mon.r Ulrich Sylvester [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : mon.r Ulrich Sylvester

Alapo

13.03.09, 21:14

tellervoranta

13.03.09, 21:37

Tervehdys Alapo :),
ottakoot muut kantaa kysymyksiisi, mutta olen jossakin määrin tutkinut ko pariskuntaa ja jälkeläisiä. ( en malta olla vastaamatta)
Ulrich löytyy ensin Haukiputaan sotilaista.
Myöhemmin Ulrich Mattson Silvester s.1700 ja vaimo Maria Samuelintr s.1704 ilmestyvät uudisasukkaaksi Kiiminkiin Kalamäen uudistilalle. Tila nykyisessä Jäälissä. Vanhemmat kuolivat 1770-luvun taitteessa.
Poika Samuel jatkaa, vaimo Junneliuksia.
Sitten Jacob jatkaa, Johan kuolee,Samuel muuttaa Nykyisen Alakylän Puittiin. Jne...Kalamäkeä avioituu myös sukuumme (ala)Honkaseen eli Timoseen.

Alapo on mukava nimi nuoruudesta (sukulainen).:):)

Seppo Niinioja

13.03.09, 22:32

Hiskistä löytyy Jämsästä seuraava vihkitieto:
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1lnrbl?fi+0148+vihityt+196) 17.3.1723 mon.r Ulrich Sylvester jungfru Maria Gåsman

Tiedustelisin arvoisilta Jämsän tuntijoilta, mitä Ulrichin nimen edessä oleva lyhenne mahtaa tarkoittaa? Pariskunta muuttaa joskus (mutta milloin?) Haukiputaalle, jossa Ulrichia sanotaan sotilaaksi.
Ulrich lienee ymmärtääkseni 1720 kuolleen kirkkoherra Steffan Sylvesterin poika, mutta kenen lapsi on jungfru Maria?

Tiedoista kiitollinen

mon.r on nähtävästi lyhenne ranskan monsieur'ista eli herrasta. Hartolassa lähellä Jämsää on ollut HisKin mukaan Gåsmaneja, mm. Hebla ja Margareta Gåsman vaimoina jo 1730-luvulla sekä lukkari Johan Gåsman 1750-luvulla. Jos Maria oli sieltä kotoisin ja ehkä edellä mainittujen sisar , häntä ei Hartolan HisKissä näy, koska kastetut alkavat vasta vuodesta 1730. Ripppikirjat alkavat vuodesta 1727 (rulla TK 1005), mutta vanhimpia ei ole vielä Digiarkistossa.

Seppo Niinioja

Alapo

14.03.09, 00:53

Kiitos Tellervolle mukavasta viestistä. Aika paljon samoja sukuja näyttäisi olevan takana. Eipä niitä kovin paljoa lie ollut mahdollisuuksiakaa näillä seuvun.
Suuret kiitokset Sepolle suomennoksesta ja lisätiedoista. Kyllä kai se niin on että herra se on herran poikakin. Ja joku herra se lienee ollut Samuelkin koskapa tytär on neito.
Katselemassani kirjassa, Hannu Romppaisen "Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona", mainitaan Kajaanin maakomppanian rummunlyöjä 1725 syntynyt Staffan Sylvester, "ilmeisesti lähtöisin Pohjois-Pohjanmaan Alakiimingistä".
Haukiputaalta, johon Alakiiminkikin tuolloin kuului, ei kuitenkaan löydy hänelle syntymämerkintää, vaikka kirjat alkavat jo 1600-luvun puolelta. Lienee siis pääteltävä, että Staffan, jos hän nyt oli Ulric Sy(i)lvesterin poika, syntyikin jo Jämsässä, jossa ei kirjoja tuolta ajalta ole.
Kyseessä ovat vaimoni esivanhemmat ja siksi kai se niin tärkeä onkin.
Tuloksestahan voi riippua lupa tuleviin "projekteihin".

Kuulostellaan

Tapani Kovalaine

14.03.09, 08:17

Hiskistä löytyy:

...4.7.1728 Monsr: Niels Favoriin Jungfr: Anna Rothovia... ja nämä henkilöt eivät liity kysymykseen, vaan vuosiluku ja tittelit.

Bodniemi37

14.03.09, 08:49

Ja joku herra se lienee ollut Samuelkin koskapa tytär on neito.

Maria Gååsman oli mielestäni erittäin todennäköisesti Sysmän kirkkoherran Jakob Gååsmanin pojantytär eli Sysmän lukkarin Samuel Gååsmanin tytär, vaikkei häntä mainitakaan Arne Ekmanin artikkelin Gååsman, ett släktfragment taulussa 7, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/40/40_70.htm.

Seppo Niinioja

14.03.09, 09:19

Maria Gååsman oli mielestäni erittäin todennäköisesti Sysmän kirkkoherran Jakob Gååsmanin pojantytär eli Sysmän lukkarin Samuel Gååsmanin tytär, vaikkei häntä mainitakaan Arne Ekmanin artikkelin Gååsman, ett släktfragment taulussa 7, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/40/40_70.htm.

Polttaa, polttaa...
Arne Ekmanin vaatimattomasti "släktfragmenteiksi" nimeämät artikkelit ovat mainioita, sellaisia kannattaisi vieläkin kirjoittaa sukujen alkupolvista.

Seppo Niinioja

Bodniemi37

14.03.09, 10:03

Myöhemmin Ulrich Mattson Silvester s. 1700

Jämsän kirkkoherraksi Impilahden kautta 1712 päätyneellä Stephanus J. Sylvesterillä, k. 19.4.1720, ja hänen ensimmäisellä, Viipurista kotoisin olleella Margareta Skullt (Skuldt, Schultz?) -nimisellä, 1691 menehtyneellä puolisollaan on hyvinkin voinut olla Matts-niminen poika.

Lagus mainitsee tulevat pastorit Johan ja Staffan Sylvesterin sekä jälkimmäisen puolisotkin Viipurin historiassaan. Veljesten vanhemmat olivat Karin Staffanintytär ja tämän 1. puoliso (ylioppilasmatrikkelissa "eräs viipurilainen Johan") [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 69. Wiborg 1895, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2536].

Kirkkoherra Sylvesterin toinen puoliso oli Elisabet Ulrikintytär Carstenia, vrt. (Bergholm, Sukukirja I; T. R. Karsten. Karsten, Carstens. SSLS 138(1918-1933).

tellervoranta

14.03.09, 11:25

Tässä linkki Haukiputaalle; kun pääsen kastetuihin, katselen sieltä.:)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/130.htm

Alapo

14.03.09, 11:53

Kiitokseni kaikille vastaajille. Tämähän menee jo ns. päälle toivon. Vanhempiahan näkyy löytyvän molemmille puolisoille, kun on osaajat asialla.
Lisään tähän linkin, jossa minusta Ulrichia sanotaan Staffaninpojaksi, ei Matin. Edellisellä sivulla Marialla näkyy sukunimikin, Gosman.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/16.htm

Terveisin

Alapo

14.03.09, 12:47

Tämmöinenkin linkki löytyi vielä kuuklettamalla.
http://groups.google.com/group/sfnet.harrastus.sukututkimus/tree/browse_frm/month/2003-07?_done=%2Fgroup%2Fsfnet.harrastus.sukututkimus%2 Fbrowse_frm%2Fmonth%2F2003-07%3F&
Samoista henkilöistä näyttäisi olevan kyse.
Luottaisin kuitenkin paremmin Sepon selitykseen Ulricin tittelistä. Eikös ne kuninkaanritarit, tai mikä se nyt olisi, kuuluneet paremminkin varhaisempiin vuosisatoihin.

TerhiA

14.03.09, 13:21

Lisään tähän linkin, jossa minusta Ulrichia sanotaan Staffaninpojaksi, ei Matin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/16.htm

Kyllä luet oikein.
Fad. Ulrik Staffansson Silvester ja vaimonsa Maria Samuelsdr.
_________
/_ TerhiA _\

Helena V.

14.03.09, 13:37

Hei,

Vielä kuriositeettina yksi linkki, jossa Marian patronyyminä on Jacobsdr, mutta lienee ihan huti, kun kuollessa ja rippikirjassakin muuten on Samuelsdr.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=6236&pnum=175

Tuota Ulrik "Mattsson"-merkintää lähdin metsästämään, kun minullakin oli vain tuo Staffansson-linkki kirjattuna. Mistä Tellervo olet tuon Matin kirjannut?

Vielä pieni muistiinpano Sysmän pitäjän historia I, Einar W. Juwelius, 1925.

s. 721 taulukko, jossa otteita rästiluettelosta v. 1704:
Saari - Samuli Gååsman, Yrjö Sipinpoika, Yrjö Laurinpoika:
"Rutiköyhiä. ei rästiä heiltä saada. Yrjö Laurinpoika on kelvoton maanviljelijä, jonka takia hänet otetaan sotamieheksi."

t. Helena V.

tellervoranta

14.03.09, 16:17

Hei :),
kirjoitin kiireessä, kun olin itse juuri tullut matkalta ja oli vieraita tulossa (Sysmästäkin). Nytkin istun oven takana kannettavan tietokoneen kanssa.

Kirjoitin Kiiminki 150v-kirjasta, missä artikkeli Kalamäestä ja siellä Ulrik Matsson. Rippikirjassahan on ihan selvästi Tapaninpoika.
Nyt, kun en pääse omiin tiedostoihini, pitää tuo ensimmäinen Susannakin miettiä. Junneliuksista minulla on laatimani tiedosto. Jossakin vaiheessa kyllä Junneliuksen tytär on aviossa Kalamäkeen.

Sen verran kävin vakoilemassa rippikirjojeni syntyneistä, ettei ainakaan kahden ensimmäisen lapsen kohdalla ole Ulrik Silvesterillä merkintää , kenen poika.

Haukiputaan hiskiin kun kirjoittaa esim. S*lv*ster, löytyy jonkin verran tietoa.
Huomenna johonkin aikaan pääsen rippikirjoihin.
Anteeksi sekaannus, kun niin innostuin :mad:

Alapo

14.03.09, 21:20

Elähän Tellervo ota ressiä. Eikai näillä asioilla niin kiirettä liene, kun ovat jo kolomesataa vuotta oottaneetki :D:.

Jos noita esi-isiä yrittäisi kaivella esiin lisää, niin Stephanin isästä taitaa olla vaikea edetä, mutta olisikohan äiti, Katariina Staffandotter, löydettävissä.
Viipurin msrk:sta todellakin löytyy Hiskistä vihkimerkintä:

21.1.1692 Imbilax Hr. pastor i Imbilax Stephan Sylvester jungfru ford. past.Borgå hr. Ulrici Castrenij d:r Elisabeth Castrenia

Tästäpä tulee sitten mieleen päätelmä, että Elisabeth Castrenia liittyisi tähän perheeseen:
http://www.vlk.fi/hkunta/karisalm/htmla/p30.htm

Joojoo, kyllä minä huomasin, että toinen on Castren ja toinen Carsten, mutta kun Porvoon kh:ta ja Askolan kappalaista sanotaan Carsteniksi pappisluettelossa.

Terveisin

tellervoranta

15.03.09, 20:41

Asia on nyt niin, etten ole tullut ns.hullua hurskaammaksi :eek:
Katsoin rippikirjojen kastetuista lapset Johannes, Maria, Anna ja Gatharina, eikä silmään sattunut mitään patronyymiä,ei vaikka olisin klasit laittanut päähän pystysuoraan tai vinoon tai ottanut pois .....:cool:

Alapo

15.03.09, 21:41

Alapo

15.03.09, 21:54

Tarkoitin siis patronyymiä syntyneiden lasten yhteydessä. Rippikirjoissahan se kyllä on, lukuunottamatta ensimmäistä 1731-48 käsittävää sivua.

Seppo Niinioja

22.03.09, 11:39

No en minäkään kyllä Ulricille ole löytänyt Haukiputaalla patronyymiä, mutta kun Ulric Staffaninpoika Silvester ja Maria Samuelintytär Gåsman vihitään Jämsässä ja he sieltä sitten katoavat, ja kun samanniminen pariskunta ilmestyy Haukiputaalle, niin olen uskaltanut päätellä että samat henkilöt ovat kyseessä.
Nimet ovat vielä niin harvinaisia, ettei koko maasta Hiskin, tosin epätäydellisillä tiedoilla, löydy toisia.

Myönnän kyllä, että minä voin olla se ns. hullu.:D:

Terveisin

Laitan tähän, ennen kuin Iikko B. Voipion cft taas kaatuu, pari sattumalta löytynyttä Gååsmania (se kaatui kahdesti, taisi olla liian paljon ohjelmia auki):

Jakob Gååsman, Sysmän kirkkoherra, k. 2.1.1699
Tämän poika Johan Gååsman, Hauhon kirkkoherra, k. 18.11.1709. Johan Gååsmanin puoliso oli Tandefelt-aatelissivun n:o 51 vajaahampaisen kantaisän ratsumestari Arvid Hindersson Tandefeltin tytär.

Ylioppilasmatrikkelissa http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/index.php on isompikin joukko Gååsmaneja. Vielä lisää tietoja löytyy, jos kohdistat haun ylioppilaiden kaikkiin tietoihin ja laitat nimen tähtien sisään: *Gååsman* .

Seppo Niinioja

Alapo

23.03.09, 22:02

Laitan tähän, ennen kuin Iikko B. Voipion cft taas kaatuu, pari sattumalta löytynyttä Gååsmania (se kaatui kahdesti, taisi olla liian paljon ohjelmia auki):

Jakob Gååsman, Sysmän kirkkoherra, k. 2.1.1699
Tämän poika Johan Gååsman, Hauhon kirkkoherra, k. 18.11.1709. Johan Gååsmanin puoliso oli Tandefelt-aatelissivun n:o 51 vajaahampaisen kantaisän ratsumestari Arvid Hindersson Tandefeltin tytär.

Ylioppilasmatrikkelissa http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/index.php on isompikin joukko Gååsmaneja. Vielä lisää tietoja löytyy, jos kohdistat haun ylioppilaiden kaikkiin tietoihin ja laitat nimen tähtien sisään: *Gååsman* .

Seppo Niinioja

Kiitos Sepolle tiedoista. Katselin nuo ylioppilasmatrikkelin Gååsmanit. Ne antoivat paljon lisäselvitystä sukulaisuussuhteista, mutta varsinaista lisätietoa Maria Gåsmanin vanhemmista niissä ei ole.
Kunnes toisin todistetaan, ainoana tiedossa olevana Samuel Gååsmanina voitanee siis pitää tuota Ritvan mainitsemaa Sysmän rutiköyhää lukkaria, joka hänkin näkyy kuuluvan samaan sukuun.

Koska kynnän tätä sukututkimuksen kivikkoista sarkaa tunnuksella: "Ei sitä mopolla mahottomia --- kansakoulupohojalla", niin joudun taas pyytämään apua kielentaitajilta seuraavan Viipurin maaseurakunnan kuolleiden tiedon suomentamiseksi:

Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1mfjkr?fi+0627+haudatut+878)1695 27.6.1695 dygdesamma matr. Catharina Staffansd:r 63
omainen: Werdens velacht. Hans Erickson (s h:ro, lemnade mannen med 3 söner och 1 d:r. Hennes tvenne söner af första kullen äre Wackra Pastores i Carelen nembl. i Tohmajerfvi och Imbilax vidnambe Sylvestres.)

Tämä merkintä ilmeisesti varmentaa sen ylioppilasmatrikkelin epävarman tiedon, että Johan ja Steffan Sylvester olivat veljeksiä.

Ymmärtääkseni Catharinaa kutsutaan hyveelliseksi emännäksi, tai jotain vastaavaa, mutta miten alla oleva teksti kokonaisuudessaan kuuluu suomeksi. Ja kumpaa, Catharinaa vaiko Hansia tarkoitetaan.

juhani.myllyla

24.03.09, 17:13

Sold. Ulrik Silvester s. 4.1700 Jämsä k. 30.11.1772,71v Kiiminki
Isä Stefan Sylvester s.1662 k.1720, 58 Jämsä, Jämsän kirkkoherra 1712-1719
Äiti Elisabeth Castren, vihitty 21.1.1692 Viipuri

Puoliso Maria Jacobsdoter (Samueldotter) Gosman s.1704 k.26.4.1768,63v Kiiminki, vihitty 17.3.1723 Jämsä

Lapsi
Samuel Ulriksson Kalamäki el Silvester s.3.1732 Kiiminki, puoliso Susanna Juhontyttö Lund s.3.6.1735 Kiiminki, vihitty 5.4.1801 Kiiminki
Maria Ulriksdotter Silvester s.28.11.1736
Anna Ulriksdotter Silvester s.12.3.1740
Kaarina Ulriksdotter Silvester s.12.8.1744

juhani.myllyla

24.03.09, 17:47

Tarkennus; Samuel ei ole syntyynyt Haukiputaalla
Sold. Ulrik Silvester s. 4.1700 Jämsä k. 30.11.1772,71v Kiiminki (SSHY Haukipudas rk 1731–1754 kuva 175)
Isä Stefan Silvester s.1662 k.1720, 58 Jämsä, Jämsän kirkkoherra 1712–1719
Äiti Elisabeth Castren, vihitty 21.1.1692 Viipuri

Puoliso Maria Jacobsdoter (Samuelsdotter) Gosman s. 4.1704 k.26.4.1768,63v Kiiminki, vihitty 17.3.1723 Jämsä

Lapsi
Samuel Ulriksson Kalamäki el Silvester s.3.1732, puoliso Susanna Juhontyttö Lund s.3.6.1735 Kiiminki, vihitty 5.4.1801 Kiiminki
Johannes Ulriksson Silvester s.25.5.1734 Kiiminki
Maria Ulriksdotter Silvester s.28.11.1736 Kiiminki
Anna Ulriksdotter Silvester s.12.3.1740 Kiiminki
Kaarina Ulriksdotter Silvester s.12.8.1744 Kiiminki

Antti Järvenpää

24.03.09, 18:09

Suur Jämsän historian papisto osuudessa, jonka on kirjoittanut Yrjö Blomstedt, on Ultrikin vanhemmat seuraavasti:

Stefan J. Sylvester, 1712-1720.

s. 1662, isä Johan N. N., äiti Katarina Tapanintytär, joka oli 2. aviossa Viipurin porvarin ja kirkonisännän Hannu Eerikinpojan kanssa (äiti k. Viipurissa 1695).

Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykm. pataljoonan saarnaaja (1686), rykm. pastori 6.12.1687. Impilahden khra 1691, pakeni isonvihan aikana lännemmäksi Impilahdelta ja nimitettin 1712 Jämsän khraksi. K. Jämsässä 1720, haud. 19. 4. s.v.

Puoliso 1) Skult Margareta, s. 1661, k. 1691, haud. Viipurissa 19.7. sam. v., vht luult. viipurilainen kauppias Skult Johan ja hänen 2. puolisonsa Salmenius Sara; 2) Viipurissa 1692 Carstenius Elisabet (hänen 1. aviossaan), eli vielä 1730-, vht Porvoon khra Carstenius Ulrik ja Böisman Elisabet. 2. puoliso 8.10.1723 kruununvouti Löfman Henrik, k. 1725.

Lapsia:
Sylvester Ulrik, »monsieur», main. Jämsässä 1723; (lisäys A.Järvenpää) pso 17.3.1723 jungfru Gåsman Maria
Sylvester Anna, s. Jämsässä 23.12.1712;
lapsi, s. posth. ja k. 1720, haud. 24.6. s.v.

tellervoranta

24.03.09, 20:42

Hei juhani :), sinulla on jotain tässä pielessä. 3.6.1735 on Kellossa syntynyt Sophia Joonantr Lund. Tarkistin alkuperäisistä mikrofilmeistä. Samoin tuollaista avioliittoa Kiimingin vihityistä ei löydy. Ja Samuel Ulrikinpka Silvesterille ja vaimolleen syntyy 1. lapsi jo vuonna 1759.

Sold. Ulrik Silvester s. 4.1700 Jämsä k. 30.11.1772,71v Kiiminki
Isä Stefan Sylvester s.1662 k.1720, 58 Jämsä, Jämsän kirkkoherra 1712-1719
Äiti Elisabeth Castren, vihitty 21.1.1692 Viipuri

Puoliso Maria Jacobsdoter (Samueldotter) Gosman s.1704 k.26.4.1768,63v Kiiminki, vihitty 17.3.1723 Jämsä

Lapsi
Samuel Ulriksson Kalamäki el Silvester s.3.1732 Kiiminki, puoliso Susanna Juhontyttö Lund s.3.6.1735 Kiiminki, vihitty 5.4.1801 Kiiminki
Maria Ulriksdotter Silvester s.28.11.1736
Anna Ulriksdotter Silvester s.12.3.1740
Kaarina Ulriksdotter Silvester s.12.8.1744

Ystävällisin terveisin

Päivi H

24.03.09, 21:21

Aika vanhana, 66-vuotiaana, olisi Susanna vihille mennyt.
ph

juhani.myllyla

25.03.09, 07:26

Samuelin vaimon vihkimisaika on kuolinaika, tarkistan vaimon tiedot onko ne oikin, myös oliko hän Lund.

Samuel Ulriksson Kalamäki el Silvester s. 1732
Isä Sold. Ulrik Silvester s. 4.1700 Jämsä k. 30.11.1772,71v Kiiminki (SSHY Haukipudas rk 1731–1754 kuva 175)
Äiti Maria Jacobsdoter (Samuelsdotter)Gosman s.1704 k.26.4.1768,63v Kiiminki, vihitty 17.3.1723 Jämsä

Puoliso Susanna Juhontyttö s.3.1735 k. 5.4.1801 Kiiminki,

Lapsi
Maria Samuelintyttö Silvester s. 15.10.1759 Kiiminki
Johannes Samuelinpoika Silvester s. 19.5.1761 Kiiminki
Susanna Samuelintyttö Silvester s. 3.6.1763 k. 15.9.1763 Kiiminki
Anna Samuelintyttö Kalamäki s. 9.5.1766 Kiiminki
Samuel Samuelinpoika Puitti el Kalamäki s. 2.4.1768 k.8.1.1848 Kiiminki, puoliso Liisa Pekantyttö Puitti s. 31.12.1774 k.26.12.1826 Kiiminki vihitty 19.12.1795 Kiiminki
Jacobus Samuelinpoika Kalamäki s. 28.10.1770 Kiiminki
Susanna Samuelintyttö Kalamäki s. 28.20.1770 Kiiminki
Elisabeth Samuelintyttö Kalamäki s. 17.6.1776 Kiiminki
Susanna Samuelintyttö Kalamäki s. 27.2.1782 Kiiminki

tellervoranta

25.03.09, 09:54

Hei :)
tarkistin Kiimingin haudatuista (mikrokortti) Samuel Kalamäen vaimon kuoleman: se on, niinkuin edellä 5.4.1801 Nybygg Samuel Kalamäkis hu Susanna, colique, 66v 10kk 2vko 2pv.
Vihkiaikaa en löydä.
Palaillaan....

juhani.myllyla

27.03.09, 07:51

Palaisin vielä Ulrik Sylvesterin pojan Samuelin vaimoon, kuka hän oli?
Onko Susanna Jonaksentyttö Lund kuollut ja haudattu 13.6.1735?

Family Search; Susanna Jonaksentyttö Lund syntynyt, 03 June 1735 Of, Kiiminki, Oulu, Finland, vihitty, About 1767 Of, Kiiminki, Oulu, Finland
Puoliso Samuel Kalamäki s. 1732 Family Search; About 1731 Of, Kiiminki, Oulu, Finland

Haukiputaan kuolleissa; k. 1735 haudattu 13.6.1735 dotter Lunds ikä 1 viikko, omainen fendrick Jonas (s:)
eli onko ko. Susanna kuollut

Heidät on vihitty 1767 Kiiminki, mutta ainakaan Tellervo ei heitä löytänyt vihittyjen luettelosta
Jonas Lund, puoliso Bryta Thomasdotter syntyi lapsi Carl Johan Lund s.24.8.1723 Oulu, onko kyseessä vänrikki Jonas Lund ja Bryta Thomasdotter

tellervoranta

30.03.09, 16:19

Siis Kiimingin vihityt alkavat vasta vuodesta 1783, sitä ennen ovat Haukiputaalla. Eli en koko maan hiskistä löytänyt Samuel Kalamäen vihkimistä. Saattaahan se mormonien tiedosto olla oikeassa. Tässä Kiiminki 150-kirjassakaan ei tiedetä Susanna Juhontr:n sukunimeä.

Kalamäen tilaa jatkoi nuorin poika Jacob vaimo Carin Henrikintr kanssa, mutta myivät tilan v.1820 siirtyen Kanniaisen tilalle No6.
Näiden tytär Carin avioitui sukuumme Jaakko Jaakonpka Timosen kanssa saaden yhden tyttären Liisa Kaisan.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1n4fch?fi+0203+kastetut+630)20.12.1805 21.12.1805 Nybygg: Jac: Sams: Kalamäki Carin Henr: 40-45 Catarina

Kalamäen tila siirtyi ensin Johan Petter Junneliukselle ja sittemmin Lauri Antinpka Värtölle (s.1822,k.1901), joka puolestaan avioitui Susanna Maria Junneliuksen kanssa.(Johan Petterin tytär)
Näiden tytär Karoliina avioitui edelläolevan Liisa Kaisa Timosen Jacob-pojan kanssa.
Näin liittyy Kalamäkiset Timoseen. Lisäksi Puittiin siirtyneen Samuel Samuelinpojan kautta.:)

tellervoranta

23.07.09, 16:45

Tästähän se hauska juttu jatkuukin: Timonen No 27 (Alahonkasen puoli): ään ilmestyy Stiuffader och Svärfader. Siinäpä minulle pähkinä. :cool:

Kalamäen tilaa jatkoi nuorin poika Jacob vaimo Carin Henrikintr kanssa, mutta myivät tilan v.1820 siirtyen Kanniaisen tilalle No6.
Näiden tytär Carin avioitui sukuumme Jaakko Jaakonpka Timosen kanssa saaden yhden tyttären Liisa Kaisan.

Jaakko Samuelinpoika Kalamäen (Kanniainen) s.1770 vaimo Carin Henrikintytär Leppälä kuolee 20.5.1834. Sitten tämä Jaakko avioituu 4.7.1826 tyttärensä miehen äidin kanssa, vihitään Puitissa ja siirtyvät sitten Timoseen. Vaimo siis vihityissä merkitty Bde Enkan Lisa Mattsdr Timonen ja hän on alkuaan Järvelä ja synnyttänyt yhden pojan Jaakko Jaakonpka Timosen.

Jouni Kaleva

27.06.10, 16:57

Outika

05.03.15, 07:02

Carin vihitty Haukiputaalle Halonen l. Greus (34) Heikki Heikinpk. Halosen, s. 31.1.1748, kanssa. Vihkipv. 19.3.1767 Haukipudas.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivu...d=6258&pnum=62 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=62)Heikki Heikinpoika oli Hendrik Eskelinpojan ja Britha Tuomaantytär Halosen (14.3.1726) poika ja Gatharinan (15.5.1759) veli. Gatharin eli Carin Henrikintytär vihittiin Christer Mickelinpoika Raasakan (ent. Laaninen) (1731) vuonna 1782 Christerin toiseen avioliittoon.

Ihmettelen tässä Greus -nimen ilmaantumista Haloseen. Hiski kertoo Britha Tuomaantyttären vihityn 26.1.1746 Henrik Eskelinpojan kanssa ja Henrikin kerrotaan tulleen Torniosta. Hänet on jo sulhasena kirjattu Greusin nimellä Halosen taloon.

Löytyisiköhän tästä Greus -taustasta jonkinlaista osviittaa taaksepäin ja tietenkin vaimonsa Brita Tuomaantyttären vanhemmista Tuomas Ghristerinpoika Halosesta (1683 (laskettu kuolintiedoista)) sekä vaimostaan Carin Simonintyttärestä, joka kuoli 1739 ja Tuomas vihittiin Johan Hookanan lesken Beatha Jöranintyttären kanssa.

tellervoranta

01.05.15, 18:07

Satuin huomaamaan Sold Ulric Sylvesterin ja vaimonsa Oulun rp:ssa v.1744 ja ajattelin hakea sotilastietoja. Alla Pohjanmaan jalkaväkirykmentti, Pääkatselmusrulla 1737, jakso 177.

Kiimingin sotilastorpan Jäälinjärven sotilas, Ulrich Stephanson Sylwester, 38v, palveluksessa 11v, kotoisin Karjalasta.
Ruotuun kuuluvat talot: Kaattari Matti, Haipus Matti, Tiri Heikki, Sipola (Jaara) Pauli, Kannila Juho.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=177

Seuraavassa ryhmässä näkyy esi-isäni, sotilas Toppi ja edellisellä sivulla ruotu, missä kotitilani Timonen kumppaneineen ja sotilaineen.

Piitulainen

29.12.18, 16:32

Tellervo Ranta,
yritin lähettää sinulle viestin, luulen ettei se onnistunut. Näistä Kiimingin Kalamäki-Kanniainen-Puitti-Timonen asiasta juttelisin. Ottaisitko yhteyttä?

Robinson Korhonen

20.02.20, 19:15

Hei pitkästä aikaa!

Uskoisinpa löyteeni pappisveljeksille Stephanus ja Johan Sylvesterille vanhemmat, yhden siskon ja vielä yhden isovanhemmankin. Väitteeni mukaan veljesten isä oli viipurilainen valliporvari Hans Bertilsson tai Hannu Pertinpoika - kuinka vain haluatte. Pappismiesten äiti taas oli valliporvari Staffan Hansson taikka Tapani Hannunpoika Haikosen tytär Kaarina. Pappien itselleen ottaman sukunimen alkuperä jää kuitenkin yhä arvoitukseksi.

Aloitetaanpa selvitys ihan sieltä alkupäästä;

Viipurin kaupungin henkikirjoja seurailemalla Valliporvari Staffan Hansson/Tapani Hannunpoika Haikosella mainitaan naimaton tytär Ingeborg v. 1648, ja nimeltä mainitsematon naimaton tytär vielä aikavälillä 1649-1651. 1652 talouteen ilmestyy vävy Hans Bertilsson , joka asuttaakin puolisoineen samaa kartanoa vuoteen 1666, kunnes hänestä aika jättää. Hansin vaimo mainitaan lesken statuksella vuosina 1667 ja 1668.
29.1.1668 kerrotaan sitten Viipurin raastuvanoikeudessa, että Hans Bertilssonin leski aikoo jakaa jokaiselle lapselleen 300 taaleria koska on menemäisillään uusiin naimisiin erään Hans Erichssonin kanssa. Oikean sivun alalaidassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11247332
Paria sivua myöhemmin käy ilmi, mikäli oikein ymmärsin, että kappalainen herra Gabriel Sigfridi (Hermigier), Johan Schuldt ja Simon Kaijanen olivat olleet lesken luona arvioimassa tämän omaisuuden määrää, ja esittivät, että kokonaispääoma 1200 taaleria tulisi jakaa tasan Hans Bertilssonin kolmen lapsen kesken, niin että jokainen lapsi saisi 400 taaleria. Mm. tyttärelle kuuluisi myös ilmaiset häät, jahka tämä aviomiehen itselleen löytää, jne. Lasten edunvalvojana toimisi kyseinen herra Gabriel niin kauan kuin tämä tarpeellista olisi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11247334
Heti vuonna 1669 ilmestyykin Vallin kaupunginosan henkikirjoihin eräs siellä ennennäkemätön Hans Erichsson puolisoineen. Samassa taloudessa mainitaan yksi nimetön ja naimaton tytär jo vuosien 1673-1678 välillä. Ilmeinen Hans Erichssonin tytärpuoli. Myöhempien tuomiokirjamerkintöjen perusteella hän identifioituu nimeltään Ingeborg Hansdotteriksi, joka oli notaari Henrich Biörkmanin puoliso tämän toisessa aviossa.
Notaari Biörkman puolestaan ilmestyy ensimmäisen vaimonsa kanssa Viipurin kantakaupunkiin jo v. 1667 ja elää siellä onnellisesti aina vuoteen 1677. Vuonna 1678 notaarilla ei mainita vaimoa, sillä tämä oli nähtävästi kuollut. Tällainen hänelle ilmestyy kuitenkin vuosien 1679-1680 ajaksi, kunnes taas v. 1682 asujaimena mainitaan vain notaarin leski. Tuomiopöytäkirjoissa vielä useinkin esiintyvä leski Ingeborg Hansdotter haudataan ilm. v. 1687, ja hänen lapsipuoliensa edunvalvojana toimii tällöin Hans Erichsson, joka näkyy maksaneen myös tytärpuolensa hautauskulungit. Mm. 16. syyskuuta 1684 Biörkmanin leski Ingeborg Hansdotter mainitaan kämnerioikeudessa porvari Hans Erichssonin tytärpuoleksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303438
Kerrottakoon vielä selvennykseksi, että Viipurissa ei ajankohtana vaikuttanut ketään muuta Hans Eriksson nimistä porvaria.
Hans Eriksson vaimoineen jatkaa elelyään Vallin kaupunginosassa aina vuoteen 1694, kunnes vaimoa ei enää v. 1697 ole talouteen merkitty. Kyseisenä vuonna pariskunnan kahdelle naimattomalle lapselle on kuitenkin merkitty nimet, Karin ja Gabriel. Tämä tytär ilmestyy henkikirjoihin vuonna 1688 ja poika v. 1693, joten heidän täytyy olla Hans Erikssonin omia lapsia.
Mutta sitten, vihdoinkin asian varsinaiseen ratkaisuun:
Viipurin maaseurakunnan haudattujen luettelon mukaan päivämäärällä 27.6.1695 kuopataan luostariin hyvämaineisen kirkkoväärtin Hans Eriksson vaimo, “dygdesamma matrona Catharina Staffansdotter” 63 vuoden ja 9 kuukauden iässä. Saman merkinnän yhteydessä mainitaan, että vaimo jätti jälkeensä 3 poikaa ja yhden tyttären, joista naisen ensimmäisestä liitosta syntyneet kaksi poikaa toimivat pappeina Tohmajärvellä sekä Impilahdella, ja käyttivät sukunimeä Sylvester. Oikean sivun ylälaidassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8588372
Ensimmäisestä avioliitosta myös syntynyttä tytärtä Ingeborg Hansdotteria ei mainita siitä syystä, koska hän oli äidin hautaamisen ajankohtana jo kuollut.
Edelleen lisäselvennykseksi mainittaakoon, että eräässä kämnerioikeudessa v. 1669 esitetyssä kanteessa vastaajina toimii Staffan Hansson yhdessä Hans Erichssonin kanssa. Tapauksen yhteydessä Staffanin eli Tapanin tyttärenä mainitaan muuan Karin Staffansdotter.
Viestini alussa mainitsema, Tapani Hannunpojan v. 1648 mainitun naimattoman tyttären Ingeborgin, täytyi siis olla Katariina tai Kaarina/Karin Tapanintyttären sisar. Nimen vahva periytyminen suvussa saattaisi viitata jopa siihen, että Tapani Hannunpojan ensimmäinen vaimo, tytärten äiti, olisi ollut nimeltään Ingeborg. Mutta tiedäpä häntä siitä sitten.

-Antti

Bodniemi37

30.03.20, 23:21

Kiitos uurastuksestasi.

Olen näemmä joskus arvellut, että Savon jalkaväkirykmentin luutnantin Jakob Jakobinpoika Boismanin 1. puolison Kristina Silverstenin oikea sukunimi olisikin ollut Sylvester ja isännimi Johan. Tällä avioparilla oli ainakin kolme lasta. Sulkavalla 1725, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5426203, syntyneen pojan etunimi Johan olisi tällöin ollut otaksutun äidinisän (Johannes Johannis Sylvester) peruja. Noin 1720 syntynyt Katarina olisi puolestaan ollut isänsä äidin (Katarina Gabrielintytär Hermigier) kaima. Vaan keiden mukaan sai keskimmäinen lapsi, noin 1724 syntynyt Anna Helena (pso Iisalmen nimismies Henrik Gummerus) nimensä? Ehkäpä arveluni Kristina Silverstenin oikeasta sukunimestä ei olekaan aivan tuulesta temmattu, sillä Johannes Sylvesterillä oli Helena-niminen, Tohmajärven kappalaisen Anders (Andreae?) Cajanderin puolisona tunnettu tytär, ja Katarina Hermigierillä taas oli mielestäni myös Anna-niminen sisar, jonka Sääksmäellä 22.4.1725 syntyneen tyttärentyttären Katarina Elisabet Masalinin kummiluettelosta (KA/SSHY, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaksmaki/syntyneet-vihityt-kuolleet_1708-1740_tk396/60.htm) löytyy myös Katarina Hermigierin nimi.

Terveisin,