Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Viitasaari Cunelius
http://www.vilppula.com/people/p000001d.htm#I97878
Tuolla näkyy minulle aivan uusi väite: herra Pentillä olisi ollut tytär Anna, jolla puolisona Paulus Laurentii Jemsonius.
Tietäisikö joku, minkä lähteiden mukaan näin olisi? Viitasaaren henkikirjat eivät näytä B Cuneliukselle tytär Annaa, ja herra Pauluksen vaimon nimenä näkyy pelkkä Anna.
_________
/_ TerhiA _\
Seppo Niinioja
13.03.09, 13:40
http://www.vilppula.com/people/p000001d.htm#I97878
Tuolla näkyy minulle aivan uusi väite: herra Pentillä olisi ollut tytär Anna, jolla puolisona Paulus Laurentii Jemsonius.
Tietäisikö joku, minkä lähteiden mukaan näin olisi? Viitasaaren henkikirjat eivät näytä B Cuneliukselle tytär Annaa, ja herra Pauluksen vaimon nimenä näkyy pelkkä Anna.
_________
/_ TerhiA _\
Enpä osaa tähän hätään muuta sanoa kuin että näkyy olevan Unregistered Version :confused::confused:
Seppo N.
SAY kertoo Herra Paulille ensimmäiseksi vaimoksi Karinin, Anna tulee kuvioihin v. 1679. Tuolloin ehkä Herra Bengtilläkin oli jo naimaikäisiä tyttäriä.
Onko Sinulla muuten tarkempia varmistettuja tietoja tästä Herra Paulista? Missä hän oli vuodet 1682-1691 (ei ollut seurakunnan virassa ja tilaa hoiti lampuoti)? Oliko hän mahdollisesti Viitasaaren pappien yhteys Rautalammille? Herra Bengtin poikahan meni isännäksi Rautalammin Maukolaan.
http://www.vilppula.com/people/p000001d.htm#I97878
Tuolla näkyy minulle aivan uusi väite: herra Pentillä olisi ollut tytär Anna, jolla puolisona Paulus Laurentii Jemsonius.
Tietäisikö joku, minkä lähteiden mukaan näin olisi? Viitasaaren henkikirjat eivät näytä B Cuneliukselle tytär Annaa, ja herra Pauluksen vaimon nimenä näkyy pelkkä Anna.
_________
/_ TerhiA _\
Jämsän kirkkoherrana toimi 1666-74 Laurentius Pauli Jemsonius (Jempsonius). Suur-Jämsän historia II:250-251. Paulus Laurentii Jemsonius sopii pojaksi.
TV
Seppo Niinioja
15.04.09, 15:26
Jämsän kirkkoherrana toimi 1666-74 Laurentius Pauli Jemsonius (Jempsonius). Suur-Jämsän historia II:250-251. Paulus Laurentii Jemsonius sopii pojaksi.
TV
HY:n Ylioppilasmatrikkelissa on sama tieto: Paul Swanstrup, myöhemmin Jempsonius Paulus Laurentii, Jämsensis 2109 (http://suku.genealogia.fi/henkilo.php?id=2109) . Vht: Jämsän kirkkoherra Lars Jemsonius (Laurentius Pauli, † 1674) ja Elisabet Larsdotter Reuter tämän 2. avioliitossa. Linkki: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2109 . Matrikkelin mukaan Paulus Laurenti Jempsoniuksen vaimo oli Margareta Arvidsdotter Rothovius († 1742).
Seppo Niinioja
Bodniemi37
15.04.09, 16:27
1693 menehtynyt Viitasaaren kappalainen (1664-82), myöhemmin kirkkoherra (1691-93) Paulus Laurentii Paulinus (Rautalampensis) mainitaan ylioppilasmatrikkelin verkkoversiossa Paulus Laurentii Copiuksen (Viburgo-Carelius) tietojen yhteydessä:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=259
Henkilötiedot
21.4.1642 Paul Copius Paulus Laurentii, Viburgo-Carelius 259. Kotoisin Karjalasta. Ylioppilas Turussa 21.4.1642 Copius Paul Laur:ii Vib-Carel _ 12. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1642. d. 21. Apr. Paulus Laurentii Copius. Carelius. Vihitty papiksi (1644).
/ Muuan Paulus Laurentii Paulinus (Rautalampensis, † 1693) oli Viitasaaren kappalainen 1664–82 ja kirkkoherra 1691–93. /
------------------
Paulus Laurentii Swanstrup, myöhemmin Jempsonius, jolla saattoi olla myös Karl Gustaf Slöör -niminen vävy (pso ehkä jo noin 1728 Margareta Jemsonia), oli ylioppilasmatrikkelin mukaan Hirvensalmen kappalainen 1690 lähtien ja Laukaan kirkkoherra 1696-1712, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2109.
Käsittääkseni Hirvensalmen ja Laukaan pappi Paulus Laurentii Jemsonius on Jämsän papin Laurentius Pauli Jemsoniuksen poika ja eri henkilö kuin Viitasaarella vaikuttanut Paul "Laurentii" Paulinus. Jämsän pappi oli ylioppilasmatrikkelin mukaan Rautalammin kirkkoherran ja Rautalammin Maukolan isännän Paulus Matthiaen poika. Oliko Viitasaaren pappi sitten myös hänen toinen poika? Silloin tuossa patronyymissä täytyisi olla virhe. Rautalammiltahan hän näyttäisi olevan kotoisin ja tuolta Hämeen perukoilta tuskin kovin monesta perheestä lähdettiin opintielle noina aikoina. Toinen mieleen tuleva perhe olisi Rautalammin 1. kirkkoherran Jenzen-Jäntin suku, jossa sitten olisi myös Lauri-nimisiä isäehdokkaita.
Täytyy korjailla tuota aloitusviestiäni. Olen kirjoittanut siihen epähuomiossa "Paulus Laurentii", kun tuossa kummastelemassani vilppula.comin tiedostossa Anna Kuneliuksen puolisoksi on laitettu "Paulus Laurentius Jemsonius", mikä sinänsä on aika outoa.
Kysymykseni ei ollenkaan kuitenkaan koskenut tätä herra Paulusta, vaan sitä, missä mahtaisi olla se lähde, jonka mukaan herra Pauluksen vaimo olisi ollut nimenomaan herra Pentin tytär. Herra Pentti on kahta kautta isäni juuristossa, joten kaikki hänen mahdolliset lapsensa kiinnostaisivat.
Mantalslängdeissä herra Paulus näkyy useimmiten vain tittelillään & etunimellään ja vasta elämänsä loppuaikoina nimenä näkyy Paulus Paulinus. Kaksi erinimistä vaimoa hänellä näkyi - tai sitten kyseessä oli vaimo, jolla oli nämä kaksi etunimeä ja välillä kirjattiin toinen, välillä toinen. Tällaista tapahtui sukututkijan harmiksi silloin tällöin.
Paulus Laurentii Jemsoniuksen vaimo todellakin oli Margareta Rothovia, ja Viitasaaren herra Paulus mahdollisesti oli Paulus Mathiaen pka eli siis Paulus Paulii -> Paulus Paulinus. Jemsonius-nimisenä hän ei näkynyt.
Ja näissä menee kyllä helposti ihan sekaisin!
_________
/_ TerhiA _\
Missä hän oli vuodet 1682-1691 (ei ollut seurakunnan virassa ja tilaa hoiti lampuoti)?
Kyllä hän on näkyvillä vuosien 1682, 1684, 1691 ja 1693 längdeissä ja vmo Annakin mainittuna muutoin paitsi ei enää v1693.
Vaimo Karinista näin maininnat vuosina 1662, 1665 ja 1670. Vuonna 1664 oli vain herra Paulus "med sitt folck" (4 prs).
Hämärä muistikuva, että minulla on mainintoja herra Pauluksesta jo aiemmin. Jospa ne Suur-Rautalammin henkikirjamapistani saisin metsästetyksi.
_________
/_ TerhiA _\
Bodniemi37
15.04.09, 18:40
..... Viitasaaren herra Paulus mahdollisesti oli Paulus Mathiaen pka eli siis Paulus Paulii -> Paulus Paulinus. Jemsonius-nimisenä hän ei näkynyt.
Kirkkoherra Paul Maukosen Paul-poikakin on päätynyt ylioppilasmatrikkeliin, mutta hänen uratietonsa sieltä kyllä näyttävät puuttuvan:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=864
Henkilötiedot
4.4.1652 Paul Paulus Pauli, Rautalammensis 864. Vht: Rautalammin kirkkoherra Paul Maukonen (Paulus Matthiæ, † ~1649) ja Kirstin Larsdotter. Ylioppilas Turussa 4.4.1652. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1651] 4. April. Paulus Pauli. Rautalammensis.
Veli: Matias (Matthias Pauli) 82 (yo 1640).
Viittauksia: HYK ms., Viip. osak. matr. I #19. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 53 (XII); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 3.
Terhillä olikin niin vakuuttavat näytöt, että ikuinen skeptikkokin alkaa tulla samaan tulokseen. Voisitko toimittaa lähdeviitteesi myös tuonne yliopiilasmatrikkeliin, niin yksi sukututkijoiden ilmeisesti virheellinen lähde korjaantuisi? Siellä on palautelomake, joka toimitetaan matrikkelin toimittajalle. Tuo "Laurentii" patronyymi on kyllä hyvin vanhaa perua sekin, sillä se seiintyy jo v. 1800 kirjoitetussa Viitasaaren saurakunnan historiikissa, olisiko tuon kirjoittajan virhe (http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=finlhist/1&page=0680).
Minulle Kunelius on koulukaveri, mutta Rautalammin Paul-kirkkoherra on kyllä esi-isiäni. Jos Sinulla on Viitasaaren henkikirjat käden ulottuvillasi, niin voisitko katsoa Herra Paulin perhettä vielä vuoden 1694 jälkeenkin. Asutuksen yleisluettelossa nimittäin Herra Paulin leski omistaa hänen tilaansa (Jurvansalon Pietilä) vielä vuoteen 1698 asti. Ja lesken nimi on v. 1698 Liisa. Seuraava omistaja on sitten Herra Israel Cunelius Liisa vaimoineen. Milloin I. Cunelius meni Liisansa kanssa naimisiin?
Tuo "Laurentii" patronyymi on kyllä hyvin vanhaa perua sekin, sillä se seiintyy jo v. 1800 kirjoitetussa Viitasaaren saurakunnan historiikissa, olisiko tuon kirjoittajan virhe (http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=finlhist/1&page=0680).
Herttinen sentään, kuten edesmennyt jämijärveläissyntyinen anoppini tapasi sanoa - tuossahan on herra Pentilläkin ihan väärä patronyymi!
_________
/_ TerhiA _\
Jos Sinulla on Viitasaaren henkikirjat käden ulottuvillasi, niin voisitko katsoa Herra Paulin perhettä vielä vuoden 1694 jälkeenkin. Asutuksen yleisluettelossa nimittäin Herra Paulin leski omistaa hänen tilaansa (Jurvansalon Pietilä) vielä vuoteen 1698 asti. Ja lesken nimi on v. 1698 Liisa. Seuraava omistaja on sitten Herra Israel Cunelius Liisa vaimoineen. Milloin I. Cunelius meni Liisansa kanssa naimisiin?
En näe herra Pauluksesta henkikirjoissa mitään mainintaa enää v1694 enkä sen jälkeen. En näe myöskään leskestä tai lapsista mitään mainintaa.
Lukkari Anders Cahelinin pso Beata Pålsdr on käsittääkseni herra Pauluksen tytär, mutta en henkikirjoissa ole herra Pauluksen yhteydessä nähnyt kertaakaan tyttäriä/poikia.
Israel Benedicti Cuneliuksella näkyy vaimo Liskin/Lisa vsta 1691, ja v1711 längdissä hänet on ylivedetty ja huomautuksena "Lisa död". Ilmeisesti siis kuollut v1710. Patronyymiä ei Lisalla näkynyt, enkä sitä tiedä.
Israelhan avioitui sitten uudemman kerran v1712.
Kiitos Terhi vaivannäöstäsi!
Näillä täydennyksillä hain sitä, että ehtikö herra Paul vielä viimeisenä elinvuotenaan naimaan jonkun Cuneliusten lähipiiriin kuuluvan henkilön. Kerroithan aikaisemmin, että Anna-rouvaa ei enää näkynyt viimeisissä herra Paulusta koskevissa merkinnöissä. Silti tuolla asutuksen yleisluettelossa kummittelee tuo Pauluksen leski ja vielä Liisa-nimisenä. Tuli vielä mieleen, että herra Bengtilläkinhän oli Liisa-vaimo. Tiedätkö, jäikö hän miehensä jälkeen?
Näillä täydennyksillä hain sitä, että ehtikö herra Paul vielä viimeisenä elinvuotenaan naimaan jonkun Cuneliusten lähipiiriin kuuluvan henkilön. Kerroithan aikaisemmin, että Anna-rouvaa ei enää näkynyt viimeisissä herra Paulusta koskevissa merkinnöissä. Silti tuolla asutuksen yleisluettelossa kummittelee tuo Pauluksen leski ja vielä Liisa-nimisenä. Tuli vielä mieleen, että herra Bengtilläkinhän oli Liisa-vaimo. Tiedätkö, jäikö hän miehensä jälkeen?
Herra Pentin pso 1:o oli Lisa ja pso 2:o oli Maria. Kummankaan patronyymiä ei Viitasaaren längdeissä ollut näkyvillä.
En oikein ymmärrä mainintaasi herra Pauluksen Liisa-leskestä SAY:ssä, en itse ole tällaista huomannut.
En oikein ymmärrä mainintaasi herra Pauluksen Liisa-leskestä SAY:ssä, en itse ole tällaista huomannut.
No minun silmäni kyllä olevat vähän sellaista näkevinään tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299226&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (alempi tila)
Tuossa on ensiksi minun nähdäkseni Hr Påhls Encka, joka sitten muuttuu Lijsa E_a:ksi. Mutta ehkä Liisa-leskellä sitten tarkoitetaan jotakin muuta henkilöä. Tilalla näkyy kyllä asuneen muuan Johan Hendersson perheineen herra Pauluksen jälkeen. Hänenkin vaimonsa näkyy olevan Liisa. Olettaisin heidän kuitenkin olleen vuokralaisia, koska heitä ei ole mainittu tuossa ensimmäisellä rivillä, mutta merkintöjä puttuu välivuosilta.
No minun silmäni kyllä olevat vähän sellaista näkevinään tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299226&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (alempi tila)
Tuossa on ensiksi minun nähdäkseni Hr Påhls Encka, joka sitten muuttuu Lijsa E_a:ksi. Mutta ehkä Liisa-leskellä sitten tarkoitetaan jotakin muuta henkilöä. Tilalla näkyy kyllä asuneen muuan Johan Hendersson perheineen herra Pauluksen jälkeen. Hänenkin vaimonsa näkyy olevan Liisa. Olettaisin heidän kuitenkin olleen vuokralaisia, koska heitä ei ole mainittu tuossa ensimmäisellä rivillä, mutta merkintöjä puttuu välivuosilta.
Meidän sukuhutkijoiden harmiksihan läänintilifilmeissä on useita vuosikausien katkoksia ja tietenkin aina juuri sellaisilta vuosilta, joita tarvitsisi ratkaistakseen tiettyjä ongelmakohtia. Suur-Rautalammillahan näitä katkoksia on esim. juuri tuossa ennen v1691 ja sitten 1695-1705.
En tiedä, onko niiltä vuosilta sitten olemassa filmaamattomia längdejä.
Tuo SAY:sta näyttämäsi Jurvansalon kolmas talo (myöh. Pietilä), näkyy läänintilien mantalslängdeissä näin:
- v1691 Johan Henriksson, h Lisa, dg Grels, mor Maria, h Gertrud
- v1693 ja 1694 Johan Henriksson, h Lisa, mor Maria, dg Matts
- v1706 talossa näkyykin sitten sac. Israel Cunelius.
En oikein tiedä, mistä nuo SAY:ssa näkyvät talojen eräänlaiset otsikot on aina otettu, kun ne usein näyttävät jotakuta ajallisesti hyvinkin kaukaista isäntää.
Kai olet sieltä SAY:sta löytänyt, missä herra Paulus näkyy vuosina 1691 ja 1693.
Kai olet sieltä SAY:sta löytänyt, missä herra Paulus näkyy vuosina 1691 ja 1693.
Myönnän olevani poropeukalo ja aloittelija näissä asioissa. Minulla on kyllä pitkiä katkoja herra Pauluksen olinpaikoissa. Minusta hän viimeksi asuu Jurvansalossa SAY:n perusteella v. 1681, sen jälkeen siellä on joko hänen väkeään tai hänen nimensä on vain tuolla otsikossa. Pappilassa (Haapaniemellä) hän on v. 1682, sen jälkeen SAY:ssä pappila onkin tyhjänä vuoteen 1707 asti. Muita kyliä en ole tutkinut. En tiedä oliko hänellä mahdollisesti toinenkin tila. Missä hän niiden henkikirjojen mukaa asui tuon välin? Hiskissä seurakunnan pappisluettelossakaan hänellä ei ole virkaa v. 1683-1690, mutta siinä on varmaankin virhe.
Timo hei,
kun sanoit olevasi herra Pauluksen jälkeläinen, niin oletko siis Anders Cahilinin & Beata Paulinan jälkeläinen? Huomasin nimittäin juuri, että Beatan kuoliniän ja pariskunnan lasten synt.vuosien välillä on melkoinen ristiriita. Beata kuoli v1763 ja kuoliniäksi on kirjattu 97v, eli olisi syntynyt n1665. Kuitenkin lapsia näyttäisi syntyneen vielä vuosina 1716, 1718 ja 1721.
Jossakin on jotakin pielessä.
Herra Pauluksesta vielä.
Jos olet jäsen, niin tässä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1195&pnum=283
näet v1662 merkinnän, joka on ensimmäinen, minkä itse olen tästä pariskunnasta nähnyt. On tuolla aukeaman oikeanpuoleisella sivulla oikeanpuoleisen palstan ylimmäisenä.
Olen vanhemman herra Pauluksen eli Rautalammin Pauluksen pojan Elias Maukosen jälkeläinen. Kahelinit (heidän Pielaveden haaransa, joka on lähtöisin juuri Viitasaarelta) ovat kyllä tuttuja. Sanoisin, että he ovat sukuni perheystäviä useammassa polvessa. Mahdollisesta sukulaisuudesta kyllä vanhempani eivät silloin tienneet mitään.:)
Olen huomannut, että ikämerkinnöissä saattaa olla huomattaviakin "Lapin lisiä" 1700-luvulla. Minulle on tullut vastaan enimmillään 14 vuoden heitto. Ja olen varma, että kyse oli samasta henkilöstä. Kahelinien sukuun en kyllä ole sukututkimusmielessä perehtynyt lainkaan, joten en osaa sanoa tuohon Beatan ikään sen kummempaa. Luulisin, että virhe on tuossa historiakirjan ikämerkinnässä.
PS. En ole jäsenenä tuossa yhdistyksessä, joten en pääse tuolle sivulle. Missä päin herra Paulus vaikutti tuolloin?
< Olen vanhemman herra Pauluksen eli Rautalammin Pauluksen pojan Elias Maukosen jälkeläinen. >
Nyt tuntuu haetulta nimeltä, mutta onko Sinulla enenmmän tietoa Elias Maukosesta hänen vaimostaan. Oliko hänen tyttärensä Vappu Helka Maukonen Rautalampi Hautolahti, joka oli vihitty Mikko Jäntti kanssa?
Minulla ei ole syntymä- eikä muitakaan aikoja heistä? Täsmäisikö sukuketjuun?
Elias Maukonen #1880
Vappu (Walborg) Helka Maukonen #1848
Bertta (Beata) Jäntti #1844
Bertta (Beata) Tiitinen #1567
Juho (Johan) Puranen #846
Kusti (Gustaf) Juhonpoika Puranen #844
Herman Puranen #842
Isoäiti Puranen #65
Isä Nousiainen #66
Minä #75
Elias Maukonen on 7th esi-isä minulle
Tiedustellen
Seppo Niinioja
20.04.09, 17:40
Olen vanhemman herra Pauluksen eli Rautalammin Pauluksen pojan Elias Maukosen jälkeläinen. Kahelinit (heidän Pielaveden haaransa, joka on lähtöisin juuri Viitasaarelta) ovat kyllä tuttuja. Sanoisin, että he ovat sukuni perheystäviä useammassa polvessa. Mahdollisesta sukulaisuudesta kyllä vanhempani eivät silloin tienneet mitään.:)
Olen huomannut, että ikämerkinnöissä saattaa olla huomattaviakin "Lapin lisiä" 1700-luvulla. Minulle on tullut vastaan enimmillään 14 vuoden heitto. Ja olen varma, että kyse oli samasta henkilöstä. Kahelinien sukuun en kyllä ole sukututkimusmielessä perehtynyt lainkaan, joten en osaa sanoa tuohon Beatan ikään sen kummempaa. Luulisin, että virhe on tuossa historiakirjan ikämerkinnässä.
PS. En ole jäsenenä tuossa yhdistyksessä, joten en pääse tuolle sivulle. Missä päin herra Paulus vaikutti tuolloin?
Noin vanhoihin tietoihin pääsee kyllä käsiksi ilmaiseksi suoraan kotisivun kautta. Suosittelen silti lämpimästi liittymistä Suomen Sukuhistorialliseen yhdistykseen: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm , jotta se voi mahdollisimman tehokkaasti jatkaa vapaaehtoistyönä tehtävää digitointia. Liittymismaksu on 10 euroa ja jäsenmaksu vuodelle 2009 on 15 euroa. Näin voit kantaa kortesi kekoon yhteisen asian hyväksi.
Seppo Niinioja
< Nyt tuntuu haetulta nimeltä, mutta onko Sinulla enenmmän tietoa Elias Maukosesta hänen vaimostaan. Oliko hänen tyttärensä Vappu Helka Maukonen Rautalampi Hautolahti, joka oli vihitty Mikko Jäntti kanssa?
Minulla ei ole syntymä- eikä muitakaan aikoja heistä? Täsmäisikö sukuketjuun?
Sepäs sattui, juuri nämä Wappu ja Mikko ovat minunkin esivanhempia.
I Walborg Maukonen s. n. 1695 Rautalampi Maukola k. 1773 Rautalampi Hautolahti, Michel Jäntti, s. n. 1695 Rautalampi Konnekoski k. 15.10.1749 Rautalampi Hautolahti (tämä paikka on nykyisin Tervoa). Michel ja Walborg tulivat yhtiömiehiksi tänne Finnen tilalle, jonne Michelin veli Lars oli tullut aikaisemmin vävyksi.
II Elias Maukonen s.n. 1655 Rautalampi Maukola k. 1696 Rautalampi Maukola, Elisabeth Frilander, s. n. 1664 Pieksämäki (kappalaisen tytär) k. 1.4.1751 Rautalampi Maukola (Liisan toinen mies Bengt Bengtinpoika Kunelius Viitasaarelta).
III Elias Maukonen, s. n. 1615 k. 1695 Rautalampi Maukola, Susanna.
IIII Paulus Matthiae, n. 1597 k. 1649 Rautalampi Maukola, Kirstin Larsdotter.
Paulus oli Rautalammin kirkkoherra ja Maukolan tilan isäntä. Ennen Paulusta Maukolaa isännöivät Petter Maukonen ja hänen isänsä Jöns Maukonen eli Clito. Jöns oli Rautalammin kappalainen. Jotkut pitävät Pauluksen isää Matthiasta myös Jönsin poikana, joka ei kuitenkaan ilmeisesti asunut Maukolassa.
Maukolan tilan vaiheita voi seurata SAY:stä (kylä Rautalampi). Se on ilmeisesti vieläkin suvun hallussa.
< Sepäs sattui, juuri nämä Wappu ja Mikko ovat minunkin esivanhempia.>
Kiitos tiedoista, täytyy tarkastella tarkemmin vielä.
< Rautalampi Hautolahti tämä paikka on nykyisin Tervoa >
Tuttu kylä. Tulihan siellä pyöräiltyä pikkupoikana, varsinkin siinä Vesannolle vievässä isossa mäessä.
< Maukolan tilan vaiheita voi seurata SAY:stä (kylä Rautalampi). Se on ilmeisesti vieläkin suvun hallussa.>
Nykyisin Hämäläisen suvun, mikäli se Suomen maatilat kirjassa mainittu synnyinkotini naapuritalo?
Tervossa syntynyt, pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ajautunut
Nykyisin Hämäläisen suvun, mikäli se Suomen maatilat kirjassa mainittu synnyinkotini naapuritalo?
Käsittääkseni kirkkoherra Pauluksen tila oli aivan Rautalammin kirkonkylän kupeessa. SAY:ssä pitää valita Rautalammin kunnasta Rautalammin kylä, josta sen isännät löytyy.
Mantalslängdeissä herra Paulus näkyy useimmiten vain tittelillään & etunimellään ja vasta elämänsä loppuaikoina nimenä näkyy Paulus Paulinus.
Palaanpa tuohon aiempaan tekstiini. Löysin nimittäin Viitasaari-mapistani huomattavasti varhaisemman näkymän Paulinus-nimestä.
Tijondh Uthsädeslengdhin pro 1664 on Kolimassa päivännyt 21.3.1665 Uthi hr kyrckoherdens frånwaro Paulus Paulinus, comminister in Viitasaari.
Edelleenkin on ilmassa se alkuperäinen kysymykseni, eli missä olisi lähdetieto sille, että herra Pauluksen Anna-vaimo olisi B Cuneliuksen tytär. Jostakinhan vilppula.com sen ilmeisesti on ottanut - mistä siis?
Seppo Niinioja
22.04.09, 08:09
Palaanpa tuohon aiempaan tekstiini. Löysin nimittäin Viitasaari-mapistani huomattavasti varhaisemman näkymän Paulinus-nimestä.
Tijondh Uthsädeslengdhin pro 1664 on Kolimassa päivännyt 21.3.1665 Uthi hr kyrckoherdens frånwaro Paulus Paulinus, comminister in Viitasaari.
Edelleenkin on ilmassa se alkuperäinen kysymykseni, eli missä olisi lähdetieto sille, että herra Pauluksen Anna-vaimo olisi B Cuneliuksen tytär. Jostakinhan vilppula.com sen ilmeisesti on ottanut - mistä siis?
Sorry että sekaannun vakavaan asiaan, mutta olisikohan hihasta? Sieltä on löytynyt monenlaista tavaraa, ässistä alkaen.
Seppo N.
Tijondh Uthsädeslengdhin pro 1664 on Kolimassa päivännyt 21.3.1665 Uthi hr kyrckoherdens frånwaro Paulus Paulinus, comminister in Viitasaari.
Edelleenkin on ilmassa se alkuperäinen kysymykseni, eli missä olisi lähdetieto sille, että herra Pauluksen Anna-vaimo olisi B Cuneliuksen tytär. Jostakinhan vilppula.com sen ilmeisesti on ottanut - mistä siis?
Jos sinulla on tuo paperi ja tiedät alkuperäisen asiakirjan, niin tuo kyllä kumoaa tuon "Laurentii" patronyymin yksiselitteisesti. Ylioppilasmatrikkelin toimittaja ottaisi varmaan sen mielellään vastaan. Eihän se tietysti sitä todista, että Viitasaaren Paulus olisi Rautalammin Pauluksen poika, todennäköisemmäksi se toki asian tekee.
Kysyin täydennystä noista vilppulan tiedoista heiltä itseltään. Se tuntui heillekin olevan toisen käden tietoa eikä alkuperäinen tutkija kuulemma vielä halua julkistaa lähteitään. Ilman lähteitähän kaikki "tieto" on pelkkää arvelua, joten toistaiseksi tuon "tiedon" voi jättää omaan arvoonsa.
Noin vanhoihin tietoihin pääsee kyllä käsiksi ilmaiseksi suoraan kotisivun kautta. Suosittelen silti lämpimästi liittymistä Suomen Sukuhistorialliseen yhdistykseen: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm , jotta se voi mahdollisimman tehokkaasti jatkaa vapaaehtoistyönä tehtävää digitointia. Liittymismaksu on 10 euroa ja jäsenmaksu vuodelle 2009 on 15 euroa. Näin voit kantaa kortesi kekoon yhteisen asian hyväksi.
Seppo Niinioja
Tuo mainittu asiakirja on ehkä läänintilien puolella, joten en ole sitä löytänyt vapaalta puolelta. Jäseneksi liittyminen on kyllä ollut harkinnassa, mutta siirtynee jälleen ensi vuoden puolelle, sillä työkiireet taas keskeyttävät harrastuksen loppuvuoden ajaksi. Ihan hyödyllistä työtähän yhdistys tekee. Aivan liikaa löytyy tämä harrastuksen tiimoilta noita "hihasta" vedettyjä.
Sieltä on löytynyt monenlaista tavaraa, ässistä alkaen.Seppo N.
Kotisivuillani on runsaasti virheitä, se on selvää. Toisaalta jos joku ystävällisesti virheestä oikaisee niin korjaan mielelläni. Sen sijaan vielä todistamattoman tiedon poistosta minulla on selkeästi eri näkemys; mielestäni sukututkimuksen olemukseen oleellisesti kuuluu se että tulokset (vaikkakin vielä vielä hypoteesit) julkaistaan. Vasta julkistuksen jälkeen ja läpäistyään muiden tutkijoiden seulan ne muuttuvat ns yleisesti hyväksytyksi totuuden tulkinnaksi. Ellei näitä hypoteesejä julkisteta ei myöskään synny keskustelua joka vie tunnetusti tutkimusta eteenpäin. Mielestäni on väärä lähtökohta jos netissä julkaistua tietoa pidetään "oikeana". Sen tiedon julkaisuun käytetään alan referenssijulkaisuja tai vaikkapa tätä foorumia.
Siis Seppo, arvostan palautetta ässistä?
Palaanpa tuohon aiempaan tekstiini. Löysin nimittäin Viitasaari-mapistani huomattavasti varhaisemman näkymän Paulinus-nimestä.
Tijondh Uthsädeslengdhin pro 1664 on Kolimassa päivännyt 21.3.1665 Uthi hr kyrckoherdens frånwaro Paulus Paulinus, comminister in Viitasaari.
Koska suhtaudun jossainmäärin epäilevästi noihin parin vuosikymmenen takaisiin lukemisiini, varmistin tänään KA:ssa, lukiko siinä todella Paulus Paulinus - oikein olin kyllä silloin lukenut.
Kyseessä mf LT 863, KA 7981, p205, ja koko lopputeksti oli näin:
denne Tijondh Uthsädeslengdh wara effter noga ransakan och skärskådande richtigh och oförfalskat befunnen, till mehra wisso uthi Hr Kyrckioherdens frånwaro under skrifuer och Attesterar aff Kolima d. 21 Martj 1665 Paulus Paulinus, comminister in Wijtasaarj.
Nuo Tiondeutsädeslengdit olivat aina sellaisia, että niissä oli kaksi palstaa, toinen oli "Gambla Nampn" ja toinen "Nyia Nampn" (tässä tapauksessa näin kirjoitettuina), ja se vanha nimi saattoi olla hyvinkin kaukaisen isännän nimi. Herra Paulus itse löytyi tässä luettelossa Keitelepohjan kylästä (p204), jossa vanha nimi oli Dionisius Kokinpoika ja uusi nimi hr Pååfwel Caplan.
Seppo Niinioja
23.04.09, 10:23
Kotisivuillani on runsaasti virheitä, se on selvää. Toisaalta jos joku ystävällisesti virheestä oikaisee niin korjaan mielelläni. Sen sijaan vielä todistamattoman tiedon poistosta minulla on selkeästi eri näkemys; mielestäni sukututkimuksen olemukseen oleellisesti kuuluu se että tulokset (vaikkakin vielä vielä hypoteesit) julkaistaan. Vasta julkistuksen jälkeen ja läpäistyään muiden tutkijoiden seulan ne muuttuvat ns yleisesti hyväksytyksi totuuden tulkinnaksi. Ellei näitä hypoteesejä julkisteta ei myöskään synny keskustelua joka vie tunnetusti tutkimusta eteenpäin. Mielestäni on väärä lähtökohta jos netissä julkaistua tietoa pidetään "oikeana". Sen tiedon julkaisuun käytetään alan referenssijulkaisuja tai vaikkapa tätä foorumia.
Siis Seppo, arvostan palautetta ässistä?
Ässien vetäminen hihasta oli vitsiksi tarkoitettu. Vaimoni polveutuu kyllä muutamien pappis- ym. säätyläissukujen kautta Herra Pentin tyttärestä Brigitasta (1659-1719), mutta nyt käsiteltävänä olevaa haaraa en ole yrittänytkään tutkia.
Toki keskustelu hypoteeseista on paikallaan. Ei kai kukaan enää kuvittelekaan, että netissä julkaistu tieto olisi "oikeata", mutta lukijan kannalta olisi vaivattomampaa, jos se olisi edes vähän enemmän sinne päin. En nyt laajakaistayhteyden reistailtua malta ryhtyä lukemaan koko ketjua, kuten pitäisi, mutta olennaisen tärkeää on, että kun näitä hypoteeseja esitetään, tuodaan selvästi esille, mikä on ns. valistunut arvaus (qualified guess) ja esitetään, mihin lähteisiin se perustuu, mitä Terhi peräänkuulutti. Muuten tulee ikävä kyllä mieleen hihahypoteesi, sukuperän kultausyritys tai muu sellainen.
Yksi Osmo A Wiion viestintää koskevista teeseistä on, että vastuu viestin perille menosta on lähettäjällä. Tosin tähän on huomautettu, että savolaisen avatessa suunsa vastuu siirtyy kuulijalle :), ilman mitään rotuennakkoluuloja todettuna. On vastuutonta heittää epävarmaa tai vanhentunutta tietoa nettiin tai mihinkään muuallekaan jättäen lukijan "tarkastettavaksi", onko se luotettavaa. Internet eroaa aikaisemmista medioista siinä, että virheiden(kin) leviäminen on tavattoman tehokasta. Tuoreena esimerkkinä vaikka tämä Erengisle Björnsson (Dieknin) vaimona mm. vielä Elgenstiernassa Fleming-suvun taulussa 11 mainittu Karin, josta ilmeisesti Jaakko Teitin valitusluettelosta periytyvän tiedon mukaan on sanottu:
Sades vara konung Karl Knutssons oäkta dr. (Elgenstierna, Fleming Tab. 11); Ramsay/Fleming)
Kyselin Suku-listalla vuonna 2006, onko asiasta tullut uutta tietoa. Tapio Vähäkangas osoitti, että Karin ei voinut olla kuningas Kaarle Knuutinpojan tytär, vaan tieto on hylättävä, harmillinen takaisku tietysti.
Lainaan Tapio Vähäkankaan viestiä Suku-listalta 23.10.2006 klo 19:40, koska siihen ei pääse nyt Seuran palveluilla käsiksi:
Tapio Vähäkangas
23. lokakuuta 2006 19:40
VS: Vielä Kaarle Knuutinpojan aviottomasta? tyttärestä
Keskustelu Erengisle Björninpojan vaimosta voidaan lopettaa Kaj Jönzonin
osoitettua keskustelupalstan hännillä, että Erengisle hyväksyi vaimonsa
Karinin ja tämän sisaren perinnönjaon Hallandissa sisarten molempien
vahempien kuoltua. Kts linkki. Karin ei siis ollut Kaarle Knutinpojan
avioton tytär.
T.V.
Tuossa viitataan kaiketi ruotsalaisen Anbytarforumin keskustelupalstaan. Tätä viestiä edelsi leslustelu, jossa perustelut on esitetty. Ne ovat minulla koneella tallessa.
Ei Jaakko Teittikään tätä Kaisaa varmana kuninkaan tyttäreksi esittänyt, vaan hänen hauskoissa ympyröissään lukee muistaakseni 1500-luvun ruotsilla "The sige" tai sinne päin. Kinastelu jatkuu silti edelleen, varmaan ad infinitum.
Tulipa tästä taas saarna. Ei ollut ensimmäinen kerta. Pappiahan äiti olisi kyllä minusta toivonutkin. Hurskastelen vielä vähän: Jos yhdenkin väärän tiedon leviäminen tulee tämän kyhäelmän ansiosta edes pysäytetyksi, mieluimmin vielä korjatuksi, se on täyttänyt tehtävänsä.
Seppo Niinioja
Koska suhtaudun jossainmäärin epäilevästi noihin parin vuosikymmenen takaisiin lukemisiini, varmistin tänään KA:ssa, lukiko siinä todella Paulus Paulinus - oikein olin kyllä silloin lukenut.
Kyseessä mf LT 863, KA 7981, p205, ja koko lopputeksti oli näin:
denne Tijondh Uthsädeslengdh wara effter noga ransakan och skärskådande richtigh och oförfalskat befunnen, till mehra wisso uthi Hr Kyrckioherdens frånwaro under skrifuer och Attesterar aff Kolima d. 21 Martj 1665 Paulus Paulinus, comminister in Wijtasaarj.
Nuo Tiondeutsädeslengdit olivat aina sellaisia, että niissä oli kaksi palstaa, toinen oli "Gambla Nampn" ja toinen "Nyia Nampn" (tässä tapauksessa näin kirjoitettuina), ja se vanha nimi saattoi olla hyvinkin kaukaisen isännän nimi. Herra Paulus itse löytyi tässä luettelossa Keitelepohjan kylästä (p204), jossa vanha nimi oli Dionisius Kokinpoika ja uusi nimi hr Pååfwel Caplan.
Onpa todella ilo keskustella kokeneemman sukututkijan kanssa, jonka tutkimusetiikka on vielä enemmän kuin kohdallaan:)
Nyt tämä taitaa minun osaltani aueta: Tuohon Keitelepohjan taloon tulee isännäksi v. 1619 Powell Kockoinen, joka jatkaa tilalla vuoteen 1637 saakka, hänen jälkeensä isäntänä on Dionysos Kockoinen (Påhlson), välillä myös Nils Kockoinen. Herra Påhl (siis ilmeisesti hänkin Påhlson) saapuu tänne SAY:n mukaan v. 1662. Seuraava isäntä on Sigfrid Larsson (1670-). Hän tulee Jurvansalosta, jonne sitten ilmestyy herra Påhl. He ilmeisesti vaihtavat tilojaan n. v. 1669.
Eli herra Paulus on todennäköisesti tuon Påvell Kokkosen poika, joka palasi opintojensa jälkeen kotikonnuilleen. Hän on tietysti syntyperäinen rautalampilainen (Rautalampiensis), koska Viitasaari oli hänen syntymänsä aikoihin osa Rautalampea. Jätän tämän hypoteesini nyt raadin krittisen tarkastelun kohteeksi.
Sain tiedon lähteeltäni, että Annan asema Pentin tyttärenä oli pelkkä otaksuma. Olen poistanut hänet tietokannastani.
Tämänpäiväisessä SSS:n blogissa on Tiina Miettiseltä erinomainen kirjoitus, josta viimeistä kappaletta suosittelen erityisesti kaikille SAY:oa käyttäville.
Seppo Niinioja
28.04.09, 10:26
Tämänpäiväisessä SSS:n blogissa on Tiina Miettiseltä erinomainen kirjoitus, josta viimeistä kappaletta suosittelen erityisesti kaikille SAY:oa käyttäville.
Olin lauantaina Tiina Miettisen sukuartikkelikurssilla, josta näyttää syystä tulleen suorastaan hittituote. Kolmannella kerrallakin oli melkein täydet 30 osanottajaa. Haluan vielä näin julkisesti esittää Tiina Miettiselle parhaat kiitokset hyvästä kurssista. Pari artikkeli-ideaakin tuli mieleen. Tulevaisuus näyttää, menevätkö läpi. Ihan yksin ei tarvitse puurtaa, vaan toimitukselta saa hyvää tukea.
Tiina Miettinen sivusi tuota SAY-asiaa myös kurssilla. Blogista sain vahvistuksen asiaan, jota olen aikaisemminkin epäillyt:
"Isäntäketjuja 1500-luvulle ei ole välttämättä vahvistettu muusta kuin patronyymeistä. Ne on sijoitettu nykyaikaisten talojennimien alle, vaikka ei ole olemassa tietoja talojen nimistä ennen 1700-lukua eivätkä isäntien määrät ole aina vastanneet 1900-lukua."
Juttelin viime viikolla KA:ssa dosentti, FT Anneli Mäkelä-Alitalon kanssa, jonka oli määrä pitää SAY:stä esitelmä Sukututkijan jatkokurssin alkajaisiksi. Se peruuntui kai jonkin informaatiokatkoksen takia. Toivottavasti mahtuu vielä tulevaan kurssiohjelmaan. Kysyin myös, vieläkö hän pitää yliopistolla käsialakursseja, jollaisella olin viitisen vuotta sitten. HY ei kuulemma enää järjestä niitä, kumma kyllä. Hän oli päivystäjän kanssa jutellessaan eloisaan tapaansa jonkin verran tuohtunut muutamasta muustakin asiasta, jotka ovat menneet huonompaan suuntaan.
Seppo Niinioja
Olen useilla sivustoilla nähnyt herra Pentin ensimmäisellä vaimolla patronyymin Israelintytär, mutta vaikka satunnaisesti olen yrittänyt kysellä, missä se aikalaisnäyttö piileskelee, niin vastausta en ole saanut.
Nyt sen sitten paikallistin ja herra Pentin pso1:o Elisabet/Lisbeta/Lisa oli todellakin jonkun Israelin tytär. Löytyi Lappvesi Nedre -käräjät lokakuussa 1657, jolloin mainittiin
Feldtpredikantens H:r Bengdt Cunelij hustru, hustru Lissbetha Israels dåtter.
Sukututkijan onnea - löytyi yksi patronyymi :):)
Vuonna 1657 Bengt oli siis feldtpredikant jossakin.
Kesäkuussa 1661 Lapv.käräjillä hän oli vice Pastor i Luumäkj wällärde Herr Bengt Canutj
Kesäkuussa 1662 Lapv.käräjillä hän oli vice pastor i Luumäkj her Bengt Canutj
Henkikirjassa 1662 Luumäki pastor H:r Benedictus Kunelius, hu Elisabeth
Henkikirjassa 1663 Luumäki H:r Benedictus med h:u
Läänintileissa huhtik. 1663 löytyy kaunis omakätinen kuittaus v.past: in Luumäki Benedictus Canuti Cunelius
Toukokuussa 1663 Lapv.käräjillä vice Kyrckioheerden i Luumäkj Her Bengt Canuti
Lokakuussa 1663 Lapv.käräjillä Kyrkioherden ifr Lumäkj sochn wällärde Herr Bengt
Ja sitten vuonna 1664 herra Pentti näkyykin sitten Viitasaarella Lisbetta-vaimonsa kanssa.
En harmikseni ole löytänyt henkikirjoista heitä ennen vuotta 1662 :confused:
Bodniemi37
27.08.09, 22:21
Vuonna 1657 Bengt oli siis feldtpredikant jossakin.
Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykm.?) komppaniansaarnaaja 1655–57, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U189.
khanhisalo
27.08.09, 22:25
Hei!
Kiitos Terhi tiedosta, minulla on tällainen tieto hänen sotilaspappeudesta, tietysti saatua tietoa:"Toimi aluksi Pähkinänlinnassa sotilaspappina, sekä kirkonpuolesta kurittajana käräjillä kun sotilaita kaatui ja heiltä jäi odottavia naisia joita ei ollut vihitty virallisesti sulhojen kanssa"
terv. Keijo H
Viipurin jalkaväkieskadroonan (Tomas Kinnemundtin rykm.?) komppaniansaarnaaja 1655–57
Hei, Ritva -
onhan tuo HYY-sivu tietenkin katsottu ja ?-rykmentti noteerattu. Pitäisi vain ehtiä etsiskelemään kyseiset tuon ajan lähteet. Olisiko jollakin mf-ehdotuksia?
Yritin henkikirjoista löytää edes /fält)predikantens hustru Lisbettaa ennen vuotta 1662, mutta en ole vielä löytänyt. Tuo kaakkoinen alue sinänsä on minulle täysin vierasta, mikä hankaloittaa.
Löysin vihdoin Viipurin Raastuvanoikeuden filmeiltä ne B Kuneliusta koskevat kohdat. Tämä henkensä menettänyt Sven Pihl oli kaupungissa melkoinen räyhääjä, hänestä löytyi runsaasti käräjäotteita. Mielenkiintoista sinänsä, että v1647 oli pitkä Pihliin liittynyt juttu, jossa yhtenä henkilönä oli gymnasisti Mathias Canutj.
ES 1511 Wiborg RR å1648
Een Ransakningh och doom om den Man skadhan, som een diekne här i Scholan hafuer råkat vthj för Swen Olufsson Pijhl, ähr för detta j all ödmiuckheet till den höghlof: Konung: hofrätten öfuerskickat till Nådigh deliberation och resolution, och ähr Rådhstugu Rättens doom ordh ifrån ordh således lydandhe:
Rättens Sententz öfuer den Man skadha, som Benedictus Canutj Kunelius, een dieckne här j Scholan, opå framledne Suän Olufsson Phijl ähr uthj råkadher; och sedhan af flychten opå wälborne hr Landzhöfdingens gifne Leigde breef för rätta åter framkommen; afsagdh på Wijborgz Rådhhuuss den 17 Maij A:o 1648.
Endoch Läsemestarene här j Gymnasio hafua gifuit Benedicto Kunelio godt Vitnesbördh om hans stillheet och fromheet, Suen Phijls efterlefuerska medh sijn Modher jämwäl inför Rätta Vthtryckelighen förmäla sigh huarcken stå efter Benedictj Kunelij blodh eller peningar; Lickuäl efter som här intygat ähr och Acta uthwijsa, kan denne Rätten eij wäria Benedictum Kunelium ifrån det första Cap. och andra Punchten af dråpmåhla B. medh Wilia, at wara förfallin till 60 M:r Målssägandenom och Konunganom 30 M:r och Stadenom 30 M:r, emedhan han eij bar åtaghin ähr. Doch remitteres saken j all ödmiuckheet till den höghlof: Konung: Hofrättens Nådighe resolution. Actum ut supra.
ES 1512 Wiborg RR 9.7.1649
Den högh: Konung: hofrättens Resolution Daterat Åbå den 8. Maij 1649.
Een doom ifrån Wijborgz Stadz Rådhhuuss öfuer Benedictum Canutj Kunelium, huilken af framleden Suän Olufssons hustru ähr anklagat at hafua ihiäl slagit hennes Man. Benedictus, som på Landzhöfdingens geleidhe ähr för rätta kommin, ähr dömbdh efter det 1 Cap. och 28 dråpmåhla B: medh Wilia at bötha 60 M:r Målssägandenom, Konunganom 30 M:r och Stadhen 30 M:r.
Resolutio:
Benedictus Kunelius skall bötha Ett hundrade xx Sölfuermynt och gifue Målssäganden skälige böther, som Borghmestare och Rådh kunne läggia dem emellan, Stadzsens rät efter Lagh förbehållin, sedan uthstå Vppenbara Skrift och afbidia församblingen.
Jönss Kurck.
Suän Pijhls Enckia hustru Barbro Augustinj dotter bleef Vpkallat och henne förehållit den höghlof: Konung: hofrättens resolution medh tillfråghan, huadh hennes meningh om Målssägande rätten war, der till hon suaradhe och sadhe, at hon skiötte thet j rättens hender och sijn deel af det Benedicto Kunelio af Borgmestare och Rådh påläggias kunde, wille han dem fattighom Vpdragit hafua, hoon begäradhe ingalunda dee peningarne; så emedhan Enckian icke stoodh på högsta rätt, uthan skiöt saken j detta fall till Borgmestare och Rådh här om at öfuerläggia, ty höltz för rätvijsa lijckmätigt, att Benedictus Kunelius skulle ehrleggia 60 M:r Sölfuermynt till dem fattighom, medan Enckian sijn rät dem tilldelt hadhe, efter som här på Rådhhuuset bleef afdömbt den 17 Maji A:o 1648, och för samma böther stella borghan eller sielf blifua borghan: sedhan 30 M:r Stadhenom. Desse böther blefuo Ehrlegde denne daghen, huar uppå honom Benedicto quittans meddelt ähr.
Olipa melkoinen löytö tänään Viipurin henkikirjoista.
Noista vv 1648 ja 1649 Raast.oikeuden otteistahan näkyi, että tulevasta herra Pentistä käytettiin jo teininä sukunimeä Kunelius, eikä siis pelkkää patronyymiä.
Tänään löysin tällaista:
Wiborg, Wallen:
v1639 sahl: Knut Kunnells ea 1
v1638 Cnut Cunelj 2
Olisivatko tässä herra Pentin vanhemmat v1638 ja leskiäiti v1639 !
khanhisalo
08.10.09, 20:46
Kiitos Terhi!
Kiitos sinulle hienosta työstä, me saamme nauttia niiden tuloksista.
tv.Keijo H
Tommy Koukka
07.10.11, 21:08
Olipa melkoinen löytö tänään Viipurin henkikirjoista.
Noista vv 1648 ja 1649 Raast.oikeuden otteistahan näkyi, että tulevasta herra Pentistä käytettiin jo teininä sukunimeä Kunelius, eikä siis pelkkää patronyymiä.
Tänään löysin tällaista:
Wiborg, Wallen:
v1639 sahl: Knut Kunnells ea 1
v1638 Cnut Cunelj 2
Olisivatko tässä herra Pentin vanhemmat v1638 ja leskiäiti v1639 !
Knut Madson Gunnill näyttää olleen porvarina Viipurin Vallenissa jo 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553588).
< Olipa melkoinen löytö tänään Viipurin henkikirjoista.
Noista vv 1648 ja 1649 Raast.oikeuden otteistahan näkyi, että tulevasta herra Pentistä käytettiin jo teininä sukunimeä Kunelius, eikä siis pelkkää patronyymiä.
Tänään löysin tällaista:
Wiborg, Wallen:
v1639 sahl: Knut Kunnells ea 1
v1638 Cnut Cunelj 2
Olisivatko tässä herra Pentin vanhemmat v1638 ja leskiäiti v1639 ! >
Näyttäisi täsmäävän näihin tietoihin!
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U189
Tutkimisiin
Hei!
Tämä oli tutkimuksissani, sukulaisia ovat! Tulostui vaan kaksi kertaa, kun en oikein osannut heti.
Hessu 07
Bengt Ku..rtf (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2076&stc=1&d=1318081547) (10.8 KB)
Tommy Koukka
23.03.14, 18:27
Toistaiseksi vanhin merkintä, jonka olen löytänyt Viipurin Kuneleista, on Viipurin raastuvanoikeuden pöytäkirjasta kesäkuun 12. päivältä 1623, jossa mainitaan mm. Nuutti Nuutinpoika Kunel (Knut Knutson Gunnill) ja ratsastaja Reko Martinpoika Savolainen (Ryttare Grels Mårthenson Sauolain) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150407 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150407)).
Viipurin vuoden 1626 tilikirjassa Vallin kaupunginosassa mainitaan porvarina Nuutti Matinpoika Kunel (Knut Madson Gunnill), jonka jälkeen on merkitty Lauri Martinpoika Savolainen (Lasse Mårthenson Sauolain) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553588 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553588)).
Todennäköisesti jompi kumpi näistä Nuuteista oli Viitasaaren kirkkoherran Benedictus Canuti Kuneliuksen isä. Mahdollisesti v. 1623 mainittu Nuutti Nuutinpoika Kunel ja v. 1626 mainittu Nuutti Matinpoika Kunel olivat sama mies, jolloin toiseen asiakirjaan on merkitty patronyymi virheellisesti. Jos merkinnät ovat oikein, voitaisiin olettaa, että Nuutti Matinpoika oli Nuutti Nuutinpojan isä ja Nuutti Nuutinpoika olisi ollut Benedictuksen vanhempi veli. Tosin tällöin ikäeroa olisi ollut noin parikymmentä vuotta, sillä Benedictus oli syntynyt noin vuonna 1622. Nuutti Nuutinpoika sopisi siis paremmin Benedictuksen isäksi ja Nuutti Matinpoika oli mahdollisesti Benedictuksen isoisä. Aika varmoja voidaan olla siitä, että Benedictus on syntynyt Viipurissa, sillä jo vuodelta 1623 löytyy Viipurista em. asiakirjamerkintä. Toivottavasti löytyisi vielä lisää asiakirjamerkintöjä, jotka valaisisivat Benedictuksen alkuperää.
Itselläni on jonkinasteinen suurikokoinen, paperinen (suppea) sukututkimus, (arvatenkin vuodelta 1976, koska se on syntymävuoteni ja vuoden nuorempaa velipoikaa siinä ei vielä näy) Kuneliuksista, alkaen Benedictus Canutista.
En nyt muista tekijää, pitänee avata scrolli ja katsella tarkemmin.
Onko jo jotain tuloksia Cuneliusten geenitestauksista Viitasaarelta?Olen facebookin ryhmää seurannut ja huomasin että sellainen tutkimus on tekeillä Cuneliuksista.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.