Loppuvuoden avioliitot

[JaMaHa]

Hei!

Tässä omia tallenustöitä tehdessä olen ihmetellyt sitä, että miksi 1700- luvulla ja 1800- luvulla avioliitot on solmittu enimmäkseen loppuvuodesta? Suosituin kuukausi oli joulukuu.

Aluksi ajattelin sen olevan paikkakuntakohtaista. Omat tutkimuskohteeni ovat pyörineet viime aikoina Jääsken nurkilla ja siellä ovat esisukulaiseni menneet naimisiin enimmäkseen joulukuussa.

Mieheni tutkii taas länsirannikkoa ja hän sanoi myös, että on kinnittänyt samaan asiaan huomiota. Myös hänen esisukunsa suosituin avioliittokuukausi on joulukuu.

Onko tälle olemassa jotain selitystä, miksi loppuvuosi on ollut avioliiton solmimiselle suotuisinta aikaa, vai onko kaikki ollut vain sattumaa?

Terv. Jaana :confused:

[papelo]

Hei!

Pentti Virrankosken teoksessa Kokkolan pitäjän yläosan historiassa on käsitelty aihetta sivulla 636. Alueella on Ruotsin vallan lopulle saakka ehdottomasti suosituin aika ollut myöhäissyksy: loka- ja marraskuu. Puolet avioliitoista on solmittu tällöin. Syksyllä on ollut enemmän varoja häiden järjestämiseen.
Hän vielä korostaa, että alueella sallittun yökulun ansiosta syksyyn mennessä on pareja muodostunut paljon. Jossain kohtaa kirjaa muistaakseni mainitaan, että nuorten on annettu mennä kesäisin vapaammin ja syksyn tullen vanhempien otteet tiukentuneet ja nuoret ovat tavanneet harvemmin. Tarkoituksena on ollut saattaa pareja yhteen, sillä alueella on kirjan mukaan ollut häpeäksi, jos ei ole 18-20 vuotiaana avioitunut.
1800-luvun alkupuoliskolla on kirjan mukaan myös juhannus erottunut häiden pitoaikana.

[Kaarlenpoika]

Näin täällä Länsiturunmaalla....n. 95.000 nimi:

[JaskaS]

Sama suuntaus näkyvissä, mukana pääasiassa Salon sekä Pietarsaaren seutua, 13338 avioliittoa.

:) Jaska

[Sakara]

Olisiko verotukselliset syyt...
aikoinaan oli puolisoilla yhteisverotus --- olisiko muinaisilla lailla ollut sitten edut suuremmat kuin haitat -- verotuksen progressio.
Sitten myöhemmin selkeitä etuja -- kun vuoden lopun tilanne "ratkaisi" monta asiaa miten verotuksessa kohdellaan.

[eeva häkkinen]

Täällä Etelä-Savossa joulukuisten avioliittojen määrä oli yleensä jopa puolet
koko vuoden avioituneista, joten tilastoanalyysia ei tarvita, jo näillä tiedoin ovat lukumäärät tilastollisesti erittäin merkitseviä. Syitä ovat esim. monet paikallis- tai maakuntahistoriat arvioineet. Verotuksen kanssa sillä tuskin oli tekemistä, verottaja ei juurikaan ottanut avioitumiseen kantaa. Suuri lapsilauma saattoi tosin säästää henkiveron maksulta. 1800-luvun toisella puoliskolla alkoi joulukuun valtakausi murentua ja keskikesä, joka aiemmin oli hiljaisin naimakuukausi, saavutti suosiota.

Näissä hienoissa graafisissa tulosteissa minua hämmästyttivät marraskuun luvut, täällä oli marraskuu varsin hiljainen kuukausi. Toinen itseäni ihmetyttävä asia on se, että adventtipyhien lisäksi pareja vihittiin myös jouluaattona ja jopa joulupäivänä ihan yleisesti.

[M.Sjostrom]

1) talonpoikaisessa kulttuurissa syksyllä oli selvinneenä, mikä on ollut minkäkin perheen tulot, ja 'onko varaa mennä naimisiin'

2) morsiamet, jotka olivat piikoina, pääsivät loppusyksystä irti piianpestistään - sitä ennen ei juurikään naitu (eikä kihlattukaan), kun oli vielä sidottuna työpaikkaansa
Kuukauden päivät siitä pestin päättymisestä sitten vielä niitä häiden järjestelyä, ja kapioiden viimeistelyä, ja kuulutusten laillinen aika (useamman viikon sekin vei)

3) kun oli niin pimeää että muuta työtä ei enää sillä tavoin tehty, oli sopiva aika sukulaisille tulla juhliin

4) joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä oli sitten niitä kaikkein tyypillisimpiä vihkimispäiviä. sunnuntaina kirkossa vihkimiset (alempi väki), tiistaina vihkimiset morsiamen kodissa (talollisluokka). Se vaa oli muodostunu tavaks... :)
Kun se oli kuitenkin vuoden sopivin aika pitää ne juhlat, vähän niin kuin joulun jatkoksi

[Heikki Koskela]

Hei!

Tässä omia tallenustöitä tehdessä olen ihmetellyt sitä, että miksi 1700- luvulla ja 1800- luvulla avioliitot on solmittu enimmäkseen loppuvuodesta? Suosituin kuukausi oli joulukuu.

Aluksi ajattelin sen olevan paikkakuntakohtaista. Omat tutkimuskohteeni ovat pyörineet viime aikoina Jääsken nurkilla ja siellä ovat esisukulaiseni menneet naimisiin enimmäkseen joulukuussa.

Mieheni tutkii taas länsirannikkoa ja hän sanoi myös, että on kinnittänyt samaan asiaan huomiota. Myös hänen esisukunsa suosituin avioliittokuukausi on joulukuu.

Onko tälle olemassa jotain selitystä, miksi loppuvuosi on ollut avioliiton solmimiselle suotuisinta aikaa, vai onko kaikki ollut vain sattumaa?

Terv. Jaana :confused:

Ajattelin taannoin samaa naimaintoa ja sen keskittymistä loppuvuodelle. On hyvää tietää, että se näköjään onkin aivan yleistä. Virrankosken tutkimuksesta minulla ei ollut tietoa parikymmentä vuotta sitten. Itse tein melko suppean johtopäätöksen tässä asiassa ja ajattelin, että tuohon aikaan oli ykisnkertaisesti aikaa hääjärjestelyjen tekemiseen talossa. Talon kannalta päällekäyvät työt oli tehty ja työpaine helpottui.

[kkylakos]

Hei,

joulukuun piikki oli selvä myös omassa analyysissäni viime elokuussa http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/08/milloin-pidetn-ht.html . Yksi selittävä tekijä voi olla, että paikkakunnalla joulunpyhät ovat suosittuja hääpäiviä.

[admin]

Tein joskus aikaisemmin oman syntymäkunnan kohdalla pienen tilaston suoraan HisKin tiedoista koskien samaa asiaa. Kruunupyyssä ainakin tuntuu siltä että 1800 -luvulla tavat olisivat jonkinverran muuttuneet. 1700-luvulla 50% vihkimisistä tapahtuivat loka-joulukuussa kun taas 1800-luvulla ainoastaan n. 30% kesähäiden yleistyessä.

Hasse

[Make]

Vahvistanpa omalta osaltani myös loppuvuoden naimisiin menot. Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi kohteinani. Itsekseni joskus asiaa pohdiskelin ja tulin tykönäni yksimielisyyteen, että kaipa tuolloin sitten oli aikaa maatyöläisten naida.

[Raimo Laakso]

Samaan avioliittojen solmimiseen syksyllä liittyi myös asuipaikan eli talon vaihto ja yksi syy varmaankin oli tuo tässä aiemmin mainittu piian pestin ja myös renkien ja muidenkin palkollisten sopimusten päättyminen pyhäinmiesten päivän aikoihin. Siihen ehken oli syynä juuri määrättyjen työkiireiden loppuminen.

Raimo Laakso

[M.Sjostrom]

Jos ja kun joulun ja uudenvuoden välillä pidetyt häät olivat paikkakunnan tai sukuyhteisön 'normaali asia', voi myös ryhtyä ajattelemaan että kenties, muina ajankohtina solmituille avioliitoille sitten oli yleensä jokin erityinen syy, tai että yhteisössä saatettiin jopa pitää muina ajankohtina solmittuja avioliittoja 'hieman kyseenalaisina' - epäsäätyisyys tai epäsäädyllisyys tms

[admin]

Jos ja kun joulun ja uudenvuoden välillä pidetyt häät olivat paikkakunnan tai sukuyhteisön 'normaali asia', voi myös ryhtyä ajattelemaan että kenties, muina ajankohtina solmituille avioliitoille sitten oli yleensä jokin erityinen syy, tai että yhteisössä saatettiin jopa pitää muina ajankohtina solmittuja avioliittoja 'hieman kyseenalaisina' - epäsäätyisyys tai epäsäädyllisyys tms

Epäilen kyllä ettei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä - että esim. joulukuun häitä olisi ollut "sääntö" ja muut poikkeuksia. Omassa suvussa on paljon kertomuksia kylän useamman päivän kesähäistä - mutta en ole kuullut yhdestäkään kertomusta joulu- tai uudenvuodenhäistä...

Löysin sen vanhan tietokantani mihin olin kerännyt muutaman, minua kiinnosatavan seurakunnan datat. Ajoin näiden kuntien Hiskin mukaiset vihkimispäivämäärät kunneittain ja plottasin näistä pienet graafit. Tässä ei siis ole yhden sukututkimuksen, yhden suvun vihityt vaan yhden alueen vihityt HisKin mukaan. Graafit esitetään liitteessä.

Vihkimisiä oli 21.663 kpl joista 2.174 oli joulukuussa eli noin 10%. Näinollen ainakaan näissä seurakunnissa jouluhäät eivät ole olleet poikkeuksellisen tavallisia.

[66SM]

Minun mielestäni syy on aika yksinkertainen. Kun vihittin vuoden lopussa niin seuraavissa manttaalikirjoituksissa oli oikean talon verolla, eli sen minne työpanoskin meni. Talollisten kohdalla näkyy selkeimmin.

Joulunpyhinä muutenkin varauduttiin paremmilla ruuilla ja ihmisillä oli paremmat mahdollisuudet liikkua useiden pyhien vuoksi..

[M.Sjostrom]

Tällaisten paikkakuntien, joissa joulukuun häät eivät edes olleet kovin yleisiä, perusteella ei voi tehdä mitään tuollaisia johtopäätöksiä paikkakunnista tai yhteisöistä, joissa ne OLIVAT esim suurin frekvenssi.
Päätelmien tekoon sellaisista pitää tarkastella nimenomaan niitä itseään.
Siten Hassen 'epäilen että' jälkeinen väitelause on loogisesti pohjaa vailla.


Epäilen kyllä ettei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä - että esim. joulukuun häitä olisi ollut "sääntö" ja muut poikkeuksia. Omassa suvussa on paljon kertomuksia kylän useamman päivän kesähäistä - mutta en ole kuullut yhdestäkään kertomusta joulu- tai uudenvuodenhäistä...

Löysin sen vanhan tietokantani mihin olin kerännyt muutaman, minua kiinnosatavan seurakunnan datat. Ajoin näiden kuntien Hiskin mukaiset vihkimispäivämäärät kunneittain ja plottasin näistä pienet graafit. Tässä ei siis ole yhden sukututkimuksen, yhden suvun vihityt vaan yhden alueen vihityt HisKin mukaan. Graafit esitetään liitteessä.

Vihkimisiä oli 21.663 kpl joista 2.174 oli joulukuussa eli noin 10%. Näinollen ainakaan näissä seurakunnissa jouluhäät eivät ole olleet poikkeuksellisen tavallisia.

[66SM]

Jo paljon ennenkuin aloin tekemään sukututkimusta pääsin aika hyvin näiden menneiden aikojen talojen ajattelutapaan kiinni. Ratkaisut olivat paljon enemmän sidoksissa taloudellisiin tekijöihin kuin yleensä oletetaan. Jokainen ratkaisu on sidoksissa talouden, lakien ja suvun muodostamaan kolmiyhteyteen.

Kiinnitin jo kauan sitten huomiota siihen että tapaninpäivä oli aika yleinen hääpäivä talollisilla. Sitä ei varmasti olisi katsottu hyvällä silmällä jos tytär olisi maksattanut kotitalolla koko seuraavan vuoden veron, mutta työskennellyt uudessa talossa.


Sen olen oppinut että johtopäätöksien teko tilastojen pohjalla on erittäin epäluotettavaa, vaikka se tieteelliseltä vaikuttaisikin. Ellei analysoi jokaista yksittäistä tapausta, niin todennäköisesti menee arvio ns. pieleen. Esimerkkinä jos on kaksi tekijää jotka ovat ollet vaihtoehtoisesti syynä ja tehdään tilastollinen arvio, niin tulos on jotakin muuta kuin todelliset syyt. Osuu joko jonnekin näiden välimaastoon tai aivan muualle.

[JaMaHa]

Hei!

Lämpimät kiitokset kaikille mielenkiintoisista vastauksista. Näissä omissa esisukulaisissani ei ole kuin muutama henkilö, jotka on vihitty, kastettu tai haudattu joulunpyhinä tai uutena vuotena. Suosituin vihkiaika joulukuussa on ollut joulukuun alku tai puoliväli.

Onko esim. talvikuukausina, jolloin on voinut olla hankalat kulkuyhteydet, voitu järjestää vaikkapa viikon sisällä mahdollisimman monet häät, ristiäiset ja hautajaiset? Vai onko pappi ollut aina käytettävissä tarpeen mukaan?

Terv. Jaana

[66SM]

Minulla on erään turkulaisen papin kalenteri yhdeltä vuodelta, etsimättä sitä käsiin jostakin 1850 jälkeen. Hän on tarkasti merkinnyt jokaiselle päivälle mitä on tehnyt, missä ollut ja pitänyt tiliä menoista ja tuloista. Hänen nimeään en ole vielä kaivanut esiin eikä sitä kalenterissa näkynyt, mutta suvun papereiden mukana tullut. Arvioisin että n. viikon ennakolla sai papin, mutta ei välttämättä miksi päiväksi hyvänsä.

Ei talvi mitenkään huono aika ollut liikkua, mutta säät olivat mitä milloinkin. Kelirikon aikana hankalinta. Kyllä rekikyyti oli miellyttävintä ja nopeinta vaikka välillä saattoi olla pakkasta ja tuiskua. Melkoiset vällyt oli reessä. Venekyyti tietysti myös aika miellyttävää.

[Minna Einontytär]

Minä olen huomannut omissa selvityksissä, että kun pari on vihitty "joulunpyhinä" on seurauksena ollut toisinaan (ei aina) 'keskosia'. Joten ovatkohan nämä esisukulaiseni viettäneet reippaita Mikkelinpäiviä ja tuloksena on ollut ns. pakkovihkiminen....:oo:

[M.Sjostrom]

Minä olen huomannut omissa selvityksissä, että kun pari on vihitty "joulunpyhinä" on seurauksena ollut toisinaan (ei aina) 'keskosia'. Joten ovatkohan nämä esisukulaiseni viettäneet reippaita Mikkelinpäiviä ja tuloksena on ollut ns. pakkovihkiminen....:oo:

se kauniimpi selitys on, että he kihlautuivat syksyllä ja ryhtyivät hakemaan kuulutuksia, ja etenivät normaalia tahtia noihin suunnitelmallisiin joulunpyhä-häihin - mutta, koska kihlaus oli lähes yhtä pätevä kuin vihkiminen, niin perheensä sallivat heidän jo kihlauksesta lähtien aloittaa sen yhteiselämän.

Olisin enemmän 'huolestunut' pakkovihkimisestä, jos sen ajankohta ei olisi ollut tuo noin tavanomainen joulukuu, vaan ihan muu ajankohta vuodesta. Sellaisessa tapauksessa nimittäin olisi paremmin indikaatioita siitä, että kyseessä oli 'pakko', kun ei edes voitu odottaa tuota niin normaalia hääajankohtaa eli joulukuuta.

[Antti Järvenpää]

Askiasta innostuneena katsoin Jämsän vihityt ja tuossa alla on kuva.

Kuvaa katsellessani tulee mieleen, että tämä loppuvuoden vihittyjen määrän nousu ilmeisesti korreloi tilattomien määrään. Ajattelen näin siksi, että tuo loppuvuoden painostus kasvaa 1900 lähetessä.

[66SM]

On kai heti tunnustettava että kovin vähän on materiaalia 1800 luvulta. Pääosin 1700 luvulta ja sen verran mitä löytyy 1600 luvulta.