PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jully Ramsay


M.Sjostrom
07.03.09, 21:32
Minua askarrutti, minkä kumman takia muuattainen innokas foorumskribentti täällä jokin viikko jne sitten, niin kovasti yritti korostaa että maineikas sukututkija Jully Ramsay olisi ollut arvonimeltään paronitar.
Ja mistä kummasta ylipäänsä tuo titteli Jully Ramsaylle muka olisi tullut.

Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt Ramsay-suvun genealogian, Julia Maria 'Jully' Ekströmin (joka oli syntyjään porvaristoa, ja omasi ymmärtääkseni itse tasan yhden aateloidun esivanhemman, eli äidinisänsä sai vanhoilla päivillään aatelisarvon)
aviomies, August Ramsay, polveutui
* vaimonsa sääntöperintöjärjestelyllä jonkinmoisen oikeuden vapaaherran arvoon Kustaa III:lta saaneen maaherra Otto Vilhelm Ramsayn jostakusta nuoremmasta veljestä,
* vapaaherraksi korotetun Munkkiniemen kartanonherran, kenraali Antti Edvard Ramsayn, vanhemmasta veljestä
* vapaaherraksi korotetun Espoon kartanonherran, maaherra Antti Henrikki Ramsayn nuoremmasta veljestä

Kaikki nuo myönnetyt vapaaherran arvot osuvat minun ymmärtääkseni genealogisesti niin, että Jully Ramsayn aviomiehellä ei ole minkäänlaista oikeutta mihinkään noihin vapaaherran, paronin, arvonimiin.

selitys tuolle 'paronitar'-tittelöinnille siis uupuu.

M.Sjostrom
08.03.09, 14:38
olettaen, että Genealogics jossain tulevaisuudessa päivittää näkyviin laajemmin Ramsay-suvun genealogiaa, August Ramsay tulisi näkymään tämän jälkeläisenä:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00533318&tree=LEO
(oli pojanpojan pojanpoika: Kustaa Vilhelm - Antti Juhana - Kaarle August - Aleksanteri Volter - August, jonka puoliso Julia Maria - heillä poika Henrik Ramsay)

[tähän mieslinjaan he kuuluivat:
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00317204&tree=LEO&displayoption=male&generations=6



Tässä Jully Ramsayn sisarentytär:
http://genealogics.org/pedigree.php?personID=I00527642&tree=LEO

Helena V.
08.03.09, 16:44
Hei,

Valtioneuvoksettareksi Jully Ramsayta yleensä tituleerattiin.

http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_R
"Ramsay, A u g u s t, talousmies, poliitikko, pedagogi. -* Taalintehdas 15. III. 1859 † 23. VII. 13; vanhemmat ruukinomistaja Wolter Alexander R. ja Emmy Beata Katarina Tham. Puoliso 1) Julia (Jully) Maria Ekström...vanhemmat insinööri alikapteeni Carl August E. ja Alexandrine (Aline) Hackman; 2) Molly Alfthan 21 † 47; vanhemmat kauppias Ferdinand A. ja Charlotta Adelaide Kuhlström...."

Lisää:
http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=pieni/3&page=0612

t. Helena V.

M.Sjostrom
08.03.09, 18:58
Jään tässä mietiskelemään, mitäköhän suvun kultausta on tämä -sinänsä perusteeton- paroni-tittelin laittaminen Jully Ramsaylle.

ihan niin kuin eräs toistasataa vuotta sitten ansioitunut lääkäri (vai oliko apteekkari tai muu pillerimies) aateloitaessa sai nimen 'von Billerburg',
olisi hyvin luontevaa että mikäli joku sukujuurten kultaaja saa aatelisarvon (tai ottaa itselleen aatelisarvon), tämän aatelisnimeksi sopii erityisen hyvin 'af Gyllenrötter'. Vaakunakuviossakin voisi sitten olla jokin juuresta esittävä kuvio kultavärillä.

M.Sjostrom
08.03.09, 20:38
Jään tässä mietiskelemään, mitäköhän suvun kultausta on tämä -sinänsä perusteeton- paroni-tittelin laittaminen Jully Ramsaylle.

ihan niin kuin eräs toistasataa vuotta sitten ansioitunut lääkäri (vai oliko apteekkari tai muu pillerimies) aateloitaessa sai nimen 'von Billerburg',
olisi hyvin luontevaa että mikäli joku sukujuurten kultaaja saa aatelisarvon (tai ottaa itselleen aatelisarvon), tämän aatelisnimeksi sopii erityisen hyvin 'af Gyllenrötter'. Vaakunakuviossakin voisi sitten olla jokin juuresta esittävä kuvio kultavärillä.


hmmm....

paroni af Gyllenrötter....
paroni Gyldenroth, Gyllenrooth...
paroni von Goldenwürzel

Sami Lehtonen
08.03.09, 20:54
hmmm....

paroni af Gyllenrötter....
paroni Gyldenroth, Gyllenrooth...
paroni von Goldenwürzel

Etunimenä luonnollisesti iskemätön Auric ;)

Seppo Niinioja
08.03.09, 22:02
Jään tässä mietiskelemään, mitäköhän suvun kultausta on tämä -sinänsä perusteeton- paroni-tittelin laittaminen Jully Ramsaylle.

ihan niin kuin eräs toistasataa vuotta sitten ansioitunut lääkäri (vai oliko apteekkari tai muu pillerimies) aateloitaessa sai nimen 'von Billerburg',
olisi hyvin luontevaa että mikäli joku sukujuurten kultaaja saa aatelisarvon (tai ottaa itselleen aatelisarvon), tämän aatelisnimeksi sopii erityisen hyvin 'af Gyllenrötter'. Vaakunakuviossakin voisi sitten olla jokin juuresta esittävä kuvio kultavärillä.

Kukahan Jully Ramsaylle on paroni-tittelin laittanut, paitsi sinä?:D: En myöskään ole kuullut kenenkään harjoittaneen muuta kuin omien oletettujen juurtensa kultaamista ja siihen Ramsay-suvulla ei varmasti ole ollut 1100-luvun Skotlannista asti tunnettuna aatelissukuna tarvetta. Paremman puutteessa vähän Wikipedia-tietoa, kun ei ole Carpelania käsillä: http://en.wikipedia.org/wiki/Clan_Ramsay . Sen mukaan "A ram in the sea is said to have been an emblem on the seal of Ramsay Abbey in Huntingdon (http://suku.genealogia.fi/wiki/Huntingdon) in the 11th century." Ram tarkoittaa sanakirjan mukaan mm. puskurialusta. Elgenstiernaa edeltävien vuosisatojen polvet pitää tietysti halutessaan tutkia paremmista lähteistä kuin Wikipedia, Burke's Peerage ym. Ehkä ne ovatkin Ossian sivustolla, en ole huomannut katsoa.

Näin naisten päivänä haluan oikeastaan ehdottaa, että Seura tai muu sopiva elin nimitttäisi hänet postuumisti omasta uraauurtavasta työstään vaikka todelliseksi sukututkijaksi, joka siinä sivussa oli myös todellisen valtioneuvoksen puoliso. Siis sukupuolineutraalisti sukututkijaksi, ei sukututkijattareksi!

Seppo Niinioja

Sami Lehtonen
08.03.09, 22:14
Kukahan Jully Ramsaylle on paroni-tittelin laittanut, paitsi sinä?:D: En myöskään ole kuullut kenenkään harjoittaneen muuta kuin omien oletettujen juurtensa kultaamista ja siihen Ramsay-suvulla ei varmasti ole ollut 1100-luvun Skotlannista asti tunnettuna aatelissukuna tarvetta. Paremman puutteessa vähän Wikipedia-tietoa, kun ei ole Carpelania käsillä: http://en.wikipedia.org/wiki/Clan_Ramsay . Sen mukaan "A ram in the sea is said to have been an emblem on the seal of Ramsay Abbey in Huntingdon (http://suku.genealogia.fi/wiki/Huntingdon) in the 11th century." Ram tarkoittaa sanakirjan mukaan mm. puskurialusta. Elgenstiernaa edeltävien vuosisatojen polvet pitää tietysti halutessaan tutkia paremmista lähteistä kuin Wikipedia, Burke's Peerage ym. Ehkä ne ovatkin Ossian sivustolla, en ole huomannut katsoa.

Näin naisten päivänä haluan oikeastaan ehdottaa, että Seura tai muu sopiva elin nimitttäisi hänet postuumisti omasta uraauurtavasta työstään vaikka todelliseksi sukututkijaksi, joka siinä sivussa oli myös todellisen valtioneuvoksen puoliso. Siis sukupuolineutraalisti sukututkijaksi, ei sukututkijattareksi!

Seppo Niinioja

Seppo. Katsopa Cajanus-Gyllenhjerta viesti #313.

Seppo Niinioja
08.03.09, 22:29
Seppo. Katsopa Cajanus-Gyllenhjerta viesti #313.

Mitä siinä sanotaan?

Sami Lehtonen
08.03.09, 22:31
Mitä siinä sanotaan?

Ai katos tosiaan - M.Sjostromilta lipsahti tuo muodossa paroni. Pitänee vielä harjoitella sisälukutaitoa. :rolleyes:

Olarra
08.03.09, 22:33
Paremman puutteessa vähän Wikipedia-tietoa, kun ei ole Carpelania käsillä

Kannatan Sepon ehdotusta.

Wikistä ja sen tiedoista tulee mieleeni minua yhdellä wikisivulla askarruttanut juttu (tässä myös tuo Gyllen-, tosin ilman keksittyjä kultaamisia):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Herttoniemen_kartano

http://www.hel2.fi/kaumuseo/rendezvous/suomi/sivut/gyllenlood.html

Wikisivuilla Båtsvikin kartanon omistanutta Axel Gyllenloodia sanotaan piispa Paavali Juustenin jälkeläiseksi. Oliko näin, vai oliko Severin-veljen jälkeläinen? Miten juuret tässä menee?

t. Olavi A.

Seppo Niinioja
08.03.09, 23:24
Muun muassa tästä todellinen paronitar Ramsay nyt pitäisi selvitä, heh: http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/keskustelu/t1661642 . Ruotsissa ei sikäläisen Riddarhusetin mukaan käytetä baronessa-titteliä, vaikkakin baron'ia käytetään vapaaherran puhuttelusanana . Kirjoitetaan siis "Till Friherre och Friherrinnan N.N" .

Hyvä tietää, vaikka ole tietoa tarvinnutkaan, diplomaattiveljeni kyllä, kun on mm. Norjan kuninkaan päivällisillä istunut. Hän on itsekin tietysti His excellency + arvonimi/virka-asema. Aatelisarvo olisi kyllä ihan kiva, mutta kun ei esi-isämme rakuuna Ståtenfelt päässyt näyttämään kykyjään sodassa, niin ei se ole toteutunut:( . Nimi ainakin oli komea ja samalla osuva, jos se oli tuota fehlt-mallia. Loistoa (ståt) nimittäin arvattavasti puuttui siitä rakuunatorpasta, joka toimi hänen "virkatalonaan". Luulen silti, että felt tarkoittaa nimessä kenttää, kuten kaiketi useimmissa aatelisnimissäkin.

Seppo Niinioja

Olarra
09.03.09, 21:40
http://www.hel2.fi/kaumuseo/rendezvous/suomi/sivut/gyllenlood.html

Tuo linkki oli Helsingin kaupungimuseon kotisivuilla oleviin historiallisiin helsinkiläishahmoihin, joista Axel G. oli vain yksi. Loput löytyvät täältä:

http://www.hel2.fi/kaumuseo/rendezvous/suomi/sivut/aikavalikko.html

Aikalaispuvut ovat aika kiinnostavia, kenties joku hahmoistakin on tuttu. Edelleen jää mietityttämään tuon Axel Gyllenloodin polveutuminen...
t. Olavi A.

Ossian
09.03.09, 22:02
Tuo linkki oli Helsingin kaupungimuseon kotisivuilla oleviin historiallisiin helsinkiläishahmoihin, joista Axel G. oli vain yksi. Loput löytyvät täältä:

http://www.hel2.fi/kaumuseo/rendezvous/suomi/sivut/aikavalikko.html

Aikalaispuvut ovat aika kiinnostavia, kenties joku hahmoistakin on tuttu. Edelleen jää mietityttämään tuon Axel Gyllenloodin polveutuminen...
t. Olavi A.

Hei,

Minun mukaani asia menenee noin.

Ossian Mesterton


Esivanhempien polku

I
Pietari Juusten, s. 1470 , k. 1530
NN
Lapset:
1. Jöns Pietarinpoika Juusten
2. Söyrinki Pietarinpoika Juusten, s. 1500 Viipuri
3. Paavali Pietarinpoika Juusten, s. 1516 Viipuri msk Juustila
4. Riitta Pietarintytär Juusten

II
Söyrinki Pietarinpoika Juusten, s. 1500 Viipuri, k. 1578 Hauho
NN
Lapset:
1. Kaarina Söyringintytär Juusteen
2. Bengt Severinsson Juusteen, s. 1534
3. Lemetti Söyringinpoika Juusten

III
Bengt Severinsson Juusteen, s. 1534 , k. 1609
Riitta Markuntytär
Lapset:
1. Hans Bengtsson Gyllenlood
2. Elin Bengtsdotter Gyllenlood
3. Anna Bengtsdotter Gyllenlood
4. Sidonia Pentintytär Gyllenlood

IV
Hans Bengtsson Gyllenlood, k. 1646
Anna van Sanden
Lapset:
1. Hans Gyllenlood
2. Ingeborg Gyllenlood
3. Axel Gyllenlood
4. Margareta Gyllenlood

V
Axel Gyllenlood, k. 1683

Olarra
09.03.09, 22:17
Hei, Minun mukaani asia menenee noin.
II
Söyrinki Pietarinpoika Juusten, s. 1500 Viipuri, k. 1578 Hauho
NN
Lapset:
1. Kaarina Söyringintytär Juusteen
2. Bengt Severinsson Juusteen, s. 1534
3. Lemetti Söyringinpoika Juusten
III
Bengt Severinsson Juusteen, s. 1534 , k. 1609
Riitta Markuntytär
Lapset:
1. Hans Bengtsson Gyllenlood
2. Elin Bengtsdotter Gyllenlood
3. Anna Bengtsdotter Gyllenlood
4. Sidonia Pentintytär Gyllenlood
IV
Hans Bengtsson Gyllenlood, k. 1646
Anna van Sanden
Lapset:
1. Hans Gyllenlood
2. Ingeborg Gyllenlood
3. Axel Gyllenlood
4. Margareta Gyllenlood
V
Axel Gyllenlood, k. 1683

Kiitos vastauksesta, wikissä olisi siis virheellinen tieto, kuten arvelinkin. Itse en ole vielä ehtinyt wiki-toimittajaksi, vaikka mieli onkin tehnyt, kuinkahan tuo tieto pitäisi korjata?
t. Olavi A.

Bodniemi37
09.03.09, 23:43
Itse en tiedä Söyrinki Juustenin sukuhaarasta paljon mitään, mutta Göran Söderlundin artikkelin En släkthärva i Helsinge på 1500-talet, http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm, mukaan amiraali Bengt Severinsson Juustenin puoliso oli Brita Erikintytär:

Borgmästaren Erik Sigfridssons släkt

"...Efter Erik Sigfridssons död fick hustru Margareta 1590 frihet på sin ärvda jord i Helsinge och Sibbo. Hennes dotter, amiralen Bengt Severinsson Juustens hustru Brita Eriksdotter, beklagade sig 1599 i ett brev till konung Sigismund över att hertig Karl låtit plundra hennes "fattiga ålderstigna moder" och låtit lägga moderns arvegods under skatten. Margareta hade då varit änka i fiorton år. Brita Eriksdotter klagar i samma brev över sitt utblottade tillstånd. Hon säger sig ha mist allt som hon och hennes man ärvt och förvävat. Brevet skriver hon som flykting i Livland och hennes man har i över två år varit fången hos hertig Karl.[50 (http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm#50)]..."

Viite [50] Eric Anthoni, Konflikten mellan hertig Carl och Finland, SLSS CCLXII, Helsingfors 1937, s. 84-86, 164, 173, 409. Bengt Severinsson Juustens hustru har i genealogisk litteratur kallats Markusdotter enligt Helsinge ting 2.2.1632, där välb. Hans Bengtssons till Olsböle "moderfader s. framledne Marcus Jönsson i Helsinge Kyrckeby" nämns. Han var i själva verket Hans Bengtssons mormors styvfar.

Helena V.
10.03.09, 01:47
Hei,

En minäkään ole Severin Juustenin jälkeläisiä toistaiseksi kovin aktiivisesti metsästänyt, kun ovat palttia rallaa x serkkuja 12 sukupolven yli, mutta mielenkiintoinen huomio, Ritva!

Minullakin on Britan patronyyminä Markuksentytär Jully Ramsayn mukaan ja August Ramsayn Espoon pitäjä ja kartano 1500-luvulla, 1924, s. 69 mukaan - joka ilmeisimmin juontaa Jully Ramsayn teoksesta(?).

(Kornetti) Axel Ramsayn muistiinpanoissa minulla on kysymysmerkillä Tenholan kuolleista
19.10.1688 19.10.1688 Hr.Cornet GyllenlodzSon Gideon Gyllenlodz

t. Helena V.


PS. Ossianin listassa Bengt Gyllenloodin lapsissa ei mainittu ketjun otsikkohenkilön mainitsemaa Christinaa, jonka olemasaolosta minulla ei tosin ole mitään todisteita.

Ossian
10.03.09, 14:01
Hei,

En minäkään ole Severin Juustenin jälkeläisiä toistaiseksi kovin aktiivisesti metsästänyt, kun ovat palttia rallaa x serkkuja 12 sukupolven yli, mutta mielenkiintoinen huomio, Ritva!

Minullakin on Britan patronyyminä Markuksentytär Jully Ramsayn mukaan ja August Ramsayn Espoon pitäjä ja kartano 1500-luvulla, 1924, s. 69 mukaan - joka ilmeisimmin juontaa Jully Ramsayn teoksesta(?).

(Kornetti) Axel Ramsayn muistiinpanoissa minulla on kysymysmerkillä Tenholan kuolleista
19.10.1688 19.10.1688 Hr.Cornet GyllenlodzSon Gideon Gyllenlodz

t. Helena V.


PS. Ossianin listassa Bengt Gyllenloodin lapsissa ei mainittu ketjun otsikkohenkilön mainitsemaa Christinaa, jonka olemasaolosta minulla ei tosin ole mitään todisteita.

Suuret Kiitokset Ritva ja Helena V.

Tuo Genoksen artikkeli on jäänyt minulta kokonaan huomioimatta. Ramsayssa on sivulla 209 Johan Markussons släkt, jossa ko. Brita myöskin mainitaan Markus Jönssonin tyttärenä.

Sensijaan Pertti Ebeling ei ole tutkimuksissaan http://www.saunalahti.fi/~ebeling1/pertti/GENE2.htm maininnut Bengt Söyringinpoika Gyllenloodin puolisoa ollenkaan.

Helena, minulta tosiaan puuttuu tuo Kristina Gyllenlood ja näköjään paljon muitakin Gyllenloodeja. http://www.mesterton.net/juusten/d3.htm#i24718

Ossian Mesterton

kkylakos
10.03.09, 15:10
Sensijaan Pertti Ebeling ei ole tutkimuksissaan http://www.saunalahti.fi/~ebeling1/pertti/GENE2.htm maininnut Bengt Söyringinpoika Gyllenloodin puolisoa ollenkaan.

Mainittu Genoksen artikkeli oli vuodelta 1985, joten olisi voinut olla niukin naukin Ebelingin tutkimuksessa, sillä kyseisen sivuston mukaan:

Tämä esipolvitaulu sisältää yhteenvedon yli 10 vuotta sitten tietokoneelle tallentamistani tiedoista. Joitakin täydennyksiä on vielä vuodelta 1990 ja lista tulostettiin 24.10.1990. Sen jälkeen aikaani ei työkiireideni vuoksi juuri sukututkimukselle ole liiennyt. Koska listasta voi olla hyötyä muille tutkijoille, olen siirtänyt sen kotisivulleni.

Olarra
10.03.09, 20:25
Göran Söderlundin artikkelin En släkthärva i Helsinge på 1500-talet, http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm (http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm,) mukaan amiraali Bengt Severinsson Juustenin puoliso oli Brita Erikintytär

Tämähän meni kiinnostavaksi, itsellenikin tuo artikkeli oli tuntematon - ehkä otsikkonsa vuoksi.

Ossianin sukutauluista huomasin, että Axelin äidin sukunimi oli van Sanden. Tämä sykähdytti helsinkiläisen kotiseutuystävän mieltä. Meillähän on nuoret juuret ja yksi vähäisistä muistoista kaupungin alkuperäiseltä paikalta Vantaanjoen suulla on Hans van Sandenin hautakivi:

http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=57&sortby=artist

Anna van Sandenhan selittää myös Båtsvikin Axelin kotitalona. Kiinnostavaa, että Ritvan linkistä aukeavan Söderlundin mukaan Bengtin vaimon veli oli aikanaan itse nainut Hans van Sandenin lesken. Näin siis sujuivat sukujärjestelyt ja omaisuudet tuossa vaiheessa.
t. Olavi

Sami Lehtonen
10.03.09, 20:43
Aatelisarvo olisi kyllä ihan kiva, mutta kun ei esi-isämme rakuuna Ståtenfelt päässyt näyttämään kykyjään sodassa, niin ei se ole toteutunut:( . Nimi ainakin oli komea ja samalla osuva, jos se oli tuota fehlt-mallia. Loistoa (ståt) nimittäin arvattavasti puuttui siitä rakuunatorpasta, joka toimi hänen "virkatalonaan". Luulen silti, että felt tarkoittaa nimessä kenttää, kuten kaiketi useimmissa aatelisnimissäkin.

Seppo Niinioja

Näin minäkin sen ymmärrän, on sitten käsi tai hammas jäänyt kentälle. Hampaiden kohdalla on helppo ajatellakin, että ne leviävät kentälle so. Tandefelt. Onhan se loistokin voinut jäädä taistelutantereelle, kun todellinen homman nimi ja luonne on selvinnyt.

Bodniemi37
10.03.09, 22:43
Söderlundin artikkelin kanssa rinnan kannattaa mielestäni tutkailla Love Kurténin artikkeleita Släkten Greek i Gamla Helsingfors. Genos 53(1982), s. 129-134, 145, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm ja Ätten Grönfelts härstamning. Genos 70(1999), s. 211-213, 237, http://www.genealogia.fi/genos/70/70_211.htm.

Artikkelissaan Ätten Grönfelts härstamning Kurtén korjaa Grönfelt-suvun polveutumiseen liittyviä aikaisempien tutkijoiden tekemiä virheellisiä johtopäätöksiä. Lainaan tähän kohdan artikkelin alkupuolelta: "Det var Jully Ramsay som i Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden kunde namnge fadern, Matts Bertilsson på Hummelsund, och modern Karin Lydiksdotter ("Jägerhorn"). Uppgiften är i och för sig riktig, men Ramsays identifiering av Matts Bertilsson på Hummelsund med den lika benämnda borgmästaren i Gamla Helsingfors är en förväxling."

Ossian
10.03.09, 23:48
Söderlundin artikkelin kanssa rinnan kannattaa mielestäni tutkailla Love Kurténin artikkeleita Släkten Greek i Gamla Helsingfors. Genos 53(1982), s. 129-134, 145, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm ja Ätten Grönfelts härstamning. Genos 70(1999), s. 211-213, 237, http://www.genealogia.fi/genos/70/70_211.htm.

Artikkelissaan Ätten Grönfelts härstamning Kurtén korjaa Grönfelt-suvun polveutumiseen liittyviä aikaisempien tutkijoiden tekemiä virheellisiä johtopäätöksiä. Lainaan tähän kohdan artikkelin alkupuolelta: "Det var Jully Ramsay som i Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden kunde namnge fadern, Matts Bertilsson på Hummelsund, och modern Karin Lydiksdotter ("Jägerhorn"). Uppgiften är i och för sig riktig, men Ramsays identifiering av Matts Bertilsson på Hummelsund med den lika benämnda borgmästaren i Gamla Helsingfors är en förväxling."

Kiitos Ritva taas muistutuksesta, vaikka nuo artikkelit ovat ainakin jossain mielessä tutumpia kuin se aamullinen tiedonantosi, joka aiheuttaa ainakin minulle valtavasti muutoksia/korjauksia/lisäyksiä koska siinä on tosiaan melkoinen sukuhärvä ;-))

Eipähän ole vähään aikaan ajankäyttöongelmia...

Ossian Mesterton

Olarra
11.03.09, 20:48
Palaan vielä hieman Hans van Sandeniin, jonka elämästä nämä sivut kertovat edellisiä paljon enemmän:

http://media.stadia.fi/~0302143/dvk/dvk.php?kartta=1&kohde=tieto&kuva=isku01 (http://media.stadia.fi/%7E0302143/dvk/dvk.php?kartta=1&kohde=tieto&kuva=isku01)

Piirros alkuperäisestä hautakivesta näyttää vaakunan selkeänä. Hans van Sanden käytti vaimonsa suvun vaakunaa - tätähän olen toisessa ketjussa esittänyt yhdeksi mahdolliseksi Herkepaeus-suvun jäsenten vaakunaeroihin.

Klikkaamalla kohtaa Hans van Sanden saa tarkempaa tietoa hänestä: Axelin äiti Anna näyttää olleen Hansin ainoa lapsi. Teksti mainitsee myös Hans Bengtsson Gyllenloodin v. 1634 käynnistämän oikeusprosessin yms. Epäselväksi sen sijaan jää, mitä tapahtui alkuperäisen hautakiven kappaleille.
t. Olavi A.

M.Sjostrom
15.03.09, 21:57
Seppo hyvä,

Ruotsin ritarihuone saa olla ihan mitä mieltä hyvänsä siitä, miten ruotsalaiset aateliset saisivat käyttää kieltä, mutta kuten alla olevastakin voi päätellä,

http://www.largestcompanies.fi/default$/lev2-ShowSrcRes/lev2Desc-Hakutulos_Toimiala,_Mets%E4n_kasvatus_%7C_Puunkorj uu_%7C_Muu_mets%E4talous%3B/cc-DK,FI,NO,SE/lang-FIN/AdPageId-01/fromRec-/uid-2009213530214003/tab-/lev3-OrgDetail/lev3Desc-Baroniet_Adelsw%E4rd_AB/ftgnr-5766/rec-10/ (http://www.largestcompanies.fi/default$/lev2-ShowSrcRes/lev2Desc-Hakutulos_Toimiala,_Mets%E4n_kasvatus_%7C_Puunkorj uu_%7C_Muu_mets%E4talous%3B/cc-DK,FI,NO,SE/lang-FIN/AdPageId-01/fromRec-/uid-2009213530214003/tab-/lev3-OrgDetail/lev3Desc-Baroniet_Adelsw%E4rd_AB/ftgnr-5766/rec-10/)

baron, ja sen johdannaiset, ovat jossakin käytössä jopa ruotsalaisen vapaaherrallisen aatelin omassa keskuudessa.

Tämä omistajaperhe katsoo, ja on jo sukupolvien ajan katsonut, omistavansa 'paronikunnan' - siis eivät kutsu sitä vapaaherrakunnaksi

Seppo Niinioja
15.03.09, 23:07
Seppo hyvä,

Ruotsin ritarihuone saa olla ihan mitä mieltä hyvänsä siitä, miten ruotsalaiset aateliset saisivat käyttää kieltä, mutta kuten alla olevastakin voi päätellä,

http://www.largestcompanies.fi/default$/lev2-ShowSrcRes/lev2Desc-Hakutulos_Toimiala,_Mets%E4n_kasvatus_%7C_Puunkorj uu_%7C_Muu_mets%E4talous%3B/cc-DK,FI,NO,SE/lang-FIN/AdPageId-01/fromRec-/uid-2009213530214003/tab-/lev3-OrgDetail/lev3Desc-Baroniet_Adelsw%E4rd_AB/ftgnr-5766/rec-10/

baron, ja sen johdannaiset, ovat jossakin käytössä jopa ruotsalaisen vapaaherrallisen aatelin omassa keskuudessa.

Tämä omistajaperhe katsoo, ja on jo sukupolvien ajan katsonut, omistavansa 'paronikunnan' - siis eivät kutsu sitä vapaaherrakunnaksi

Omistakoot vaikka Liperin pogostan, niin kuin kuulemma Flemingit, affilla tai ilman. En viitsi enää kauan jankata. Enhän minä ole väittänyt, etteikö baron olisi Ruotsissa käytössä, baronessa sen sijaan ei. Vive la différence sanovat ranskalaiset.

SAOB kertoo näin:

BARONI
(nästan uteslutande i fråga om ut­ländska förh.) friherrligt gods, friherrskap.

Tässä voi olla skannausvirhe: "ut­ländska"; en keksi mitä tuo shy tarkoittaa eikä sitä ole lyhenneluettelossa. Sinulle lienee helpompi.

Seppo Niinioja
16.03.09, 12:48
Omistakoot vaikka Liperin pogostan, niin kuin kuulemma Flemingit, affilla tai ilman. En viitsi enää kauan jankata. Enhän minä ole väittänyt, etteikö baron olisi Ruotsissa käytössä, baronessa sen sijaan ei. Vive la différence sanovat ranskalaiset.

SAOB kertoo näin:

BARONI
(nästan uteslutande i fråga om ut­ländska förh.) friherrligt gods, friherrskap.

Tässä voi olla skannausvirhe: "ut­ländska"; en keksi mitä tuo shy tarkoittaa eikä sitä ole lyhenneluettelossa. Sinulle lienee helpompi.

Valikoiden vielä SAOBin BARONESSA-sanan selitystä:

BARONESSA

[tryckt år 1900]

1) (numera nästan bl. i fråga om utländska förh.) barons hustru, friherrinna.
(Vidare) Kallas Grefvinnor och Baronessor .. Högvälborna, de öf*rige af Adeln Välborna. jfr: Baronessa .. Liktydigt med Fri*herrinna, hvilket sednare dock börjat blifva all*männare. DALIN (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%275750%27%29) 1850.

2) (numera bl. i fråga om utländska förh.) fröken l. dam af friherrligt stånd. De små baro*nessorna lekte hela förmiddagarna i trädgården.

Keskusteluhan taisi lähteä valtioneuvoksetar Julia Maria (Jully) Ramsaysta, jota jopa paroniksi luultiin. Liitteenä esimerkki Jully Ramsayn ajalta Uudenmaan lääninhallituksen passiluettelosta 17.8.1900, n:o 1720. Siinä näkyvät Carpelanin taulussa 48 esitetty vapaaherra Axel Eberhard Ramsay ja häne vaimonsa Julie Fanny Maria Cronstedt, vapaaherrasukua 50. Kuva on rullasta PL 11 ja valitettavan huono, mutta siinä lukee neljännellä rivillä

Ramsay, Axel jte friherrinna Julie. Miehen sääty eli ammatti on Baron.Tällä yritän sanoa, että vaikka miehestä käytettiin baron-titteliä, vaimo oli friherrinna.

Tuleva Suomen marsalkka on merkitty Pietarin ruotsalaisen Pyhän Katarinan seurakunnan kirjoihin samoihin aikoihin myös baroniksi, mutta en kyllä muista hänestä meillä käytetyn kuin vapaaherra-sanaa ja tietysti hänen muita toiminnallaan ansaitsemia arvonimiään.

Sapienti sat.

Seppo Niinioja

M.Sjostrom
17.03.09, 00:12
Hyvä tietää, vaikka ole tietoa tarvinnutkaan, diplomaattiveljeni kyllä, kun on mm. Norjan kuninkaan päivällisillä istunut. Hän on itsekin tietysti His excellency + arvonimi/virka-asema. Aatelisarvo olisi kyllä ihan kiva...

Lähinnä suurlähettiläille (johtunee täysivaltaisesta valtionpäämiehen edustamisesta) on kuulunut tuo 'His Excellency'.
(ja siitä sitten ylöspäin - Ruotsissa mm molemmat statsministerit silloin kun niitä oli kaksi rinnakkain, ja valtioiden välillä tasavaltojen presidentit; ja sen semmoisia)

Seppo Niinioja
17.03.09, 11:35
Lähinnä suurlähettiläille (johtunee täysivaltaisesta valtionpäämiehen edustamisesta) on kuulunut tuo 'His Excellency'.
(ja siitä sitten ylöspäin - Ruotsissa mm molemmat statsministerit silloin kun niitä oli kaksi rinnakkain, ja valtioiden välillä tasavaltojen presidentit; ja sen semmoisia)

Sinä se jaksat "valistaa" yötä myöten. Tuohan on yleissivistykseen kuuluvaa tietoa. Jos jotakuta kiinnostaa, mitä epäilen, niin tässä veljeni jo monia vuosia voimassa ollut omalla kyvykkyydellä ja työllä ansaittu titteli:

H.E. Mr. Markku Niinioja, Ambassador Extraordinary and Plenipotentiary

Ranskaksi tuo on Ambassadeur Extraordinaire et Plénipotentiaire, suomeksi täysivaltainen suurlähettiläs. Ranskan kielellä ei enää ole sitä asemaa diplomatiassa kuin aikanaan, vaikka tietysti veljeni sitäkin osaa ja mm. varhaisissa asemapaikoissa opeltua italiaa ja vähän kiinaa tavanomaisten lisäksi.

Tässä kerrotaan hänen nykyisistä tehtävistään. Poznanissahan valmisteltiin Kööpenhaminan ilmastokokousta, joka pidetään tänä vuonna.
http://unfccc.int/resource/docs/2008/cop14/eng/misc01p01.pdf

1 December 2008
ENGLISH/FRENCH/SPANISH
ONLY

UNITED NATIONS FRAMEWORK CONVENTION ON CLIMATE CHANGE
CONFERENCE OF THE PARTIES
Fourteenth session
Poznan, 1–12 December 2008

Jos niin haluat, voit kuvitella hänen arvonsa laskeneen, kun hän nykyään on kotimaassa "vain" ympäristösuurlähettilään tittelillä ilman mainittua plenipotentiaarisuutta. Pysyvä virka-asema on suurlähetystöneuvos.

H.E. Mr. Markku Niinioja
Ambassador, Climate Issues Coordination
Department for Development Policy
Ministry for Foreign Affairs

Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeimpiä, ellei tärkein ihmiskunnan haaste tällä hetkellä. Se on edellytyksenä myös nälänhädän voittamiselle. Tämä on minun mielipiteeni, enkä ole siinä yksin.

Mitä minuun tulee, olen mm. omistamani firman toimitusjohtaja ja yleismies. Ei tule yhtiökokouksissa riitoja, kun muita osakkaita ei ole, heh! :D: Ei siinä helpolla pääsisi, jos pitäisi noilla hommilla itsensä elättää, mutta yrittäminen harrastuksena on ihan mukavaa.


Suositeltavaa luettavaa:

Sirkka Lassila, Uusi Käytöksen Kultainen Kirja

John Strömberg - Jussi Nuorteva - Christina Forssell(toim.),
Valtio palkitsee - Staten belönar. Arkistolaitoksen toimituksia 2, erityisesti Matti Klingen kirjoittama osuus. Ilmestynyt 2007. 279 sivua, sid. ovh. 32 euroa.

Seppo Niinioja

admin
17.03.09, 15:03
Hyvät herrat.

Henkseleiden paukuttelu saisi nyt mielestäni loppua pikkuhiljaa. Vähemmän besserwisser -mentaliteettiä, kiitos!

Ja se varoituksen sana - jos joku vielä sortuu tässä henkilökohtaisuuksiin niin moderoinnilla on siihen täsmälääke.

M.Sjostrom
17.03.09, 15:13
.... Ambassador Extraordinary and Plenipotentiary

Ranskaksi tuo on Ambassadeur Extraordinaire et Plénipotentiaire, suomeksi täysivaltainen suurlähettiläs.
..

joskus vanhempien sanamuotojen aikakaudella, tuo litania meni: envoi extraordinaire et ministre plenipotentiaire.
Eli, erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri.

Ministeri puolestaan tuossa ja muutoinkin alkuperältään, on merkinnyt palvelijaa.
Silloin joskus kauan sitten, hallitsijat siis lähettelivät lähettiläitä, joista joidenkin valtuuskirja ilmaisi että tämä on peräti hallitsijansa 'täysivaltainen palvelija'