PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Grinden ja Rymättylän Poikon suku Paimiossa


Pekka Hiltunen
02.03.09, 20:38
Paimion historia, 1773; Erik v. Hertzen, Paimion historia vuoteen 1721, s. 198, Penimäki
"Tämän vanhan rälssitilan omistajaksi mainittiin v. 1560 Simo Henrikinpoika, Rymättylän Poikon herra, ja v. 1565 hänen poikansa Martti Simonpoika. Sitten talo lienee siirtynyt jonkun papin haltuun, sillä v. 1571 sen omistajaksi mainittiin herra Johannes Grinden ja v. 1589 Hannu Johanneksenpoika tai Johannes Grinden.
Vuonna 1603 mainittiin omistajaksi Kemiön Fröjdbölen herra, vänrikki Eerik Martinpoika, ja v. 1615 hänen poikansa, Martti Stiernkors jonka oikeudet kuningas Kustaa II Adolf vahvisti v. 1614. Vuodesta 1629 Penimäki oli panttina Sauvon Tapilan valtijattarilla, Brita de la Gardiella ja Katarina Oxenstiernalla, mutta vuonna 1653 Fröjdbölen herra, ratsumestari Eerik Martinpoika Ulf, lunasti takaisin Penimäen talon, joka oli kuulunut hänen vaimonsa esi-isille. Yksi näistä esi-isistä, Sven Henrikinpoika, oli ostanut Penimäen vuonna 1460 jalosukuiselta Pärttyli Pärttylinpojalta."
Kts. Tapio Vähäkangas: http://www.genealogia.fi/genos/64/64_42.htm#36
SAY 1540- : http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135322
SAY 1560- : http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1140961
Penimäessä näyttää siis olevan isäntänä Simon Nilsson ja lampuotina Simon Henriksson. Herra Jöns Grindeus ilmaantuu taloon 1571. 1589 mainitaan Hans Johannis el. Hr Jöns Grindeus,
SAY 1580-: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142863
Malin Knutintytär Kappen 2. avioliitosta näyttäisi siis olleen ainakin poika Hans.
Narvan linnanpäällikkö Mårten Eriksson Stjernan (Stiernkors) anopin, siis kirkkoherra Petrus Johanniksen vaimon Karin Eliaantytär Espingin, isän vanhemmat näyttäisivät olleen Poikon herra Simon Nilsson ja Margareta (Malin) Knutintytär Kappe.
PH

Pekka Hiltunen
03.03.09, 14:22
Paimion Penimäen Simon Nilsson näyttäisi jatkaneen maallista vaellustaan aina Erik Mårteninpoikaan (till Böle = Fröjdböle) asti vuoteen 1603. Kukahan oli kyseessä?

Erik Mårteninpojan appihan oli Rymättylän Viljaisten Per Fleming, ja anoppi Margareta Torstenintytär Ram.

Erikin miniän, Anna Petriin isän, Paraisten kirkkoherra Petrus Johanneksenpojan isäksi on joissain nettitauluissa kirjattu "Johannes Thomae de Hanias". Onkohan lähde osunut jonkun silmään? Nimi saattaisi ehkä viitata Kreetan Hanian kaupunkiin?

Herra Petruksen anopin, Agneta Klemetintytär Espingin äidin, Kirsti Tavastin vanhemmissa onkin sitten vähän enemmän pohdittavaa: Måns Henrikinpoika Tavast (Johanna Bengtintyttären [Djäkn] poika), ja Birgitta Jepentyttären (Kurki) tytär Karin Henrikintytär Tavast eivät kai ole voineet olla samasta isästä, Henrik Tavastista lähtöisin. Ehkäpä Maunu Tavastilla oli muitakin "veljenpoikia" tai "sisarentyttäriä", joskin kaulaansa on kai piispankin lähiomainen saanut varoa siinäkin tapauksessa.
PH

Pekka Hiltunen
05.03.09, 23:56
P.S. Toini Erkola toimitti Paimion historian vasta v. 1973 eikä vielä 1773. Näppivirhe siis.
PH