Sparre af Rossvik [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sparre af Rossvik

Heikki Koskela

12.03.09, 10:15

Ossian

12.03.09, 11:42

Yritän tilkkoa puutteita sukututkimukseni täydennykseksi. Kyseessä on Sparre af Rossvik-suku.

Suku on merkitty numerolla 7 ja introdusoitu 1625 (Ruotsissa).

Yksi suvun jäsenistä oli Sigge Larsinpoika, joka lienee kuollut 1442 jälkeen. Hän oli naimisissa Margareta Bengtintytär Färlan kanssa. Tämä tieto löytyy Svenska adelns ättartavlor (osa VII).

Mutta en löydä Maragretan sukujohtoa taaksepäin (ÄSF). onko joku tietäväinen suvun jatkosta. Färla-sukuja löytyy kyllä mutta en löytänyt ko. ihmistä.

Hei,

Minulla on tuon Sigge Larsson Sparren puolisona Kristina ja lähdeviittauksena "Släkt och Hävd 1975 s. 300".

Valitettavasti en nyt löydä kopiota tuosta artikkelista

Ossian Mesterton

M.Sjostrom

12.03.09, 11:51

Yritän tilkkoa puutteita sukututkimukseni täydennykseksi. Kyseessä on Sparre af Rossvik-suku.

Suku on merkitty numerolla 7 ja introdusoitu 1625 (Ruotsissa).

Yksi suvun jäsenistä oli Sigge Larsinpoika, joka lienee kuollut 1442 jälkeen. Hän oli naimisissa Margareta Bengtintytär Färlan kanssa. Tämä tieto löytyy Svenska adelns ättartavlor (osa VII).

Mutta en löydä Maragretan sukujohtoa taaksepäin (ÄSF). onko joku tietäväinen suvun jatkosta. Färla-sukuja löytyy kyllä mutta en löytänyt ko. ihmistä.

Kyseistä sennimistä naisihmistä ei välttämättä edes ollut olemassa.
Elgenstiernan opukseen ei välttämättä kannata luottaa tältä kohdin.
Jotkin muut sukutaulut antavat ko Siggen vaimoksi, ja siten Laurens Siggenpojan äidiksi, erään muutoin ehkä lähemmin tuntemattoman Kristina-nimisen naisihmisen - eivätkä mitään Margaretaa.

M.Sjostrom

12.03.09, 11:53

http://genealogics.org/descend.php?personID=I00431063&tree=LEO

sukunimet olivat jotakuinkin tuntemattomia tuolla vuosisadalla

Eikä Rossvik kuulunut vielä tuolloin kenellekään ko suvussa.

Heikki Koskela

12.03.09, 12:15

sukunimet olivat jotakuinkin tuntemattomia tuolla vuosisadalla

Eikä Rossvik kuulunut vielä tuolloin kenellekään ko suvussa.

Laitan kopion Svenska adelsn ättartavlor-kirjasta (osa VII) johdannon suvusta, jonka otsikko on kirjoitettu: "Adliga ätten Sparre af Rossvik, nr 7..." alkaen sivulta 400.

Aatelissuku Sparre (orsi, parru) on ehkä tavallisimmin esiintyvä kuva vaakunoissa keskiajalla. Sitä käytti useampi eri sukuryhmä, jotka varmasti eivät olleet sukua toisilleen ja kun 1500-luvun sukututkijat ovat yhdistäneet kaikki nämä sukuryhmät Sparre-sukuun, on tämä tapahtunut hyvin löysin todistein.
Vanhin näistä ritarihuoneen sukututkimuksista löydettävistä sukuryhmistä on niin sanottu Tofta-suku (jonka säteri eli asuinrakennus Tofta oli Adelsön pitäjässä, Tukholman läänissä).
Sen ensimmäinen käsikirjoituksien kautta tunnettu esi-isä oli Abjörn Sixteson (kuoli 1310); tämä oli ns. drotsi eli keskiajalla valtion oikeusasioissa korkein henkilö. Ehkä hän oli pojanpoika eräälle herra Nilsille, joka sukukronikoiden mukaan naimisissa kuningas Erik Knutssonin tyttären Märtan kanssa.
Tofta-suku oli ehkä 1300-luvulla Ruotsin loistavin suku; sen jäsenet istuvat useamman sukupolven ajan valtion korkeimmissa tehtävissä. Se polveutui miesten puolelta 1407 Abjörn Sixtessonin pojanpojasta, joka oli oppinut valtion marski (ylin sotapäällikkö) Karl Ulfsson Toftasta. Tämä oli Pyhän Birgitan sukulainen ja kuningas Magnus Erikssonin vastustaja. Ei ole mitään syytä olettaa, että yllä mainitun herra Nilsin nimi olisi ollut Sixtesson ja että hänellä olisi ollut veli nimeltä Knut. Ritarihuoneen sukututkimus tekee tästä Knutista esi-isän eräälle toiselle sukuryhmälle, jolla oli Sparre vaakuna. Tämä sukuryhmä eli 1500-luvulle asti ja sitä kutsuttiin Ängsö-suvuksi, Ängsön pitäjässä, Västmannlandin läänissä sijaitsevan asuintilansa mukaan. Tähän sukuun kuului vaikutusvaltainen Strängnäsin piispa Sigge Ulfsson (kuoli 1463) sekä valtaneuvos ja ritari Fader Ulfsson; molemmat ritari Ulf Bengtssonin poikia Lagmansöstä Vadsbron pitäjästä (Södermanlandin lääniä), joka oli Ängsön ensimmäinen tunnettu omistaja.
Muita merkittäviä henkilöitä, jotka ovat käyttäneet Sparre-vaakunaa ja jotka ritarihuoneen sukututkimuksessa yhdistetään edellisiin sukuryhmiin ovat kuningas Birgerin neuvos ja ritari Arvid Göstafsson (kuoli 1317), joka oli ensimmäinen siinä suvussa, joka kirjoittautui Vikiin, Belingstan pitäjään, Uppsalan lääniin, myös drotsi ja valtaneuvos Nils Abjörsson Ängsöstä (kuoli 1359), sekä kuningas Magnus Erikssonin neuvos 1350-luvulla, Lars Karlsson.
Lisäksi sukututkimuksen mukaan on sekoitettu niin sanottu Hålbonäs-suku, joka käytti aivan erilaista sukuvaakunaa (hirsi, joka on verhottu kolmella "huiskalla").
Nyt elävän Sparre-suvun voisi erottaa yllämainituista sukuryhmistä kutsumalla sitä Sundby-suvuksi sen tilan mukaan, joka oli kauimmin suvun omistuksessa. Tämä suku sai aateliseksi päästyään nimen Sparre af Rossvik erään toisen sukutilan mukaan. Sukua ei voi varmuudella jäljittää pitemmälle taaksepäin kuin edellämainittuun Sigge Larssoniin. Tämän isästä ei tiedetä mitään, mutta Sparrien kopiokirjassa (kopiebok) valtionarkistossa sanotaan, että tämän äidin nimi oli Elin Håkansdotter ja isäpuolen nimi Abjörn Ulfsson (jonka sukututkimukset tekevät hänen isoisäkseen). Abjörn Ulfsson oli tilahoitaja Gudhemin luostarin kartanolla ja hänen sanotaan kavaltaneen kaikki Sigge Larssonin isäinkartanoiden varat.
Suku Sparre af Rossvik on haarautunut vapaaherralliseen sukuun Sparre.

M.Sjostrom

12.03.09, 13:00

Laitan kopion Svenska adelsn ättartavlor-kirjasta (osa VII) johdannon suvusta, jonka otsikko on kirjoitettu: "Adliga ätten Sparre af Rossvik, nr 7..." alkaen sivulta 400.

Aatelissuku Sparre (orsi, parru) on ehkä tavallisimmin esiintyvä kuva vaakunoissa keskiajalla. Sitä käytti useampi eri sukuryhmä, jotka varmasti eivät olleet sukua toisilleen ja kun 1500-luvun sukututkijat ovat yhdistäneet kaikki nämä sukuryhmät Sparre-sukuun, on tämä tapahtunut hyvin löysin todistein.

Vanhin näistä ritarihuoneen sukututkimuksista löydettävistä sukuryhmistä on niin sanottu Tofta-suku (jonka säteri eli asuinrakennus Tofta oli Adelsön pitäjässä, Tukholman läänissä).
Sen ensimmäinen käsikirjoituksien kautta tunnettu esi-isä oli Abjörn Sixteson (kuoli 1310); tämä oli ns. drotsi eli keskiajalla valtion oikeusasioissa korkein henkilö. Ehkä hän oli pojanpoika eräälle herra Nilsille, joka sukukronikoiden mukaan naimisissa kuningas Erik Knutssonin tyttären Märtan kanssa.
Tofta-suku oli ehkä 1300-luvulla Ruotsin loistavin suku; sen jäsenet istuvat useamman sukupolven ajan valtion korkeimmissa tehtävissä. Se polveutui miesten puolelta 1407 Abjörn Sixtessonin pojanpojasta, joka oli oppinut valtion marski (ylin sotapäällikkö) Karl Ulfsson Toftasta. Tämä oli Pyhän Birgitan sukulainen ja kuningas Magnus Erikssonin vastustaja. Ei ole mitään syytä olettaa, että yllä mainitun herra Nilsin nimi olisi ollut Sixtesson ja että hänellä olisi ollut veli nimeltä Knut.

Ritarihuoneen sukututkimus tekee tästä Knutista esi-isän eräälle toiselle sukuryhmälle, jolla oli Sparre vaakuna. Tämä sukuryhmä eli 1500-luvulle asti ja sitä kutsuttiin Ängsö-suvuksi, Ängsön pitäjässä, Västmannlandin läänissä sijaitsevan asuintilansa mukaan. Tähän sukuun kuului vaikutusvaltainen Strängnäsin piispa Sigge Ulfsson (kuoli 1463) sekä valtaneuvos ja ritari Fader Ulfsson; molemmat ritari Ulf Bengtssonin poikia Lagmansöstä Vadsbron pitäjästä (Södermanlandin lääniä), joka oli Ängsön ensimmäinen tunnettu omistaja.

Muita merkittäviä henkilöitä, jotka ovat käyttäneet Sparre-vaakunaa ja jotka ritarihuoneen sukututkimuksessa yhdistetään edellisiin sukuryhmiin ovat kuningas Birgerin neuvos ja ritari Arvid Göstafsson (kuoli 1317), joka oli ensimmäinen siinä suvussa, joka kirjoittautui Vikiin, Belingstan pitäjään, Uppsalan lääniin,

myös drotsi ja valtaneuvos Nils Abjörsson Ängsöstä (kuoli 1359), sekä

kuningas Magnus Erikssonin neuvos 1350-luvulla, Lars Karlsson.

Lisäksi sukututkimuksen mukaan on sekoitettu niin sanottu Hålbonäs-suku, joka käytti aivan erilaista sukuvaakunaa (hirsi, joka on verhottu kolmella "huiskalla").

Nyt elävän Sparre-suvun voisi erottaa yllämainituista sukuryhmistä kutsumalla sitä Sundby-suvuksi sen tilan mukaan, joka oli kauimmin suvun omistuksessa. Tämä suku sai aateliseksi päästyään nimen Sparre af Rossvik erään toisen sukutilan mukaan. Sukua ei voi varmuudella jäljittää pitemmälle taaksepäin kuin edellämainittuun Sigge Larssoniin. Tämän isästä ei tiedetä mitään, mutta Sparrien kopiokirjassa (kopiebok) valtionarkistossa sanotaan, että tämän äidin nimi oli Elin Håkansdotter ja isäpuolen nimi Abjörn Ulfsson (jonka sukututkimukset tekevät hänen isoisäkseen). Abjörn Ulfsson oli tilahoitaja Gudhemin luostarin kartanolla ja hänen sanotaan kavaltaneen kaikki Sigge Larssonin isäinkartanoiden varat.
Suku Sparre af Rossvik on haarautunut vapaaherralliseen sukuun Sparre.

1) se suku, jonka ensimmäisiä tiedettyjä kartanoita oli Salsta (ja myös Ängsö), ja eräs haara vähän myöhemmässä sukupolvessa sai Toftan:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00308302&tree=LEO
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00308302&tree=LEO
yllä mainitun Abjörn Sixteninpojan isä ei ole näkyvissä historiallisissa lähteissä - mutta äiti Ingrid Abjörnintytär on.
Suvun toisen haaran omaisuudet (Salsta, Ängsö ym) päätyivät sitten avion kautta nk Oxenstierna-suvulle,
ja toisen haaran omaisuudet toisten avioiden kautta nk Bonde- ja nk Bielke-suvuille.

2) se suku, jonka esi-isiin kuuluva ritari Ulf Bengtinpoika sai avion kautta Lagmansön, ja jonka (nuorimpiin kuuluva) poika ritari Fadder Ulfinpoika sai avion kautta Hjulstan ja Ängsön.
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00525692&tree=LEO
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00491533&tree=LEO
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00495707&tree=LEO

3) neuvos Arnvid Göstafinpoika, Ekholmenin herra, ja tämän jälkeläisiä:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00491469&tree=LEO
suvun omaisuudet päätyivät sitten avion kautta nk Bielke-suvulle

4) ritari Nils Abjörninpoika kuului kyllä nähtävästi ihan samaan sukuun kuin hänen ilmeinen Toftan veljenpoikansa:
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00491877&tree=LEO

5) valtakunnanneuvos Laurens Karlinpoika, Vilstasta (joka näyttää avionsa kautta saaneen Händelön) nähtävästi kuului sukuun, jonka haaroja olivat Aspnesin Gisle Elinanpoika ja tämän veli Karl Elinanpoika:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00308308&tree=LEO
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00280463&tree=LEO

6) Hestedalin suku, eli Hålbonäsin herroja:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00535532&tree=LEO

7) Simonstorpin-Bystan-Ågardenin-Sundbyn sukua:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00495445&tree=LEO
ja mieslinjaa:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00495445&tree=LEO&displayoption=male&generations=6

Timo W

12.03.09, 13:46

Sparre
http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=sverhist/3&page=0453

Heikki Koskela

12.03.09, 13:54

Ossian

12.03.09, 14:04

Olisi hienoa jos joku kykenisi vahvistamaan tai kumoamaan alkuperäisen kysymykseni Sigge Lasrssonin vaimon osalta varmuudella ja perustelut sille, että on tai ei ole. Kyse on siis Färla-suvusta.

Voisimme vaikka jättää Sparre-suvun rauhaan tässä tilanteessa.

Heikki,

Minusta tuntuu ettet ole huomannut minun viestiäni ollenkaan. Siinä mainitsemani artikkeli on tuolla:
http://www.genealogi.net/till-salu/cd/70-79.html ko lehden numerossa 1975:2
De äldsta leden av ätten Sparre till Sundby och Rossvik. Av Jan Liedgren

Elgenstiernassa oleva tieto on kumottu tuossa artikkelissa.

Släkt och Hävd-lehden numeroita saa näköjään ostettua myös CD:llä

Ossian Mesterton

Heikki Koskela

12.03.09, 14:14

Heikki,

Minusta tuntuu ettet ole huomannut minun viestiäni ollenkaan. Siinä mainitsemani artikkeli on tuolla:
http://www.genealogi.net/till-salu/cd/70-79.html ko lehden numerossa 1975:2
De äldsta leden av ätten Sparre till Sundby och Rossvik. Av Jan Liedgren

Elgenstiernassa oleva tieto on kumottu tuossa artikkelissa.

Släkt och Hävd-lehden numeroita saa näköjään ostettua myös CD:llä

Ossian Mesterton

Kiitos Ossian.

Kyllä minä huomasin viestisi mutta en ehtinty siihen perehtyä heti kun tuli palautetta enemmän kuin ehdin sulattaa.

Lähden siitä, että Elgenstiernan tieto on virheellinen. Tutkin lähemmin antamaasi osoitetta vielä. Kiitos tiedosta.

Ossian

12.03.09, 14:22

Kiitos Ossian.

Kyllä minä huomasin viestisi mutta en ehtinty siihen perehtyä heti kun tuli palautetta enemmän kuin ehdin sulattaa.

Lähden siitä, että Elgenstiernan tieto on virheellinen. Tutkin lähemmin antamaasi osoitetta vielä. Kiitos tiedosta.

Heikki,

Pertti Ebeling on aikoinaan huomannut saman asian ja viittaa samaan artikkeliin

Ossian Mesterton

http://www.saunalahti.fi/~ebeling1/pertti/GENE3.htm (http://www.saunalahti.fi/%7Eebeling1/pertti/GENE3.htm)

XVII:36057 fmfffmmffmmfmmfff

Sigge Larsson Sparre (4:916). Död efter 1442 (Elg.VII,400;SoH

1975 s.300). Gift före 1397 med XVII:36058. Väpnare.

Elgenstierna ger felaktiga uppgifter, se Släkt och Hävd 1975

s.299-301. (Barn XVI:18029, Mor XVIII:72114).

XVII:36058 fmfffmmffmmfmmffm

Kristina (4:917). Gift före 1397 med XVII:36057. (SoH 1975

s.300). (Barn XVI:18029).

Heikki Koskela

12.03.09, 15:54

Heikki,

Pertti Ebeling on aikoinaan huomannut saman asian ja viittaa samaan artikkeliin

Ossian Mesterton

http://www.saunalahti.fi/~ebeling1/pertti/GENE3.htm (http://www.saunalahti.fi/%7Eebeling1/pertti/GENE3.htm)

XVII:36057 fmfffmmffmmfmmfff

Sigge Larsson Sparre (4:916). Död efter 1442 (Elg.VII,400;SoH

1975 s.300). Gift före 1397 med XVII:36058. Väpnare.

Elgenstierna ger felaktiga uppgifter, se Släkt och Hävd 1975

s.299-301. (Barn XVI:18029, Mor XVIII:72114).

XVII:36058 fmfffmmffmmfmmffm

Kristina (4:917). Gift före 1397 med XVII:36057. (SoH 1975

s.300). (Barn XVI:18029).

Täytyy perehtyä antamaasi osoitteeseen perusteellisemmin. Sieltä voi löytyä muutakin mukavaa. Kiitos.

M.Sjostrom

12.03.09, 16:11

Sparre
http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=sverhist/3&page=0453

tuo tietenkin on varhaisimpien sukujuurten osalta pelkkä epähistoriallinen kyhäelmä, jonka polveutumislinkit 1300-luvulla eivät erittäin todennäköisesti ole totta.
Tuossa on yritetty väkisin tunkea kaikki mahdolliset chevron-vaakunamerkkiä käyttäneet polveutumaan *mieslinjaa* *samasta kantaisästä* vaikka asialle ei ole mitään todisteita, ja joltain osin aikalaisasiakirjanäyttö viittaa siihen, että ei pidä paikkaansa eli että on väärin.
Kyhäilevät aatelisgenealogit tyypillisesti kultailivat juuria, keksivät juuria taaksepäin lisää melkeinpä omasta päästään, ja olivat fiksautuneita *mieslinjan* rakenteluun.

Sixten Sixtensson (lefde på i2Oo-talet) - tätä ei mikään historiallinen lähde tunne

Knut Sixtensson, omkr. 1240 - tätäkään ei mikään historiallinen lähde tunne

Nils Sixtensson, lagman i Tiundaland, 1224, lefde 1260 - ei istoriallista lähdettä tälle polveutumiselle

Birger Knutsson, omkr. 1280 - ei pystytä tietämään, oliko Birgerin patronyymi Knutinpoika vai mitä, koska Birger tunnetaan vain lastensa patronyymistä

Sixten Nilsson, rid. och Svea rikes råd, lefde 1295. - ei pystytä tietämään, oliko Sixtenin patronyymi Nilsinpoika vai mitä, koska Sixten tunnetaan vain lastensa patronyymistä

Fader Birgersson, omkr. 1330 - nähtävästi tämä on sukunsa ensimmäinen, josta on aikalaisdokumentteja

Ambjörn Sixtensson, riddare, f 1310 - nähtävästi tämä on puolestaan oman sukunsa ensimmäinen mies, josta on aikalaisdokumentteja

Lars,omkr. 1320 - tämä on kyllä ihan jokin kyhätty poika, ei mikään aikalaisdokumentaatio tunne tällaista Larsia, eikä mikään historiallinen tieto liitä häntä pojaksi tuolle A(m)björnille, jonka omaisuuksien (dokumentoidut) perilliset nähtävästi eivät sisältäneet mitään Larsia tai Larsin jälkeläisiä.
Mutta kuvitteellisen Larsin jälkeläiset muutamaa sataa vuotta myöhemmin nähtävästi halusivat juurensa kullattavaksi, eli kyhätyn polveutumisen drotseista ja drotsien ja laamannien 'veljestä'

Sigge Larsson omkr. 1420 - tämä on oman sukunsa ensimmäinen mies, josta on aikalaisdokumentteja

Timo W

12.03.09, 16:16

M.Sjostrom

12.03.09, 16:17

tuo tietenkin on varhaisimpien sukujuurten osalta pelkkä epähistoriallinen kyhäelmä....

Sixten Sixtensson (lefde på i2Oo-talet) - tätä ei mikään historiallinen lähde tunne

Nils Sixtensson, lagman i Tiundaland, 1224, lefde 1260 - ei istoriallista lähdettä tälle polveutumiselle

Sixten Nilsson, rid. och Svea rikes råd, lefde 1295. - ei pystytä tietämään, oliko Sixtenin patronyymi Nilsinpoika vai mitä, koska Sixten tunnetaan vain lastensa patronyymistä

Ambjörn Sixtensson, riddare, f 1310 - nähtävästi tämä on puolestaan oman sukunsa ensimmäinen mies, josta on aikalaisdokumentteja

Ja tämä 'Nils Sixteninpoika' - Sixten "Nilsinpoika" on vielä erityisesti se varsin maineikas Tofta-fabrikaatio (genealoginen huijaus) jonka avulla kuninkaaksi mielinyt Kaarle Knuutinpoika yritti väärentää itselleen polveutumisen kuningas Eerik kymmenennestä.
Historiallinen tieto osoittaa, että kuningas Eerikillä ei ollut mitään jälkeläisiä jättänyttä Märta-nimistä tytärtä, eikä näin muodoin tällainen pystynyt naimaan mitään kuvitteellista laamanni Nils Sixteninpoikaa, eikä myöhempi Tofta-perhe mistään tällaisista polveutunut.

M.Sjostrom

12.03.09, 16:21

Färla (Ferla)
http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/svenske/Faerla/Faerla.htm

Sigge Larsson Sparre.

Puolisot: 1. Kristina Ulfsdotter Sparre af Hjulsta
2. Margareta Bentsdotter Ferle

http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Sparre/Rosvik.htm

roskaa.

tuo Kristiina ei todisteiden valossa ole osoitettavissa 'sparre af Hjulsta' -suvun tyttäreksi.
Tässä roskildehistorie-sivusto on tehnyt epähistoriallisen sukutaulun hölmöä toistelua, eli 'leikannut ja liimannut' roskaa. Ja tietysti ko roska nyt sitten tuli 'leikkaa-liimaa'-menetelmällä tännekin ja ehkä jotkut hölmöt tuon leikkaavat ja liimaavat omiin sukutauluihinsa....

'Margareta Bentsdotter Ferle'n voi heittää suoraan myös roskakoriin.

Timo W

12.03.09, 19:11

http://img440.imageshack.us/img440/4039/erikx.jpg (http://www.imagehosting.com/)

Lähde:

http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=sverhist/2&page=0123

M.Sjostrom

13.03.09, 01:34

Tänään on tainnut olla erityisen huono 'uutispäivä' - tai sukujen TUTKIMUSpäivä, :confused:
kun nyt roskaa on tullut oikein roppakaupalla.
Valitettavaa.

Alla oleva leike sata vuotta vanhasta kirjasta on roskaa, se on nimittäin osa jo edellä puhuttua Tofta-väärennystä eli fabrikaatiota.
(ks Tofta-fabrikaatio: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=35632&postcount=15

Noihin leikkeessä esitettyihin 'bonde'-suvun varhaisimpiin sukupolviin ei kannata luottaa yhtään. Tämä on näyte siitä kuinka jo myöhäiskeskiajalla jotkut kultailivat sukujuuria.

http://img440.imageshack.us/img440/4039/erikx.jpg (http://www.imagehosting.com/)

Lähde:

http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=sverhist/2&page=0123

kuninkaaksi mielinyt Kaarle Knuutinpoika propagoi isänpuolestakin sukuaan, väärennysten avulla: hän esitteli mieslinjaista polveutumista kuningas Eerik yhdeksännen, eräänlaisen pyhimyksen, veljestä.

1200-luvun osalta tuo väitetty polveutuminen kuitenkaan ei nauti mitään historiallisten lähteiden tukea.
Se on siis vaan sävelletty, kyhätty, sukupuu siltä osin.

Rörik Tordinpojan isä, yllä leikkeessä esitetty Tord, oli historiallisten lähteiden valossa Tord Peterinpoika - ei suinkaan mikään Tord Knuutinpoika.
Katsokaa esim Elgenstiernasta.
Ja Tord Peterinpojan isän oletetaan olleen Peter Öjarson.

Oli sen kanssa miten oli, joka tapauksessa tuo Knuut (1270-79) on hahmo, jota historiallisten lähteiden valossa ei voida hyväksyä tuon perheen esi-isäksi.

ja kaiken kaikkiaan, Knuut ja häntä edeltävät parisen sukupolvea tuossa, ovat silkkaa kyhäystä. Täysin epäluotettava sukupuu.

[ja kuten tästä:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=35632&postcount=15
löytyy, Kaarle Knuutinpoika sävelsi myös äidinpuoleiselle suvulleen kullattua sukujuurta.]

Kaarle Knuutinpojalla oli, sukujuurtensa kultausprojektissaan, jokin erityinen fiksaatio luoda itselleen sukujuuret kuningas Eerik pyhän perheestä.

Toivottavasti kukaan ei ole niin tyhmä, että kopioi noista väärennyksistä mitään esipolvia omiin sukujuuriinsa.

M.Sjostrom

13.03.09, 06:24

Timo W

13.03.09, 09:38

V-P Ala-Siuru

08.07.09, 13:35

Tofta-väärennys: joskus aikaa sitten, olen kirjoittanut aiheesta kansainvälisessäkin yhteydessä.

Ohessa linkki - oletan että ainakin jotkut täällä kykenevät lukemaan englantia.

http://groups.google.com/group/soc.genealogy.medieval/msg/0155e59306eacb32

Hei, en tiedä mikä tämän keskustelun lopputulema on, mutta olisiko tästä Riddarhusetin lähteisiin perustuvasta tiedosta jotain hyötyä Sigge Larssonin osalta siis..

Blev högst 67 år.
Far: Häradshövding, riksråd Lars (Siggesson) d.ä. Sparre af Rossvik (~1400 - 1473)
Mor: Ingeborg (Bengtsdotter) Rödbjälke (~1420 - >1486)
Född: 1442 Simonstorp, Grolanda (R) 1)
Död: 1509-05 1)
Familj med Brita (Bengtsdotter) Öra (- 1485)
Barn:
Karin Siggesdotter SPARRE af Rossvik (1471 - )
Barbro Siggesdotter SPARRE af Tofta (1475 - )
Familj med Kerstin (Månsdotter) Natt och Dag (- >1519)
Vigsel:1486-09-06 Göksholm, Stora Mellösa socken, Örebro län 1)
Barn:
Ingeborg Siggesdotter SPARRE af Rossvik (1492 - 1544)
Lars Siggesson SPARRE af Rossvik (1492 - 1554)
Margareta Siggesdotter SPARRE af Rossvik (1500 - )
Noteringar
Nr 7
till Bysta i Askers socken Örebro län samt Skofteby i Härene socken Skaraborgs län, som han erhöll med sin första fru, och Ågården i Råda socken Skaraborgs län, som han 1492 bebyggde till sätesgård. Född 1442. Väpnare. Riksråd 1477–14966. Deltog i tronföljarvalet 1499, men icke som rådsherre. Bevistade dock sedan ett rådsmöte 1505. Död 1509 mellan den 6 och 10 maj. 'Han förde i vapnet en röd Sparre i gyllene fält och på hjälmen en krona av guld med fem röda flaggor på vardera sidan.'
Gift 1:o 1470 eller nyss förut med Brita Bengtsdotter, till Skofteby, död 1485 och begraven i Skara domkyrka, dotter av häradshövdingen och väpnaren Bengt Andersson (Öra) och Ragnhild Göstafsdotter.
Gift 2:o 1486-09-06 (morgongåvobrev) på Göksholm i Stora Mellösa socken Örebro län med Kerstin Månsdotter, som levde änka 1519, dotter av lagmannen, riddaren och riksrådet Måns Bengtsson (Natt och Dag, nr 13), och hans 3:e fru Ermegård Fikkesdotter Bülow.
Källa: Riddarhusets stamtavlor
Källor
1) Riddarhusets genealogi

terv. Pekka

Seppo Niinioja

08.07.09, 14:24

Seppo Niinioja

08.07.09, 14:44

Tarkoitan tietysti, että ne ovat minulle liian tieteellisiä, tai sitten kvasi.

Erkki A Tikkanen

08.07.09, 15:17

Alkuperäinen lähettäjä M.Sjostrom http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=35692#post35692)
Tofta-väärennys: joskus aikaa sitten, olen kirjoittanut aiheesta kansainvälisessäkin yhteydessä.

Ohessa linkki - oletan että ainakin jotkut täällä kykenevät lukemaan englantia.

http://groups.google.com/group/soc.g...55e59306eacb32 (http://groups.google.com/group/soc.genealogy.medieval/msg/0155e59306eacb32)

Mielenkiintoinen linkki, nyt kun tuli uudestaan esille.

Erik X.n selvityksessä Ruotsin kuninkaan Birger Magnussonin pojalle Magnukselle, joka teloitettiin 1320, on tähänkin selvitykseen otettu hänen oletettu tyttärensä Karin/Katarina, joka meni naimisiin kuninkaan kamarimestarin Ingemar Ragvaldssonin kanssa.

M.Sjostrom

08.07.09, 15:39

Mielenkiintoinen linkki, nyt kun tuli uudestaan esille.

.... selvityksessä Ruotsin kuninkaan Birger Magnussonin pojalle Magnukselle, joka teloitettiin 1320, on tähänkin selvitykseen otettu hänen oletettu tyttärensä Karin/Katarina, joka meni naimisiin kuninkaan kamarimestarin Ingemar Ragvaldssonin kanssa.

Niin, siellä Karinin/Katarinan tiedoissahan on tuo minun sinne lähettämäni varoitus:
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00495820&tree=LEO
Tämä Katarinan isä-asia on siis teoria, joka on esitetty aivan näinä viime vuosisatoina, kun on -kai- pyritty lähdekriittisesti tutkimaan sukuja.
Minulla on se käsitys, että kyse ei ole mistään Katarinan omien jälkeläisten kyhäämästä vanhasta väärennöksestä, ei mistään 'myyttiin' pohjaavasta genealogiasta.
Sen sijaan kyse on nykytutkimuksen hypoteesistä yhdistää Katarina sukuun, jonka sukulaisnaiseksi hänet mainitsevat hänen omat aikalaisensa, kuninkaat Maunu ja Haakon.

Erkki A Tikkanen

08.07.09, 18:01

Niin, siellä Karinin/Katarinan tiedoissahan on tuo minun sinne lähettämäni varoitus:
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00495820&tree=LEO

SBL:n artikkelin kirjoittaja Hans Gillistam on arvostettu tutkija, joten jos hänenkin tutkimusten tulos yhtyy muihinkin hypoteeseihin, niin voisi arvoida Katarinan mahdollisesti olevan suurellakin todennäköisyydellä kyseisen Magnuksen tytär.
(SBL:n artikkelin viitteessä mainittu sivunumero on väärä, pitäisi olla 669.)

No, meni vähän ohi Sparreista, mutta hiukan sivusi kuitenkin.

M.Sjostrom

08.07.09, 22:57

SBL:n artikkelin kirjoittaja Hans Gillingstam on arvostettu tutkija, joten jos hänenkin tutkimusten tulos yhtyy muihinkin hypoteeseihin, niin voisi arvoida Katarinan mahdollisesti olevan suurellakin todennäköisyydellä kyseisen Magnuksen tytär.
(SBL:n artikkelin viitteessä mainittu sivunumero on väärä, pitäisi olla 669.)

Niin, minusta se tyttäryys on vain mahdollisuus, mutta todistamatta se lopulta jää.

Fakta joka tiedetään, on että sekä kuningas Maunu että kuningas Haakon aikanaan sanoivat Katarinaa sukulaisnaisekseen.

Kun jo Maunu niin sanoi, on selvää että sukulaisuus tuli Maunun puolelta, ei Haakonin äidin Blankan kautta.
Kun Haakon sanoi sukulaisnaiseksi, voidaan olettaa että yhteinen sukujuuri oli vielä silloinkin neljän esipolven sisällä. Tämä rajaus ei ole täysin varma, kyllä joskus vähän siitä lipsuttiin kaukaisempienkin sukulaisten hyväksi, mutta se oli kuitenkin periaatteessa sen aikakauden verisukulaisuusraja - ja voisin kuvitella että kuninkaat eivät olisi hevin kutsuneet tuollaista pikkuaatelia sukulaisiksi, jollei sukulaisuus olisi riittävän läheistä ja hyvin muistettua.

Haakonista neljä sukupolvea taaksepäin, skandinaaveja: Ruotsin Birger jaarli, ja Norjan kuningas Maunu lainlaatija.
Kaikki muut juuret ovat jotenkin niin saksalaisia ettei ole niin kovin todennäköistä että joku Katariina Maununtytär polveutuisi juuri sellaisista.

Ei oikein ole kronologisesti muita hyvin sopivia Maunuja tuolle isäksi, kuin juuri nuori kuningas (kruununperillinen) Maunu Birgerinpoika.
Hänen tyttärensä, toisaalta, olisi Haakonin pikkuserkku ja kuningas Maunun serkuntytär.

http://genealogics.org/descend.php?personID=I00027037&tree=LEO

M.Sjostrom

08.07.09, 23:02

tuo jostain jäljennetty tavara omaa kyllä roskankin piirteitä.
Punaisella merkitsemäni on jotenkin kelvoton nimikointi: ei noilla mitään tekemistä ollut Toftan kanssa, joten Barbron (joka kyllä oli olemassa) on vaikea uskoa saaneen sellaista määrettä Ruotsin ritarihuoneen materiaaleissa. Pikemminkin on kyse jostain roskan lisäämisestä jossain muussa vaiheessa.

Hei, en tiedä mikä tämän keskustelun lopputulema on, mutta olisiko tästä Riddarhusetin lähteisiin perustuvasta tiedosta jotain hyötyä Sigge Larssonin osalta siis..

Blev högst 67 år.
Far: Häradshövding, riksråd Lars (Siggesson) d.ä. Sparre af Rossvik (~1400 - 1473)
Mor: Ingeborg (Bengtsdotter) Rödbjälke (~1420 - >1486)
Född: 1442 Simonstorp, Grolanda (R) 1)
Död: 1509-05 1)
Familj med Brita (Bengtsdotter) Öra (- 1485)
Barn:
Karin Siggesdotter SPARRE af Rossvik (1471 - )
Barbro Siggesdotter SPARRE af Tofta (1475 - )
Familj med Kerstin (Månsdotter) Natt och Dag (- >1519)
Vigsel:1486-09-06 Göksholm, Stora Mellösa socken, Örebro län 1)
Barn:
Ingeborg Siggesdotter SPARRE af Rossvik (1492 - 1544)
Lars Siggesson SPARRE af Rossvik (1492 - 1554)
Margareta Siggesdotter SPARRE af Rossvik (1500 - )
Noteringar
Nr 7
till Bysta i Askers socken Örebro län samt Skofteby i Härene socken Skaraborgs län, som han erhöll med sin första fru, och Ågården i Råda socken Skaraborgs län, som han 1492 bebyggde till sätesgård. Född 1442. Väpnare. Riksråd 1477–14966. Deltog i tronföljarvalet 1499, men icke som rådsherre. Bevistade dock sedan ett rådsmöte 1505. Död 1509 mellan den 6 och 10 maj. 'Han förde i vapnet en röd Sparre i gyllene fält och på hjälmen en krona av guld med fem röda flaggor på vardera sidan.'
Gift 1:o 1470 eller nyss förut med Brita Bengtsdotter, till Skofteby, död 1485 och begraven i Skara domkyrka, dotter av häradshövdingen och väpnaren Bengt Andersson (Öra) och Ragnhild Göstafsdotter.
Gift 2:o 1486-09-06 (morgongåvobrev) på Göksholm i Stora Mellösa socken Örebro län med Kerstin Månsdotter, som levde änka 1519, dotter av lagmannen, riddaren och riksrådet Måns Bengtsson (Natt och Dag, nr 13), och hans 3:e fru Ermegård Fikkesdotter Bülow.
Källa: Riddarhusets stamtavlor
Källor
1) Riddarhusets genealogi

terv. Pekka

Rossvikhän tuli tuon perheen eräälle haaralle vasta sitten tuossa alimmassa sukupolvessa mainitun marski, ritari Lars Siggasonin avion myötä.
eli, vaikka tuon taulun kirjoittelijan mukaan ottama 'af Rossvik' on toki ymmärrettävä, on se myös tässä tapauksessa anakronistinen, ja osoittaa sitä että 'af' -terminologiaa ei oikein osata käyttää järkevästi.

---

tässä Genealogicsin tulkinta valtakunnanneuvos Sigge Laurenson nuoremmasta:
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00431057&tree=LEO