Swahn-Tammelander-Schroderus

[olanyk]

Cajanus keskustelu antoi "harrastaja-tutkijalle" käsityksen että uuttaa tietoa on internetin myötä löydettävissä. Minua vaivaa kysymys Swahn-Tammelander-Schroderus sukujen yhteydestä. Tietoa voisi löytyä Kainuussa Koutaniemen (Pulkkila?) ja Paltaniemen Immolan taloihin liittyen.

Swahn suvun kantaisänä voi pitää 1633-55 Hans Erikinpoikaa tai hänen poikiansa 1649-53 Pulkilaa asunutta kirkon isäntää Matts Hannunpoikaa. ja hänen veljeänsä Erik Hannunpoikaa.

Hans Erikinpoika tuli Koutaniemen isännäksi 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613. Paltamon kappalaisena tunnettaan myös Mathias Georgi. Noiden pappien henkilöllisyys (patronyymit) ei siis ole täysin selvä. Mathias Johanis (?) tunnetaan kapplaisena 1620-28, Mathias Laurentii (Björneburgis) kirkkoherrana 1628-44.

Velipuolen Johan Henrikinpojan tiedetään asuneen Sotkamon Vieksissä Käräjöi 1649 Hans Erikssonia vastaan isänsä perinnöstä (kukahan hän oli?).
Nuo Koutaniemen emäntien useat puolisot ja epäselvyydet Koutaniemellä asuneessa papissa tekee asian epäselväksi.

Seuraavassa polvessa. Matts Hannunpoika tiedetään Koutaniemen isäntänä 1665, Paltamon kirkonisäntä 1679 alkaen k. 1689. Hänen puolisonsa oli Elisabet Johansdotter Meilund Teerijärven kappalaisen sisar.

Erik Hannunpoika asui Koutaniemesssä 1649-53 naimisissa 1653. Mainitaan Kajaanin henkikirjoissa 1654, Kajaanin raatimies 1675-89. K 1698 ?

Pulkkilan tilalla oli helpotuksia Postinkuljetuksessa 1642 ja kestikievarina jo 1672.

Seuraavassa sukupolvessa käytettiin Swahn nimeä. Matts Hannunpojan pojista tuli Pitäjänkirjuri, kirkonisäntä (Johan), Sotkamon kappalainen (Erik), Kajaanin Tullinhoitaja (Matts). Kaikki avioitui "säätyläis-tyttöjen" kanssa.

Vasta julkaistu Paltaniemi Kotiseutu kirjan mukaan pitäjänkirjuri Johan 1700-luvun alussa olisi (Pulkkilan ja palattuaan vankeudesta Melalahden Asikkalaan lisäksi) asunut myös Paltaniemen Immolaa. Saman kirjan mukaan Johan Tammelander on asunut ennen Isoavihaa Immolan taloa.

Johan Petruksenpoika Schroderus tulee myös noihin aikoihin veronkantokirjurina Kruununvouti, pormestari Johan Tammelanderin aikana. Myöhemmin taloa asui Castrenit eli talosta tuli "neljän Kajaanin perättäisen pormestarien asunto"

Matts Johanipoika Swahn (vanhempiensa ollessa isonvihan vankeudessa) avioituu Johan Schroderuksen sisaren kanssa Rantsilassa.

Olavi

[Outika]

SCHRODERUS, Pehr s. 1640 Paltamo – 1696 Rantsila
Puoliso: REMAHL, Beata s. 1665
Pehr Schroderus kirjoitti ylioppilaaksi Uppsalassa 31. lokakuuta 1677, Petrus Ostrobotniensis, toimi Rantsilan kappalaisena 1686. Tätä ennen Saloisten kappalaisen apulaisena. Beata Remahl oli miestään huomattavasti nuorempi ja jäikin leskeksi hyvin nuorena. Vuoden 1701 Saloisten ja Siikajoen käräjillä mainitaan Per Schroderuksen leski Beata Remahl useampaankin otteeseen. Maininta vuoden 1697 tammikuun käräjiltä: Landzfiscalen Johan Tammelander å sin Swägerskas Sahl.H:r Petri Schroderi Enkias wägnar föredrogh Rätten den wåldzwärckan Thomas Tåppila i Frantzilaby föröfwat på dess Äng Eskonkåchta benämbdh ja saman vuoden syyskuulta: Landzfiscalen wälb:de Johan Tammelander upwijste denne Rättz afsagde doom de dato 26 etc: Januarij 1697 dess Swägerska Capellanens Sahl: H:r Pehr Schroderi Enkas hustru Beata Remahl och Bonden Thomas Tåppila emellan.
LAPSET:
Petter Schroderus, Pulkkilan kappalainen
Abraham, tilallinen Mouckan talossa Temmeksellä

Tunnetaanko tuo tapaus, jota käräjillä käsiteltiin ja toinen keskeinen kysymys koskee Johan Tammelanderin suhdetta Herra Petri Schroderin leskeen, oliko kyseessä sukulaisuussuhde vai ymmärränkö nyt aivan väärin?


SCHRODERUS, Abram s. 1690 Rantsila
Puoliso: ZIMMERMANN, Margareta Eriksdotter s. 1697 Pyhäjoki Abraham Schroderus, valtiopäivämies talonpoikaissäädyn edustaja, oli Rantsilan kappalaisen Petter Schroderuksen poika. Abrahamin isä kuoli hänen ollessaan hyvin pieni. Tarina kertoo, että Abrahamista tuli maanviljelijä koska leskiäidillä ei ollut varaa kouluttaa pojasta pappia. Kuoltuaan Margareta on haudattu Limingan kirkon alle. Mouckan talossa asui Limingan rippikirjan mukaan vv 1738 – 1751 Abraham Schroderus, vaimo Margareta oli tuolloin kuollut. Lisäksi talossa lapset Anders, Petter, Anna, Johan, Gustaf, Christian ja Lars. Margaretan isoisä oli luultavasti turkulainen apteekkari Christian Zimmermann.

Gustaf syntyi 27.2.1726 Mouckan taloon ja muutti Ouluun vuonna 1751, rengiksi raatimies Posseniuksen taloon Ouluun. Talossa oli piikomassa Carin Laakkonen, jota epäillään vaimoksi. Sitten Gustaf ilmestyy Carin vaimon kanssa rehtori Henrik Zimmermanin taloon rengiksi. Henrik Zimmerman toimi Oulun triviaalikoulun rehtorina vv 1755 – 58 sekä vuonna 1758 Kemin kirkkoherrana. Henrik Zimmerman oli Gustafin äidin Margareta Zimmermanin veli. Gustaf ja Carin ovat vielä Zimmermaneilla vuoden 1758 henkikirjassa. Pari muuttaa Kemin maaseurakuntaan ja heille ilmeisesti syntyi tytär Anna Greta jo Oulussa koska hän siellä pääsee ripille vuonna 1776. Oulun kirkonkirjoissa syntymävuodeksi annetaan 1759 ja Kemin maaseurakunnassa 1755. Ihmettelen miksi Anna Greta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1766-1771_tksrk_ik129-130/308.htm) jäi Ouluun vanhempien muuttaessa pois ja asui rippikirjatietojen mukaan maafiskaali Christer Schroderuksen (1728) ja madame Margaretan (1730) perheessä ja edelleen vuonna 1776, jolloin pääsee ripille. Samana vuonna hän muuttaa vanhempiensa perässä. Äiti on tuolloin jo leski ja he muuttavat yhdessä Mihkalin taloon Sihtuunaan. Tuosta talosta Anna Greta saa miehekseen Johanin.

Tarinassa on paljon kysymyksiä: kuka oli Gustafin vaimo ja miksi Anna Greta jäi Ouluun moneksi vuodeksi (oliko edes sama henkilö?). Linkki sisältää informaatiota Anna Gretan suhteesta muuhun perheeseen ja pyydänkin apuja tulkitsemaan tuon kirjaimen, merkitseekö piikaa vaikka Anna Greta oli tuolloin noin 10 -vuotias? Saattoiko Gustafin vaimo olla Catharina s. 1722 ollakin Limingasta (Gustafin kummien tytär) eli Matts Pehkoisen ja Elsa Palmin tytär (Elsa oli ilmeisesti Torniosta kotoisin).

Jos joku on sattumoisin henkilöihin perehtynyt, otan kiitollisena tietoa vastaan.

[Jouni Kaleva]

SCHRODERUS, Pehr s. 1640 Paltamo – 1696 Rantsila
Puoliso: REMAHL, Beata s. 1665
Pehr Schroderus kirjoitti ylioppilaaksi Uppsalassa 31. lokakuuta 1677, Petrus Ostrobotniensis, toimi Rantsilan kappalaisena 1686. Tätä ennen Saloisten kappalaisen apulaisena. Beata Remahl oli miestään huomattavasti nuorempi ja jäikin leskeksi hyvin nuorena. Vuoden 1701 Saloisten ja Siikajoen käräjillä mainitaan Per Schroderuksen leski Beata Remahl useampaankin otteeseen. Maininta vuoden 1697 tammikuun käräjiltä: Landzfiscalen Johan Tammelander å sin Swägerskas Sahl.H:r Petri Schroderi Enkias wägnar föredrogh Rätten den wåldzwärckan Thomas Tåppila i Frantzilaby föröfwat på dess Äng Eskonkåchta benämbdh ja saman vuoden syyskuulta: Landzfiscalen wälb:de Johan Tammelander upwijste denne Rättz afsagde doom de dato 26 etc: Januarij 1697 dess Swägerska Capellanens Sahl: H:r Pehr Schroderi Enkas hustru Beata Remahl och Bonden Thomas Tåppila emellan.
LAPSET:
Petter Schroderus, Pulkkilan kappalainen
Abraham, tilallinen Mouckan talossa Temmeksellä

Tunnetaanko tuo tapaus, jota käräjillä käsiteltiin ja toinen keskeinen kysymys koskee Johan Tammelanderin suhdetta Herra Petri Schroderin leskeen, oliko kyseessä sukulaisuussuhde vai ymmärränkö nyt aivan väärin?


Tuon mukaan Beata oli Johan Tammelanderin käly. Tiukan tulkinnan mukaan tämän pitäisi tarkoittaa, että Johan oli naimisissa Beatan sisaren kanssa. Mutta tällaista sisarta ei ole tiedossa, vai kuinka. (Kuka oli Johan Tammelanderin vaimo, eikait kenties Per Schroderuksen sisar??). Kuitenkin termi swägerska on ollut väljempi, jonkunlaisia "sukulaisia" puolison kautta kuitenkin oltiin.

[olanyk]

Hei!

Asiasta on keskusteltu täällä usein. On myös esitetty tieto että Petrus, joka meni syksyllä 1677 Upsalaan (samanaikaisesti Isak Siniuksen kanssa) olisi ollut jo 1678 Saloisissa Gabriel Saloniuksen apulaisena ja ehdolla myös hänen seuraajaksi. Seuraajaksi tuli kuitenkin Paltamosta Samuel Antilius.

Petruksen vanhimman pojan Johan Schroderuksen sanotaan syntyneen jo 1678. Muut lapset syntyivät 10 v myöhemmin. Johanin äidiksi väitetty Beata Remahl olisi ollut 17 v ja Petrus n.38 v. Beata oli tullut tätinsä Anna Someruksen luokse, joka oli Gabriel Saloniuksen puoliso.

Oma arveluni on ollut että Petrus olisi ollut Johan Tammelanderin siskon kanssa naimisissa joka olisi kuollut esimerkiksi lapsivuoteeseen ja Beata olisi voinut tulla lapsenhoitajaksi ja vuosia myöhemmin puolisoksi. Kun vouti Isak Siniuksella tiedetään olleen silmäsairautta sairastanut poika voisi Petrus olla hänen saattajanaan Upsalaan ja ylioppilaana vain muutaman kuukauden.

Johan Schroderus myöhemmin oli Johan "nuoremman" Tammelanderin veronkantokirjurina Paltamossa jo 1712 ja avioitui tuon isänsä opiskelukaverin Isak Siniuksen tyttären Magdalenan kanssa.

Minulla Abraham Schroderuksella ja hänen kolmella puolisolla on 11 lasta. Tuossa Sinun luettelosta tulisi lisää. Tuo Lars kuitenkin on ehkä Abrahamin kolmannen puolison Brita Purenian poika Lars Larsson Muurman.

Jostain on arvelu että Gustavin puoliso olisi Cajanuksia, mutta edes patronyymiä hänelle ei ole tiedossa!

Onko jollakin tietoa enemmän noista Pureniuksista ( tai Poureniuksista) tai Muurmaneista?

Olavi

.

[Outika]

Petruksen vanhimman pojan Johan Schroderuksen sanotaan syntyneen jo 1678. Muut lapset syntyivät 10 v myöhemmin. Johanin äidiksi väitetty Beata Remahl olisi ollut 17 v ja Petrus n.38 v. Beata oli tullut tätinsä Anna Someruksen luokse, joka oli Gabriel Saloniuksen puoliso.

Oma arveluni on ollut että Petrus olisi ollut Johan Tammelanderin siskon kanssa naimisissa joka olisi kuollut esimerkiksi lapsivuoteeseen ja Beata olisi voinut tulla lapsenhoitajaksi ja vuosia myöhemmin puolisoksi. Tämä teoria kuulostaa kyllä loogiselta. Varmaan tuota oletettua Johan Tammelanderin 1. aviopuolisoa on metsästetty. Toivottavasti asian selvittämisen suhteen ei vielä toivoa kannata menettää.

Mitä tulee Abraham Schroderuksen lapsikatraaseen, kiitän tarkennuksesta. Olen vain luetellut Limingan rippikirjan tiedot ja taisi jäädä osa kirjaamattakin. Elikkä Mouckan talossa vv 1738-51 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1738-1751_mko7-14/117.htm) asuivat (vaimona Brita) lapset: Pehr (Petter), Johannes (muuttanut), Gustav, Christian (muuttanut), sonson? Lars, Beata, Anna, Margetha, Carin ja onko vielä Fredric. Tässä toinen luettelo (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1738-1751_mko7-14/19.htm)samoilta vuosilta, josta ongin Larsin pojaksi ja muutama taitaa tältä listalta vielä puuttuakin (Katarina ja Erik).

Missä tuota Gustafin (Göstan) puolison Catharinan taustaa olisi selvitetty, jos oli Cajanuksia. Patronyymiä ei löydy tosiaankaan mistään. Pohdin vielä sitä, oliko Christer Schroderus Gustafin veli, jonka perheessä Anna Greta asui useita vuosia ennen ripillepääsyä.