila mainittu 1634, 1645
vaimo
Elin, mainittu 1634, 1635
poika
Erik Israelsson Sax
sotilashospitaalivoutu mainittu 1643-45
rälssivouti Artjärvi mainittu 1658
mainittu Undermalm 1658
kuollut viimeistään 1670 (1662?)
vaimo
Maria Henriksdotter
Mainittu Undermalmin isäntänä 1662-86, oli elossa 1691
tytär
Brita Eriksdotter Sax
mainittu Undermalmissa 1672 lähtien
ratsutilan isäntänä ainakin 1687-1707
haudattu 22.4.1724 Koskis Vehmaa
Vihitty 1673?
Per Johansson Fingerroos
Luutnantti, omisti verotilan Koverharissa, mainittu 1675
k. 9.12.1679 Narva
haudattu 18.9.1682 Tenhola
Terv.
Kristian Stockmann
Hiskissä löytyy Mynämäen syntyneistä Christianin syntymäaika,(16.2.1741) tosin kirjoitettuna Christina, mutta esim. Maarian rippikirjassa son Christian.
terv. SimoR
Kiitos, hyvä että tuokin asia selvisi, olenkin asiaa ihmetellyt, kun tieto ei tunnu täsmäävän. Fingerroos-suku on minulle tuon Sevon-Sevonius - suvun sivutuote, joten en ole kaikkia rippikirjoista asti tarkistanut. Ilmeisesti joko aikananaan SSS:n puhtaaksikirjoittaja on tulkinnut kastekirjaa väärin tai sitten pappi jo aikanaan on tehnyt virheen.
Pekka Hiltunen
15.03.09, 22:05
Kiitos Kristian Stockmannille Brita Eriksdotter Saxin esipolvista! Taas riittää pähkäiltävää.
Christian Fingerroosin kohdalla on tosiaan Mynämäen kastettujen kirjassa papin (tai kirjurin) virhe.
PH
Pekka Hiltunen
15.03.09, 22:35
Muistaakseni Halikon historia -teoksessa asia Henrikin isäksi on merkitty Simon Carpaeus, jonka isä oli turkulainen porvari Nils Karpi
Sattumalta olen kirjoittanut Henrikistä seuraavaa;
http://juhansuku.blogspot.com/2008/07/pkallon-heittj.html
Juha
Kiitos, Juha, oikaisusta. Minullakin on ollut sellainen mielikuva, että olen tiedon jostain, ehkä juuri Halikon historiasta joskus lukenut. Walstenius-nimi kuitenkin löytyy edelleen alkup. kysyjän sukupiiristä...
Olen ehkä antanut nettitaulujen hämätä itseäni: 1727 syntynyt Maria Christina Carpaeus esitetään Sauvon pitäjänapulaisen tyttäreksi, vaikka Elisabet Walstenius oli syntynyt n. v. 1672. P.o. tauluissa viitataan Heikki Impiwaaran Genoksessa n:o 15 (1944) esittämään erheelliseen oletukseen.
http://www.genealogia.fi/genos/15/15_21.htm
PH
Pekka Hiltunen
15.03.09, 22:56
Henricus Nicolai Carpaeus esiintyy SAY:ssa 1694-1713 Sauvon Mäkipään Nedergårdissa. Sauvon varhaisimmat rippikirjat (1667-, 1690-1700) tarjoavat mielenkiintoisia nimiä Mäkipään Nedergårdissa, kuten Henrik, Simon ja Nils. Porvari Nils Karpi saattoi olla sauvolaista syntyperää.
PH
Nousiaisten rippikirjassa 1745-51 Kärmälän Räpi s.112
Johan Fingerroosin ja Elisabet Sevonian lapsista mainitaan:
Henrik Johan, son s.1731
Salomon Fingerroos s.1738
Christian Dito s. 1741
Maria Elisabeth s.1745 (on yliviivattu)
Anna s. 1748 (on yliviivattu)
Britha dr s. 1752
v. 1752 alkavassa rippikirjassa ei Maria Elisabethiä eikä Annaa enää esiinny, joten aikaisemmin ketjussa mainittu Maria Elisabethin kuolinaika 21.10.1788 on virheellinen, vaan hän on kuollut 2.2.1751, eikä Elisabet nimistä ole syntynytkään, vaan kuolintietoon on tullut vain jälkimmäinen etunimi. Maarian rippikirjassa 1752-59 Paimalan Eskola s. 102 (kuva 310)löytyvät lapset Salomon, Christian ja Britha. Henrik Johan oli jo omalla sotilasurallaan sillä hän peri jo 28.3.1753 isänsä viran ja löytyy edelleen Nousiaisten Kärmälän Räpistä. Huom. Nousiaisissa syntyneiden syntymäpaikka on Johanin virkatalo Kärmälän Räpi, ei Killaisten Tuori joka oli taas kappalaisen virkatalo.
terv. SimoR
Pekka Hiltunen
18.03.09, 10:21
Kiitos oikaisusta, Simo!
Taulustossani oli systemaattinen virhe nuorimpien lasten syntymäpaikan osalta, kun olen koettanut naittaa furiirin tytärvainajaa eräälle rakuunalle.
Petrus siis syntyi Turussa 5.2.1744 (ja nähtävästi kuolikin siellä ennen v 1745), ja häntä nuoremmat sisaret syntyivät Nousiaisten Kärmälän virkatalossa Räpissä (HisKissä syntymäkylää ei mainita). Tuhkarokkoon 1751 kuollut Elisabet ja 25.6.1745 syntynyt Maria Elisabet olivat siis yksi ja sama henkilö (vaikka Elisabetin kuoliniän 5v 2kk on pappi tainnut vetää hatustaan). Furiirin tyttäristä saavuttivat aikuisiän siis vain esikoinen ja kuopus.
(Furiiri Johan F:n vaiheet löytyvät Kaarlo Wirilanderilta.)
PH
Tämä on ollut mielenkiintoinen ketju ja matka. Fingerroosien suvusta on tullut paljon tietoa ja sen liittyminen Sevoniuksiin sukulaissitein avioliittojen kautta pakotti Turun yliopistokirjastoon ja Wilskmanin Släktbokin ja Paimion historian pariin. Samannimiset Sevoniusten tytöt aiheuttivat lukuisia virhetulkintoja, jotka tulivat korjatuiksi.
Christan Fingeroos ja Walpuri Davidintytär olivat sukulaisia (Sevoniusten jälkeläisiä), mutta kysymys koskien heidän tytärtään Sophiaa ja Mickel Wahlstenia, jotka avioituivat 1788 ja muuttivat Somerolle.
Jos Mickel oli paimiolaisia (s. 1755?), mistä ja miksi hän otti käyttöönsä sukunimen Wahsten, jota hän käytti Turussa toimiessaan "timmerkalina" (kirvesmies). Somerolta löytyy merkintä ensin glasdragare ja myöh. byggmästare.
Tietääkö joku Mickelin vanhemmat ja missä hän syntyi.
Kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille.
Itse en ole löytänyt varmuutta Anders Bäckin vanhempiin ja siksi kysynkin:
Tietäisikö joku, mikä osuus voisi olla tällä kapteenilla:
Kapteeni Lars Sigfredsson Bäck k. 9.5.1697 70v3vk2p Paimio, haudattu 17.10.1697 kirkkoon.
Tämän kapteenin vaimo Elisabeth asui Rukkijoen Frostintalossa vuosina 1665 – 1693 (Paimion historia s. 203.)
Samaisesta kapteenista on juttua ss. 316 - 317:
”Näkkikö otti pojan (lyhennettynä):
Jaakonpäivänä 1684, markkinoiden aikaan oli Paimionjokeen hukkunut 15 – 16 vuotias Heikki Jaakonpoika Merianttilasta. Kirkkoherran pyynnöstä tapaus tutkittiin käräjillä, jotta hänet voitaisiin laillisesti haudata.
Kapteeni Lars Siggenpoika kertoi kuulleensa sotamies Heikki Erkinpojalta, että Siililän talolliset olivat kahdeksan päivää sitten nähneet näkin uivan joessa harmaan kissan hahmossa ja varoittaneet lapsia menemästä uimaan, sillä viime vuosina näkki oli useita kertoja näyttäytynyt milloin nuoren naisen, milloin koiran hahmossa ja pian senjälkeen oli sattunut tällaisia onnettomuuksia.
Kihlakunnanoikeus totesi, ettei Heikki Jaakonpoika ole ollut humalassa, eikä aiheuttanut itse kuolemaansa, eikä myöskään kuollut toisen käden kautta, vaan tapaturmaisesti, joten hänet voidaan haudata kirkkomaahan tavallisin menoin. Kuitenkin asia alistettiin vielä hovioikeudelle”. (CC 12:192)
Olen merkinnyt muistiin (tieto Salolaiselta sukututkijalta) että Mickelin vanhemmat olisivat Paimion Marjavuoren Ylitalon isäntäpari Jaakko Jaakonpoika ja Maria Simontytär. Mickel on syntynyt Hiskin mukaan 18.9.1755, mutta v.1877-82 rippikirjassa kastepäivämäärällä 21.9.1755. Koko perhe lähtee talosta 1780 ilman mainintaa minne.
terv. SimoR
Anteeksi rippikirjan vuosisatavirhe.
t. SimoR
Olen merkinnyt muistiin (tieto Salolaiselta sukututkijalta) että Mickelin vanhemmat olisivat Paimion Marjavuoren Ylitalon isäntäpari Jaakko Jaakonpoika ja Maria Simontytär. Mickel on syntynyt Hiskin mukaan 18.9.1755, mutta v.1877-82 rippikirjassa kastepäivämäärällä 21.9.1755. Koko perhe lähtee talosta 1780 ilman mainintaa minne.
terv. SimoR
Pikkulisä:
Marjavuoren Ylistalon tal.poika Jacob Jacobsson ja Vartsalan/Vartsalon tal.tytär Maria Simonsdotter vihittiin Paimiossa 6.10.1745
Kiitos Turunmaa ja SimoR. Tällaiseen tulokseen minäkin tulin ja nämä vastaukset antoivat vahvistusta.
Ehkä Mickel astuessaan käsityöläissäätyyn (kirvesmies ja myöhemmin rakennusmestari tarvitsi sukunimen ja Wahlsten tuntui hyvältä.
En pystynyt yhdistömään häntä Paimiossa esiintyneisiin muutamaan Wahlsteniin.
Tästä on mukava jatkaa. Somerolla suku sitten lisääntyi ja osa muutti sukunimeäkin isänmaallisen innon vallitessa.
JP
Pekka Hiltunen
08.03.10, 11:20
Listaan oheen teoreettisen esipolvitauluston - siinä toivossa, että joku oikaisee virheet.
Taulu 1
1. Sophia Fingerroos Vanhemmat taulusta 2.
Taulu 2
2. Christian Fingerroos, s. 16.2.1741 Raimela Mynämäki. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Walborg Querén Vanhemmat taulusta 59.
Lapset:
Sophia. Tauluun 1.
Taulu 3
3. Johan Fingerroos, s. 1701, k. 20.3.1763 Maaria Paimela Eskola. Majoittajana Mynämäellä 25.8.1727. Virkatalo oli Raimelan Seikkula. Siirtyi 10.9.1741 Nousiaisten Kärmälään, missä lippumiehenä 20.12.1752 saakka, sieltä Maariaan Paimelan Eskolaan 20.12.1752, missä kuoli vääpelinä 24.2.1763. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: Elisabet Maria Henrikintytär Sevonius, s. 1709 Paimio, k. 23.12.1778 Maaria Saramäki. Elisabeth Maria Sevonius avioitui velipuolensa kanssa - olematta kuitenkaan hänen verisukulaisensa: hänen aviomiehensä isä Erich Fingerroos oli hänen isäpuolensa ja hänen äitinsä Elisabeth Bock taas oli tulevan miehensä äitipuoli. Vanhemmat taulusta 38.
Lapset:
Margaretha Elisabeth, s. 8.4.1729 Raimela Mynämäki
Erich Gustaf, s. 23.6.1735 Raimela Mynämäki
Salomon, s. 28.9.1738 Raimela Mynämäki
Christian, s. 16.2.1741 Raimela Mynämäki. Tauluun 2.
Petrus, s. 5.2.1744 Turku
Maria Elisabeth, s. 25.6.1745 Tuori Killainen Nousiainen, k. 21.10.1788 Nousiainen
Elisabeth, s. 12.1746 Tuori Killainen Nousiainen, k. 3.2.1751
Anna, s. 1748 Tuori Killainen Nousiainen, k. 12.12.1751
Brita, s. 11.1.1752 Tuori Killainen Nousiainen
Taulu 4
4. Erich Persson Fingerroos, k. 1.4.1731 Paimio. Kummina Halikossa 12/1700, 8/1701, 3/1702, 10/1703, 6/1704, 10/1707, 2/1708 (yhdessä vaimonsa kanssa), 3/1708,. Vanhemmat taulusta 5.
1. Puoliso: Agneta Philipsdotter Bosin, k. 0.3.1716 Vehmaa. Kummina Halikon Kavaltolassa 6/1706 Anna Catharinan (Wellingk) kanssa. Oma poika Gustaf syntyi 3/1707, jolloin kummeina mm. paroni Gustaf Otto Creutz ja Otto Wellinkin tyttäret Anna Catharina ja Christina. Kummina yhdessä miehensä kanssa 2/1708 Viurilassa.
Nimi kirjoitettiin muodossa Bousijn, samoin kuin tunnetun Bosin-suvun jäsenen nimi samoihin aikoihin Turussa. Agnetan lapsen kummina esiintyy ratsumestari Axel Boose, ja nimi voisi olla johdettu tästäkin.
Helsingissä tunnetaan Erik Bosin pormestarina 1640-luvulla. Ajallisesti Erik Bosin sopisi olemaan Paul Bosinin 1. avioliitosta. Paul Bosinin 1. vaimon isän tiedetään olleen Philip-niminen Baltian-aatelinen. Reinhold von Sassin pojalla Jürgen von Sassilla oli jälkeläisiä Suomessa, ja tämän veljellä Wilhelmillä tiedetään olleen Philip -niminen poika.
. Vanhemmat taulusta 33.
Lapset:
Johan, s. 1701. Tauluun 3.
Brita Maja (Maria), s. 26.9.1703 Halikko
Gustaf, s. 22.3.1707 Viurila Halikko, k. .7.1735 Hämeenlinna
Erich, s. 18.2.1709 Viurila Halikko, k. 26.3.1776 Masku pappila
Petrus, s. 11.1.1711 Viurila Halikko, k. 22.1.1758 Loimaa Karhula
Henrik Georg, s. 26.4.1713 Koski Vehmaa
Ernst, s. .12.1714 Vehmaa Koski, k. 24.4.1771 Karuna Kåpholm
2. Puoliso: 1716 Vehmaa Elisabet Jacobsdotter Bock, Taulusta 38, s. noin 1670 Nousiainen Repola. Elisabeth Bockin 1. puoliso oli kersantti Anders Bäck, jonka vanhemmat näyttäisivät olleen jalosyntyiseksi mainitun Johan Bäckin poika Hans Johan ja Elisabeth Grass vapaaherrallisesta Grass-suvusta.
Elisabethin isä, korpraali Jacob Bock lienee ollut Piikkiön Pukkilan aatelisen Boch af Buckila -suvun jäsenen, Anders Fransson Bockin pojanpoika. Suvun vanhimman tunnetun kantaisän puolison tiedetään olleen Margareta Tavast, piispa Maunu II Tavastin sisar.
Vistan rusthollarin kuoltua 1715 Elisabeth Bock avioitui vielä tulevan puolisonsa isän, Erich Persson Fingerroosin kanssa muuttaen Vehmaan Kosken kartanoon. Vanhemmat taulusta 52.
Taulu 5
5. Per Johansson Fingerroos, k. jälkeen 1704 Fröjdböle Kemiö (Sauvo). Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso: Brita Eriksdotter Sass (Jully Ramsay: "Brita Eriksdotter Sax") Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Erich Persson. Tauluun 4.
Taulu 6
6. Johan SvenssonMainitaan Turun linnan voutiluettelossa. Kotipaikaksi on merkitty Shuletorp.
Puoliso: Elin Stjernkors Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Per Johansson. Tauluun 5.
Taulu 7
7. Mårten Eriksson Stjerna (Stiernkors), k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Elin. Tauluun 6.
Katarina
Taulu 8
8. Erik Mårtensson till Fröjdböle i Kimito socken, k. jälkeen 1609. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Brita Persdotter Fleming Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Mårten Eriksson. Tauluun 7.
Taulu 9
9. Mårten Jönsson till Böle, k. 1553 Kemiö. Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Brita (Berit) Mattsdotter Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Erik Mårtensson. Tauluun 8.
Taulu 10
10. Jöns till Böle
Puoliso: NN
Lapset:
Mårten Jönsson. Tauluun 9.
Klemet
Taulu 11
10. Matts Olofsson till WilliläMaskun Willilä-sukua. Vanhemmat Olof ja Jacobintytär.
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat Sune Andersinpoika Ille.
Lapset:
Brita (Berit) Mattsdotter. Tauluun 9.
Taulu 12
9. Per Fleming till Viljais i Rimitto socken, k. 1560. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Margareta Ram Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Brita Persdotter. Tauluun 8.
Taulu 13
10. Erik Fleming till Salontaka i Halikko socken, k. jälkeen 1537. Vanhemmat Herman Magnusson Fleming ja Elin Filipusdotter.
Puoliso: Anna Engelbrektsdotter, k. jälkeen 1555. Vanhemmat Engelbrekt Larsson till Isnäs i Pärnå ja Margareta Tuvesdotter Natt och Dag.
Lapset:
Per. Tauluun 12.
Taulu 14
10. Torsten Salomonsson RamAateloitiin 1.4.1525. Vanhemmat Salomon Torstensson ja NN.
Puoliso: Brita Johanintytär Fleming Vanhemmat Johan Henriksson Fleming ja Märta Erengislesdotter Diekn.
Lapset:
Märta Torstensdotter. Tauluun 43.
Margareta. Tauluun 12.
Taulu 15
8. Petrus Johannis, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 7.
Johannes Petri, s. 1595 Parainen, k. 3.1.1658 Loimaa
Taulu 16
9. Johannes Thomae de HanjasMainitaan 1540, 1556.
Nimensä perusteella Johannes Thomae de Hanjas (Hanias) saattoi olla lähtöisin Kreetan Hanian kaupungista.
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 15.
Taulu 17
9. Elias Simonis Esping Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 15.
Isak Eliae
Agneta
Jeremias
NN
Sara
Elisabet
Elin
Margareta
Taulu 18
10. Simon Nils-/Henriksson, k. jälkeen 1564.
Puoliso: Malin Knutintytär Kappe Vanhemmat Knut Kappe ja Margit Nilsdotter.
Lapset:
Elias Simonis. Tauluun 17.
Taulu 19
10. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Tavast Vanhemmat Måns Henrikinpoika Tavast ja Karin Tavast.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 17.
Taulu 20
6. Erik Henriksson von Sass, k. 1640 Perniö. Vanhemmat taulusta 21.
Puoliso: NN
Lapset:
Brita Eriksdotter. Tauluun 5.
Taulu 21
7. Henrik Jürgeninpoika von Sass, k. 1658 Dunamunde. Vanhemmat taulusta 22.
Puoliso: 25.10.1624 Elin Klasdotter Slang Vanhemmat taulusta 26.
Lapset:
Erik Henriksson. Tauluun 20.
Taulu 22
8. Jürgen von Sass Vanhemmat taulusta 23.
Lapset:
Henrik Jürgeninpoika. Tauluun 21.
Taulu 23
9. Reinhold von Sass, k. 28.10.1560 Moskova. Vanhemmat taulusta 24.
Puoliso: NN Jürgenintytär von Tödwen Vanhemmat taulusta 25.
Lapset:
Jürgen. Tauluun 22.
Wilhelm. Tauluun 37.
Taulu 24
10. Heinrich von Sass, k. ennen 1525. Vanhemmat Heinrich von Sass.
Puoliso: ennen 1525 NN
Lapset:
Reinhold. Tauluun 23.
Taulu 25
10. Jürgen von Tödwen, k. 1538.
Puoliso: Holding von Lenchen
Lapset:
NN Jürgenintytär. Tauluun 23.
Taulun 18 tiedot Elias Simoniksen syntyperästä lienevät virheelliset, koska Malin Knutintytär (Kappe) ei jättänyt ainakaan maaomaisuutta mahdolliselle rintaperilliselleen Simon Henrikinpojan kanssa (Genos 2005, n:o 3; Tapio Vähäkangas: Fröjdbölen suku, s. 121).
PH
Kiitos Pekka. Sophia Fingerroosin esipolvissa en voi auttaa, mutta mielenkiintoinen taustahistoria hänellä on.
Sophian avioliitottoa Michel Wahlstenin kanssa olen selvittänyt
Hiskin, SSHY:n ja pitäjänhistorioiden avulla. Jälkeläistöstä on avautunut
osa tähän päivään, mutta osa kirkonkirjojen kansissa. Wahlstenin suvusta ei liene tehty kattavaa sukuselvitystä. Michel on ensimmäinen Wahlsten nimen kantaja. Muitakin näyttää olevan Somerolla ja Salossa, mutta ne eivät liity tähän Michelin ja Sophian jälkeläistöön?
Vaimoni on Mikon ja Sofian jälkeläinen 6. polvessa.
Itse olen myös näitä jälkeläisiä, mielenkiintoista on ...:)
Pekka Hiltunen
27.06.10, 02:47
Itse olen myös näitä jälkeläisiä, mielenkiintoista on ...:)
Niin on: huomasin "joku aika sitten", että itse olen ihan toista sukua - ainakin jälkipolvissa - omat yhteyteni näyttävätkin olevan kauempana, Keskiajassa. Hmmphh... Joku haju senttäs oli pukspröötis.
PH
8. Petrus Johannis, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 16.[/size]
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 17
Miten Pekka olet päätynyt tuohon että Petrus Johanniksen puoliso olisi Karin Eliae Esping ?
-Timo
Pekka Hiltunen
21.12.11, 12:58
Olen päätellyt asian perehtymällä Paraisten historiaan, taannoin (2000-luvun alkupuolella) Genoksessa olleeseen Espingejä käsitelleeseen artikkeliin, Jully Ramsayn teokseen sekä Petrus Johanniksen jälkeläisten sukulaisuussuhteisiin mm. Ulf- ja Stierna -sukuihin. Julkaistu kirjallisuus ei tietääkseni suoraan mainitse Petrus Johannista Agneta Klemetintytär Espingin ja khra Elias Simoniksen vävyksi. Olen tainnut kirjoittaa asiasta jotain Suku Foorumin Tutkimuslöytöjä-osiossa.
PH
Taulu 5
5. Per Johansson Fingerroos, k. jälkeen 1704 Fröjdböle Kemiö (Sauvo). Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso: Brita Eriksdotter Sass (Jully Ramsay: "Brita Eriksdotter Sax") Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Erich Persson. Tauluun 4.
Taulu 6
6. Johan SvenssonMainitaan Turun linnan voutiluettelossa. Kotipaikaksi on merkitty Shuletorp.
Puoliso: Elin Stjernkors Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Per Johansson. Tauluun 5.
Onkohan tuolle Per Johanssonille koskaan löydetty sisaruksia? Tai tunnetaanko hänen vanhempiensa myöhempiä vaiheita?
Voisivatko Johan Svensson ja Elin Stjernkors todella olla samat Johan Svensson (k.n.1659) ja Elin Mårtensdotter (k.n.1646-1649), jotka myöhemmin isännöivät Längelmäen Vilkkilää?
Viittaan siis tähän viestiin: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16156
Vilkkilän isäntäparin pojan Mårten Johanssonin pojista ainakin kaksi olivat porvareita Turussa (ainakin nimillä Silli l. Jobb ja Kulda); ja pojanpojanpojan pojista ainakin kaksi käyttivät Fingerroos-nimeä.
t. Sanna
Pekka Hiltunen
30.12.11, 14:15
Onkohan tuolle Per Johanssonille koskaan löydetty sisaruksia? Tai tunnetaanko hänen vanhempiensa myöhempiä vaiheita?
Voisivatko Johan Svensson ja Elin Stjernkors todella olla samat Johan Svensson (k.n.1659) ja Elin Mårtensdotter (k.n.1646-1649), jotka myöhemmin isännöivät Längelmäen Vilkkilää?
Viittaan siis tähän viestiin: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16156
Vilkkilän isäntäparin pojan Mårten Johanssonin pojista ainakin kaksi olivat porvareita Turussa (ainakin nimillä Silli l. Jobb ja Kulda); ja pojanpojanpojan pojista ainakin kaksi käyttivät Fingerroos-nimeä.
t. Sanna
Eiköhän kyse ole samasta pariskunnasta. Per Johansson Fingerroosin vaimo oli todellakin Jully Ramsaynkin tuntema Brita SAX eikä suinkaan Sass, kuten on jo aiemminkin todettu. Perillä näyttäisi olleen ainakin Johan-niminen, sotilasuralle hakeutunut veli.
Paraisten Petrus Johanniksen puolison Karin Espingin henkilöys selviää 2007 Genoksesta Toropaisen jutusta, kuten on jo mainittu Abrahamin kronikka -osiossa.
Kun yksityisviestien kirjainmerkkien lukumäärä on rajoitettu, laitan tähän perään Petrus Johanniksen jälkeläistöön kuuluneen Walstenius-suvun erään jäsenen esipolvia omasta tiedostostani. Olen jättänyt tiedot vaille lähdemerkintöjä, koska kyse on tunnetuista suvuista. Kaikki kritiikki ja varsinkin oikaisut ovat tervetulleita!
Taulu 1
1. Petter Walstenius, otettu Seilin hospitaaliin. kl. 1679 Petter Walstenius Petrus Petri, Satacundensis 2730. * noin 1656. Vht: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (yo 1640/41, † 1675) ja Helena Agricola. Turun katedraalikoulun oppilas 26.7.1677 (in cl. rect., Petrus Petri Walstenius, filius Pastoris olim in Loimijoki). Ylioppilas Turussa kl. 1679 [Walstenius] Petrus Satac. _ 141. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Petrus Walstenius. | obiit. — Omisti Vilvasten ratsutilan Loimaalla, asui siellä vielä 1683. Otettu Seilin hospitaaliin 1693, mainitaan siellä 56-vuotiaana 1712. ‡ Tukholmassa (Danvik) 16.2.1715. Vanhemmat taulusta 2.
Taulu 2
2. Petter Walstenius,. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Agricola,.
Lapset:
Petter. Tauluun 1.
Taulu 3
3. Johannes Petri Walstenius, Naantalin kkhra, Loimaan kirkkoherra, s. 1595 Parainen, k. 1658. Sukunimi on muodostettu Naantalista (Vallis gratiae)
Johannes Petri, s. 1595 Parainen. Paraisten kappalainen 1626, Naantalin kirkkoherra 1633, Loimaan kirkkoherra 1640 (Elgenstjerna). Martti Strangin nettisivut: osti pari vuotta myöhemmin Vilvaisten kylästä itselleen ratsutilan, josta talonakin kutsutaan nimellä Walstenius. Lisäksi hän otti viljeltäväkseen Pesänsuon Louven. K. 63 vuoden ikäisenä 3.1.1658 Loimaalla.
http://www.rannikkoseudunsanomat.fi/Uutiset2001/Toukokuu/010501/puottu23.htm: Naantalin viimeinen kirkkoherra ennen akatemian palkkapitäjäaikaa oli Paraisilta tullut Johan Walstenius (163440). Hän kotiutui hyvin Naantaliin, osti itselleen Immaisten tilan ja olisi viihtynyt seurakunnassa pidempäänkin, mutta akatemian tarpeet pakottivat hänet siirtymään Loimaalle.
Puoliso:
Anna Johansdotter Limingius (Lithovius). S. 1602 Ii, Oulu. Mainitaan Loimaan pappilassa 1640-1658. K. 72 vuoden ikäisenä 13.1.1674 Loimaalla. Vht: Iin kirkkoherra (1620-1633) Johannes Henrici Lithovius l. Corvinus (s. n. 1563 Liminka Oulu, k. 71 v:n ikäisenä 1634 Ii) ja Christina Östensdotter Sursill (s. n. 1567 Uumaja Västerbotten, k. 65 v:n ikäisenä n. 1632 Ii). Johannes Henrici Lithoviuksen vanhemmat: Limingan kirkkoherra ja rovasti (1575-1615) Henrik Laurinpoika Lithovius, s. ennen v:tta 1550 [leski, kotoisin Kaarinan Littoisista (Palme 5928; Anni Pakarinen)], k. 1615 Liminka, ja N.N. Henrik Laurinpoika Lithoviuksen 2. puoliso oli Catharina Östensdotter Sursill tämän 3. avioliitossa, s. n. 1562. Christina Östensdotter Sursill ja Catharina Östensdotter Sursill olivat sisarukset; heidän vanhempansa: Östen Erikinpoika Sursill, s. Uumaja, Västerteg, k. Uumaja, ja Magdalena Erkintytär, s. Laihia, k. Laihia.
. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: Anna Johansdotter Limingius,. Vanhemmat taulusta 27.
Lapset:
Margareta
Petter. Tauluun 2.
Taulu 4
4. Petrus Johannis, Paraisten kkhra, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Karin Eliae Esping,. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648
Johannes Petri, s. 1595 Parainen. Tauluun 3.
Jeremias Petri, Kaarina Maununtyttären viimeinen rippi-isä ja hautajaispuheen kirjoittaja, Liuksialan saarnaajana
Taulu 5
5. Johannes Thomae de Hanjas,.
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 4.
Taulu 6
5. Elias Simonis Esping,.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping,. Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 4.
Jeremias Eliae
Taulu 7
6. Klemet Mattsson Esping,.
Puoliso: Kristin,. Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 6.
Taulu 8
7. NN,.
Puoliso: Karin Henrikintytär Tavast,. Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Kristin. Tauluun 7.
Taulu 9
8. Henrik Tavast,. Vanhemmat taulusta 10.
1. puoliso: Johanna Bengtintytär Djäkn,. Vanhemmat Benkt Lydekenpoika Djäkn, kihlakunnantuomari, valtaneuvos, Hämeenlinnan vouti, k. 14.3.1460 ja Valborg Jönsintytär.
Lapset:
Måns
2. puoliso: Anna,.
3. puoliso: Birgitta Jepentytär Kurki,. Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Kerstin, k. Lemu Manna
Karin. Tauluun 8.
Taulu 10
9. Nils Olofsson Tavast, Hauhon kihlakunnantuomari, k. 1431. Lammin Porkkalan herra, jonka hän osin osti ja osin vaihtoi 1410 1, ja joihin hän sai vahvistuksen 19.4.1411 11; tuomari Hollolan kihlakunnassa 1403 12 ja Hauhon kihlakunnassa vielä 1431 13; sai rälssikirjeen 7.12.1407 Turussa kuningas Erik XIII:lta 14; ryhtyi perinnönjakoon 21.1.1423 veljensä Magnuksen kanssa, jolloin hän sai perintötilan Hämeestä, samoin Sipoon Borbyn, kun Magnus otti tilat Mynämäeltä ja Piikkiöstä sekä Laitilan Paltilan 15; kuoli n. 1431. - Puoliso N.N. Sauvon Kärkisistä.
Hollolan kihlakunnan tuomari 1403-1431. Nämnes tidigast 1402 (AboSvB, nr 295)och kallas då Nils Olofsson (jfr Holmen 1945, s. 62. not 1). Var häradshövding i Hauho eller Hollola hd i Tavastland 1403 (FMU, nr 1176), 1406 (FMU. nr 1244) och i Hauho ännu 1431 (FMU, nr 2066), men var död troligen redan 1433, da sonen Olof var häradshövding i Hauho (FMU, nr 2066), och 1439. då han ej nämnes bland brodern biskop Magnus' arvingar (AboSvB. nr 481), och säkert 1447 (FMU, nr 2701). Fick frälsebrev 1407 (FMU, nr 1265). Avstod vid skifte med brodern bishop Magnus 1423 från arvegodsen i Egentliga Finland mot godsen i Tavastland och i Sibbo sn i Nyland (FMU, nr 1713. Redan tidigare hade han jord i Lampis sn i Tavastland (FMU, nr 1311,1327 och 1348). Vapen: vänstervänd väpnad arm (HaSig. nr 121). - Var gift två gånger (FMU, nr 3001, s. 86), bl. a. senast 1405 (FMU, nr 1213: jfr Anthoni i FHT 1955, s. 20) med en syster till sedermera häradshövdingen i Sääksmäki i Tavastland Håkan Knutsson (2 ormar, eftersom Nils Tavast då innehade gods i Sagu sn i Egentliga Finland liksom denne och ättlingar till honom senare ägde jord i byar där Hakan Knutsson tidigare haft besittningar (Anthoni i FHT 1955. s. 16 f.). Nils Tavasts senare hustru är okänd till såväl namn som härkomst.
. Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: Ingeborg Knutsdotter, k. Kärknäs Sauvo. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Olof, ritari, valtaneuvos, m. 1433-60, k. 23.2.1460
Jöns
Henrik. Tauluun 9.
Katarina Karin, s. 1390 Sydänmaa Karuna
Lucia
Elin Nilsdotter
Taulu 11
10. Olof Johansson Tavast, k. 17.3.1402 Mynämäki. Olof Tavast, oli todennäköisesti syntyisin Kylmäkosken Mellolasta Hämeestä, jonka hänen poikansa Nils vaihtoi 1411 Lammin Porkkalaan 4; mainitaan niiden rälssimiesten joukossa, jotka 29.8.1386 vahvistivat kirjeen, jossa Suomen asukkaat pyysivät kuningas Alberktilta Jeppe Djäkniä Suomen laamanniksi 5; osti Alasjoen (Tavastila) Mynämäeltä, josta sitten tuli suvun kantatila; kuoli ennen 17.3.1402. 6 1.
Puoliso: Katarina Fincke,.
Lapset:
Nils Olofsson. Tauluun 10.
Maunu II, piispa
Lars
Jöns, ratsumies, s. 1400
Margareta
Birgitta
Ragnhild Olofsdotter
Katarina
Ingrid Olavintytär
Kristina
Taulu 12
10. Knut Djäkn (Ormsläkten),. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Håkan Knutsson, Sääksmäen kihlakunnantuomari
Ingeborg Knutsdotter. Tauluun 10.
Taulu 13
11. NN Djäkn (Ormsläkten),.
Lapset:
Inge
Knut. Tauluun 12.
Taulu 14
9. Jeppe Kurki, m. 1418-1455. Vanhemmat taulusta 15.
Puoliso: Karin Klausdotter Djäkn,. Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Anna Jacobsdotter, k. ennen 1490
Birgitta Jepentytär. Tauluun 9.
Klaus
Karin
Taulu 15
10. NN,.
Puoliso: NN Hermansdotter Svärd,. Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Jeppe. Tauluun 14.
Taulu 16
11. Herman Svärd,.
Puoliso: noin 1360 Jaakobintytär Kurki, s. noin 1340. Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Peder
Niklis Hermansson, valtaneuvos, k. 1427
NN Hermansdotter. Tauluun 15.
Taulu 17
12. Jacob Kurki, k. jälkeen 1382. Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. 2. Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: Jacobintytär,. Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Jaakobintytär, s. noin 1340. Tauluun 16.
Taulu 18
13. NN Hermansson Kurck,.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Jacob. Tauluun 17.
Taulu 19
13. Jacob Adrissasson, laamanni, m. 1331-47, k. jälkeen 1347. laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Jacobintytär. Tauluun 17.
Magnus Jacobsson, k. jälkeen 1353
Taulu 20
10. Klas Lydekesson Djäkn, k. 1435. Klas Lydekenpoika Djäkn, ritari 13; omisti ainakin Nousiaisten Nyynäisen, Vanajan Harvialan, Tyrvännön Suontaan, Mynämäen (Mietoisten kappeli) Kaskisen, Pöytyän Ylänteen ja Maskun Kankaisen; tuomari Hämeessä 1383-1392 Katso tarkemmin viite 24 ja myöhemmin Varsinais-Suomessa (ainakin vuodesta 1405), ja Pohjois-Suomessa 1407 14 ja Maskussa 1407 25-1434 1; Turun maaoikeuden jäsen 15; Turun vouti 1411-1420 16; Turun linnanpäällikkönä 1416-1434 17, pyrki tällöin rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa, seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta 3; perusti Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta, sekä Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria;1 Klasin sukunimi (Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua, tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille vielä harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan 6; (oli? se "Elinan surma"-runon ylimys, joka mustasukkaisuudessaan poltti Elina-vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa, tätä rikosta ei ole kuitenkaan voitu osoittaa hänen tekemäkseen3. 28, runohan mainitsee surmatyön tekijäksi Klausin tyttärenpojan Klaus Kurjen ja onhan sekin mahdollisuus että balladi kuvaa ollenkaan historiallista tapahtumaa 28, Yrjö Punkari on pohtinut runon todenperäisyyttä, ); kuoli n. 1437. - (1. puoliso? Elina Mynämäen Orkovakkisista) 2. puoliso Kristina Jönsintytär, joka eli 1435. (Garp, Laitilan Storgård).1. Vanhemmat taulusta 21.
Puoliso: 1400 Kristina Jönsdotter till Letala Storgård (Garp), s. 1375 Laitila, k. 22.1.1435 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 22.
Lapset:
Karin Klausdotter. Tauluun 14.
Marta Klasdotter, s. 1410
NN Klasdotter
Birgitta Klasdotter
Taulu 21
11. Lydeke, k. Westfalen.
Lapset:
Benkt, kihlakunnantuomari, valtaneuvos, Hämeenlinnan vouti, k. 14.3.1460
Klas Lydekesson. Tauluun 20.
Katarina
Taulu 22
11. Jöns Andersson Garp, valtaneuvos, kuninkaantuomari, s. 1350 Lepistö Laitila, k. 1407. Jöns Anderssinpoika, esiintyy luultavasti ensimmäisen kerran 1373, ja sitten 1380 sinettitodistajana. Vahvisti sinetillä 1386 kirjeen "rälssimiehen nimissä". Oli valtaneuvos 1396 ja 1399 ja luultavasti vielä pohjolan herrainpäivillä Hälsinborgissa elokuussa 1401. Osallistui "kuninkaan tutkintaan" Suomessa 1405, mainitaan toisinaan "kuninkaan tuomarina puolessa Hämettä", ja toisinaan ainoastaan kuninkaan tuomarina, tai vain läsnäolevana. Omisti Laitilan Storgårdin, josta tytär 1500-luvun lähteissä mainitaan tulleeksi, ja ehkä myös Mynämäen Lepistön, jonka myöhemmin tyttärenlapset omistivat, sekä hajanaisia tiloja Laitilassa ja Taivassalossa. Vanhemmat taulusta 23.
Puoliso: Ragnhild Erikintytär,.
Lapset:
Kristina Jönsdotter, s. 1375 Laitila. Tauluun 20.
Taulu 23
12. Anders (Torenpoika?) Garp, omisti mm. Vehmaan Kosken, Taivassalon Viiaisen sekä Laitilan Sytön ja Isotalon, k. 1388. Anders Garp, maanomistaja Taivassalossa ja Vehmaalla 1; sinettivahvistaja Turussa 1373 3; vaihtoi 1374 puolet omistamastaan tilasta, Taivassalon Lempoisten kylästä, tilaan Taivassalon Viiaisten kylästä Viiaisten tilaan 4; osti myös toisen tilan Mårten Erikinpojalta ja tämän veljeltä Påvelilta Viaksen kylästä 5; myi 1387 sadalla markalla selvää rahaa tilan "Djärfvnäs" Vehmaan Vartsaaresta 11.6.1387 6; laamanni ja rotsi Bo Jönssinpojan vouti Mynämäen Lepistössä 1386. 7. Vanhemmat taulusta 24.
Puoliso: Thiedemannusdotter,. Vanhemmat taulusta 25.
Lapset:
Jöns Andersson, s. 1350 Lepistö Laitila. Tauluun 22.
Greger Andersson
Katarina Andersdotter, k. jälkeen 1411
Taulu 24
13. Tore Garper, k. jälkeen 1367. Tore Garper, panttasi kiinnityksen 1367 Ahvenanmaalla, maatilaan Uudellakirkolla. Oli läheinen sukulainen, isä tai veli Anders Garpille.
Lapset:
Anders (Torenpoika?). Tauluun 23.
Taulu 25
13. Thiedemannus Pampa, Mynämäen kirkkoherra (-n veli). Vanhemmat taulusta 26.
Lapset:
Thiedemannusdotter. Tauluun 23.
Taulu 26
14. Ulfhard Pampa, rälssimies, s. noin 1270, k. Kustavi.
Lapset:
Thiedemannus. Tauluun 25.
Taulu 27
4. Johan Limingius, Lithovius, Limingan kappalainen. Vanhemmat taulusta 28.
Puoliso: Brita Magdalena Jurvelius,. Vanhemmat taulusta 42.
Lapset:
Anna Johansdotter. Tauluun 3.
Taulu 28
5. Isaacus Josephi Lithovius, Limingan kirkkoherra, k. 1652. Vanhemmat taulusta 29.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Johan. Tauluun 27.
Taulu 29
6. Josephus Henrici Lithovius, Limingan khra, s. 1569 Liminka, k. 1657 Liminka. Vanhemmat taulusta 30.
Puoliso: Anna Larsdotter Sinius,. Vanhemmat taulusta 33.
Lapset:
Isaacus Josephi. Tauluun 28.
Taulu 30
7. Henrik Larsson Lithovius, Limingan khra, rovasti, k. 1615 Liminka. Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin.
Henrik oli alunperin Salon kirkkoherrana Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Henrik allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Augsburgin uskontunnustuksen hyväksymisestä vuonna 1593. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuunottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy.
Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592.
25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa
Henrikin 1. puoliso on tuntematon mutta 2. puoliso oli Katarina Sursill. Vanhemmat taulusta 31.
Puoliso: ? Thomasdotter,. Vanhemmat taulusta 32.
Lapset:
Josephus Henrici, s. 1569 Liminka. Tauluun 29.
Taulu 31
8. Lauri Lithovius, tilallinen Littoisissa, s. noin 1500 Littoinen Kaarina.
Lapset:
Henrik Larsson. Tauluun 30.
Taulu 32
8. Thomas Ingonis, Limingan nimismies. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=73775#post73775.
Lapset:
? Thomasdotter. Tauluun 30.
Taulu 33
7. Lauri Sinius, talollinen.
Puoliso: Katarina Östenintytär Sursill, s. 1565, k. 1614. Vanhemmat taulusta 34.
Lapset:
Anna Larsdotter. Tauluun 29.
Hannu
Taulu 34
8. Östen Eriksson Sursill, Uumajan vouti. Vanhemmat taulusta 35.
Puoliso: Magdalena Eriksdotter,.
Lapset:
Magdalena Östensdotter
Katarina Östenintytär, s. 1565. Tauluun 33.
Taulu 35
9. Erik Ångerman, talollinen, lautamies, s. 1490 Teg, k. Uumaja Ruotsi.
Puoliso: Dordi Bure,. Vanhemmat taulusta 36.
Lapset:
Margareta Eriksdotter
Östen Eriksson. Tauluun 34.
Taulu 36
10. Bengt Germundsson, s. Uumaja Teg.
Puoliso: Elin Jacobsdotter Bure. Född i Bure, Skellefteå lfs. Hade 8 barn och 37 barnbarn.
Gift. med Bengt Germundsson. Bonde i Teg, Umeå lfs.
Nämnd 1539-1549 i Östteg, Umeå socken.
Johan Bure skriver: Somliga mena att then store släckten i Österbotten som är ifrån Teegh, antingen Erich Ångermans hustrus (Dordys) eller skal wara af Bureätten (Johan Bure). Vanhemmat taulusta 37.
Lapset:
Dordi. Tauluun 35.
Taulu 37
11. Jacob Andersson Bure. Född i Bure, Skellefteå lfs. [1] Bonde på Bureholmen, underlagman i Västerbotten (Johan Bure).
Inte belagd som underlagman i samtida handlingar.
Gift. med Kälug . Född i Grubbe, Umeå lfs.
"En mäkta däjelig menniska" (Johannes Bureus). Vanhemmat taulusta 38.
Puoliso: Kälug Olovsdotter,.
Lapset:
Elin Jacobsdotter. Tauluun 36.
Taulu 38
12. Anders Olofsson Bure. Född i Bure, Skellefteå lfs. Underlagman i Västerbotten (Johan Bure).
Inte belagd som underlagman i några samtida handlingar.
Bosatt i Bure, Skellefteå lfs.
Bosatt på den gård där Nils Hansson (Olof Olofssons sonsons dotterson) bodde 1602, norr om ån. Vanhemmat taulusta 39.
Puoliso: Malin Olofsdotter,.
Lapset:
Jacob Andersson. Tauluun 37.
Taulu 39
13. Olaf Härsesson. Född troligen i slutet av 1300-talet. Möjligen far till Anders och Olof i Bure. Finns inte belagd i andra handlingar än Johan Bures släktbok. Vanhemmat taulusta 40.
Lapset:
Anders Olofsson. Tauluun 38.
Olof Olofsson
Taulu 40
14. Härse Fahlesson,. Vanhemmat taulusta 41.
Puoliso: Ätte Olofsdotter,.
Lapset:
Olaf Härsesson. Tauluun 39.
Taulu 41
15. Fahle hin unge,.
Lapset:
Härse Fahlesson. Tauluun 40.
Taulu 42
5. Mikael Jurvelius, akatemian notaari, Oulun kkhra, k. 1670 Oulu. sl. 1640 Mikael Jurvelius Michael Jacobi, Uhloensis 55. Kotoisin Oulusta. Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Michael Jacobi Uhloensis. Oraatio 19.9.1641 (painettu 1645). Respondentti 2.1647 pro gradu, pr. Georg Alanus U9. FM 4.5.1647 priimus. Respondentti 28.1.1648, pr. Eskil Petraeus U1. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1648 (Johan Klingiuksen sijaisena). Preeses 14.12.1650. Preeses 1.1651. — Turun akatemian varanotaari 1643, akatemian notaari 1646, 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1649. Oulun kirkkoherra 1657. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1647, preeses Kokkolassa 1660. † Oulussa 1670.
Puoliso: Brita Andersdotter Ligelius, s. Ruotsi, k. 1701 Oulu. Vanhemmat taulusta 43.
Lapset:
Brita Magdalena. Tauluun 27.
Taulu 43
6. Anders Knutsson Gevaliensis, Luulajan kirkkoherra 1626-49, s. 1590 Gävle Ruotsi, k. 1649 Luulaja Ruotsi. Opiskeli mm. Jenan ja Wittenbergin yliopistoissa. Vanhemmat taulusta 44.
Puoliso: Maria Johansdotter,. Vanhemmat taulusta 45.
Lapset:
Brita Andersdotter, s. Ruotsi. Tauluun 42.
Taulu 44
7. Canutus Petri Gestricius, Lenan kirkkoherra, Erik XIV:n hovisaarnaaja, s. 1526 Mom Ovansjö Ruotsi, k. 1610 Lena.
Lapset:
Anders Knutsson, s. 1590 Gävle Ruotsi. Tauluun 43.
Taulu 45
7. ,.
Puoliso: Margareta Persdotter, s. 1547 Tukholma Ruotsi, , haudattu 1630. Vanhemmat taulusta 46.
Lapset:
Maria Johansdotter. Tauluun 43.
Taulu 46
8. Per Nilsson, Tukholman porvari.
Lapset:
Margareta Persdotter, s. 1547 Tukholma Ruotsi. Tauluun 45.
P.S.
Petrus Johanniksen isän nimi Johannes Thomae de Hanjas on hyvin mielenkiintoinen. Hanian kaupunkihan sijaitsee Kreetalla. Turusta tunnetaan muuan Kreeta-niminen porvari, jonka suku näyttäisi olevan kytköksissä piispa Renvallin halikkolaisiin sukujuuriin.
PH
Terve,
Mielenkiintoinen tuo liitteeksi laittamani Johannes Petri Walsteniuksen sinetti, lähde: Naantalin historia. Tosin aika huono kopio, koska otin sen vanhalla kännykällä, jossa huonot makro-ominaisuudet. Mitä tuo sinetti kuvaa ?
-Timo
Pekka Hiltunen
04.01.12, 10:44
Sinetti kuvaa Ramsayn esittämää "Esping eller Glad" -suvun vaakunakuviota.
PH
Pekka Hiltunen
04.01.12, 11:28
Ramsayn mukaan Esping eli Glad -suvun vaakunakuviossa siis esiintyy kaksi-airoparinen soutuvene, jonka kokassa on kuusisakarainen tähti. Suku oli Erik XIV:n aateloima.
"Esping. Pargassläkten" on Ramsayn mukaan oletettavasti yhteydessä e.m. sukuun, mitä ei kuitenkaan ole voitu hänen mukaaansa osoittaa.
"Esping eller Agricola" polveutuu Paraisten suvun Agneta Klemetintyttärestä ja khra Elias Simoniksesta. Suvun jäsen kapteeni Mikael Jeremiasson Esping on 1656 jättänyt Taivassalon kirkkoon vaakunakuvion, jossa kuvataan kolmi-airoparinen soutuvene ilman tähteä.
Mainittujen sukujen jälkipolvien yhteydet mm. sukuihin Ulf, Stierna ja Gjös ovat mielenkiintoiset.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.