1918 joukkohautoihin haudatut

[Assi]

Moikka. Tää kysymys ei ehkä ihan kuulu tänne, mutta kysyn silti...O

lisko teillä neuvoja/vinkkejä mistä saattaisi saada tietoa yksittäisistä sisällissodan aikaisista punaisten joukkohaudoista?

Minua kiinnostaa kovasti kotikylässä oleva punaisten hauta johon on kuulemma haudattu noin 100 punaista.Onko mitään paikkaa jossa saattaisi olla tietoa Lylyssä sijaitsevasta haudasta? Jokin sota-arkisto tai vastaava?
Vai voiko olla niin, ettei mistään löydy haudasta mitään tietoa? Esim keitä hautaan on haudattu? Nimistä ei kannata edes haaveilla, mutta esim onko haudatut paikallisia vai sekalaisia lähirintamilla kuolleita, teloitettuja vai keitä? Kaikki tiedot haudasta kelpaisi. Aika paljon olen katsellut eri kirjoja sisällässodan ajasta, joissa on valokuvia sota-ajalta pitkin suomea. Joukkohaudoistakin on näyttänyt säilyneen kuvia. Voisikohan olla mitään mahdollista, että tästäkin yksittäisestä haudasta tai Lylyn tapahtumista ylipäätään voisi olla kuvia jossakin arkistossa? Toistaiseksi en ole Lylystä nähnyt kun pari valokuvaa sota-ajalta.

Jos on jotain vinkkejä, olisin kiitollinen.

Miten kehtaisi ottaa asiaa puheeksi kylän ihmisten kanssa, asioista ei kuitenkaan muista kuin kaikkein vanhimmat ihmiset ja en oikeen tiedä keneltä menisi kysymään ja tärkeimpänä: kehtaanko??? Kun se aihe on aina ollut vähän vaikea....

[Assi]

Lisäys. Löysin Tampereen työväenmuseon sivuilta linkin jossa tiedot:
MUISTOKIVI :Punaisten muistomerkki SijaintiPirkanmaa , Juupajoki, Lyly, SuunnittelijaPystytysvuosi1961 Pystyttänyt yhteisöEntiset punakaartilaiset ja Juupajoen kunta Muistomerkin kuvausPystypilarein ja ketjuin aidatulla hauta-alueella on punagraniittinen muistomerkki, johon on kuvattuna lippu, jonka keskellä on vuosiluku 1918. Teksti: "TE SANKARIT TYÖVÄENLUOKAN TE PUOLTAJAT AATTEEN. TEIDÄT SORTAJAT SURMAS MUTTA MUISTONNE ELÄÄ. PYSTYTTIVÄT ENTISET PUNAKAARTILAISET JA JUUPAJOEN KUNTA". Muita tietojaLylyn joukkohautaan, joka oli alun perin luonnon muovaama kuoppa, on haudattuna paitsi taistelussa kaatuneita myös pikaoikeudenkäyntien seurauksena teloitettuja punaisia. Haudattuja arvioidaan olevan reilusti toista sataa. Kunnan alueella käytiin Vilppulan rintamalla olleiden joukkojen kesken kovia taisteluita. Orivesi - Mänttä -tieltä käännytään Lylyn tielle nro 3422, jonka risteyksestä on muistomerkille matkaa 400 metriä. Yksityistienviitta: "Hautamuistomerkki". Juupajoen kunta pitää huolen muistomerkin kunnostamisesta. http://www.tkm.fi/katsokuvat.JPG (http://www.tkm.fi/punamuistokuva.cgi?id='17')

Selvensi kyllä keitä hautaan on haudattu, mutta yksi juttu ihmetyttää. Lainasin Kimmo Lehtimäen kirjan "Punapäällikkö". Kertoo Werner Lehtimäestä joka oli Vilppula/Ruovesi/Lyly rintaman päällikkö. ( Esikunta muuten sijaitsi Lylyn Työväentalolla ) Kirjassa on maininta Lylyn hautamuistomerkistä ja kirjan mukaan siinä lukee " pystyttänyt Juupajoen kunta ja Turun työväenyhdistys "
Mitä ihmettä?? En muista, että kivessä lukisi sanaakaan Turun työväenyhdistyksestä...ellei sitten alkuperäinen muistomerkki ole vaihdettu...voisikohan sellainen olla mahdollista...Toisaalta ei ihme, jos kivessä lukisi niin, koska Lylyssä taisteli Turusta saapunut ratsuväkijoukko, jota johti kyseinen Werner Lehtimäki...strange...

Mutta niin voisiko olla mahdollista, että jossakin olisi olemassa kuvia Haudasta tai Lylyn tapahtumista vuodelta 1918?

[Seppo Niinioja]

Suomen sotasurmat 1914-1922 -tiedosto (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main ) sisältää yleistietoa sekä nimitiedot 39 550 surmansa saaneesta, joista noin 93 % menehtyi vuoden 1918 sodan sotatoimien ja jälkitapahtumien yhteydessä.
Juupajoella kuoli 94 henkeä, joista 59 kaatuneita, 22 murhattuja, 10 mestattuja ja loput kolme muista syistä kuolleita. Näistä suurin osa, 56 kaatui 19.3.1918.

Seppo Niinioja

[Olarra]

Tuo Sepon esiin tuoma sotasurmatilasto on todella erinomainen hakulaite. Juupajoen lukuun 94 sisältyy myös jonkin verran valkoisia. Tapahtumia voi seurata myös päivämäärien mukaan. Heti sodan puhjettua on helmikuun alussa (1.2.) joitakin murhia ja loppupuolella, taisteluiden jälkeen mestauksia melkoisesti. Traagista aikaa kaiken kaikkiaan. Aika monelta on hautauspaikka jäänyt tuntemattomaksi, myös muutamalla valkoisella, olisiko juuri heitä haudattu tuohon hautaan? Ei varmaan valkoisia, vai olisiko tiedossa sellaista tapausta jostain päin Suomea, ei kai?
t. Olavi A.

[P. Pihlman]

Moikka. Tää kysymys ei ehkä ihan kuulu tänne, mutta kysyn silti...O

lisko teillä neuvoja/vinkkejä mistä saattaisi saada tietoa yksittäisistä sisällissodan aikaisista punaisten joukkohaudoista?

Minua kiinnostaa kovasti kotikylässä oleva punaisten hauta johon on kuulemma haudattu noin 100 punaista.Onko mitään paikkaa jossa saattaisi olla tietoa Lylyssä sijaitsevasta haudasta? Jokin sota-arkisto tai vastaava?
Vai voiko olla niin, ettei mistään löydy haudasta mitään tietoa? Esim keitä hautaan on haudattu? Nimistä ei kannata edes haaveilla, mutta esim onko haudatut paikallisia vai sekalaisia lähirintamilla kuolleita, teloitettuja vai keitä? Kaikki tiedot haudasta kelpaisi. Aika paljon olen katsellut eri kirjoja sisällässodan ajasta, joissa on valokuvia sota-ajalta pitkin suomea. Joukkohaudoistakin on näyttänyt säilyneen kuvia. Voisikohan olla mitään mahdollista, että tästäkin yksittäisestä haudasta tai Lylyn tapahtumista ylipäätään voisi olla kuvia jossakin arkistossa? Toistaiseksi en ole Lylystä nähnyt kun pari valokuvaa sota-ajalta.

Jos on jotain vinkkejä, olisin kiitollinen.

Miten kehtaisi ottaa asiaa puheeksi kylän ihmisten kanssa, asioista ei kuitenkaan muista kuin kaikkein vanhimmat ihmiset ja en oikeen tiedä keneltä menisi kysymään ja tärkeimpänä: kehtaanko??? Kun se aihe on aina ollut vähän vaikea....


Punaisten haudoista

Uskon, että kaikista hautapaikoista on jossakin tiedot ja tarkat karttatiedot.
Asuin sodan jälkeiseen aikaan asti Lahdessa, meille näkyi Hennalan kasarmit.
Sodan jälkeen avattiin Lahdessa punaisten hautoja, Hennalan ammusvaraston luona, Okeroisissa, Aalametsässä (nykyisen Helsingintien vieressä) ja Henna-
lan portilta Launeelle vievän tien varresta, kasarmin kohdalla. Haudoista kerät-
tiin pääkallot suuriin puulaatikoihin ja vietiin kai laskettavaksi jonnekin. Haudat
peitettiin muine luineen ja kangasjäänteineen. Olen käynyt avatussa haudassa.

Alametsään, missä nykyisin on suuri muistokivi, kaivettiin suuri kuoppa saveen.
Sinne kipattiin useampi autokuorma pääkalloja, jotka ovat kiven luona tai sen alla. Lahdessa on punaisia haudattu myös Mustankallion hautuumaalle.
Olen käynyt haudan pääkallokasalla.

Nuo haudat osattiin kartoittaa ja avata tarkasti juuri niiden kohdalta. Korpi-
lahden hautuumaalla on muistokivi, jossa on Jämsässä teloitettujen nimet.
(Rislakki: Kauhun aika Jämsässä). Syyksi riitti kuuluminen työväenyhdistyk-
seen, siis ilman asetta. Tuona aikana isäni kasvatti-isä, joka oli poliisi, oli
valkoisten aliupseeri. Hänen serkkunsa poika ammuttiin Jämsässä ja ruumis
oli ilmeisesti työnnetty avantoon, ja löytyi jonkin kummelin luota myöhemmin.

Jämsässä oli ollut myös "huonosti tapettu" nuori mies, joka oli ruumiskasan
päällimmäisiä, kaiketi ohuen peitekerroksen alla. Oli vironnut raitille, jossa
vastaan tuli hevoskyyti, jolta pyysi kyytiä kotiin. Ottivatkin kyytiin, mutta
tappoivat uudelleen paremmin.

P. Pihlman

[Kaisa Kihl]

Punaisten haudoista
Uskon, että kaikista hautapaikoista on jossakin tiedot ja tarkat karttatiedot.

Näin saattaa olla. Mutta kuten prof. Ylikangas on todennut, liian moni joka on tiennyt asioista, on ehtinyt kuolla ennenkuin tietoja on kerätty talteen. Osittain siksi myöskin Sotasurmaprojekti jäi vajaaksi. Mm. Jämsän tapahtumista harvalla oli tietoa ennen Rislakin kirjaa. Joku saattaa sanoa, että antaa vanhojen asioiden olla. Mutta vielä Ylikangasta siteeraisin: 'lopullista sovintoa ei synny ellei kaikkia selvitetä'. Projektia pitäisi mielestäni jatkaa ja antaa esim. Kansallisarkistolle resursseja päivityksiin.

[Sariainen]

Näin saattaa olla. Mutta kuten prof. Ylikangas on todennut, liian moni joka on tiennyt asioista, on ehtinyt kuolla ennenkuin tietoja on kerätty talteen. Osittain siksi myöskin Sotasurmaprojekti jäi vajaaksi. Mm. Jämsän tapahtumista harvalla oli tietoa ennen Rislakin kirjaa. Joku saattaa sanoa, että antaa vanhojen asioiden olla. Mutta vielä Ylikangasta siteeraisin: 'lopullista sovintoa ei synny ellei kaikkia selvitetä'. Projektia pitäisi mielestäni jatkaa ja antaa esim. Kansallisarkistolle resursseja päivityksiin.

Olen Kaisa kanssasi samaa mieltä. Tutkimus jäi vielä kesken. Minullakin olisi kahden henkilön tiedot, mutta miten todistaa milloin kuolivat. Tarkka aika ei ole tiedossa. Olin yhteydessä henkilöön, joka TV.ssä tiedotti tutkimuksesta, Lars Westerlund taisi olla nimi.
Sukulaiseni vain katosivat tietolähteistä ja srk. julisti myöhemmin kuolleiksi. He eivät lähteneet Amerikkaan tai Venäjälle. Tällaisia samanlaisia tapauksia on varmaan paljon muitakin. Suvulla on syytä epäillä, että heidät vain tapettiin rivin jatkona.
On toki yksi lähde, kun sen vain tietäisi. Sanan Obs. taakse kätkeytyy jotain, mutta minne, se ei ole selvinnyt ??
Terv. SARIAINEN :confused: