Tainan suku

[Teuvo Ikonen]

Onkohan kukaan tutkinut Tainan sukua? Toivo Adam Matinpoika Taina syntyi 24.12.1883 Lappeenrannassa ja hänen vaimonsa Aino Maria Ahonen 8.12.1887 Porvoossa.

[Bodniemi37]

Muutamat Luumäen Tainat liittyvät sikäläiseen Karhu-nimiseen esipolvisukuuni, joten heidät mainitaan Ahti Kopperin koostamassa tuoreehkossa sukukirjassa Luumäkeläinen Karhun suku. Karhu-Palmu-Meriluoto-Koskinen. Sukukirja luumäkeläisen Karhun suvun vaiheista 1650-2006. [Luumäen Karhut -sukuseura r.y. Saarijärvi 2006]. Itse en ole hankkinut sukukirjaa, vaan lainasin sen kirjaston kautta.

Tietokannassamme on lisäksi Luumäellä 17.2.1825 syntynyt Taavetti Taina, vht Jaakko Taina ja Eeva Kallentytär. Nämä Tainat mainitaan vuorostaan Jarmo Paikkalan sukukirjan Pappi, lukkari, talonpoika. Kauhanen - Argillander - Skopa-suku osassa I [Siilinjärvi 1989], sillä Taavetti Tainan puoliso oli Katarina Amalia Argillander, Kuopion kappalaisen Zacharias Henrikinpoika Argillanderin ja Helena Andersintytär Kyandran pojanpojanpojantytär. Taavetti Tainalla ja Katarina Amalia Argillanderilla oli ainakin yhdeksän lasta, joiden jälkipolvien vaiheita en ole tutkinut.

[Seppo Niinioja]

Muutamat Luumäen Tainat liittyvät sikäläiseen Karhu-nimiseen esipolvisukuuni, joten heidät mainitaan Ahti Kopperin koostamassa tuoreehkossa sukukirjassa Luumäkeläinen Karhun suku. Karhu-Palmu-Meriluoto-Koskinen. Sukukirja luumäkeläisen Karhun suvun vaiheista 1650-2006. [Luumäen Karhut -sukuseura r.y. Saarijärvi 2006]. Itse en ole hankkinut sukukirjaa, vaan lainasin sen kirjaston kautta.

Tietokannassamme on lisäksi Luumäellä 17.2.1825 syntynyt Taavetti Taina, vht Jaakko Taina ja Eeva Kallentytär. Nämä Tainat mainitaan vuorostaan Jarmo Paikkalan sukukirjan Pappi, lukkari, talonpoika. Kauhanen - Argillander - Skopa-suku osassa I [Siilinjärvi 1989], sillä Taavetti Tainan puoliso oli Katarina Amalia Argillander, Kuopion kappalaisen Zacharias Henrikinpoika Argillanderin ja Helena Andersintytär Kyandran pojanpojanpojantytär. Taavetti Tainalla ja Katarina Amalia Argillanderilla oli ainakin yhdeksän lasta, joiden jälkipolvien vaiheita en ole tutkinut.

Pitääpä kertoa nostalginen pikku tarina varhaislapsuudestani, kun Taavetti Taina kiinnitti tuossa huomiota. Asuimme 1940-luvulla Miehikkälässä metsähallinnon virkatalossa. Luumäen Taavetti oli lähin rautatieasema. Höyryveturin puuskutus kuului kesäiltana kymmenen kilometrin päästä. Sotakorvauksia oli raskasta vetää.

Taavetin aseman lähellä asui Taina-niminen mies ja hänen äitinsä. Kävimmekin heillä ainakin kerran. Etunimiä en muista, mutta Taina sukunimenä ja Luumäki muuten vain kuulostivat ihmeellisiltä nimiltä. Tainalla oli sivuvaunullinen moottoripyörä, ihme sekin pikkupojalle. Sivuvaunu pakattiin kerran täyteen jätepaperia ja vastineeksi tuli 14 pussillista aniskaramelleja, jotka isä laittoi lukon taakse ja otti jakeluun pussi kerrallaan. Jätepaperista maksettiin pitkään senkin jälkeen pari vanhaa markkaa kilolta.

Saattoivat hyvinkin olla tätä samaa Taina-sukua. Moottoripyöräilijä oli syntynyt ehkä noin 1910.

Seppo Niinioja

[Bodniemi37]

Taavetin aseman lähellä asui....

Seppo Niinioja

Taavetista (keisarinaikainen Davidov) seuraavan eli Luumäen aseman kohdalla - Helsingistä päin matkattessa radan oikealla puolella - on mäenharjanne. Sen laella oli sinun lapsuudessasi ja on edelleenkin äidinäitini Anna Liisa Husun (vht maanviljelijä Gabriel Husu ja Ulrika Blondina Srandman) entinen kotitalo Kokkomäki. 1970-luvulla vierailin viereisessä Hietamiesten talossa, jonka silloin vielä omisti Gabrielin ja Ulrika Blondinan toisen tyttären jälkeläinen.

Hiljattain edesmennyt pikkuserkkuni kertoi kuunnelleensa isoäitinsä Marian (Anna-Liisa Husun 1857 syntynyt vanhin sisar) kertomuksia "mm. Pietarin radan rakentamisesta. Hänen äitinsä Ulrica oli ensimmäinen, joka nousi junaan Luumäen asemalta matkustaakseen Viipuriin. Asemapäällikkö Mäklin kieltäytyi kuitenkin myymästä ensimäistä matkalippua naiselle, koska se olisi tuonut Valtion rautateille huonoa onnea. Ongelma ratkaistiin siten, että asemapäällikkö itse osti ensin lipun Pulsaan, lähimmälle asemalle, vaikkei sinne matkustanutkaan."

Äitini puolestaan muisti, että hänen 1860 syntynyt isänsä vietti varusmiesaikansa Taavetissa.

Kiitokset virkistävästä muistelmapalastasi, Seppo, ja hyvää viikonloppua,

Ritva

[Seppo Niinioja]

Taavetista (keisarinaikainen Davidov) seuraavan eli Luumäen aseman kohdalla - Helsingistä päin matkattessa radan oikealla puolella - on mäenharjanne. Sen laella oli sinun lapsuudessasi ja on edelleenkin äidinäitini Anna Liisa Husun (vht maanviljelijä Gabriel Husu ja Ulrika Blondina Srandman) entinen kotitalo Kokkomäki. 1970-luvulla vierailin viereisessä Hietamiesten talossa, jonka silloin vielä omisti Gabrielin ja Ulrika Blondinan toisen tyttären jälkeläinen.

Hiljattain edesmennyt pikkuserkkuni kertoi kuunnelleensa isoäitinsä Marian (Anna-Liisa Husun 1857 syntynyt vanhin sisar) kertomuksia "mm. Pietarin radan rakentamisesta. Hänen äitinsä Ulrica oli ensimmäinen, joka nousi junaan Luumäen asemalta matkustaakseen Viipuriin. Asemapäällikkö Mäklin kieltäytyi kuitenkin myymästä ensimäistä matkalippua naiselle, koska se olisi tuonut Valtion rautateille huonoa onnea. Ongelma ratkaistiin siten, että asemapäällikkö itse osti ensin lipun Pulsaan, lähimmälle asemalle, vaikkei sinne matkustanutkaan."

Äitini puolestaan muisti, että hänen 1860 syntynyt isänsä vietti varusmiesaikansa Taavetissa.

Kiitokset virkistävästä muistelmapalastasi, Seppo, ja hyvää viikonloppua,

Ritva

Aina oppii uutta: Olen tuntenut Davidoffin vain laatusikarien valmistajana (liian kalliita minulle). Kymenlaaksossa on paljon tuttua lapsuudestani ja nuoruudestani.

Hyvää viikonloppua sinullekin.

Seppo

[Bodniemi37]

(vht maanviljelijä Gabriel Husu ja Ulrika Blondina Srandman)


Isomummoni Ulrika Blondinan (kyläläiset kuulemma kutsuivat Tiinaksi) sukunimeen oli pujahtanut harmittava painovirhe, po. Strandman. Pienehköksi jääneen Strandman-esipolvisukuni alkukoti oli Lappeenrannassa.

Pekka Toivasen kirjoituksessa LAPPEENRANTA VENÄLÄISENÄ LINNOITUS- JA VARUSKUNTAKAUPUNKINA,
http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/lpr_historia/artikkelit/LPR_VENALAISENA_LINNOITUSKAUPUNKI_artikkeli.htm (http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/lpr_historia/artikkelit/LPR_VENALAISENA_LINNOITUSKAUPUNKI_artikkeli.htm), valotetaan myös David Silunskilaisen mukaan nimensä saaneen Davidovin eli Taavetin linnoituksen syntyhistoriaa.