Erasmus Erikinpoika Haran jälkeläiset

[Ritsi]

Haran suku 1600-1700-luvuilla kiinnostaa. Erasmus Erikinpoika Hara (s.1645) oli Kuopion komppanian Hatsalan sotilasvirkatalon ensimmäinen asukas v.1695. Avioitui v.1669. Oliko vaimonsa Lisa Saamalainen (Suomalainen)? Poika Jonas Erasmuksenpoika Hara syntyi v.1675 Kuopion msrk. Hän avioitui v. 1699, oliko hänen vaimonsa Christina Korhonen?
Jonas Jonaksenpoika Hara (s.1701) ja Elisabeth Matintytär Suomalainen (s.1704?) vihittiin v.1722. Lopullista vahvistusta vailla ovat Elisabeth Suomalaisen kuin myös tyttärensä Regina Jonaksentytär Haran (s.1719?) syntymäajat.
Haran suvussa ovat usein toistuvina nimet "Jonas" ja "Regina", joten sekaantumisen mahdollisuus on olemassa.
Samoin arveluttaa lähekkäin (sukupolvi väliä) esiintyvä vaimon nimi Lisa Saamalainen ( Elisabeth Suomalainen ?).
Ritsi

[Tapani Kovalaine]

HARA-SUKU: JÄNISJAHTIA SUVUN TIEDOISTA NETTIMETSÄSSÄ

Kaikenlaista löytyy. Erasmus Hara, Joonas Hara, Regina Hara ja moneen kertaan!
Netissä olevien kirjavien tietojen perusteella voi sanoa, että vuonna 1602 Ruotsista saapui Hara, käskynhaltija Erik Pietarinpoika Hara. Hän toimi monessa tärkeässä virassa Pohjanmaalla ja Hämeessä. Pojista tiedetään Antti ja Erasmus, molemmat majureita. Erasmus Hara aateloitiin vuonna 1639. Tytär Christina avioitui von Birckholtz-sukuun vuonna 1645.

Paljon jää pimentoon Hara-suvun tiedoista. Näyttää siltä, että Tavinsalmen kuninkaankartanoon Maaningalle tuli ainakin majuri Anders Hara ja vaimonsa Barbro Schadh joskus 1630-luvun jälkeen. Haaveita on, että Anders Haran pojista toinen olisi asettunut maata viljelemään Leppävirran Valkeismäelle ja sieltä olisi lähtöisin Polvijärven suku Haaranen.

Kuopion Hatsalan sotilaspuustelliin ilmestyi 1670-luvulla tai pian sen jälkeen Erasmus Hara, joka oli syntynyt vuoden 1645 paikkeilla. Hänelle on löydetty patronyymiksi Erik ja sen avulla tämä Erasmus on pyritty kytkemään majuri Erasmus Erkinpoika Haraan, joka kuoli 1642 kenties Pälkäneellä. Yhtä hyvin voisi kytkentä toimia Tavinsalmen Anders Harankin kautta. Tiettävästi Pälkäneen kirkon seinältä on poistettu Hara-suvun aateliskilpi, jossa oli vaakuna-aiheena jänis (hare, hara).

Kuopiossa syntyi 1675 Joonas Erasmuksenpoika Hara, joka muutti Lieksaan, entiseen Brahean kaupunkiin lukkariksi. Hänen jälkeläisiään löytyy sitten avioituimisten kautta monista itäsuomalaisista suvuista kuten Heikkinen, Rissanen, Pellikka, Kirjavainen, Muikku, Ruottinen, Leppänen, Väänänen, jne. Joonaksen pojasta Joonas Harasta, s. 1701, tuli korpraali Kuopion komppaniaan ja hän kuoli 1742 Lappeenrannan taistelussa. Jälkikasvua löytyy Nilsiästä ja siellä osa suvun jäsenistä siirtyi käyttämään sukunimeä Haara.

Mieskantaisia Hara-linjoja voi seurata satojen vuosien mittaisia pätkiä, mutta aateluus on matkalla haihtunut historian hämärään. Suku on lievästi sanottuna talonpoikaistunut. Netistä en onnistunut löytämään sellaista tietotihentymää, jonka avulla Juuassa 1815 vihityn Stiina Haran jälkeläisistä olisin voinut saada rakennettua luotettavalta tuntuvan 200 vuoden mittaisen ketjun käskynhaltija Erik Haraan. Haluja olisi ollut, vaan tietoja ei ollut tarpeeksi!

Hiski, Juuassa vihityt: 29.10.1815 Juga drg: Johan Ruottin Stina Hara Juga

Stiina Hara - Juho Hara, Viensuu - Erasmus Hara, kirkon vahtimestari, Lieksa - Joonas Hara, lukkari, Lieksa - Erasmus Hara, Kuopio - ja niin edelleen Hara. Voisiko olla: Erik Antinpoika Hara, Tavinsalmi - Antti Erikinpoika Hara, majuri, Tavinsalmi, Erik Pietarinpoika Hara, Hämeen ja Uudenmaan käskynhaltija, Pälkäne. Tietojen metsästämistä näyttää piisaavan.

[Ritsi]

Mielenkiintoista oli lukea Erasmus Erikinpoika Haran jälkeläisistä, joihin itsekin uskon kuuluvani. Esi-äitini Regina Haran ( 1719 - 1791 ) isä oli selvitykseni mukaan Jonas Jonaksenpoika Hara, ruotusotamies, joka kaatui Lappeenrannassa 1742. Regina Haran kautta naislinjani jatkuu Rissasiin, Pirskasiin, Väätäisiin, Kortelaisiin, Oinosiin ja Huttusiin, kaikki Pohjois-Savossa.
Hyvää kevättä toivottaen,
Ritsi

[keräsenjussi]

Esi-isäni Erikus Keränen avioitui 26.12.1750 Lieksassa unilukkari Erasmus Haran tyyttären Margaretan kanssa. Erasmuksen kuoltua Erikus K:n isä Påhl leskimies avioitui Erasmus H:n lesken Maria Huttusen kanssa 10.3.1755. Erasmus oli Pielisjärven lukkarin Jonas Haran ja Marg. Kärnän poika, sisaruksia Erasmuksella oli ainakin Maria, Regina ja Margaretha. Jonas oli ensin tullut 1706 Kaaville lukkariksi ja ilm. kymmenisen vuotta myöhemmin Pielisjärvelle. (1710 Pielisj. lukkari oli vielä Juhana Porkander) Jonas kuoli 1729 ja samassa yhteydessä myös lapset Anders 19 v., Jöran 9 v. ja Maria 30 v. Pielisjärven Wedensuun kylässä oli 1600-luvun lopullaainakin Isack, Mickel ja Matts , sukunimi kirjattu muotoon HAURU, ilmeisesti samoja Haroja.

[Tapani Kovalaine]

Esi-isäni Erikus Keränen avioitui 26.12.1750 Lieksassa unilukkari Erasmus Haran tyyttären Margaretan kanssa. Erasmuksen kuoltua Erikus K:n isä Påhl leskimies avioitui Erasmus H:n lesken Maria Huttusen kanssa 10.3.1755. Erasmus oli Pielisjärven lukkarin Jonas Haran ja Marg. Kärnän poika, sisaruksia Erasmuksella oli ainakin Maria, Regina ja Margaretha. Jonas oli ensin tullut 1706 Kaaville lukkariksi ja ilm. kymmenisen vuotta myöhemmin Pielisjärvelle. (1710 Pielisj. lukkari oli vielä Juhana Porkander) Jonas kuoli 1729 ja samassa yhteydessä myös lapset Anders 19 v., Jöran 9 v. ja Maria 30 v. Pielisjärven Wedensuun kylässä oli 1600-luvun lopulla ainakin Isack, Mickel ja Matts , sukunimi kirjattu muotoon HAURU, ilmeisesti samoja Haroja.
Tuossapa tuli paljon minulle uutta tietoa Haran suvun jäsenistä.
Viimeistä lausetta on syytä vastustaa, sillä ilmeisesti Haurut tulivat Temmeksestä, Limingasta tai niiltä tienoilta Viensuuhun.

Esimerkki Hiskistä:
VIHITTY OULUSSA 9.4.1745 Drängen Isac Isacsson Haurunen P: Anna Grelsdr: Sormunen Pielis

Pieöisen vouti Matias Carlenius (Carlen) saapui Kokkolasta Raahen kautta Lieksaan ja muutoinkin Lieksan ja Oulun seutukunnan välinen yhteys oli 1600-luvun lopulla suht tiivistä. Tarkempi tutkimus tulee joskus osoittamaan, olivatko Haurut Hauruja vai Haroja. Etunimistössä oli selkeää eroa.

[E Juhani Tenhunen]

Pieöisen vouti Matias Carlenius (Carlen) saapui Kokkolasta Raahen kautta Lieksaan ja muutoinkin Lieksan ja Oulun seutukunnan välinen yhteys oli 1600-luvun lopulla suht tiivistä. Tarkempi tutkimus tulee joskus osoittamaan, olivatko Haurut Hauruja vai Haroja. Etunimistössä oli selkeää eroa.

Tässä lienee Pietari Brahen kreivikuntavaikutusta. Haurujen lisäksi voisi mainita parin Sorsa (Pielisjärvi) - Suorsa (Oulun seutu).

E. Juhani Tenhunen
Temmeksen Haurujen sukua

[keräsenjussi]

Kiitos oikaisusta Haurujen osalta, asia on varmastikin noin. Olisikohan teillä tai kellä tahansa tietoa tai hyvää selitystä Jonas Haran ja kolmen lapsen ilmeisesti saman aikaisesta kuolemasta vuonna 1729.

[näksifäksi]

HARA-SUKU: JÄNISJAHTIA SUVUN TIEDOISTA NETTIMETSÄSSÄ

Kaikenlaista löytyy. Erasmus Hara, Joonas Hara, Regina Hara ja moneen kertaan!
Netissä olevien kirjavien tietojen perusteella voi sanoa, että vuonna 1602 Ruotsista saapui Hara, käskynhaltija Erik Pietarinpoika Hara. Hän toimi monessa tärkeässä virassa Pohjanmaalla ja Hämeessä. Pojista tiedetään Antti ja Erasmus, molemmat majureita. Erasmus Hara aateloitiin vuonna 1639. Tytär Christina avioitui von Birckholtz-sukuun vuonna 1645.

Paljon jää pimentoon Hara-suvun tiedoista. Näyttää siltä, että Tavinsalmen kuninkaankartanoon Maaningalle tuli ainakin majuri Anders Hara ja vaimonsa Barbro Schadh joskus 1630-luvun jälkeen. Haaveita on, että Anders Haran pojista toinen olisi asettunut maata viljelemään Leppävirran Valkeismäelle ja sieltä olisi lähtöisin Polvijärven suku Haaranen.

Kuopion Hatsalan sotilaspuustelliin ilmestyi 1670-luvulla tai pian sen jälkeen Erasmus Hara, joka oli syntynyt vuoden 1645 paikkeilla. Hänelle on löydetty patronyymiksi Erik ja sen avulla tämä Erasmus on pyritty kytkemään majuri Erasmus Erkinpoika Haraan, joka kuoli 1642 kenties Pälkäneellä. Yhtä hyvin voisi kytkentä toimia Tavinsalmen Anders Harankin kautta. Tiettävästi Pälkäneen kirkon seinältä on poistettu Hara-suvun aateliskilpi, jossa oli vaakuna-aiheena jänis (hare, hara).

Kuopiossa syntyi 1675 Joonas Erasmuksenpoika Hara, joka muutti Lieksaan, entiseen Brahean kaupunkiin lukkariksi. Hänen jälkeläisiään löytyy sitten avioituimisten kautta monista itäsuomalaisista suvuista kuten Heikkinen, Rissanen, Pellikka, Kirjavainen, Muikku, Ruottinen, Leppänen, Väänänen, jne. Joonaksen pojasta Joonas Harasta, s. 1701, tuli korpraali Kuopion komppaniaan ja hän kuoli 1742 Lappeenrannan taistelussa. Jälkikasvua löytyy Nilsiästä ja siellä osa suvun jäsenistä siirtyi käyttämään sukunimeä Haara.

Mieskantaisia Hara-linjoja voi seurata satojen vuosien mittaisia pätkiä, mutta aateluus on matkalla haihtunut historian hämärään. Suku on lievästi sanottuna talonpoikaistunut. Netistä en onnistunut löytämään sellaista tietotihentymää, jonka avulla Juuassa 1815 vihityn Stiina Haran jälkeläisistä olisin voinut saada rakennettua luotettavalta tuntuvan 200 vuoden mittaisen ketjun käskynhaltija Erik Haraan. Haluja olisi ollut, vaan tietoja ei ollut tarpeeksi!

Hiski, Juuassa vihityt: 29.10.1815 Juga drg: Johan Ruottin Stina Hara Juga

Stiina Hara - Juho Hara, Viensuu - Erasmus Hara, kirkon vahtimestari, Lieksa - Joonas Hara, lukkari, Lieksa - Erasmus Hara, Kuopio - ja niin edelleen Hara. Voisiko olla: Erik Antinpoika Hara, Tavinsalmi - Antti Erikinpoika Hara, majuri, Tavinsalmi, Erik Pietarinpoika Hara, Hämeen ja Uudenmaan käskynhaltija, Pälkäne. Tietojen metsästämistä näyttää piisaavan.


Minulla on sellainen tieto ,en sen luotettavuudesta tiedä,että Haraa ei ole virallisesti osattu kytkeä ruotsalaisiin sukuihin,vaikka on sieltä varmasti tullut.Koska korkeat henkilöt olivat siihen aikaan kansainvälisiä.voisikko Haran sukua löytyä saksasta tai britanniasta,jossa oli sen niminen korkea aatelinen, en nyt aikaa muista ,ja norjassa oli Hara niminen kuningas 1100 luvulla.Haran sukua tiettävästi olen.

[näksifäksi]

Minulla on sellainen tieto ,en sen luotettavuudesta tiedä,että Haraa ei ole virallisesti osattu kytkeä ruotsalaisiin sukuihin,vaikka on sieltä varmasti tullut.Koska korkeat henkilöt olivat siihen aikaan kansainvälisiä.voisikko Haran sukua löytyä saksasta tai britanniasta,jossa oli sen niminen korkea aatelinen, en nyt aikaa muista ,ja norjassa oli Hara niminen kuningas 1100 luvulla.Haran sukua tiettävästi olen.

Lisään vielä asiaa paremmin tuntematta,voiko sksndinaviassa olla norjan kuninkaan lisäksi toinen saman niminen,paremmissa piireissä kun voi olla niin ettei sitä hyväksyttäisi.