Ingeborg Håkanintytär (Frille

[TapioV]

Ingeborg Håkanintytär (Frille) oli kolme kertaa aviossa ÄSF:230 esittämänä. Katsotaanpa, onko se mahdollista?

Anders Henrikinpoika (Lindelöf) tunnetaan ?1405, 1437 (FMU 1213, REA 467) oli 1444 naimisissa Ingeborg Håkonintyttären kanssa. REA 520. Heidän poikansa papiksi vihitty Haquinus Andreae myi 1458 ulkomaisten opintojen rahoittamiseksi äidin perintönsä Liedon Vääntiälässä sijainneen tilansa. FMU 3069. Koska pappisvihkimys annettiin 26-vuotiaana, on hän syntynyt aivan 1430-luvun alussa.

Ingeborgin toisena miehenä Anthoni mainitsee Klaus Bitzin. Hänet tunnetaan vain vuodelta 1447, jolloin hän palveli kuningas Kristofferin hovissa. ÄSF:120-121. Konrad Bitz on syntynyt maisteriksi valmistumisen perusteella 1418 ja hänen veljensä Klaus noin 1420. Hänen poikansa Knut Bitz esiintyy ensimmäisen kerran 1466 Lucia Olofintyttären (Skälge) lahjoituksen järjestyksessä 4. todistajana. FMU 3311. Edellä olivat piispa Konrad Bitz, tuomiorov. Magnus (Särkilahti), P-S laamanni Hartvig Jakobinpoika (Garp) ja jäljessä Klaus Henrikinpoika (Horn) sekä Maskun kihlak.tuomari Magnus Nilsinpoika. Hän ei siis ollut enää mikään poikanen, joten Klaus Bitzin avioliito on solmittu 1440-luvun ensimm. puoliskolla. Tällöin Knut Bitz olisi v. 1466 alle 25-vuotias. Jos hän olisi syntynyt vasta 1440-luvun loppupuolella 1447-1448, hän olisi ollut reippaasti alle 20-vuotias. Knut ei siis voi olla Ingeborg Håkanintyttären ja Klaus Bitzin poika.

Kolmas avioliitto Sääksmäen kihlak.tuomari Olof Jönsinpojan kanssa voidaan unohtaa, koska tämä tunnetaan 1400-luvun lopulta ja 1500-luvun alusta.

Håkan Andersinpoika mainitsee sisaruksikseen Erlandin, Margaretan ja Katarinan. REA 618. 28.7.1472 Håkan Andersinpoika toisaalta ja Tord Karpalainen ja Magnus Balk sekä muut ”samärffua” toisaalta sopivat, että Haakon saa pitää Sauvon Mäkipään. Samalla hän järjesteli sukulaistensa kanssa vaihtoja. REA 633-636. Karpalainen oli Katarinan mies (HArk 15:93). Karpalainen oli elossa vielä 1488 eikä Katarina Andersintytär siis voi olla Mats Filpunpojan (Vuolteen sukua) vaimo. (FMU 4208). Kaikki heidän lapsensa kuolivat ennen vanhempiaan. Magnus Balk oli siis naimisissa Margaretan kanssa (vaikka Rundt yritti sen mitätöidä Genos 1991:172-173). Margaretan uusi mies oli Lasse Frans. Erland Andersinpoika ja Lasse Frans hyväksyivät maisteri Håkanin tekemät lahjoitukset 1486 P. Katarinan alttarille (REA 684). Se oli tarpeen, koska 1472 Erland ei ollut hyväksynyt sopimusta. Samoin suostumus tarvittiin Margaretan uudelta mieheltä.

Erland Andersinpoika esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1477, kun hän sinetöi viimeisenä erään kauppakirjan. REA 651. Oliko hän 1472 vielä alaikäinen, kun häntä ei mainita sisarten miesten kanssa sopimuksen hyväksyjänä, vai miten hänen poissaolonsa sopimuksesta 1472 on ymmärrettävä? Oliko Håkan Andersinpoika Ingeborg Håkanintyttären ja Anders Henrikinpojan ainut lapsi ja Erland, Margareta ja Katarina isänsä myöhemmästä avioliitosta? Sitäkö tarkoittaa toisaalta – toisaalta? Jos näin oli, Erland olisi syntynyt vasta noin 1455. Maisteri Håkanin ja Erlandin ikäero olisi noin 25 vuotta. Erland oli elossa 1517 (FMU 5909), joten se puoltaisi ajoitusta. Myös hänen sinetinkäyttönsä viittaa samaan. 1486 hän ei käyttänyt Frille-suvulta lainattua vaakunaa vaan Särkilahtien sinettiä (FMS 240; FMU 4077, 4092), mutta vaihtoi sen 1500-luvulla taivutettuun käsivarteen (FMS 275). Käsitystä vahvistaa myös Måns Frillen testamentti 1508 (FMU 5309). Siinä Frille määrää Laitilan Vekassa sijainneen tilansa Erlandin lapsille, ei Erlandille, joka silloin vielä oli elossa. Erland Andersinpojan vaimon Margit Sigfridintyttären sisarpuoli Elin Magnuksentytär oli näet Måns Frillen äiti. (Genos 2007:59-60).

Erland Andersinpoika asui ”i Nummis” (FMU 4538, 5634). Kaarinan pitäjää nimitetettiin usein Nummeksi. Siellä sijaitsee suvulle kuulunut Kurala, mutta se oli myyty jo 1400-luvun ensimmäisellä puoliskolla monessa osassa Särkilahdelle. Nousiaisen Nummella oli 1500-luvulla Flemingeillä kaksi taloa sekä nuoremman Särkilahti-suvun kotitalo Kirvelä, lisäksi peruutettua rälssiä ja flöteveromaata. Sielläkö hän asui, vai Turun liepeillä Nummenkylässä?
TV

[Pekka Hiltunen]

P.o. kysymykseen tarkemmin perehtymättömänä paikkakuntalaisena haluan heti oikaista Vähäkangasta vain viimeisen kappaleen osalta:
Kaarinan pitäjään kuulunut nykyinen Turun kaupunginosa Nummi eli Nummenmäki (Nummisbacka) todellakin sijaitsee kivenheiton päässä Vesilinnanmäestä (Ryssänmäki), jolla sijaitsi pikkutulliraja (jonka muurikivet vieläkin on nähtävissä yliopiston eläinfysiologian laitoksen takapihalla vesitornin vierellä). Kuralan tila sijaitsi paikalla, jolla nykyään on Kuralan Kylämäen "elävä" museo, Hämeentien varrella, Turkuun tultaessa juuri ennen Aurajoen Halistenkoskea.

Kaarinan Kairisten tila sijaitsi nykyisessä Kairiskulmassa Piispanristillä, missä törröttää maamerkkinä entinen Hartwall-yhtiön panimorakennus. Kairisten naapurissa itäpuolella, aidan takana, oli Nummenkylä; Kairisista on linnuntietä matkaa pohjoisen suuntaan Nummenpakalle parisen kilometriä. Nummenmäen korkein kohta on Kuuvuori, ja siitä pari sataa metriä pohjoiseen on Turun tuomiokirkon kellotornin risti, ja pari sataa metriä etelään entinen, 1700-luvulla rakennnettu Kaarinan "uusi" kirkko, joka nykyään on nimeltään Turun Pyhän Katariinan kirkko.

Jos Kairisten isäntä kiipesi kartanonsa katolle ja loi katseensa pohjoiseen kohti Turkua, oli siis jalkojen juuressa oikealla Nummenkylä, ja edessä nykyisen Turun Uudenhautausmaan laidalla sijaitseva punagraniittinen Ryövärinvaha (joka kai oli aikoinaan Turun ja Halikon kihlakuntaraja). Kurala ja Halinen oli etuoikealla ehkä 1 1/2 km päässä, ja sitten näkyi Kaarinan kirkonmäen takana Tuomiokirkon risti Nummenpakan takana 2-2,5 km päässä. Vasemmalla oli Kakkarainen ja Rauvolanlahti, ja takavasemmalle jäi keskiajalla Wildeman-suvun omistuksissa ollut Vaarniemi. Etuvasemmalla oli Ispoisten ja Uittamon takana Turun linna, johon viimeistään Korppolaismäki kuitenkin peitti näkymän.

Nousiaisten Nummi eli Nummenkylä oli asutukseltaan liian vähäpätöinen, jotta sitä olisi voitu asiakirjoissa nimittää Nummeksi mainitsematta samassa yhteydessä pitäjää.
PH

[Pekka Hiltunen]

Tapioa “parempijalkaisena” käväisin siinä pikkutullimuurin alapuolella sijaitsevassa, humanistien Juslenian 3. kerroksen Suomen historian seminaarikirjastossa (joka on paikallisten sukututkijoitten ja -harrastajien aarreaitta) vilkaisemassa Kaarinan pitäjän historia I/IV -opusta, josta lainaan Aulis Ojan tekstiä Lindelöf-suvun varhaisvaiheista kiinnostuneille:

Kaarinan kirkon siirämisen jälkeen piispanistuimena toimineesta Koroisesta n 500m päähän Aurajoen alajuoksulle, vastarannan Unikankareelle (jolla nykyään seisoo Turun tuomiokirkko) muodostui Koroista vastapäätä sijainneesta alakylästä eli Nummesta kirkonkylä, joka mäelle rakennetun kirkon suojelupyhimyksen mukaan sai sitten Kaarina-nimityksen.

Nummi esiintyy asiakirjoissa vuodesta 1309. Talojen omistajien joukossa Aulis Oja mainitsee rälssimies Erland Antinpojan 1491-1516. Tämä Lindelöf-suvun esi-isä oli Kuralan Antti Heikinpojan poika.

1400-luvun alussa kuului Kuralan kahdesta tunnetusta talosta toinen (taloja oli luultavasti jo neljäkin, kuten 1416) “Liedon pitäjäntuomarin Antti Äijönpojan lapsille Heikki Antinpojalle sekä Eliina, Martta ja Cecilia Antintyttärille. Vuosien 1433 ja 1437 välisenä aikana Martta ja Cecilia myivät omansa ja Heikin osuudet Turun piispalle ja tuomiokapitulille, kun taas Eliinan osuuden myi hänen asianhoitajansa, Cecilian poika Tenholan kirkkoherra maisteri Konrad Henrikinpoika, 1433 Särkilahden Niilo Olavinpojalle, jolta se pian joutui” ... “Turun tuomiokirkon Pyhän Maarian alttarille.”... “Ei ole tietoa, millä tavoin tämä talo joutui pois piispalta ja tuomiokapitulilta, mutta joka tapauksessa se 1540 oli tavallinen verotalo, jonka omisti Eerikki Kontio, nähtävästi turkulainen porvari. Ainakin 1571-1590 talo oli turkulaisen porvarin Matti Kohmon hallussa ja hänestä se sai sitten nimensäkin, joka siitä alkaen on ollut Kohmo.”

“1400-luvulla yksi Nummen taloista joutui Turun tuomiokirkon Pyhän Katariinan alttarin haltuun sen kautta, että sen omistaja, joku kuralalainen talonpoika, määräsi sen testamentissaan sanotulle alttarille.”

1540-1541 “oli Nummella, lukuunottamatta pappilaa, tuo P. Katariinan alttarin lampuotitalo ja kaksi verotaloa.”
PH

[Heikki Jokipii]

Teoksensa ” Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet” (2011, s. 389) viitteessä 172 Henrik Impola tuo esiin erään ratkaisuehdotuksen tuohon Tapio Vähänkankaan edellä (ja Genoksessa 1/2011, s. 17-20) esittämään ongelmaan Erland Andersinpojan (Lindelöf) sukulaisuussuhteista.

Impola tuo esiin, miten jo Ramsay (1909 s. 396, 537) ehdotti lisäyksessään, että Erland Andersinpojan ensimmäinen puoliso (ja Henrik Erlandinpojan äiti) Margareta olisi ollut Krister Frillen tytär (eli Ingeborg Frille olisi ollut hänen tätinsä).

Ks. Sinivaaran Frille-sivu (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm), taulut 3 ja 4.


Kanonisesta oikeudesta ei kai olisi ollut harmia, jos Ingeborg ei olisi ollut Erlandin äiti. Margareta Sigfridintytär olisi tässä teoriassa ollut Erlandin toinen vaimo.

Näin Erlandin sinetit saisivat selityksensä. Samoin perinnönjako suoraan Erlandin lapsille?

Impolan mukaan vasta Henrik Erlandinpoika näyttäisi olleen ensimmäinen Lindelöf-suvussa, joka käytti Frille-vaakunaa.

[TapioV]

Teoksensa ” Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet” (2011, s. 389) viitteessä 172 Henrik Impola tuo esiin erään ratkaisuehdotuksen tuohon Tapio Vähänkankaan edellä (ja Genoksessa 1/2011, s. 17-20) esittämään ongelmaan Erland Andersinpojan (Lindelöf) sukulaisuussuhteista.

Impola tuo esiin, miten jo Ramsay (1909 s. 396, 537) ehdotti lisäyksessään, että Erland Andersinpojan ensimmäinen puoliso (ja Henrik Erlandinpojan äiti) Margareta olisi ollut Krister Frillen tytär (eli Ingeborg Frille olisi ollut hänen tätinsä).

Ks. Sinivaaran Frille-sivu (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm), taulut 3 ja 4.


Kanonisesta oikeudesta ei kai olisi ollut harmia, jos Ingeborg ei olisi ollut Erlandin äiti. Margareta Sigfridintytär olisi tässä teoriassa ollut Erlandin toinen vaimo.

Näin Erlandin sinetit saisivat selityksensä. Samoin perinnönjako suoraan Erlandin lapsille?

Impolan mukaan vasta Henrik Erlandinpoika näyttäisi olleen ensimmäinen Lindelöf-suvussa, joka käytti Frille-vaakunaa.

Margareta Sigfridintytär meni naimisiin 1469 Nils Tavastin kanssa.Nils Tavastista ei ole enää tämän jälkeen tietoja. Tämä avioliitto näyttää jääneen lyhyeksi, koska siitä ei jäänyt perillisiä. Erland Andersinpoika astuu näyttämölle vasta 1477, ja oli silloin muihin sinettitodistajiin verrattuna nuori mies. Margareta Sigfridintytär tuskin oli kovin kauan leskenä ennen uudelleen avioitumistaan. Kanonisen oikeuden avioesteet olisivat milestäni muodostuneet esteeksi, jos Erland olisi mennyt naimisiin äitipuolensa veljen tyttären kansssa.
Aminoffin julkaisema Henrik Erlandinpojan sinetti on kovin epäselvä. Leimasin on selvästi painaessa siirtynyt sivuttain, jolloin jälki on epäselvä. Jollei parempaa kuvaa ole saatavissa, ei sitä ennen mielestäni voida väittää, että se olisi Frille-vaakuna.
Tapio Vähäkangas

[M.Sjostrom]

... Kanonisen oikeuden avioesteet olisivat milestäni muodostuneet esteeksi, jos Erland olisi mennyt naimisiin äitipuolensa veljen tyttären kansssa...

Jos Tapio tarkoittaa nimenomaan äitipuolen kautta, eikä oman biologisen äidin kautta, niin minä olen sitten vastakkaista mieltä kanonisen oikeuden vaikutuksesta: ei olisi muodostanut estettä.
Joku hieman tietämättömämpi (epäloogisempi) kirkonmies 1400-luvun lopulla olisi voinut pelätä esteen olemassaoloa ja kieltäytyä vihkimästä. Mutta.
Ymmärtääkseni teknisesti estettä ei ollut, ja oikein hyvin perillä olevat kirkonmiehet sen tiesivät - ainakin jos vähän miettivät. Nimittäin, jo Innocentius IIIn uudisteluista lähtien, affiniteetti ei saanut luoda lisää affiniteettia. Äitipuolen kanssa naimisissa ollut isä olisi ollut esteellinen 'suoran' affiniteetin takia itse, mutta affiniteettinen este isän muusta avioliitosta ei leviä tämän poikaan.
Niinpä katolinen myöhäiskeskiaika on sujuvan täynnä avioliittoja, joissa keskenään avioituneiden leskien aiempien avioiden hedelmät naivat toisensa. No prob. Step-siblings. (styvsyskon-avioitumiset)
Erland olisi saanut mennä naimisiin jopa äitipuolensa aiemman avion tyttären kanssa. Niinpä äitipuolen veljen tytär ei sen kummemmin esteellinen ole.


Aiheesta kolmanteen, Junkar-artikkelissani pohdiskelin juuri Henrikki Erlandinpojankin polveutumista jostakin samasta kannasta kuin maineikkaaksi kohonnut Vehkalahden Salmenkylän Kirsti-rouva polveutui (heillehän oli yhteistä Vehasten kanssaperillisyys). Avaimeksi ehdotin Erlandin biologista äitiä, jota ehdottelin Kirstin isänäidin (tms) veljentyttäreksi, tms.
Eikö Erlandin äidinisä ollutkaan nimeltään Sihvo?
Ei sillä väliä itsessään yhtälön toimivuudelle, mutta olin olettanut että Marketta Sihvontytär olisi ollut Henrikin äiti, eikä äitipuoli. Kuinka oli?

[Heikki Jokipii]

Jos Krister Frille myöhemmin on ollut naimisissa (ks. esim. Vähäkangas 2007, s. 60) Elin Magnuksentyttären kanssa, joka olisi ollut hänen (Ramsayn oletettaman) entisen vaimonsa Karin Jakobintyttären (Garp) tytär, tämä ei varmastikaan voi olla mahdollista. Siinähän olisi selkeä tällainen ”suora affiniteetti”?

Miten tämä oikein menee? Kuka piirtää kuvan?

[TapioV]

Jos Krister Frille myöhemmin on ollut naimisissa (ks. esim. Vähäkangas 2007, s. 60) Elin Magnuksentyttären kanssa, joka olisi ollut hänen (Ramsayn oletettaman) entisen vaimonsa Karin Jakobintyttären (Garp) tytär, tämä ei varmastikaan voi olla mahdollista. Siinähän olisi selkeä tällainen ”suora affiniteetti”?

Miten tämä oikein menee? Kuka piirtää kuvan?

En ole sanonut, että Krister Frille olisi ollut naimisissa Karin Jakobintyttären (Garp) kanssa. Pyrin osoittamaan, että Ramsayn ja Anthonin esittämät aviolillitot Karin Jakobintyttären kanssa ovat virheellisiä. Karin on ollut kahdesti naimisissa, ensin jonkun Magnuksen ja sitten jonkun Sigfridin kanssa. Krister Frillen vaimo Elin Magnuksentytär ja Erland Andersinpojan vaimo Margit Sigfridintytär olivat sisarpuolia. Tällöin estettä Erlandin ja Margitin avioitumiseen ei ollut. Krister Frille näyttää kyllä olleen kahdesti naimisissa. Sitä osoittaa se, ettei Garpeille langenneen prinnön saajissa ole kaikki Krister Frillen lapset. Lasten suuri määrä puhuu myös kahden avioliiton puolesta.
T.V.

[M.Sjostrom]

En ole sanonut, että Krister Frille olisi ollut naimisissa Karin Jakobintyttären (Garp) kanssa. Pyrin osoittamaan, että Ramsayn ja Anthonin esittämät aviolillitot Karin Jakobintyttären kanssa ovat virheellisiä. Karin on ollut kahdesti naimisissa, ensin jonkun Magnuksen ja sitten jonkun Sigfridin kanssa. Krister Frillen vaimo Elin Magnuksentytär ja Erland Andersinpojan vaimo Margit Sigfridintytär olivat sisarpuolia. Tällöin estettä Erlandin ja Margitin avioitumiseen ei ollut. Krister Frille näyttää kyllä olleen kahdesti naimisissa. Sitä osoittaa se, ettei Garpeille langenneen prinnön saajissa ole kaikki Krister Frillen lapset. Lasten suuri määrä puhuu myös kahden avioliiton puolesta.
T.V.

minä luulin että Elina Maununtyttären äiti oli ollut Kristiina Jaakontytär (eikä Kaarina Jaakontytär).
Miten sen asian laita oikein on?


Sama mies ei voinut kanonisesti avioitua sekä äidin että tyttären (eli jälkimmäisen ollassa hänen tytärpuolensa) kanssa. Kun mies oli itse nainut jonkun naisen kanssa, sen jälkeen mies oli suorassa affiniteettiesteessä kaikkiin kyseisen naidun naisen verisukulaisiin nähden.
(Ihan kuriositeettina, mies on ymmärtääkseni saanut naida aiemman vaimonsa muun aviomiehen tyttären eli vaimon tytärpuolen, koska miehellä ei ole suoraa affiniteettiestettä sinne saakka. Mutta tämä on saattanut olla tulkinnanvaraista, nimittäin suoran affiniteetin este toimi vähän niin kuin sukupuoliyhdynnästä saatu tauti.)
on tietysti selvää että Elina Maununtyttären äiti ei ole voinut olla naimisissa Krister Frillen kanssa. Jos merkkejä on Krister Frillen asumisista samanaikaisesti jossakin (kuten Haapaniemessä) kyseisen leidin kanssa, proosallinen selitys varmaan on että anoppi asui tyttärensä perheessä mutta ei tietenkään ollut naimisissa vävynsä kanssa.

[TapioV]

minä luulin että Elina Maununtyttären äiti oli ollut Kristiina Jaakontytär (eikä Kaarina Jaakontytär).
Miten sen asian laita oikein on?


Sama mies ei voinut kanonisesti avioitua sekä äidin että tyttären (eli jälkimmäisen ollassa hänen tytärpuolensa) kanssa. Kun mies oli itse nainut jonkun naisen kanssa, sen jälkeen mies oli suorassa affiniteettiesteessä kaikkiin kyseisen naidun naisen verisukulaisiin nähden.
(Ihan kuriositeettina, mies on ymmärtääkseni saanut naida aiemman vaimonsa muun aviomiehen tyttären eli vaimon tytärpuolen, koska miehellä ei ole suoraa affiniteettiestettä sinne saakka. Mutta tämä on saattanut olla tulkinnanvaraista, nimittäin suoran affiniteetin este toimi vähän niin kuin sukupuoliyhdynnästä saatu tauti.)
on tietysti selvää että Elina Maununtyttären äiti ei ole voinut olla naimisissa Krister Frillen kanssa. Jos merkkejä on Krister Frillen asumisista samanaikaisesti jossakin (kuten Haapaniemessä) kyseisen leidin kanssa, proosallinen selitys varmaan on että anoppi asui tyttärensä perheessä mutta ei tietenkään ollut naimisissa vävynsä kanssa.
Sandikan perinnön perusteella Elin Magnuksentyttären äiti oli Karin Jaakontytär, koska Kristinan tyttäret yhteensä saivat 1/4 osan perinnöstä, ja Margit Sigfridintytär 1/8 osan, jolloin Elin Magnuksentyttärelle on täytynyt kuulua 1/8 osa. Näidin äiti ei siis voinut olla Kristiina. Hartvig Jaakonpoika sai puolet perinnöstä.
T.V.

[M.Sjostrom]

Teoksensa ” Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet” (2011, s. 389) viitteessä 172 Henrik Impola tuo esiin erään ratkaisuehdotuksen tuohon Tapio Vähänkankaan edellä (ja Genoksessa 1/2011, s. 17-20) esittämään ongelmaan Erland Andersinpojan (Lindelöf) sukulaisuussuhteista.

Impola tuo esiin, miten jo Ramsay (1909 s. 396, 537) ehdotti lisäyksessään, että Erland Andersinpojan ensimmäinen puoliso (ja Henrik Erlandinpojan äiti) Margareta olisi ollut Krister Frillen tytär (eli Ingeborg Frille olisi ollut hänen tätinsä).

Ks. Sinivaaran Frille-sivu (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifr.htm), taulut 3 ja 4.


Kanonisesta oikeudesta ei kai olisi ollut harmia, jos Ingeborg ei olisi ollut Erlandin äiti. Margareta Sigfridintytär olisi tässä teoriassa ollut Erlandin toinen vaimo.

Näin Erlandin sinetit saisivat selityksensä. Samoin perinnönjako suoraan Erlandin lapsille?

Impolan mukaan vasta Henrik Erlandinpoika näyttäisi olleen ensimmäinen Lindelöf-suvussa, joka käytti Frille-vaakunaa.


kun nyt kerkisin katsoa mitä Impola oikeasti kirjoitti, s.o miten hän perusteli rakennelmansa ja kannanottonsa, niin muutoin aihepiiristä tiedetyn valossa minusta tuntuu että Impolan koko tuo ajatuskulku on lähestulkoon todellisuudesta irrallaan olevaa roskaa.

Impolan tuossa asetelmassa näkyy ote, joka on lähdekriittisyyteen ja lähiaikalaislähteisiin perutuvalle historiantutkimukselle melko vastenmielinen: Impola pohdiskelee jonkin tradition valossa joitakin tulkinnanvaraisia asioita, mutta ei ole takeita että traditio alunalkaenkaan olisi oikea. Traditiohan on peräisin Ramsaylta, joka eleli yli 400 vuotta myöhemmin ja joka ei voinut muistaa noiden tapahtumien tapahtumista.

Heitän hypoteesin: kumpikaan Impolan vaihtoehtoisina esittelemä polveutuminen Frilleistä ei olekaan täsmälleen oikein.
Jos näin, niin on pupun generointia pohtia kumpi niistä on oikea.

[Antti Järvenpää]

Jos Krister Frille myöhemmin on ollut naimisissa (ks. esim. Vähäkangas 2007, s. 60) Elin Magnuksentyttären kanssa, joka olisi ollut hänen (Ramsayn oletettaman) entisen vaimonsa Karin Jakobintyttären (Garp) tytär, tämä ei varmastikaan voi olla mahdollista. Siinähän olisi selkeä tällainen ”suora affiniteetti”?

Miten tämä oikein menee? Kuka piirtää kuvan?

Olisko jotakin seuraavaa? Sorry otin pois ja korjailen vielä!


PS. Itse aloituksesta voisin sanoa, että Anthoni on koittanut väkisin saada yhteyden Vääntelän ja Saarioispuolen välille, jonka vuoksi hän löytänyt Ingeborille niin monta aviota. Mistään asiakirjoista niitä ei käsittääkseni löydy, vaan koko rakennelma on puhdasta teoriaa.

[Antti Järvenpää]

Jos tuota kuvaa katsoo, niin jos Erland olisi ollut näiden molempien esillä olevien naisten kanssa aviossa, olisi vaimojen välillä II-asteen affinitetti. Toisaalta sisarpuolia voidaan toki olla ilman yhteisiä vanhempiakin, joten sekin mahdollisuus on olemassa. Muiden kuvion avioiden välillä ei olisi esteitä.

[Antti Järvenpää]

Kuvasta myös näkyy, että jos Erland olisi Ingeborg Håkanintyttären poika, niin Erland ei voisi olla Krister Frillen tyttären aviomies, koska kyseessä olisi 2-asteen verisukulaisuus, mutta voisi olla aviossa Margareta Sigfridintyttären kanssa.

Jos Erlandin äiti on jokin muu kuin Ingeborg Frille, niin avio niin Krister Frillen tyttären kanssa tai Margareta Sigfridintyttären kanssa on esteetön, mutta avio molempien kanssa on esteellinen 2-asteen affiniteetin takia.

Kuvassa vain Håkan Antinpoika on merkitty Ingeborin lapseksi, mutta Margareta ja Katarina kaiketi voisivat olla myös Ingeborin lapsia, mutta ovat kuvassa piirretty Erlandin täyssisariksi.

Kun ilmeisesti tuo Turussa olevan tontin (oliko myös talo) osan luovutus Elin Magnusentyttären osalta on katsottu jonkinlaiseksi perusteeksi sille, että hänen tyttärensä olisi jonkun Lindelöfin puoliso. On kuitenkin tärkeää nähdä, että luovuttajina oli kaikki tai ainakin useampi Håkan Frillen perillinen (tontin osakkaat), eikä suinkaan leski Elin yksin ja että tämä sama tontti/talo lahjoitettiin sitten tuomiokirkolle. Mielestäni tämä näyttää enemmänkin Frillen perikunnan operaatiolta, jossa asiamiehenä oli suvun pappismies.