Akselin Kallela-sukua

[Pekka Hiltunen]

Juho Jaakonpoika Hievuinen-Kallela (s 1697 Lemu Hiewois, k 3.7.1780 Lemu Kallela) tuli Kallelan isännäksi naituaan Lemun Vitikaisten rusthollarintyttären Kaarina Antintyttären (s 1704 Lemu Vitikainen, k 18.11.1759 Lemu Kallela).

Kaarinan esivanhemmat ovat varmaankin Varsinaissuomen sukututkijoille tuttuja: isä rh, laivuri Antti Rekonpoika, s Lemu Toijola, k 1712 Karlskrona (v:t Grels Simonsson, k Askainen Paavainen, ja Margareta Henrikintytär Spåra), sekä Margareta Johanintytär , s n, 1670 Lemu Järäinen, k 13.12.1708 Lemu Vitikainen (v:t kruununvouti Johan Simonsson, s 1626, k 2.2.1698 Lemu Verainen, ja Hebla Mathiaantytär Rökman, s 1631 Nousiainen, k 30.1.1715 Vehmaa Viiainen).

Kruununvouti Johan Simonssonin vanhemmiksi olen koettanut sovitella Järäisten isäntää 1663- Simon Mattssonia ja puolisoaan Elsaa. Nousiaisten Kirkkoherra Mathias Benedictiin Walborg-puolison vanhemmiksi olen kirjannut kirkkoherra Melchior Eschilli Kennitiuksen, k 1611 Nousiainen, ja Walborg Mårtenintyttären, k 1627 Nousiainen Killainen Mölkkäri (mahdoillisesti Turun kappalaisen Mårten Kutin tytär).

Olisin kovin kiinnostunut kaikista lisätiedoista em. esivanhempiin ja mahdollisiinkin sellaisiin, sekä erityisesti mahd. virheellisiin päätelmiini liittyen.

Juho Hievuisen isäksi sopisi SAY:n mukaan Hievuisten Alakylän isäntä 1678- Jacob Henriksson (k 1708 Lemu), jolla oli puolisonaan Walborg. Oliko Juho Alakylän vävy? Edellinen isäntä oli Lars Mattsson (p:so Margareta) ja hänen edeltäjänsä, vävy Matts Mårtensson, k 1676 Lemu Hievuinen, jonka puoliso oli Hievuisten tytär Agneta Jacobsdotter. Agnetan vanhemmat olivat Jacob Marcusson ja Brita Persdotter (s omien laskelmieni mukaan n 1590). Jacob Marcusson mainitaan isäntänä 1614-, mutta hän oli naimattomana lampuotina Hievuisissa jo 1610. Kuka hän oli? Onkohan jolla kulla näistä Akseli Gallén-Kallelan esivanhemmista tarkempaa tietoa? Hievuinen oli 1500-luvun lopulla Sofia Gyllenhjelmin omistuksissa ja lampuoteina mainitaan mm Per Mattsson ja Thomas Marcusson.

(Huomattakoon, että dosentti Jarl Gallénin "Spårar och Silfverspårar" -artikkelissaan mainitsema, em. Grels Simonsson oli aviossa kolmasti: 1. p:so NN k 1655; 2. p:so oli Margareta Spåra, ja 3. p:so oli Askaisten Livonsaaren Paavaisten Paavali Erkinpojan (k 1692) leski Margareta Erkintytär Taivassalon (Kustavin) Parattulasta, s 1650, k 1718 Askainen Paavainen.)
PH

[Ossian]

Juho Jaakonpoika Hievuinen-Kallela (s 1697 Lemu Hiewois, k 3.7.1780 Lemu Kallela) tuli Kallelan isännäksi naituaan Lemun Vitikaisten rusthollarintyttären Kaarina Antintyttären (s 1704 Lemu Vitikainen, k 18.11.1759 Lemu Kallela).

Kaarinan esivanhemmat ovat varmaankin Varsinaissuomen sukututkijoille tuttuja: isä rh, laivuri Antti Rekonpoika, s Lemu Toijola, k 1712 Karlskrona (v:t Grels Simonsson, k Askainen Paavainen, ja Margareta Henrikintytär Spåra), sekä Margareta Johanintytär , s n, 1670 Lemu Järäinen, k 13.12.1708 Lemu Vitikainen (v:t kruununvouti Johan Simonsson, s 1626, k 2.2.1698 Lemu Verainen, ja Hebla Mathiaantytär Rökman, s 1631 Nousiainen, k 30.1.1715 Vehmaa Viiainen).

Kruununvouti Johan Simonssonin vanhemmiksi olen koettanut sovitella Järäisten isäntää 1663- Simon Mattssonia ja puolisoaan Elsaa. Nousiaisten Kirkkoherra Mathias Benedictiin Walborg-puolison vanhemmiksi olen kirjannut kirkkoherra Melchior Eschilli Kennitiuksen, k 1611 Nousiainen, ja Walborg Mårtenintyttären, k 1627 Nousiainen Killainen Mölkkäri (mahdoillisesti Turun kappalaisen Mårten Kutin tytär).

Olisin kovin kiinnostunut kaikista lisätiedoista em. esivanhempiin ja mahdollisiinkin sellaisiin, sekä erityisesti mahd. virheellisiin päätelmiini liittyen.

Juho Hievuisen isäksi sopisi SAY:n mukaan Hievuisten Alakylän isäntä 1678- Jacob Henriksson (k 1708 Lemu), jolla oli puolisonaan Walborg. Oliko Juho Alakylän vävy? Edellinen isäntä oli Lars Mattsson (p:so Margareta) ja hänen edeltäjänsä, vävy Matts Mårtensson, k 1676 Lemu Hievuinen, jonka puoliso oli Hievuisten tytär Agneta Jacobsdotter. Agnetan vanhemmat olivat Jacob Marcusson ja Brita Persdotter (s omien laskelmieni mukaan n 1590). Jacob Marcusson mainitaan isäntänä 1614-, mutta hän oli naimattomana lampuotina Hievuisissa jo 1610. Kuka hän oli? Onkohan jolla kulla näistä Akseli Gallén-Kallelan esivanhemmista tarkempaa tietoa? Hievuinen oli 1500-luvun lopulla Sofia Gyllenhjelmin omistuksissa ja lampuoteina mainitaan mm Per Mattsson ja Thomas Marcusson.

(Huomattakoon, että dosentti Jarl Gallénin "Spårar och Silfverspårar" -artikkelissaan mainitsema, em. Grels Simonsson oli aviossa kolmasti: 1. p:so NN k 1655; 2. p:so oli Margareta Spåra, ja 3. p:so oli Askaisten Livonsaaren Paavaisten Paavali Erkinpojan (k 1692) leski Margareta Erkintytär Taivassalon (Kustavin) Parattulasta, s 1650, k 1718 Askainen Paavainen.)
PH

Hei,

En tiedä tähän liittyen muuta kuin että Leo Metherin kokoamassa ja 1992 julkaistussa Sukuhakemistossa mainitaan seuraavat Gallen-Kallelaan liittyvät:

832 Gadd, P. Er. Släktkalender, Helsingfors 1956

838 Gallén, Walter: Släktregister för släkten Gallén. Vammala 1940

Ossian Mesterton

[Ossian]

Hei,

En tiedä tähän liittyen muuta kuin että Leo Metherin kokoamassa ja 1992 julkaistussa Sukuhakemistossa mainitaan seuraavat Gallen-Kallelaan liittyvät:

832 Gadd, P. Er. Släktkalender, Helsingfors 1956

838 Gallén, Walter: Släktregister för släkten Gallén. Vammala 1940

Ossian Mesterton

Korjaan kiireesti tuon virheeni ennenkuin saan sapiskaa.
Pitää olla: Leif Metherin.

Ossian Mesterton

[Benedictus]

Juho Jaakonpoika Hievuinen-Kallela (s 1697 Lemu Hiewois, k 3.7.1780 Lemu Kallela) tuli Kallelan isännäksi naituaan Lemun Vitikaisten rusthollarintyttären Kaarina Antintyttären (s 1704 Lemu Vitikainen, k 18.11.1759 Lemu Kallela).

Kaarinan esivanhemmat ovat varmaankin Varsinaissuomen sukututkijoille tuttuja: isä rh, laivuri Antti Rekonpoika, s Lemu Toijola, k 1712 Karlskrona (v:t Grels Simonsson, k Askainen Paavainen, ja Margareta Henrikintytär Spåra), sekä Margareta Johanintytär , s n, 1670 Lemu Järäinen, k 13.12.1708 Lemu Vitikainen (v:t kruununvouti Johan Simonsson, s 1626, k 2.2.1698 Lemu Verainen, ja Hebla Mathiaantytär Rökman, s 1631 Nousiainen, k 30.1.1715 Vehmaa Viiainen).

Kruununvouti Johan Simonssonin vanhemmiksi olen koettanut sovitella Järäisten isäntää 1663- Simon Mattssonia ja puolisoaan Elsaa. Nousiaisten Kirkkoherra Mathias Benedictiin Walborg-puolison vanhemmiksi olen kirjannut kirkkoherra Melchior Eschilli Kennitiuksen, k 1611 Nousiainen, ja Walborg Mårtenintyttären, k 1627 Nousiainen Killainen Mölkkäri (mahdoillisesti Turun kappalaisen Mårten Kutin tytär).

Olisin kovin kiinnostunut kaikista lisätiedoista em. esivanhempiin ja mahdollisiinkin sellaisiin, sekä erityisesti mahd. virheellisiin päätelmiini liittyen.

Osuin tänne Pekka Hiltusen vietille, kun hain kruununvouti Johan Simonssonia netistä.
Laitan tähän alle löytämäni tiedon. En tiedä onko tunnettua ja onko sitä kautta mahdollisesti saatavissa lisätietoa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1268311
1665-68 näkyy Ylöjärven Siivikkalan tai paremminkin Niemen ratsutilalla befalningman Johan Simonsson ja vaimonsa Hebla.
1668 mainitaan koko väen menneen Lemun pitäjään.
Etsein, mutta en löytänyt aiempaa mainintaa Johan Simonssonista.

Naapurissa Siivikkalan ratsutilalla oli taasen vouti Lars Jönsson Guldsmed Porista, jonka leski Kirstin Platszman(vouti Cristffer Platsmanin sisar, joka asioi paljon Uudessa kaupungissa) oli 2 aviossa vouti Simon Clemensson Careelin kanssa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005947
Lemu Järeinen 1669 eteenpäin, Befallingsman Johan Simonsson ja h. Hebla
1659 ja 1661,1663 fougdeskrivare Johan Simonssonja vaimo Hebla

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005946
Järeisten toisella tilalla jossa khr Mathias Skiurenius
Hustru Hebla 1656-7
her Mårtens hustru Elisabeth

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005752
Her Mats jaettu tila, toisella osalla Mårten Henriksson.
Mainitaan munsterskrivare Gabriel Matsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005754
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603189

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006634
tässä Johan Simonsson ja h. Hebla
Toisella tilalla H. Mårtens h. Elisabeth
Lisäksi jokin maininta her Mårtens Depner?

Tässä on koko joukko kummallisuutta. En tiedä ja tunne kaikkia,joten teen ehkä virhe päätelmän.
Vaikuttaisi, että Johan Simonssonin vaimo Hebla olisi Mats Sciureniuksen tytär?
Toisaalta pyydän näkemystä: käsittäisin, että toisella tilalla mainittu her Mårtenin vaimo Elisabeth on professori Mårten Stodiuksen vaimo Elisabeth Dryanda. He kuolevat 1676 ja samoin ei näy enää Järeisissä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603189
Mårten Henriksson mainitaan ekakerran 1623 Järeisissä.
vaimo Gertrud 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005752

Onko tuossa 2 Mårten Henrikssonia vai onko kyse professori Mårten Stodiuksesta?

Miten Johan Simonsson liittyy tuonne Ylöjärveen, voutina tietty, mutta onko jokin muu juuri?

[tilivallu]

Käsittääkseni Hebla Matsdotter oli 2 kertaa naimisissa;
hänen ensimmäinen miehensä oli Vehmaan kirkkoherran Matias Sciureniuksen poika Gabriel Matsson, joka oli katselmuskirjuri ja sai isänsä omistamista 2 Järäisten tiloista toisen. (eli siis Matias Sciurenius oli Heblan appiukko)
Gabrielin kanssa Heblalla oli tytär Brita, jonka mies oli Vehmaan lukkari Bertil Jacobsson.
Gabriel kuolee noin vuonna 1655, jonka tähden SAY mainitsee vain vaimo Heblan, ja Johan Simonsson (esi-isäni) on siten Heblan 2. mies.

timo v

[Pekka Hiltunen]

Käsittääkseni Hebla Matsdotter oli 2 kertaa naimisissa;
hänen ensimmäinen miehensä oli Vehmaan kirkkoherran Matias Sciureniuksen poika Gabriel Matsson, joka oli katselmuskirjuri ja sai isänsä omistamista 2 Järäisten tiloista toisen. (eli siis Matias Sciurenius oli Heblan appiukko)
Gabrielin kanssa Heblalla oli tytär Brita, jonka mies oli Vehmaan lukkari Bertil Jacobsson.
Gabriel kuolee noin vuonna 1655, jonka tähden SAY mainitsee vain vaimo Heblan, ja Johan Simonsson (esi-isäni) on siten Heblan 2. mies.

timo v
Kiitos, Timo! En ollut pannut merkille Heblan kahta aviota, jotka näyttävät tietenkin yhdistävän neljä sukua.

[Benedictus]

Hienoa, että taas tuli selväksi yksi kysymys. Ihmettelinkin tuota Heblan asemaa.

Hiltunen esittää, että vouti Johan Simonsson voisi olla Järeisten Simon poika.

Heitän tähän vaihtoehdoksi Mynämäen Koivulan Simon Sigfridsson Hollon, joka oli Hemminki Maskulaisen veljenpoika ja sopii ajallisesti hyvin Johan Simonssonin isäksi.
Pitää huomioida, että myöhempi Koivulan isäntä Eskil Andersson osti Erik Henriksson Spåralta Lemun Toijalan eli lienee saman klaanin jäseniä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728162
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748341
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735172
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756767

[Pekka Hiltunen]

Hienoa, että taas tuli selväksi yksi kysymys. Ihmettelinkin tuota Heblan asemaa.

Hiltunen esittää, että vouti Johan Simonsson voisi olla Järeisten Simon poika.

Heitän tähän vaihtoehdoksi Mynämäen Koivulan Simon Sigfridsson Hollon, joka oli Hemminki Maskulaisen veljenpoika ja sopii ajallisesti hyvin Johan Simonssonin isäksi.
Pitää huomioida, että myöhempi Koivulan isäntä Eskil Andersson osti Erik Henriksson Spåralta Lemun Toijalan eli lienee saman klaanin jäseniä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728162
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748341
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735172
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756767

Simo Hollon isä oli Sipi Markunpoika Hollo, kun Hemmingius Henrici Maskulaisen isä oli Turun porvari Henrik Hollo. Olisiko kyseessä siis velipuolet - tai ehkä langokset (eli olisiko Sigfrid Marcusson nainut Henrik Hollon tyttären)?

[Benedictus]

Hieman oikoin sukusuhdetta.

Aulis Ojan Genos artikkelissa mainitaan, että Markus Hollo oli ilmeisesti porvari Henrik Hollon vanhempi veli ja siis Sigfrid Marcusson Hollo oli Hemming Henriksson Hollon serkku eikä veli.

Artikkeli mainitsee myäs Sigfrid Marcusson Hollon Mynämäen Kaivolan isäntänä.
Simon Sigfridsson Hollo oli siis Maskun khr Josef Hollon pikkuserkku.

http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

[Pekka Hiltunen]

Hieman oikoin sukusuhdetta.

Aulis Ojan Genos artikkelissa mainitaan, että Markus Hollo oli ilmeisesti porvari Henrik Hollon vanhempi veli ja siis Sigfrid Marcusson Hollo oli Hemming Henriksson Hollon serkku eikä veli.

Artikkeli mainitsee myäs Sigfrid Marcusson Hollon Mynämäen Kaivolan isäntänä.
Simon Sigfridsson Hollo oli siis Maskun khr Josef Hollon pikkuserkku.

http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

Kiitos, Pentti, arvokkaitten tietojen esiintuomisesta, vaikkakin Mynämäen Kaivolan 3-taloisen kylän sijainti, samoin kuin vaimoväki aina Johan Simonssoniin asti ainakin toistaiseksi jänevät vielä selvittelyhaasteiksi.
PH

[Benedictus]

Kansalaisen karttapaikka antoi Kaivolan tuohon Mynämäen kirkon taakse pellolle. Onko oikea kaivola on eri asia.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=90&map.y=238&e=229160&n=6737047&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

[Pekka Hiltunen]

Kansalaisen karttapaikka antoi Kaivolan tuohon Mynämäen kirkon taakse pellolle. Onko oikea kaivola on eri asia.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=90&map.y=238&e=229160&n=6737047&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi
Karttapaikka on varmaankin oikeassa: Mynämäen kirkkoon tehtiin laajennuksia Lehtisten Henrik Flemingin toimesta 1600-luvulla, mutta kirkkotarhan kiviaita on vasta 1700-luvulta. Kaivolan 3-taloisen kylän aikoina kirkko oli ainakin ulkoisesti vielä keskiaikaisessa asussaan.
PH

[Nedergard]

Kansalaisen karttapaikka antoi Kaivolan tuohon Mynämäen kirkon taakse pellolle. Onko oikea kaivola on eri asia.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=90&map.y=238&e=229160&n=6737047&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Tuo on Lankkisten kylän Kaivola-talo. Kaivolan kylä on täällä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=lounala&kunta=&e=406643&n=7195132&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi
Nykyisin siinä on kaksi taloa, Lounala ja Itätalo. Vuoden 1540 maakirjan mukaan siellä oli kolme taloa.

[Benedictus]

Kiitos tuosta Kaivolan tiedosta, se selventää paljon tilakaupan mallia.

Vasta nyt rupesin katsomaan missä Toijala sijaitsee, oletin automaattisesti, että on kirkon läheisyydessä, mutta en sitä löytänyt Lemun nykykartalta. Missä talo oikein sijaitsi?

[tilivallu]

Lainaus kirjasta Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta:
Toijolan (ei Toijalan) kylä sijaitsee Lemun keskustassa kirkon seudulla. Kylä on jakaantunut kahteen erilliseen osaan Pappilan maiden jäädessä niiden väliin.
....
Tiloja oli kaksi 1690-luvulta lähtien. Stor-Toijolasta l. Isotalosta muodostettiin rustholli ja Lill-Toijola l .Vähätalo toimi sen apuverotilana.
...
Toijolan tilat ostettiin kunnalle perustettavaa kansakoulua varten 1880-1890 luvulla. Tilat yhdistettiin Isotalo-nimiseksi taloksi vuonna 1922. Tontilla toiminee edelleen Lemun ala-aste. Ent Isotalon rakennukset sijaitsevat Toikulma-nimisellä tilalla, jossa aikaaan on toiminut mm Lemun kunnantoimisto.

timo v

[Pekka Hiltunen]

Lainaus kirjasta Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta:
Toijolan (ei Toijalan) kylä sijaitsee Lemun keskustassa kirkon seudulla. Kylä on jakaantunut kahteen erilliseen osaan Pappilan maiden jäädessä niiden väliin.
....
Tiloja oli kaksi 1690-luvulta lähtien. Stor-Toijolasta l. Isotalosta muodostettiin rustholli ja Lill-Toijola l .Vähätalo toimi sen apuverotilana.
...
Toijolan tilat ostettiin kunnalle perustettavaa kansakoulua varten 1880-1890 luvulla. Tilat yhdistettiin Isotalo-nimiseksi taloksi vuonna 1922. Tontilla toiminee edelleen Lemun ala-aste. Ent Isotalon rakennukset sijaitsevat Toikulma-nimisellä tilalla, jossa aikaaan on toiminut mm Lemun kunnantoimisto.

timo v

Kyseessä on jokseenkin siis Järäisistä lähtevien Kirkkotien ja Askaistentien rajoittama alue, kun Kirkkotie kääntyy kirkolta sen omalla mäellään huojuvan kellotapulin alta pohjoiseen ja risteytyy uudelleen Askaistentiehen. Jatkettaessa tämän kärjellään seisovan, lähes tasasivuisen kolmion (jonka sivut ovat "linnuntietä" kilometrin mittaiset ja pinta-ala siten noin 25 ha) vas. yläkulmasta 1160 m Askaisiin päin ollaan urheilukentän jälkeen Kallelan talon tienhaarassa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Kyseessä on jokseenkin siis Järäisistä lähtevien Kirkkotien ja Askaistentien rajoittama alue, kun Kirkkotie kääntyy kirkolta sen omalla mäellään huojuvan kellotapulin alta pohjoiseen ja risteytyy uudelleen Askaistentiehen. Jatkettaessa tämän kärjellään seisovan, lähes tasasivuisen kolmion (jonka sivut ovat "linnuntietä" kilometrin mittaiset ja pinta-ala siten noin 25 ha) vas. yläkulmasta 1160 m Askaisiin päin ollaan urheilukentän jälkeen Kallelan talon tienhaarassa.
PH
Taisin erehdyksessä tulla vedelleeksi mutkia vähän liiankin suoriksi: kolmion alahan on kaksinkertainen eli noin 50 ha (kun sekä kanta että korkeus näyttäisivät olevan noin kilometrin mittaiset). Tästä on ollut kallioista metsikköä ehkä puolet ja tie Kustavintieltä eli Järäisistä kirkolle oli mutkainen kinttupolku vielä 1970-luvun puolivälissä, kun sen piti kiertää kaikki peltojen nurkat. Kirkon eteläpuolella nyt noin kilometrin päässä olevaa Hirvijokea reunustavat, laajat viljelymaat ovat 1600-luvulla olleet varmaankin enimmäkseen rantaniittyä. Joskus on arveltu Lemun nimenkin juontuvan tulvivan joen aiheuttaneesta mätänemisestä ja löyhkästä eli lemusta. Kirkko on pystytetty Toijoistenmäelle tiettävästi jo 1200-luvulla, ja meri on ollut aivan vieressä. Toijola on tietenkin saanut nimensä Toijoisista tai Toijoistenmäestä.

Maastokartta havainnollistaa viljelykelpoisten maitten sijaintia, ja esim. oheisen linkin kartasta nähdään, kuinka Kallela liittyy kiinteästi Toijolaan (jollei ole asentanut koneelleen "Google Earth" -ohjelmaa):
http://www.viastar.fi/Kartat/57/Kartta_Lemu/
PH

[Benedictus]

Tämä Tilivallun lainaus antaa uuden kinnostavan näkökulman Lemun kirkon ja Toijolan suhteen.

Lainaus kirjasta Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta:
Toijolan (ei Toijalan) kylä sijaitsee Lemun keskustassa kirkon seudulla. Kylä on jakaantunut kahteen erilliseen osaan Pappilan maiden jäädessä niiden väliin.
....
Tiloja oli kaksi 1690-luvulta lähtien. Stor-Toijolasta l. Isotalosta muodostettiin rustholli ja Lill-Toijola l .Vähätalo toimi sen apuverotilana.
...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005860
SAY:n ,erkinnöissä mainitaan pappila vasta 1634 alkavissa merkinnöissä eli khr Ericu Henrici kuoli 1636 eikä pappilasta ole tietoa hänen ajaltaan.

Kiinnostavaa, on tuo ylläoleva maininta, että pappila on Tojolan kylän maiden välissä, mikä viittaa siihen, että se on erotettu itsekin Tojolasta.

Nilloin se on tapahtunut? Onko jollain tietoa?

Voisi arvella, että itse kirkkokin on alkujaan Tojolan kylän maalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605542
Tällä tilalla Her Olof ja Her Erik

Onko tässä myöhempi pappila?
SAY:n merkintöjen perusteella ei osaa sanoa, tilojen äyri luvutkin heittävät.
Liioin ei SAY:n perusteella voi sanoa, onko Tojolan kylä kuulunut kirkon omistukseen, kruunulle vai aatelille? Kuinka mahtoi olla 1500-luvulla?

Eli keneltä Her Olof ja Her Erik ostivat tilansa?

[raino karl]

Käsittääkseni Hebla Matsdotter oli 2 kertaa naimisissa;
hänen ensimmäinen miehensä oli Vehmaan kirkkoherran Matias Sciureniuksen poika Gabriel Matsson, joka oli katselmuskirjuri ja sai isänsä omistamista 2 Järäisten tiloista toisen. (eli siis Matias Sciurenius oli Heblan appiukko)
Gabrielin kanssa Heblalla oli tytär Brita, jonka mies oli Vehmaan lukkari Bertil Jacobsson.
Gabriel kuolee noin vuonna 1655, jonka tähden SAY mainitsee vain vaimo Heblan, ja Johan Simonsson (esi-isäni) on siten Heblan 2. mies.

timo v

Tässä on yksi oikeudenkäynti Hebla Matsdotterista. Siinä on vain se että voiko se näin kauan jälkeinpäin olla miehensä kuolemasta. Näyttää kuitenkin olevan koska kaikki nimet ovat samat.

Maskun ja Mynämäen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1708 13-16 toukokuuta

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=35250019&kuvanumero=185&ay=1661988&sartun=211801.KA&atun=315595.KA&amnimeke=Maskun+ja+Myn%C3%A4m%C3%A4en+tuomiokunnan +renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1708-1708+%28KO+a%3A16%29&ay2=254503

1708 käräjillä esittivät oikeudelle Vehmaan vanha kellonsoittaja Bertil sekä hänen poikansa Johan Bertilson, että asia
leski Hebla Matsdotter Vitikais Lemo Sochn vastaan voitaisiin ottaa.
Asia koskee perintöä hänen kuolleen miehensä Munsterskrifwaren Gabriel Mattson.

[tilivallu]

Samaa asiaa on käsitelty jo aikaisemmin samana vuonna, käräjillä 2.3.-5.3.1708
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35249371 jatkuu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35250013
täältä tuo asia käy vielä selvemmin esille:
Sedan wille Johan Bertillsson ifr Wehmo sochn och Wijais By,
fordra arff af sin modermoder Enckian Hebla Matts dotter i Witikais,
som des Sahl Moder Brijta Gabriels dotter skulle tillkomma af hennes Fader
Sahl, Munsterskrifvaren Gabriel Mattsson....
Brijta Gabrielsdotters (pitää olla Hebla Mattsdotters) måg, Anders Grelsson, som sade sin swärmoder wara så gammal att hon ej förmådde sig infinna,
förutkom, att 40 åhr äro förflutna sedan hennes första man Gabriel Matsson, efter hwilcken detta arf fallit, död blifwit.
Eli tästä nuo Heblan 2 avioliittoa kiistatta käyvät ilmi, ja kovin myöhään Johan äidinisänsä perintöä perää, 40 vuotta tämän kuolemasta.
timo v

[tilivallu]

Juho Jaakonpoika Hievuinen-Kallela (s 1697 Lemu Hiewois, k 3.7.1780 Lemu Kallela) tuli Kallelan isännäksi naituaan Lemun Vitikaisten rusthollarintyttären Kaarina Antintyttären (s 1704 Lemu Vitikainen, k 18.11.1759 Lemu Kallela).

Kaarinan esivanhemmat ovat varmaankin Varsinaissuomen sukututkijoille tuttuja: isä rh, laivuri Antti Rekonpoika, s Lemu Toijola, k 1712 Karlskrona (v:t Grels Simonsson, k Askainen Paavainen, ja Margareta Henrikintytär Spåra), sekä Margareta Johanintytär , s n, 1670 Lemu Järäinen, k 13.12.1708 Lemu Vitikainen (v:t kruununvouti Johan Simonsson, s 1626, k 2.2.1698 Lemu Verainen, ja Hebla Mathiaantytär Rökman, s 1631 Nousiainen, k 30.1.1715 Vehmaa Viiainen)
(Huomattakoon, että dosentti Jarl Gallénin "Spårar och Silfverspårar" -artikkelissaan mainitsema, em. Grels Simonsson oli aviossa kolmasti: 1. p:so NN k 1655; 2. p:so oli Margareta Spåra, ja 3. p:so oli Askaisten Livonsaaren Paavaisten Paavali Erkinpojan (k 1692) leski Margareta Erkintytär Taivassalon (Kustavin) Parattulasta, s 1650, k 1718 Askainen Paavainen.)
PH

Jarl Gallen mainitsee tosiaan Henrik Spåran tyttären Margaretan, jonka mies SAY:nkin mukaan oli Grels Simonsson Toijolassa.
Mutta onko kyseessä varmasti sama Grels Simonsson. Gallen ei tätä samaistusta tee.

Grelsillä oli 1. aviostaan lapset Anders, Israel, Simon ja Maria, sekä 2. aviostaan Margareta Eriksdotterin kanssa poika Carl.

Maskun-Mynämäen tuomiokunta, varsinaiset asiat, 7.2.-9.2.1698

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855510

käsiteltiin Grelsin 1. avion lasten vaatimus äidinperinnöstään, ja siinä mainitaan äidin nimen olevan Karin Andersdotter !
Missä Grels ja Karin lapsineen asuivat, se on ainakin minulle jäänyt tuntemattomaksi. Grelshän ilmestyy Paavaisiin 1693.
Samaten, kun aikanaan Grelsin kuoltua, hänen perinnöstään käydään käräjillä, mainitaan vain 2 avioliittoa.
Ehkä siis on 2 samannimistä henkilöä Lemun seudulla.
Grels, eikä Anderskaan ole minun esi-isiäni, sen sijaan Grelsin toinen vaimo Margareta on, samoin Andersin vaimo Margareeta Johansdotter !!

timov

[ihufi]

Katsoin tiedostostani, eräs Grels Simonsson ja vaimo Karin löytyy ainakin seuraavista paikoista:

SAY:n tietoja:
Vehmaa, Bergsund eli Lallis, lampuoti 1684-85.
ja
Taivassalo, Onnikmaa, lampuoti ja vaimo 1686-91.

t:Ismo H

[Pekka Hiltunen]

Jarl Gallen mainitsee tosiaan Henrik Spåran tyttären Margaretan, jonka mies SAY:nkin mukaan oli Grels Simonsson Toijolassa.
Mutta onko kyseessä varmasti sama Grels Simonsson. Gallen ei tätä samaistusta tee.

Grelsillä oli 1. aviostaan lapset Anders, Israel, Simon ja Maria, sekä 2. aviostaan Margareta Eriksdotterin kanssa poika Carl.

Maskun-Mynämäen tuomiokunta, varsinaiset asiat, 7.2.-9.2.1698

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855510

käsiteltiin Grelsin 1. avion lasten vaatimus äidinperinnöstään, ja siinä mainitaan äidin nimen olevan Karin Andersdotter !
Missä Grels ja Karin lapsineen asuivat, se on ainakin minulle jäänyt tuntemattomaksi. Grelshän ilmestyy Paavaisiin 1693.
Samaten, kun aikanaan Grelsin kuoltua, hänen perinnöstään käydään käräjillä, mainitaan vain 2 avioliittoa.
Ehkä siis on 2 samannimistä henkilöä Lemun seudulla.
Grels, eikä Anderskaan ole minun esi-isiäni, sen sijaan Grelsin toinen vaimo Margareta on, samoin Andersin vaimo Margareeta Johansdotter !!

timov
No, sain siivotuksi yhden oletetuista Grelsin vaimoista, nimittäin NN:n kokonaan pois, mutta jäljelle taitaa kuitenkin jäädä Margareta Henriksdotter (Spåra), joka mainitaan SAY-kaudella 1674-94 "Maisa"-nimisenä, ja lapsia olisivat sitten olleet SAY:n Henrik (s. n. 1651) sekä jostain muualta poimimani Sophia (s. b. 1654). Margareta Henrikintyttären sisareksi olen tietoihini kirjannut Sophia-nimisen h:lön, joka on siis voinut olla sisarentyttärensä kummi. En tunne Margareta Henrikintyttären ja Grels Simonssonin lasten vaiheita, mutta he ovat voineet kuolla nuoruusiällään tai putkahtaa tuntemattomina jonkun esivanhempiin (?).
Itse polveutunen Grels Simonssonin 1. aviosta Karin Andersdotterin kanssa olleesta Antti Rekonpojasta, mutta toisaalta näköjään myös Margareta Erikintyttären ensiaviosta Paavali Erkinpojan kanssa olleesta Anna Paavalintyttärestä. Lisäksi Margareta Henrikintyttären sisarta Lisbetaa olen sovitellut puolisonsa Jacobus Stephaniin kanssa Taivassalon kpl Macchaleniuksen vaimon, Margareta Jacobintyttären äidiksi - saadakseni esivanhempani minimaaliseen lukuun sukuja... Jacobus Stephaniin (Vehmaan ja Kokemäen kpl) veljiä olisivat olleet omien ja Heikki Impolan kaavioitten yhdistelmissä Vipisten isäntä Jacob Henriksson sekä Kovalan Jöran Henriksson.

Siis Grelsin lapset ovat tauluissani nyt 1. (p:so Karin Andersdotter): Anders, Israel, Simon ja Maria; 2. (p:so Margareta Henriksdotter Spåre): Henrik ja Sophia; 3. (p:so Margareta Erkintytär (Parattulasta): Carl, s. Paavaisissa.

Mihin sitten tarvitaan toista Grels Simonssonia? Joku sen niminen oli Vehmaan Bergsundissa Gustaf Hornin lampuotina, emäntänään 1684-85 Lallissa Karin Andersdotter ja myöhemmin, 1686-91 Taivassalon Onnikmaassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216037
Lapsista mainitaan Simon, Anders ja Israel, mutta en tiedä kuka on sh Gertrud. Mynämäen Huolin Isokouvalan rustiksi on 1712- kirjattu Jaakko Jaakonpoika, jonka vaimoksi olen kaavaillut Parattulan Alakylän Liisa Erkintytärtä. Jaakko Jaakonpojan käly Anna Jaakontytär on kaavailuissani MM:n Huolin Isokouvalan 1712 kuolleen rustin, Israel Grelssonin leski. Tämä Liisa Erkintytär oli ehkä Margareta Erkintyttären veljentytär.
PH

[raino karl]

Tämä on ollut aikaisemmin viestiketjussa. Nyt on myös linkit oikeudenkäynteihin lisänä ja pysyy paremmin kärryillä.
Kaikkia ei tule esille niinkuin Jarl Gallen mainitseman Henrik Spåran tyttären Margaretan ja hänen puolisonsa Grels Simonssonin alkuperä ja löytyykö paremmat todisteet.
Ja oletettu Grelsin 1 vaimo NN voiko yhdistää. Vehmaan Bergsundissa kuka on sh Gertrud.

Maskun-Mynämäen tuomiokunta, varsinaiset asiat
Mynämäen käräjiltä perintöasia. Tässä on mainittu Karin Andersdotter. Siihen käräjien pöytäkirjaan ei ole merkattu että hän on toisten lapsien kasvatusäiti. 1698 7-9 helmikuu sivu 6.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855510

Dett fordare Jacob Ericsson ifr. Lemo Wärräis på sin Hustrus Maria Grelsdrs
wägnar af sin Swåger Israel Grelsson i Huolis andehl af dhe pertzedlar, som Israel efter dheras moder Karin Andersdottrs död tillträde för des Moderne, hwarwed instelste sig jembwähl dhe andra syskon Simon Grelson i Souko och Anders Grelsson i Witikais, sampt fadern Grels Simonson. Beklagandes hwar för sig, att dhe äro af hwar andra wanlåttade, fördenskull och som intet inventarium efter framleden Karin Andersdr är uprättat, då dömdes alla desse interessenter i Saken, att uprätta richtlige? Specificationer öfwer det som dhe åthnutit hafwa, dem dhe edel? kunna bekrefta, och det inom nästa Ting wed 3: - - - - wijta.

Mynämäen käräjillä jatkuu sama testamenttiasia vuonna 1709 aukeama 250. Poimintoja vasemmalta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35242256

Käräjillä käsiteltiin koskien Maria Erichsdr ifrån Pafwais sekä hänen kuolleen puolisonsa Grels Simonsson testamenttia
- - - Enkian Maria Erichsdr ifrån Pafwais - - - Brotocollo befullmechtigadh inlefwerade i Rätten en Testaments skrift som Marias afleden man Grels Simonsson på sin sotesäng uthi sitt yttersta skal hafwa utgifwit sålunda ord ifrån ord lydande - - -

Aukeama 250 oikealla rivi 12. Perinnön osuuden jaossa mainittiin nuoremmasta lapsikatraasta ja edellisestä lapsikatraasta, vähät tiedot muuta kyllä pitäisi selvää saada
- - - åth des K: Son Carl Grelsson som är yngst proportionaliter med sina andra Barn af förra Kullan testamentera och honom jempte andra des Barn till rätta mätige Arfwinga till barn: - - -

Aukeama 251 vasemmalla rivi 7. Testamentin lopusta poiminta:
Pafwais den 26 Juli 1709 Grels Simonsson ifrån Pafwais och Lemo S:n
Efter begäran till witne underskrifwen Petr Turonius sacellanus in Lehmo

Aukeama 252 vasemmalla:
Emot detta Testamente protesterade nu arfningarne, som woro Simon Grelsson i Pafois, Anders Grelsson i Witikais och Israel Grelsson i Huolis och dotter Hustru Maria Grelsdr: iemte des man Jacob Erichsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34049495

Mynämäen käräjillä vuonna 1710 asia koskien perheen poikaa Anders Grelssonia. 1710 25-28 helmikuu aukeama 92 oikealla. Anders Grelsson Vitikaisista myönsi olleensa kasvattipojallensa velkaa tämän kasvattipojan isän perinnöstä ja hänet tuomittiin maksamaan velan. Poiminta:
Emädan Anders Grelsson i Witikais tillstodh sig till des Stiufsson Ryttaren Erich Isachsson wara skylldig - - - på des Fädernas arf

Samalla sivulla sisaresta Margeta Isachsdr koskien samaa asiaa. Poiminta:
Såsom Anders Grelsson i Witikais tillståd sig till des Stiufdotter
Margeta Isachsdr på hennes fädernes arf wara skylldig - - - hwarom Margeta iempte des Man Henrich Thomassn i Kaifwattula nu giorde anfurdring
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730409

Mynämäen käräjillä perintöasia jatkuu. Kasvattiäiti Maria Erichsdr on hyväksynyt vapaaehtoisen sovinnon. 1710 25-28 helmikuu aukeama 116 vasemmalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34049555
Det förekommen Anders Grelsson i Witikais och Simon Grelsson i Pawais som gafw tillkänna sig wähl wed deras stiuf Moder Maria Erichsdr hafwa ingått en friwillig Förlijskning angående deras fädernas Arf, efter Fadren framl. Grels Simonsson - - -

Seuraava sivu rivi 9. - - - - Wed det Inwenteringen och wärderingen till föllie af häradsrättens resolution - - - - änades på Pafwais Hem:n i Lemo Sn werkställas öfwer framl:ne Grels Simonssons dersammanstädes gwarlåtenskap - - - - Barnen af Sahl. Grels Simonssons förra gifte som äre Simon och Anders Grelssöner, sampt Dottren Maria Grelsdr med Stiuf Modern Maria Erichsdr en sådan friwillig
förlijkning - - - -

Aukeama 117 vasemmalla alhaalta 8 rivi - - - - Men hwad af det senare giftet Sonen Carl Grelsson widkommer, så är honom angående en förskillt förlijsknings skrift uprättad Hwaraf ett Ekcemplar förwaras uthi Kyrkio Kijstan till des myndige Åhr och det andra är tillställt Enkian Maria Erichsdr

Taulu 1
Grels Simonsson. 1657-76 isäntä Lemu Toijala, 1684-1685 lampuoti Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 lampuoti Taivassalo Onnikmaa, 1693-1705 isäntä, 1706-09 kasvatusisä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1709 Askainen, Paavainen.
1684-1685 lampuotina Vehmaa Bergsund eli Lallis. Huomattava on että SAY:ssä ei ole Bergsundin eli Lallin säterin sivulle ajanjaksolle 1674-1683 merkattu ketään lampuotia eikä muutakaan asukasta. Joten hän on voinut myös olla siellä ennen vuotta 1684.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006011
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006640
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216037
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205168
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008190

Avioliitto 1. N.N.. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
1655 haudattu "Tåijala hustru med barn för legerst. 8 Grels".

Lapsia:
Henrik Grelsson. 1666-67, 1672-75 poika Lemu Toijala. Syntynyt noin 1651 Lemu, Toijola.
Sophia Grelsdotter. 1669 tytär Lemu Toijala. Syntynyt noin 1654 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1656 Lemu, Toijola.

Avioliitto 2. viimeistään 1657 Margareta Spåra Henriksdotter. 1657-76 emäntä Lemu Toijala. Syntynyt Lemu ?. Kuollut ennen 1683 Lemu, Toijola ?.

Lapsia:
Simon Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 isäntä Mynämäki Soukko, myöhemmin sotilas. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Soukko ?.
Katso taulu 2,
Anders Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1709 rusthollari Lemu Vitikais, myöhemmin laivamies. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut 1712 Ruotsi, Karlskrona. Katso taulu 3,
Israel Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1693-94 isäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 Isäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvala. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?. Katso taulu 4,
Maria Grelsdotter. 1697-1702 emäntä Lemu Verainen, 1727-31 emäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Paavainen ?. Kuollut Lemu, Maskulainen ?. Katso taulu 5,

Avioliitto 3. viimeistään 1684 Karin Andersdotter. 1684-85 emäntä Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-90 emäntä Taivassalo Onnikmaa. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1692.
Lapsia:
Carl Grelsson. Syntynyt Lemu, Paavainen.

Avioliitto 4. noin 1692 Maria Erichsdotter. 1673-1707 emäntä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt noin 1650 Taivassalo, Parattula ?. Kuollut 1718 Askainen, Paavainen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682

Taulu 2 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1,)
Simon Grelsson.
Avioliitto noin 1688 Brijta. 1688-91 pojan vaimo Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 emäntä Mynämäki Soukko. Syntynyt Mynämäki ?. Kuollut Mynämäki, Soukoi ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730524

Taulu 3 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1,)
Anders Grelsson.
Kuoli kaivosmiehenä Karlskronassa Ruotsissa.
Avioliitto noin 1694 Margareta Johansdotter. 1694-1708 emäntä Lemu Vitikais. Syntynyt ehkä noin 1670 Lemu, Järäinen. Kuollut 1708-12-13 Lemu, Vitikainen.
1708 haudattu joulukuun 13 päivä "Wjtikais h. Margr. Johansdr. begr. i kyrck. core D:R: 8 Anders Grelss.".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008278
Lapsia:
Karin Andersdotter. Syntynyt suunnilleen 1704 Lemu, Vitikainen. Kuollut 1759-11-18 Lemu, Kallela.
Kuolinsyynä mainitaan luuvalo. Haudattu kirkkoon.

Taulu 4 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1)
Israel Grelsson.
1693 vihitty heinäkuun 29 päivä "Ylöjärfwi Israel Grelsson Annicka Jacobsd:r Ylöjärfwi".
Avioliitto 1693-07-29 Vehmaa Anna Jacobsdotter. 1693-94 emäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 emäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvola. Syntynyt Vehmaa, Ylöjärvi ?. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216067
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730417

Lapsia:
Ingeborg Israelsdotter. Syntynyt 1694 Vehmaa, Ylöjärvi. Kastettu 1964-02-12.
1694 syntynyt ja kastettu helmikuun 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
12. Febr. Ylöiärfwi Israels barn Nembdes Ingeborg
witnen woro
Trombetaren från Lallis, Sunila Hendrich Medh sin hustru

Ingred Israelsdotter. Syntynyt 1696-03-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1696-03-12.
1696 syntynyt maaliskuun 11 päivä ja kastettu 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Huolis Ingred Israelis 11 nata 12 renata
Test
Pater ? Trater Israelis, Vidua Fabri de Huolis

Ingredh Israelsdotter. Syntynyt 1698-03-13 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1698-03-15 Mynämäki, Huoli.
1698 kastettu maaliskuun 15 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Ingedh Israels dotter ifrån Huolis dt 13 nata 15 ejusdem renata.
Testes
Israel Salberg. Elizabeth Juslenia. Pawais Grels cum Thorisocia Sua, nee? non? Sunila Marita cum Marita de Wemo

Israel Israelsson. Syntynyt 1701 Mynämäki, Huolin Isokauvola. Kastettu 1701-10-13 Mynämäki, Huolin Isokauvola.
1701 syntynyt ja kastettu lokakuun 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
October Huolis Israel dt 13 renata Israel Grelsson Anna Jacobi
Test:
Henrich Jöransson De Sunila Grels Clemetsson i Huolis
Margareta Marci Sophia Thoronis? de Huolis

Israelsson. Syntynyt 1707-11-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1707-11-13 Mynämäki, Huoli.
1707 syntynyt marraskuun 11 päivä ja kastettu 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
November Huolis Israel Grelssons barn benembd (Nimi puuttuu) föddes dt 11 dt 13 dito döpt
Testes
Christ: Olai, Hend: Jacobi Clemens Matth:
Gertrud Georg; Walborg Georg: Maria Olai Omnes de Huolis

Wallborg Israelsdotter. Syntynyt 1709-04-05 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1709-04-07 Mynämäki, Huoli.
1709 syntynyt huhtikuun 5 päivä ja kastettu kastettu 7 päivä. Vanhemmista merkintä:
Aprilis Huolis Walborg 5 April nata dt 7 dito renata: Patre Israel Gregorio,
Testes
Bööla Grefven Jacob Perpois Matthia Laurentii uxor Wallborg
et ancilla Maria Israelis

Taulu 5 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1)
Maria Grelsdotter.
1731 vihitty marraskuun 1 päivä "Kaitzela by Nousis s. Johan Mattzson Hungeri E:a Maria Grels:dr Maskulais".
Avioliitto 1. Jacob Erichsson. 1697-1702 isäntä Lemu Verainen, 1727-31 isäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Verainen ?. Kuollut noin 1731 Lemu, Maskulainen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008098
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008784
Lapsia:
Anders Jacobsson. Syntynyt 1699 Lemu, Verainen ?.
Avioliitto 2. 1731-11-01 Lemu Johan Matsson. Syntynyt Nousiainen, Kaisela Hunkeri ?.

[Pekka Hiltunen]

Tämä on ollut aikaisemmin viestiketjussa. Nyt on myös linkit oikeudenkäynteihin lisänä ja pysyy paremmin kärryillä.
Kaikkia ei tule esille niinkuin Jarl Gallen mainitseman Henrik Spåran tyttären Margaretan ja hänen puolisonsa Grels Simonssonin alkuperä ja löytyykö paremmat todisteet.
Ja oletettu Grelsin 1 vaimo NN voiko yhdistää. Vehmaan Bergsundissa kuka on sh Gertrud.

Maskun-Mynämäen tuomiokunta, varsinaiset asiat
Mynämäen käräjiltä perintöasia. Tässä on mainittu Karin Andersdotter. Siihen käräjien pöytäkirjaan ei ole merkattu että hän on toisten lapsien kasvatusäiti. 1698 7-9 helmikuu sivu 6.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3855510

Dett fordare Jacob Ericsson ifr. Lemo Wärräis på sin Hustrus Maria Grelsdrs
wägnar af sin Swåger Israel Grelsson i Huolis andehl af dhe pertzedlar, som Israel efter dheras moder Karin Andersdottrs död tillträde för des Moderne, hwarwed instelste sig jembwähl dhe andra syskon Simon Grelson i Souko och Anders Grelsson i Witikais, sampt fadern Grels Simonson. Beklagandes hwar för sig, att dhe äro af hwar andra wanlåttade, fördenskull och som intet inventarium efter framleden Karin Andersdr är uprättat, då dömdes alla desse interessenter i Saken, att uprätta richtlige? Specificationer öfwer det som dhe åthnutit hafwa, dem dhe edel? kunna bekrefta, och det inom nästa Ting wed 3: - - - - wijta.

Mynämäen käräjillä jatkuu sama testamenttiasia vuonna 1709 aukeama 250. Poimintoja vasemmalta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35242256

Käräjillä käsiteltiin koskien Maria Erichsdr ifrån Pafwais sekä hänen kuolleen puolisonsa Grels Simonsson testamenttia
- - - Enkian Maria Erichsdr ifrån Pafwais - - - Brotocollo befullmechtigadh inlefwerade i Rätten en Testaments skrift som Marias afleden man Grels Simonsson på sin sotesäng uthi sitt yttersta skal hafwa utgifwit sålunda ord ifrån ord lydande - - -

Aukeama 250 oikealla rivi 12. Perinnön osuuden jaossa mainittiin nuoremmasta lapsikatraasta ja edellisestä lapsikatraasta, vähät tiedot muuta kyllä pitäisi selvää saada
- - - åth des K: Son Carl Grelsson som är yngst proportionaliter med sina andra Barn af förra Kullan testamentera och honom jempte andra des Barn till rätta mätige Arfwinga till barn: - - -

Aukeama 251 vasemmalla rivi 7. Testamentin lopusta poiminta:
Pafwais den 26 Juli 1709 Grels Simonsson ifrån Pafwais och Lemo S:n
Efter begäran till witne underskrifwen Petr Turonius sacellanus in Lehmo

Aukeama 252 vasemmalla:
Emot detta Testamente protesterade nu arfningarne, som woro Simon Grelsson i Pafois, Anders Grelsson i Witikais och Israel Grelsson i Huolis och dotter Hustru Maria Grelsdr: iemte des man Jacob Erichsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34049495

Mynämäen käräjillä vuonna 1710 asia koskien perheen poikaa Anders Grelssonia. 1710 25-28 helmikuu aukeama 92 oikealla. Anders Grelsson Vitikaisista myönsi olleensa kasvattipojallensa velkaa tämän kasvattipojan isän perinnöstä ja hänet tuomittiin maksamaan velan. Poiminta:
Emädan Anders Grelsson i Witikais tillstodh sig till des Stiufsson Ryttaren Erich Isachsson wara skylldig - - - på des Fädernas arf

Samalla sivulla sisaresta Margeta Isachsdr koskien samaa asiaa. Poiminta:
Såsom Anders Grelsson i Witikais tillståd sig till des Stiufdotter
Margeta Isachsdr på hennes fädernes arf wara skylldig - - - hwarom Margeta iempte des Man Henrich Thomassn i Kaifwattula nu giorde anfurdring
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730409

Mynämäen käräjillä perintöasia jatkuu. Kasvattiäiti Maria Erichsdr on hyväksynyt vapaaehtoisen sovinnon. 1710 25-28 helmikuu aukeama 116 vasemmalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34049555
Det förekommen Anders Grelsson i Witikais och Simon Grelsson i Pawais som gafw tillkänna sig wähl wed deras stiuf Moder Maria Erichsdr hafwa ingått en friwillig Förlijskning angående deras fädernas Arf, efter Fadren framl. Grels Simonsson - - -

Seuraava sivu rivi 9. - - - - Wed det Inwenteringen och wärderingen till föllie af häradsrättens resolution - - - - änades på Pafwais Hem:n i Lemo Sn werkställas öfwer framl:ne Grels Simonssons dersammanstädes gwarlåtenskap - - - - Barnen af Sahl. Grels Simonssons förra gifte som äre Simon och Anders Grelssöner, sampt Dottren Maria Grelsdr med Stiuf Modern Maria Erichsdr en sådan friwillig
förlijkning - - - -

Aukeama 117 vasemmalla alhaalta 8 rivi - - - - Men hwad af det senare giftet Sonen Carl Grelsson widkommer, så är honom angående en förskillt förlijsknings skrift uprättad Hwaraf ett Ekcemplar förwaras uthi Kyrkio Kijstan till des myndige Åhr och det andra är tillställt Enkian Maria Erichsdr

Taulu 1
Grels Simonsson. 1657-76 isäntä Lemu Toijala, 1684-1685 lampuoti Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 lampuoti Taivassalo Onnikmaa, 1693-1705 isäntä, 1706-09 kasvatusisä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1709 Askainen, Paavainen.
1684-1685 lampuotina Vehmaa Bergsund eli Lallis. Huomattava on että SAY:ssä ei ole Bergsundin eli Lallin säterin sivulle ajanjaksolle 1674-1683 merkattu ketään lampuotia eikä muutakaan asukasta. Joten hän on voinut myös olla siellä ennen vuotta 1684.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006011
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006640
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216037
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205168
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008190

Avioliitto 1. N.N.. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
1655 haudattu "Tåijala hustru med barn för legerst. 8 Grels".

Lapsia:
Henrik Grelsson. 1666-67, 1672-75 poika Lemu Toijala. Syntynyt noin 1651 Lemu, Toijola.
Sophia Grelsdotter. 1669 tytär Lemu Toijala. Syntynyt noin 1654 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1655 Lemu, Toijola.
haudattu lapsi. Haudattu 1656 Lemu, Toijola.

Avioliitto 2. viimeistään 1657 Margareta Spåra Henriksdotter. 1657-76 emäntä Lemu Toijala. Syntynyt Lemu ?. Kuollut ennen 1683 Lemu, Toijola ?.

Lapsia:
Simon Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 isäntä Mynämäki Soukko, myöhemmin sotilas. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Soukko ?.
Katso taulu 2,
Anders Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1694-1709 rusthollari Lemu Vitikais, myöhemmin laivamies. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut 1712 Ruotsi, Karlskrona. Katso taulu 3,
Israel Grelsson. 1685 poika Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-91 poika Taivassalo Onnikmaa, 1693-94 isäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 Isäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvala. Syntynyt viimeistään 1670 Lemu, Toijola. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?. Katso taulu 4,
Maria Grelsdotter. 1697-1702 emäntä Lemu Verainen, 1727-31 emäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Paavainen ?. Kuollut Lemu, Maskulainen ?. Katso taulu 5,

Avioliitto 3. viimeistään 1684 Karin Andersdotter. 1684-85 emäntä Vehmaa Bergsund eli Lallis, 1686-90 emäntä Taivassalo Onnikmaa. Syntynyt Lemu ?. Kuollut noin 1692.
Lapsia:
Carl Grelsson. Syntynyt Lemu, Paavainen.

Avioliitto 4. noin 1692 Maria Erichsdotter. 1673-1707 emäntä Askainen (Lemu) Paavainen. Syntynyt noin 1650 Taivassalo, Parattula ?. Kuollut 1718 Askainen, Paavainen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006682

Taulu 2 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1,)
Simon Grelsson.
Avioliitto noin 1688 Brijta. 1688-91 pojan vaimo Taivassalo Onnikmaa, 1694-1702 emäntä Mynämäki Soukko. Syntynyt Mynämäki ?. Kuollut Mynämäki, Soukoi ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730524

Taulu 3 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1,)
Anders Grelsson.
Kuoli kaivosmiehenä Karlskronassa Ruotsissa.
Avioliitto noin 1694 Margareta Johansdotter. 1694-1708 emäntä Lemu Vitikais. Syntynyt ehkä noin 1670 Lemu, Järäinen. Kuollut 1708-12-13 Lemu, Vitikainen.
1708 haudattu joulukuun 13 päivä "Wjtikais h. Margr. Johansdr. begr. i kyrck. core D:R: 8 Anders Grelss.".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008278
Lapsia:
Karin Andersdotter. Syntynyt suunnilleen 1704 Lemu, Vitikainen. Kuollut 1759-11-18 Lemu, Kallela.
Kuolinsyynä mainitaan luuvalo. Haudattu kirkkoon.

Taulu 4 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1)
Israel Grelsson.
1693 vihitty heinäkuun 29 päivä "Ylöjärfwi Israel Grelsson Annicka Jacobsd:r Ylöjärfwi".
Avioliitto 1693-07-29 Vehmaa Anna Jacobsdotter. 1693-94 emäntä Vehmaa Ylijärvi, 1695-1712 emäntä Mynämäki Huoli Iso-Kauvola. Syntynyt Vehmaa, Ylöjärvi ?. Kuollut Mynämäki, Huolin Isokauvola ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216067
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730417

Lapsia:
Ingeborg Israelsdotter. Syntynyt 1694 Vehmaa, Ylöjärvi. Kastettu 1964-02-12.
1694 syntynyt ja kastettu helmikuun 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
12. Febr. Ylöiärfwi Israels barn Nembdes Ingeborg
witnen woro
Trombetaren från Lallis, Sunila Hendrich Medh sin hustru

Ingred Israelsdotter. Syntynyt 1696-03-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1696-03-12.
1696 syntynyt maaliskuun 11 päivä ja kastettu 12 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Huolis Ingred Israelis 11 nata 12 renata
Test
Pater ? Trater Israelis, Vidua Fabri de Huolis

Ingredh Israelsdotter. Syntynyt 1698-03-13 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1698-03-15 Mynämäki, Huoli.
1698 kastettu maaliskuun 15 päivä. Vanhemmista merkintä:
Martius Ingedh Israels dotter ifrån Huolis dt 13 nata 15 ejusdem renata.
Testes
Israel Salberg. Elizabeth Juslenia. Pawais Grels cum Thorisocia Sua, nee? non? Sunila Marita cum Marita de Wemo

Israel Israelsson. Syntynyt 1701 Mynämäki, Huolin Isokauvola. Kastettu 1701-10-13 Mynämäki, Huolin Isokauvola.
1701 syntynyt ja kastettu lokakuun 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
October Huolis Israel dt 13 renata Israel Grelsson Anna Jacobi
Test:
Henrich Jöransson De Sunila Grels Clemetsson i Huolis
Margareta Marci Sophia Thoronis? de Huolis

Israelsson. Syntynyt 1707-11-11 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1707-11-13 Mynämäki, Huoli.
1707 syntynyt marraskuun 11 päivä ja kastettu 13 päivä. Vanhemmista merkintä:
November Huolis Israel Grelssons barn benembd (Nimi puuttuu) föddes dt 11 dt 13 dito döpt
Testes
Christ: Olai, Hend: Jacobi Clemens Matth:
Gertrud Georg; Walborg Georg: Maria Olai Omnes de Huolis

Wallborg Israelsdotter. Syntynyt 1709-04-05 Mynämäki, Huoli. Kastettu 1709-04-07 Mynämäki, Huoli.
1709 syntynyt huhtikuun 5 päivä ja kastettu kastettu 7 päivä. Vanhemmista merkintä:
Aprilis Huolis Walborg 5 April nata dt 7 dito renata: Patre Israel Gregorio,
Testes
Bööla Grefven Jacob Perpois Matthia Laurentii uxor Wallborg
et ancilla Maria Israelis

Taulu 5 (sukupolvi 1)
(Taulusta 1)
Maria Grelsdotter.
1731 vihitty marraskuun 1 päivä "Kaitzela by Nousis s. Johan Mattzson Hungeri E:a Maria Grels:dr Maskulais".
Avioliitto 1. Jacob Erichsson. 1697-1702 isäntä Lemu Verainen, 1727-31 isäntä Lemu Maskulais. Syntynyt Lemu, Verainen ?. Kuollut noin 1731 Lemu, Maskulainen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008098
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1008784
Lapsia:
Anders Jacobsson. Syntynyt 1699 Lemu, Verainen ?.
Avioliitto 2. 1731-11-01 Lemu Johan Matsson. Syntynyt Nousiainen, Kaisela Hunkeri ?.
Eiköhän tämä nyt selvennä kuvaa koko lailla. Mitä tulee Parattulan lautamiehen tyttären, Marja Erkintyttären (1648 - 1718) avioihin ja esivanhempiinkin (joista näyttäisi päädyttävän friisiläisiin "alkuasukkaisiin" ja Olof Månsson Friisiin), saan kyllä kiittää tiedoistani Taivassalo-Kustavin spesialistia, nimim. "jernmania".
PH

[tilivallu]

Vielä kysyn sitä, että mikä nyt todistaa että Jarl Gallenin mainitsema Margareta Henriksdotter Spåran aviomies Grels Simonsson olisi sama kuin meidän tutkimamme Anders Grelssonin isä, Vehmaan Lallisissa ensi kertaa näkyvä Grels Simonsson ?
Kaikkien Grelsin vanhempien lasten äiti todistettavasti oli nimeltään Karin Andersdotter (vrt käräjäjuttu äidinperinnöstä).
Toijolassa mainitaan vielä 1676 Grels Simonsson ja Maisa hustru.
Grelsin pojat mainitaan nimeltä Lallisissa 1685, eli heidän täytyy kaikkien olla syntynyt ennen tuota vuotta 1676. Henkikirjoissahan merkittiin tuohon aikaan kaikki 15 vuotta täyttäneet.
käsittääkseni tuo Toijolan Grels on eri henkilö.

timo v

[tilivallu]

Kuka oli Onnikmaassa sh Gertrud ?
Kun tutkii tuota Onnikmaan SAY-sivua,niin siellä on Grels Simonsson lb lapsineen vielä 1691, mutta vaimo Karinin kohdalla merkintää ei enää ole. Hän on siis kuollut 1691, ja Grels nai Paavaisten leskiemännän ja on Paavaisissa 1693.
Seuraavana vuonna mainitaan Jacob lb, Maisa hu, Grelsin vävypoika ?
Tämän jälkeen 1693 Anders lb ja Gertrud hu.
voisi olettaa että kyseessä on Grelsin poika Anders ja sh Gertrud.
Taivassalon haudatut 1693:
26.3.1693 Ånnikma Anders hustru.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5363868

eli siis Anders Grelsson olisi ollut kahdesti naimisissa, ja kun 1693 vaimo Getrud kuolee, Anders pääsee Vitikaisten isännäksi naimalla leskiemäntä Margareta Johansdotterin.

timo v

[Pekka Hiltunen]

Kuka oli Onnikmaassa sh Gertrud ?
Kun tutkii tuota Onnikmaan SAY-sivua,niin siellä on Grels Simonsson lb lapsineen vielä 1691, mutta vaimo Karinin kohdalla merkintää ei enää ole. Hän on siis kuollut 1691, ja Grels nai Paavaisten leskiemännän ja on Paavaisissa 1693.
Seuraavana vuonna mainitaan Jacob lb, Maisa hu, Grelsin vävypoika ?
Tämän jälkeen 1693 Anders lb ja Gertrud hu.
voisi olettaa että kyseessä on Grelsin poika Anders ja sh Gertrud.
Taivassalon haudatut 1693:
26.3.1693 Ånnikma Anders hustru.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5363868

eli siis Anders Grelsson olisi ollut kahdesti naimisissa, ja kun 1693 vaimo Getrud kuolee, Anders pääsee Vitikaisten isännäksi naimalla leskiemäntä Margareta Johansdotterin.

timo v
Anders Grelsson on epäilemättä ollut jo aikamies ottaessaan 1694 Isak Bertilssonin lesken Margareta Johanintyttären (Hollo [?]) vaimokseen, kun mainittu Margaretakin kuoli jo 1708, ennen ryssän maihinnousua lounaisimpaan manner-Suomeen, ja jota kuinkin 2. miehensä ikäisenä. Olisi yllättävää - Andersin myöhemmät vaiheet tuntien - jos hän olisi ollut ensikertaa kirkkoreissulla lesken naidessaan.
PH

[Pekka Hiltunen]

Vielä kysyn sitä, että mikä nyt todistaa että Jarl Gallenin mainitsema Margareta Henriksdotter Spåran aviomies Grels Simonsson olisi sama kuin meidän tutkimamme Anders Grelssonin isä, Vehmaan Lallisissa ensi kertaa näkyvä Grels Simonsson ?
Kaikkien Grelsin vanhempien lasten äiti todistettavasti oli nimeltään Karin Andersdotter (vrt käräjäjuttu äidinperinnöstä).
Toijolassa mainitaan vielä 1676 Grels Simonsson ja Maisa hustru.
Grelsin pojat mainitaan nimeltä Lallisissa 1685, eli heidän täytyy kaikkien olla syntynyt ennen tuota vuotta 1676. Henkikirjoissahan merkittiin tuohon aikaan kaikki 15 vuotta täyttäneet.
käsittääkseni tuo Toijolan Grels on eri henkilö.

timo v
En kyllä paljoakaan ymmärrä näistä perimysjärjestyksistä - ja vielä vähemmän sukututkimuksesta - mutta sittenkin haluan maallikkona tuoda esille semmoisenkin mahdollisuuden, että Margareta Henrikintyttären jälkeen hänen kuolinpesänsä jaettiin asianmukaisesti ilman, että sitä olisivat jälkipolvet päässeet enää kronkkimaan, kun kerta oli sinetit pahvissa. Asetankin Timon kysymyksen peräti päälaelleen: mikä todistaa, ettei niin olisi ollut? Pelkkä uskoko Jarl Gallenin edelytysten kuviteltuun rajattomuuteen?

Kun puhutaan "kaikista vanhemmista lapsista", on e.m. "pahvi" kaiketikin ollut a.o. tuomarin näköpiirissä eli mainitun virkamiehen nimenomaisen klyyvarin alla tarkoin tarkasteltavana, minkä perusteella onkin keskitytty vain ajankohtaiseen perimyspulmaan - riippumattomasti myöhempien polvien sukututkijoitten edesottamuksista. Myös "lapsi"-sanaa on käsiteltävä ajanmukaisessa kontekstissa: kyseessä olivat perinnöstä joillain tavoin riippuvaiset henkilöt, joko alaikäiset tai täysikäiset lapset. Ei ole uskottavaa, etteikö Olaus Jacobi olisi osannut siirtää hiukan varoja myös jälkipolviensa hengenpitimiksi.

Jarl Gallenin tuntemaa Grels Simonssonia Margareta Henriksdotter Spåran vaimona ei mitenkään voida suhteuttaa siihen henkilöön, jonka nyt tunnemme Grels Simonssonina: tutkijan aikana ei ollut internettiä, vaan maakirjat, kirkonkirjat ja tuomiokirjat olisi täytynyt lähes yhden miehen voimin - ja tietenkin ilman muita harrastuksia - tulla käydä kaikki läpi jokseenkin siihen määrään, mitä nykyään tiedetään niistä Grels Simonssoneista, jotka ovat naineet k.o. vähäväkisessä saadyssä varsin tarkoin rajatulla alueella ja mitä ilmeisimmin sukulaisverkostossa.
PH

[tilivallu]

Olen edelleen sitä mieltä, että kysessä on 2 eri Grels Simonssonia.
Viittaan vielä edellä lausumaani siitä, että "meidän" Grels Simonssonin kaikki pojat mainitaan Vehmaan Lallisissa jo 1684. Kun henkikirjoihin, joihin say:n tiedot perustuvat, merkittiin vuodesta 1655 kaikki 15-63 vuotiaat, voidaan tästä päätellä, että Grelsin kaikki pojat ovat syntyneet ennen vuotta 1670.

Edellä olevassa käräjäjutussa, 7-9.2.1698 Jacob Erichsson perää vaimonsa Maria Grelsdotterin puolesta, johon juttuun yhtyivät myös muut kanssaperilliset, Anders Grelsson ja Simon Grelsson, osuutta Marian äidinperintöön, kuolleen äitinsä Karin Andedrsdotterin jälkeen, joka perintö oli näiden veljen Israel Grelssonin hallussa.

Koska siis Grelsin lasten äiti oli nimeltään Karin Andersdotter, ja lapset ovat syntyneet jo ennen vuotta 1670, ja koska vaimo Karin oli elossa vuoteen 1690,ei Lemun Toijolassa vuodesta 1657 vuoteen 1676 vaimonsa Maisan ja lastensa Henrikin ja Sophian kanssa oleva Grels Simonsson mitenkään voi olla sama henkilö.

Kyseessä on vain sattumalta saman niminen henkilö.

Jarl Gallenhan mainitsee tuossa teoksessaan pelkästään Spåra-suvun henkilöistä, siinä ei mitenkään liitetä ketään myöhempään Kallela-sukuun.

timo v

[Pekka Hiltunen]

Kyseessä on vain sattumalta saman niminen henkilö.
Kyllähän minullakin alunperin olivat nämä jälkeläiset oikeista äideistään, mitä omiin sukuihini tulee, vaikka Margareta Henrikintytär Spåran (Silfverspåre) p:so Grels Simonsson olikin kirjattuna kaimansa kuosiin. Vaikka ajateltaisiin niinkin, että pakollinen henkikirjaan vienti tuli voimaan reduktion yhteydessä, ja että joissain tapauksissa siihen on voitu kirjata nuorempiakin lapsia, ei ole järkevää eli säätyyn sopivaa yhdistää aatelistosta lähtenyttä Margaretaa rälssilampuodin vaimoksi. Margareta on perheineen voinut asua esim. Turussa (ja ehkä kuollakin siellä maalaisvälskäriä pätevämmän puoskarin käsiin).

Kaksi Grels Simonssonia on siis ollut asialla hiukan samoissakin yhteyksissä, mikä sinänsä on havaintona tärkeä ja opettavainenkin - ja löytyipä Anders Grelssonillekin ehdokas ensiaviokseen.

Kiitokset Timo Valluselle vielä painavasta präntistään!
PH