Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maailman kielistä
Kieliä voi tutkia vähän samaan tapaan kuin sukuja. Unesco on juuri avannut ajatuksia herättävän palvelun
http://www.unesco.org/culture/ich/index.php?pg=00206
Eli voit tutkia, mitä kieliä maailmassa on ja ennen kaikkea mitkä niistä ovat uhanalaisia. Mielenkiintoista tietää, että Suomessakin on jo kuollut kaksi saamenkieltä aikain kuluessa
Juha
Seppo Niinioja
23.02.09, 10:14
Kieliä voi tutkia vähän samaan tapaan kuin sukuja. Unesco on juuri avannut ajatuksia herättävän palvelun
http://www.unesco.org/culture/ich/index.php?pg=00206
Eli voit tutkia, mitä kieliä maailmassa on ja ennen kaikkea mitkä niistä ovat uhanalaisia. Mielenkiintoista tietää, että Suomessakin on jo kuollut kaksi saamenkieltä aikain kuluessa
Juha
Kiitos Juha mielenkiintoisesta linkistä. Ei tämä minusta asian vierestä ole, mutta en rupea ehdottamaan uutta alaforumiakaan.
UNESCOn listassa mainitaan suomensukuinen liivin kieli (engl. Livonian), jota tiedetään puhuvan äidinkielenään enää yhden uhmisen. Aamulehti kertoi 20.9.2006 hänen nimensäkin: Viktor Berthold, ks. http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3928948.shtml . Onneksi kuolevia kieliä voidaan nykyvälinein säilöä paljon helpommin kuin Emil Nestor Setälän ja kumppaneiden aikaan.
Tempora mutantur, sano. Vuonna 1888 liiviläisiä oli vanhan Tietosanakirjan mukaan (painettu 1913) vielä noin 3000. En muista, monestako koulussa 1950-luvulla puhuttiin, ehkä 500:sta.
Uudempi tutkimus on käsittääkseni osoittanut, että kielellinen sukulaisuus ei aina, vaikka usein merkitse väestöllistä sukulaisuutta. Mielenkiintoisen artikkelin http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/vahemmis/romanit/romanit2.html mukaan romanien alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka Intiasta heidän muistaakseni on uskottu olevan peräisin. Ainakaan he eivät ole suomalais-ugrilaisia, vaikka suomea keskenäänkin puhuvat ja ovat kaiketi yleensä muuallakin omaksuneet asuinmaansa kielen, vaikka romanikielikin on olemassa ja UNESCON listan mukaan se on 3,5 miljoonan ihmisen äidinkieli.
Sattumalta olen tullut vähän selvitelleeksi Hämeenlinnassa vaikuttaneen opettajan ja kielenkääntäjän Valfrid Hedmanin (1872 - 1939) vaiheita. Hän osasi kuulemma kaikkia Euroopan ja useita itämaisia kieliä. Tarkempi lukumäärä näkyy hänen kunniakseen muutama vuosi sitten järjestetyn näyttelyn esitteessä, jota en malta kaivaa esiin. Kieliä oli useita kymmeniä ja käännöksiäkin hän taisi tehdä Karistolle 27 kielestä.
Seppo Niinioja
Tuosta Unescon palvelusta tein sellaisen huomion, että juutalaisten käyttämä yiddish ja romanian kieli oli jostain syystä niputettu Suomen alle. Lienee pieni bugi tuossa tietokannassa.
Palvelusta selvisi muuten sellainenkin tieto, että Ruotsin ja Tanskan välimailla oli aikoinaan Scania -niminen kieli!
Juha
Palvelusta selvisi muuten sellainenkin tieto, että Ruotsin ja Tanskan välimailla oli aikoinaan Scania -niminen kieli!
Scania on Skoonen latinankielinen nimi. Kielen ja murteen välillä on veteen piirretty viiva ja usein siihen vielä sotkeutuu politiikka. Meän kieli Tornionlaaksossa on hyvä esimerkki tästä, minusta se on suomen murre, mutta Ruotsissa sitä halutaan nyt korostaa itsenäisenä kielenä. Eipähän tarvitse opettaa suomea kouluissa. Itsenäiseksi kieleksi Ruotsissa sen sijaan ei enää haluta nostaa skånskaa, tämä on sitä politiikkaa.
Vastaavia esimerkkejä on paljon. Bulgarialaisten mielestä makedonia on heidän kielensä murretta, makedonialaisten mielestä kyseessä on itsenäinen kieli - onhan heillä nyt oma valtiokin. Murteilla kirjoittaminen on yleistynyt, Heli Laaksonen on hieno kirjoittaja.
Luen parhaillaan erinomaista romaania 1930-luvun Petroskoista. Arvi Pertun romaanin yhtenä sivujuonteena romaanissa Papaninin retkikunta on Stalinin aikainen poliittinen kiista suomen ja karjalan kielien välillä. Väärä valinta vei monelta hengen. Jännittävä ja mukaansa tempaava romaani. Suosittelen erityisesti niille, joita Petroskoi kiinnostaa. Kirjallisesti vähintäinkin Tervon veroista kerrontaa. Arvi Perttu muuten pitää hyvää blogiakin:
http://arviperttu.vuodatus.net/
t. Olavi A.
[quote=Juha;33698]Tuosta Unescon palvelusta tein sellaisen huomion, että juutalaisten käyttämä yiddish ja romanian kieli oli jostain syystä niputettu Suomen alle. Lienee pieni bugi tuossa tietokannassa.
Ei se mikään bugi ole, listassahan on häviävät kielet.
Vielä 1900-luvun alussa kaikki suomen juutalaiset ilmoittivat yiddish-kielen äidinkieleksi. Nykypäivän suomenjuutalaisista harva enää osaa yiddish-kieltä.
Aldi
Kiitos, aina oppii!
Nyt enää tuo romanian kieli hämää - vai olisiko siinä kyse romanikielestä??
Juha
M.Sjostrom
23.02.09, 16:40
...Kielen ja murteen välillä on veteen piirretty viiva ja usein siihen vielä sotkeutuu politiikka....
t. Olavi A.
Sanotaan, että kielenä pidetään sellaista murretta, jolla on oma armeija...
Minun mielestäni norja, tanska ja ruotsi ovat vain jotain murteita jostakin.
Mutta aavistan, että jopa tällä foorumilla voi aiheesta tulle kiivas hyökkäys. [jokaisella noistahan on oma armeija, laivasto ja ilmavoimat :)]
Skånskan suhteen on vähän vaikea päättää, pitäisikö sen olla ruotsin vai tanskan murre. Jos siis ruotsi ja tanska ovat eri kieliä, siinä tilanteessa voi objektiivisinta olla että skånskakin lasketaan omaksi kielekseen.
Jaakko Anhava teoksessaan "Maailman kielet ja kielikunnat" pitää todellakin ruotsia, norjaa ja tanskaa käytännössä samana kielenä.
Hän toteaa mm. "tulee vain ymmärtää, että poliittis-historialliset tekijät eivät aina täsmää kielitieteellisten kriteereitten kanssa" (s. 63)
Juha
Jaakko Anhava teoksessaan "Maailman kielet ja kielikunnat" pitää todellakin ruotsia, norjaa ja tanskaa käytännössä samana kielenä.
Hän toteaa mm. "tulee vain ymmärtää, että poliittis-historialliset tekijät eivät aina täsmää kielitieteellisten kriteereitten kanssa" (s. 63)
Juha
Ei ole pitkäkään aika siitä kun oli jossain tutkimuksessa todettiin että suomen ruotsinkieliset ihmiset ymmärsivät parhaiten muut pohjoismaiset kielet, ruotsi, norja ja tanskaa. Selitys oli että suomessa on parhaiten säilynyt sanastoa nk. "ursvenska" eli alkuruotsista.
Tämä väite tuntuu ihan järkenkäypäältä, koska itsekin olen kasvannut nuoruudessa eteläpohjanmaalla, ja oppinut murteet siellä, (en ole syntyperäinen eteläpohjalainen), ymmärrän ihan hyvin sekä norjalaista ja tanskalaista puhetta, toki myönnän ettei kaikkia sanoja, mutta yllättävän hyvin.
Olisikohan joku samankaltainen yhteys suomen ja viron välillä? Jompikumpi on säilyttänyt paremmin vanhempimuotoinen kieli. Sitten vastoin yleinen käsitys joka myöskin sanoo että unkarinkieli on sukulaiskieli suomelle, minulla on vaikeuksia ihan heti niellä väittämä. Mutta myönnän että jos kävelet vaikkapa kadulla jossain unkarissa ja kuulet puheensorinan takanasi, saatat joskus kääntyä katsoaaksesi missä noi suomalaiset onkaan, eikä niitä löydy, vaan jotain puhetyylissä ja sävelmässä muistuttaa suomea, vaikka tietääkseni meillä ei ole kun noin 60 sanaa jotka ovat lähes samoja.
Ylläolevassa, kaikki lause ja kirjoitusvirheet saa lukija ihan itse korjata, minä olen kieli invaliidi kaikilla kielillä jota puhun, kirjoitan ja ymmärrän välttävästi. :)
Lasse
Sitten vastoin yleinen käsitys joka myöskin sanoo että unkarinkieli on sukulaiskieli suomelle, minulla on vaikeuksia ihan heti niellä väittämä. Mutta myönnän että jos kävelet vaikkapa kadulla jossain unkarissa ja kuulet puheensorinan takanasi, saatat joskus kääntyä katsoaaksesi missä noi suomalaiset onkaan, eikä niitä löydy, vaan jotain puhetyylissä ja sävelmässä muistuttaa suomea, vaikka tietääkseni meillä ei ole kun noin 60 sanaa jotka ovat lähes samoja.
Lasse
Olematta lainkaan kielitieteilijä: unkari ja suomi ovat minustakin samankuuloista sointuvaa kolinaa. Paino ensimmäisellä tavulla - no, se ei liene harvinaista. Mutta unkarissa on suhuäänteitä. Se kieli on minua kiehtonut aina, vaan ei ollut uskallusta aloittaa opiskelua, piti keskittyä johonkin tuottavampaan.
Suosittelen lämpimästi lainaamaan edellä mainitsemani kirjan omasta kirjastosta. Se avasi ainakin itselle monia uusia näköaloja.
Esimerkiksi Unkarissa on kahdeksan päämurretta, joiden erot ovat hyvin vähäisiä. Poikkeavia ovat kaksi Romanian unkarilaismurretta, jotka ovat lisäksi perusunkaria vanhakantaisempia.
Toisaalta käsite "intiaanikielet" on totaalisen harhaanjohtava. Eri intiaanien puhumat kielet Amerikan mantereella eivät ole välttämättä lainkaan sukua toisilleen jne...
Juha
Olematta lainkaan kielitieteilijä: unkari ja suomi ovat minustakin samankuuloista sointuvaa kolinaa. Paino ensimmäisellä tavulla - no, se ei liene harvinaista. Mutta unkarissa on suhuäänteitä. Se kieli on minua kiehtonut aina, vaan ei ollut uskallusta aloittaa opiskelua, piti keskittyä johonkin tuottavampaan.
Ei se unkarin opiskelu niin kauheasti uskallusta vaadi, jos vaan unohtaa ettei sitä tarvitse oppia täydellisesti kaikkien kielioppisääntöjen mukaan, vaan pelkästään harrastuksena. Niin kävi minullekin joskus viime vuosituhannen lopulla, oli asiakkaita etelä unkarissa ja ihastuin maahan ja kansaan sen verran että kävin vuoden kansalaisopiston unkarin kielen kurssilla, josta sain sen verran pohjaa että pärjää auttavasti, nyt kun käy unkarissa tietää heidän tapansa ja käyttäytymissäännöt sekä ymmärtää ihan perusasiat, voi käydä kaupassa tai käydä illalla ulkona syömässä, osaa tervehtiä ja tilata ruokansa jne...
Unkarilaiset pitää suomalaisista, ja heti kun heille selviää että olet suomalainen niin kaikki sujuukin paljon helpommin.
Lasse
Suosittelen lämpimästi lainaamaan edellä mainitsemani kirjan omasta kirjastosta. Se avasi ainakin itselle monia uusia näköaloja.
Esimerkiksi Unkarissa on kahdeksan päämurretta, joiden erot ovat hyvin vähäisiä. Poikkeavia ovat kaksi Romanian unkarilaismurretta, jotka ovat lisäksi perusunkaria vanhakantaisempia.
Juha
Täytyy pitää mielessä kun seuraavan kerran käy kirjastossa
Lasse
Unkarilaiset pitää suomalaisista, ja heti kun heille selviää että olet suomalainen niin kaikki sujuukin paljon helpommin.
Lasse
Jep, näin on, Lasse. Kerran olen käynyt Budapestissä turistina, mutta kävin myös tavallisessa käsityöläisperheessä. Saksaa solkattiin (= puhuttiin huonosti) ja halattiin, mikä oli muutama vuosikymmen sitten suomalaiselle harvinainen kokemus.
Nyt olen pulissut niin paljon erilaisissa ketjuissa, että olen kohta Forumin persona non grata.
Parh. terv. ja hyvää yötä
ph
Seppo Niinioja
23.02.09, 22:32
Toisaalta käsite "intiaanikielet" on totaalisen harhaanjohtava. Eri intiaanien puhumat kielet Amerikan mantereella eivät ole välttämättä lainkaan sukua toisilleen jne...
Juha
Navajointiaanien kieli oli niin eksoottista ja tuntematonta heidän reservaattinsa ulkopuolella, että USA koulutti 2. maailmansodan aikana ns. navajopuhujia, joiden puhetta ei tarvinnut salata radioliikenteessä. Tarpeelliset sotilastermit vain luotiin ja opetettiin näille viestimiehille. Muitakin kieliä hyödynnettiin (http://en.wikipedia.org/wiki/Code_talker ).
Seppo Niinioja
Viimeisessä Tiede-lehdessä oli viittaus toiseen sivustoon kielistä kiinnostuneille: WALS (http://wals.info/)
Lehden jutussa vertailtiin suomea muihin kieliin, eikä se niin kummalliseksi osoittautunut. Ainoa isompi harvinaisuus on verbin lailla taipuva kieltosana.
Unkarin harrastajille: egészségünkre!
:) Jaska
Seppo Niinioja
23.02.09, 23:14
Viimeisessä Tiede-lehdessä oli viittaus toiseen sivustoon kielistä kiinnostuneille: WALS (http://wals.info/)
Lehden jutussa vertailtiin suomea muihin kieliin, eikä se niin kummalliseksi osoittautunut. Ainoa isompi harvinaisuus on verbin lailla taipuva kieltosana.
Unkarin harrastajille: egészségünkre!
:) Jaska
Yhdellä työmatkalla istuimme iltaa paikallisessa yökerhossa omalla kustannuksella. Seuraneiti (tiedättehän nuo "shampanjaa" juovat asiakkaan laskua kasvattavat viehkeät naiset) kertoi olevansa unkarilainen. Työkaverini kertoi kuulleensa, että lause "kala ui elävänä veden alla" on sama unkariksi ja esitti sen myös saksaksi. Neitokainen oli ilmeisesti samaa mieltä, paitsi että elävänä äännetään unkarissa lähinnä "älävänä".
Odafigyelünk kellőképp egészségünkre? (http://spaionizalomeregtelenitokrol.blogter.hu/290309/odafigyelunk_kellokepp_egeszsegunkre) , googleksi "Ydinarvot turvallisuuden ovat riittävän terveydelle?" Taidanpa tuosta oikean merkityksen tervehdykselles jo arvuutella.
Seppo N.
Sami Lehtonen
23.02.09, 23:20
Yhdellä työmatkalla istuimme iltaa paikallisessa yökerhossa omalla kustannuksella. Seuraneiti (tiedättehän nuo "shampanjaa" juovat asiakkaan laskua kasvattavat viehkeät naiset) kertoi olevansa unkarilainen. Työkaverini kertoi kuulleensa, että lause "kala ui elävänä veden alla" on sama unkariksi ja esitti sen myös saksaksi. Neitokainen oli ilmeisesti samaa mieltä, paitsi että elävänä äännetään unkarissa lähinnä "älävänä".
Odafigyelünk kellőképp egészségünkre? (http://spaionizalomeregtelenitokrol.blogter.hu/290309/odafigyelunk_kellokepp_egeszsegunkre) , googleksi "Ydinarvot turvallisuuden ovat riittävän terveydelle?" Taidanpa tuosta oikean merkityksen tervehdykselles jo arvuutella.
Seppo N.
Joskus tuopin ääressä konferenssimatkalla erään unkarilaisen kanssa yritimme selvittää, mitkä suomen ja unkarin kielen sanat muistuttaisivat toisiaan. Pitkällisen pohdinnan tuloksena emme löytäneet yhtään, vaikka lähtökohdaksi otimme sellaisia sanoja, joita kaiken järjen mukaan esi-isämme käyttivät jo tuhansia vuosia sitten. Saksalainen olut oli silti hyvää.
Työmatkoilla on melko selväksi tullut myös se, että kollegojen kanssa voi aika vapaasti jutustella suomeksi asiat halki välittämättä paikallaolijoista, kunhan muistaa välttää ikäviä äänenpainoja ja lausumasta ihmisten nimiä suoraan. Tosin erinäisten globaalien yritysten palveluksessa on mm. Suomessa vuosia töitä tehneitä ulkomaalaisia, joiden suomen kielen taito voi olla salakavalan hyvä - kotiläksyt pitää siis tehdä, ennenkuin käyttää suomea koodikielenä.
Sami Lehtonen
23.02.09, 23:23
Joskus tuopin ääressä konferenssimatkalla erään unkarilaisen kanssa yritimme selvittää, mitkä suomen ja unkarin kielen sanat muistuttaisivat toisiaan. Pitkällisen pohdinnan tuloksena emme löytäneet yhtään, vaikka lähtökohdaksi otimme sellaisia sanoja, joita kaiken järjen mukaan esi-isämme käyttivät jo tuhansia vuosia sitten. Saksalainen olut oli silti hyvää.
Näin jälkikäteen vasta tajusin, että viestissäni oli lukuisia sisällöltään yhteneviä tekijöitä Sepon viestiin nähden. Siksi pieni tarkennus on paikallaan:
1. Unkarilainen oli kyllä nainen, mutta eräs konferenssiin osallistuja - ei siis muiden laskuun skumppaa kumoava seuraihminen
2. Paikka ei ollut yökerho, vaan erään luostarin kellari
3. Luostarin olut kuului konferenssin kokonaishintaan
Tämä löytyi jostain:
Eleven hal úszkál a víz alatt.
Elav kala ujub vee all.
Elävä kala ui veden alla.
Tuo egészségünkre on sitten muuten monikon ensimmäisessä sijassa.
Perusmuoto yksinkertaisesti egészségere, toiselle sanottuna sitten egészségedre!
:) Jaska
Jó estét,
Eli hyvää iltaa,
Tuli just katsottuna ruotsin TV, SVT Europa, sieltä tuli ohjelmaa sään muutoksista (Nya vädrets offer, eli uuden sään uhrit), ja paikka oli pohjoisessa Siperiassa.
Mielenkiintoisin oli että kun kuunteli heidän puhetta, pystyi erottelemaan niin saamenkielen kun suomen ja ruotsinkielen sanoja heidän puheista.
Maailma on pieni.
Lasse
Seppo Niinioja
24.02.09, 09:28
Tässä vielä Vancouverin kirjeenvaihtajaltani tullut uutinen UNESCOn kielitilastosta:
http://news.yahoo.com/s/afp/20090219/ts_afp/worldlanguagesunesco
Seppo Niinioja
[quote=Seppo Niinioja;33697]Kiitos Juha mielenkiintoisesta linkistä. Ei tämä minusta asian vierestä ole, mutta en rupea ehdottamaan uutta alaforumiakaan.
UNESCOn listassa mainitaan suomensukuinen liivin kieli (engl. Livonian), jota tiedetään puhuvan äidinkielenään enää yhden uhmisen. Aamulehti kertoi 20.9.2006 hänen nimensäkin: Viktor Berthold, ks. http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3928948.shtml . Onneksi kuolevia kieliä voidaan nykyvälinein säilöä paljon helpommin kuin Emil Nestor Setälän ja kumppaneiden aikaan.
Mielenkiintoinen artikkeli tuo. Siinä mainittiin kyllä toinenkin liivin kieltä puhuva henkilö. Viktorin serkku Kanadassa.
Se mikä minua hämää, on tuon kielen alue. Jos katsotaan karttaa, johon on määritelty Wanha Liivi 1500-luvulla, niin se on hyvinkin laaja. Siihen verraten saattaisi ymmärtää kielimäärittelyn kirjasessa, joka on painettu v. 1920 Helsingissä ja painopaikkana Helsingin Sentralikirjapaino ja Kirjansitomo Oy. Kirjasen nimi on "Hospodan Mejjän Isusan Kristan Pyhä Evanhelii Markus" ja vielä lisätty selvyyden vuoksi maininta: Karjalan (livvin) kielel. (Kirjanen on painettu kyrillisin kirjaimin. Teksti kuitenkin ihan hyvin suomenkielisen ymmärrettävää.)
Tuosta saisi sen käsityksen, että Karjalan ja Liivin kielien välille voidaan laittaa yhtäläisyysmerkki. Ounastelisin kuitenkin tuohon aikaan ainakin
kielien puhumisalueiden jo erkaantuneen hyvinkin erilleen. Mitähän kieltä maininta tarkoittanee ja miten tuo yhtäläisyys olisi käsitettävä?
t Pertti Vuorio
Livvi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksenkarjalan_kieli) on eri kieli kuin liivi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Liivin_kieli).
:) Jaska
Hej
Sehän selkisikin helposti. Kiitos JaskaS.
Turhan samankaitaiset nimet :-)
t Pertti Vuorio
Mielenkiintoinen artikkeli tuo. Siinä mainittiin kyllä toinenkin liivin kieltä puhuva henkilö. Viktorin serkku Kanadassa.
Liiviä puhuvia on käsittääkseni useampia kuin kaksi, olisiko joitakin kymmeniä. Varsinaisista äidinkielenään, ensimmäisenä kielenä, puhuvia lienee enää tuo 1-2. Toisena kielenään puhuvat taitavat olla Liivinrannalla kasvaneita ja äidinkieleltään lättejä, jotka esim. isovanhemmiltaan ovat oppineet jonkinlaisen liivin taidon. Tuglas-seura järjesti muutama vuosi sitten vielä matkoja tutustumaan Liivinniemeen, en tiedä tehdäänkö niitä enää. Riikan kaupungin perustamispaikalla oli alunperin liiviläinen kalastajakylä.
Toinen maailmansota oli liiveille viimeinen niitti, alue kärsi pahoin sodasta ja sotaa seurannut neuvostomiehitys esti liiviläisten kalastuksen pakottaen heidät pois asuma-alueiltaan lättien joukkoon. Nyky-Latvia on tunnustanut liivin aseman ja perinnön ja pyrkii vaalimaan toista kansallista kieltään.
Sota-aikana Suomeen jäänyt liiviläinen pastori Eduard Vaalgamaa on kirjoittanut liiviläisistä kirjan Valkoisen hiekan kansa. Vaalgamaan kuolemasta taitaa olla jo hyvinkin kymmenen vuotta?
t. Olavi A.
Joskus lapsuudessa olin isäni kanssa Etelä-Pohjanmaalla, Siipyyssä ja vaikka osaan ruotsia niin en silloin ymmärtänyt juuri mitään varsinkaan vanhempien ihmisten puheesta, isäni kylläkin. Myöhemmin kuulin että norjalaiset olivat ymmärtäneet vallan hyvin sitä.
Joskus tuli mieleeni että ruotsin TV voisi istuttaa samaan pöytään jonkun Skoonelaisen ja jonkun Siipyystä. Mahtaisi olla hauskaa kuunnella miten kommunikoivat. Kielihän on sama.
Eräässä matkakertomuksessa 1790-luvulta mainitaan skotlantilaisen palvelijan ja ahvenanmaalaisen torpparin osanneen kommunikoida joten kuten. Kielet muistuttivat niin paljon toisiaan
Juha
Eräässä matkakertomuksessa 1790-luvulta mainitaan skotlantilaisen palvelijan ja ahvenanmaalaisen torpparin osanneen kommunikoida joten kuten. Kielet muistuttivat niin paljon toisiaan
Juha
Varmaan ennen muutkin kielisukulaiset ymmärsivät paremmin toisiaan, kun sen aikaisiin elinkeinoihin liittyvät sanat olivat samasta vanhasta kantasanastosta. Teknisen kehityksen tuomat uudissanat ovat sitten eriyttäneet kieliä etenkin kun vanha agraarisanasto on supistunut.
Esim. suomi/viro: polkupyörä/jalgratas, tietokone/elektronarvuti
:) Jaska
Toisaalta käsite "intiaanikielet" on totaalisen harhaanjohtava. Eri intiaanien puhumat kielet Amerikan mantereella eivät ole välttämättä lainkaan sukua toisilleen jne...Juha
Joskus on etsitty intiaanien kielten ja suomen välisiä yhteyksiä, niitä ei tietääkseni ole löydetty. Amerikkalainen runoilija Henry Wadsworth Longfellow sommitteli intiaanitarujen pohjalta 1800-luvulla runoelman Hiawatha. Eeppisen runoelmansa runomitan Longfellow lainasi Kalevalasta. Longfellow oli tutustunut hieman myös suomen kieleen viettäessään kesän Ruotsissa v. 1835:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Song_of_Hiawatha
http://en.wikipedia.org/wiki/Henry_Wadsworth_Longfellow
Päätin joskus, etten enää koskaan kirjoita mitään ulkomuistista. Valitettavasti en ole osannut pitää päätöksestäni kiinni. Rovasti Vaalgamaan oikein kirjoitettu etunimi on Edgar, eikä hänen poismenostaankaan ole kuin viitisen vuotta. Pahoittelen edeltävän kirjoitukseni muistinvaraisia virheitä.
t. Olavi A.
em. mainostamassani kirjassa todetaan yksinkertainen asia;
maailmassa on ollut tuhansia kieliä ja niissä miljoonia sanoja. Olisi ihme ja kumma ellei siis löytyisi samankaltaisuuksia jopa maapallon vastakkaisilta puolilta olevista kielistä.
Toisaalta ruotsin "ej" ja suomen "ei" eivät ole tulleet samasta alkusanasta, vaan niiden etymylogia on erilainen - kielten harrastaminen on melkeinpä yhtä hauskaa kuin sukututkimus!
Juha
Varmaan ennen muutkin kielisukulaiset ymmärsivät paremmin toisiaan, kun sen aikaisiin elinkeinoihin liittyvät sanat olivat samasta vanhasta kantasanastosta. Teknisen kehityksen tuomat uudissanat ovat sitten eriyttäneet kieliä etenkin kun vanha agraarisanasto on supistunut.
Esim. suomi/viro: polkupyörä/jalgratas, tietokone/elektronarvuti
:) Jaska
Olin nuorena jonkun aikaa töissä skoonessa, ja yksi sana on jäänyt erityisesti mieleen, kuinka sitä pitäisi kirjoittaa oikein en tiedä:
Skoone: röllebröö, Ruotsi: Skottkärra, Suomi: Kottikärry
röllebröö tulee ilmeisesti sanoista rulla ja bräda, eli rullattava lauta/lankku tuntuu loppujen lopuksi aika loogiselta.
Toi viron elektronarvuti on kanssa hyvä, itse asiassa erittäin hyvä, moni varmaan on sitä mieltä että se tietokone arvuuttaa mitä se tekee:D:
Lasse
tellervoranta
24.02.09, 22:46
Oli porukkaa ent. Neuvostoliitosta ja heidän englanninkielen opettajansa puhui engelskaa ja minä kollegani kanssa paruskii osen harasoo. No, lähdettiin ravintolaan, missä minua vastapäätä istui sikäläinen historian opettaja (upseeri?)
Eihän siinä mitään, vaan yhtäkkiä hän sanoikin suomeksi jonkin sanan :eek:.
Hupsista, säikähdys oli melkoinen :D:.No, porukkamme meni vielä jatkoille ja siellä olikin aika veikeää, kun kolme henkilöä selvitti suomen-vepsän-venäjän-englannin kielellä tämän Vepsästä olevan opettajan kotipaikan ja vepsäläisten siirrot.
olen kyllä soitellut mm.maihin, joissa puhutaan espajaa ja asia on tullut ymmärrettyä, vaikka olen kysynyt häntä...sotken vaan kaikki vähänkin lukemani tai käyttämäni kielet, suomi mukaanlukien, niin kyllä se siitä:cool:
M.Sjostrom
24.02.09, 23:33
... Rovasti (Edgar) Vaalgamaa...
poismenosta viitisen vuotta...
Joskus muinaisuudessa tunsin tämän Vaalgamaan pojan, Lauri Vaalgamaan. Hän kai nykyään on kirkkoherrana jossakin.
Kun oli syntynytkin vasta joskus II maailmansodan aikoihin tai jälkeen, niin en tiedä - enkä tullut koskaan kysyneeksi - osaisiko hän liivin kieltä.
Mutta kiinnostuneet voinevat ottaa häneen suoraan yhteyttä - luulisi yhteystietojensa jostain löytyvän.
Vieläkö uusia kieliä syntyy? Uudemmista kielistä tulee yhtäkkiä mieleen esperanto ja viittomakieli. Olen ainakin saanut käsityksen, että se viittomakieli, jota Suomessa käytetään, ei ole varsinaisesti suomenkieltä.
Marjatta
Olin nuorena jonkun aikaa töissä skoonessa, ja yksi sana on jäänyt erityisesti mieleen, kuinka sitä pitäisi kirjoittaa oikein en tiedä:
Skoone: röllebröö, Ruotsi: Skottkärra, Suomi: Kottikärry
röllebröö tulee ilmeisesti sanoista rulla ja bräda, eli rullattava lauta/lankku tuntuu loppujen lopuksi aika loogiselta.
Skoonelaisten kottikärry on muistaakseni "rullebör" joka on sukua tanskan "trillebører" -sanaan. Olihan Skoone pitkään tanskalaisten alue.
Se minkä itse muistan yhdeltä matkalta oli että Riiassa puhuttiin "kerra":sta. Meri yhdistää...
Hasse
Seppo Niinioja
27.02.09, 16:48
Skoonelaisten kottikärry on muistaakseni "rullebör" joka on sukua tanskan "trillebører" -sanaan. Olihan Skoone pitkään tanskalaisten alue.
Se minkä itse muistan yhdeltä matkalta oli että Riiassa puhuttiin "kerra":sta. Meri yhdistää...
Hasse
Olimme kauan sitten pienten tyttöjemme kanssa Kööpenhaminan Bakkenilla, siinä oikeassa huvipuistossa, joka sijaitsee vähän kaupungin keskustan ulkopuolella. Vahtimestari tarjosi ystävällisesti portilla käyttöömme rattaita, "lillevogn", jotka olivatkin kätevät ja sana kuulosti todella kivalta.
Nakkikioskilla oli yllättävän vaikeaa saada ostetuksi "ti pølser", mutta onnistuihan se, kun taisin levittää nakkisormeni auki. Lukumäärä kai hämmästytti myyjää.
Tanskalaisethan puhuvat ikään kuin heillä olisi peruna suussa. Työkaverillani oli ruotsinkielisenäkin vaikeuksia heitä ymmärtää, ennen kuin keksi panna perunan korvaan!
Seppo Niinioja
Sami Lehtonen
27.02.09, 16:49
Vieläkö uusia kieliä syntyy? Uudemmista kielistä tulee yhtäkkiä mieleen esperanto ja viittomakieli. Olen ainakin saanut käsityksen, että se viittomakieli, jota Suomessa käytetään, ei ole varsinaisesti suomenkieltä.
Marjatta
Vähän vaikea mieltää, mitä tarkoittaisi suomenkielinen viittomakieli. Itse asiassa Suomessa käytetään täysin lokaalia viittomakieltä. Ulkomailla käytetään taas muunlaisia viittomakieliä. Sikäli olet oikeassa, että käytännön syistä mm. sanajärjestys poikkeaa puhutusta kielestä.
Sitten taas tukiviittomissa käytetään samaa sanajärjestystä, koska viittomat ovat puhutun kielen tukena.
Seppo Niinioja
27.02.09, 18:41
Vieläkö uusia kieliä syntyy? Uudemmista kielistä tulee yhtäkkiä mieleen esperanto ja viittomakieli. Olen ainakin saanut käsityksen, että se viittomakieli, jota Suomessa käytetään, ei ole varsinaisesti suomenkieltä.
Marjatta
Viittomakielestä äidinkielenä esim. tässä:
http://www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6980,8393,43681
Viittomakielen tunnustaminen äidinkieleksi on varsin uutta, saattoi olla että se tapahtui vasta v. 1998 annetussa perusopetuslaissa 628/1998, jonka mukaan äidinkielenä voidaan opettaa myös viittomakieltä.
Tampereen Viittomakieliset Ry:n sivustolla
http://www.tamvi.fi/historia/viittomakieli.php kerrotaan mm., että
viittomakieli oli kielletty kuurojenkouluissa vuodesta 1910 lähtien 1970-luvun lopulle asti. --- Koulut alkoivat käyttää viittomakieltä ennen kuin virallisesti viittomakieli sallittiin kuurojenkouluihin 1980-luvulla. Kuurojenkoulujen opetussuunnitelmassa mainittiin vasta 1980-luvulla ensimmäisen kerran, että viittomakieltä voi käyttää opetuksessa. Nykyään asenteet ovat muuttuneet ja opettajat ovat oppineet viittomaan. Opetuksessa käytetään viitottua suomen kieltä. Opetussuunnitelmaan sisältyy myös viittomakieltä sitä tarvitseville.
Viittomakielen historia on korutonta kertomaa yhden lajin suvaitsemattomuudesta ja syrjinnästä. Onneksi siitä ei ole omakohtaisia kokemuksia suvussa.
Audismi (siis eri asia kuin autismi), kuurojen kohtaama syrjintä (esim. http://www.kuuloliitto.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=974 ) on amerikkalaisen tuttavani mukaan lisääntymässä siellä ja hänen miehensä on vaarassa menettää työpaikkansa. Molemmat ovat kuuroja, mutta ainakaan tämä rouva ei ole vähimmässäkään määrin vähemmän kyvykäs esim. sukututkijana kuin me tavalliset pulliaiset. Englannin kielessä hänellä on joskus hiukan vaikeasti ymmärrettäviä lauserakenteita, joita erehdyin aluksi luulemaan hänen osittain hiukan eksoottisista, mutta eurooppalaisista sukujuuristaan johtuviksi. Äskettäin hän osti Suomesta viittomakielen sanakirjan, minun ymmärrääkseni siis viitotun suomen kielen sanakirjan, koska on suomen kielestä kiinnostunut ja ymmärtää jonkin verran kirjoitettuakin suomea.
Seppo Niinioja
Vieläkö uusia kieliä syntyy? Uudemmista kielistä tulee yhtäkkiä mieleen esperanto ja viittomakieli. Olen ainakin saanut käsityksen, että se viittomakieli, jota Suomessa käytetään, ei ole varsinaisesti suomenkieltä.
Marjatta
Esperantohan on keinotekoinen kieli, kaikkein laajimmalle levinnyt keksityistä kielistä. Se ei siis ole syntynyt, vaan synnytetty. Sellaisia kieliä on kehitetty eri tarkoituksiin ja niitä on tietysti mahdollista kehitellä uusia ja lisää.
t. Päivi V.
Esperantohan on keinotekoinen kieli, kaikkein laajimmalle levinnyt keksityistä kielistä. Se ei siis ole syntynyt, vaan synnytetty. Sellaisia kieliä on kehitetty eri tarkoituksiin ja niitä on tietysti mahdollista kehitellä uusia ja lisää.
t. Päivi V.
Mieleeni muistuu ainakin esperantoa hieman vanhempi volapük ja sitten tietysti klingon :D:
:) Jaska
Mieleeni muistuu ainakin esperantoa hieman vanhempi volapük ja sitten tietysti klingon :D:
:) Jaska
Niin, ja europanto on ihan hauskaa.:p:
t. Päivi V.
Muuten, europanto-kielen on kehittänyt italialainen Diego Marani, jonka kirjoittamassa huumorimielisessä kirjassa "Sotilas ilman menneisyyttä" päähenkilö on suomalainen.
t. Päivi V.
Sami Lehtonen
27.02.09, 20:51
Esperantohan on keinotekoinen kieli, kaikkein laajimmalle levinnyt keksityistä kielistä. Se ei siis ole syntynyt, vaan synnytetty. Sellaisia kieliä on kehitetty eri tarkoituksiin ja niitä on tietysti mahdollista kehitellä uusia ja lisää.
t. Päivi V.
Väsäsipä noita muuan John Ronald Reuel T erästä lyhykäistä trilogiaa varten läjäpäin.
Erkki Järvinen
27.02.09, 21:18
Maailman kielistä kun on puhe, niin
tulipa kaukaa haettuna mieleeni
sellainen vanha sanonta kuin;
"Joka taian taitaa, niin se taian tarvittee".
- Eli se on vähän sama asia näiden kielien kanssa!
Olematta lainkaan kielitieteilijä: unkari ja suomi ovat minustakin samankuuloista sointuvaa kolinaa. Paino ensimmäisellä tavulla - no, se ei liene harvinaista. Mutta unkarissa on suhuäänteitä. Se kieli on minua kiehtonut aina, vaan ei ollut uskallusta aloittaa opiskelua, piti keskittyä johonkin tuottavampaan.
Olen yhden kerran reputtanut tentissä, kyseessä oli unkarin s-kirjainten ääntämistentti. Luulin että opinnot katkeavat siihen, silloin ei ollut tietoakaan kielikaseteista enkä koskaan ollut kuullut muiden unkarilaisten kuin opettajan, herra Molnarin puhetta. Uusintatenttiin mennessä sekin oli unohtunut. Mutta hän päästi läpi. Ehkä todeten saman kuin Seitsemän veljeksen rovasti, ettei tule tuohesta takkia. Unkarissa varmaan on tälle oma sanontansa. Unkarin kurssi oli pakollinen suomen kielen opiskelijoille.
Marjatta
Seppo Niinioja
01.03.09, 11:00
Olen yhden kerran reputtanut tentissä, kyseessä oli unkarin s-kirjainten ääntämistentti. Luulin että opinnot katkeavat siihen, silloin ei ollut tietoakaan kielikaseteista enkä koskaan ollut kuullut muiden unkarilaisten kuin opettajan, herra Molnarin puhetta. Uusintatenttiin mennessä sekin oli unohtunut. Mutta hän päästi läpi. Ehkä todeten saman kuin Seitsemän veljeksen rovasti, ettei tule tuohesta takkia. Unkarissa varmaan on tälle oma sanontansa. Unkarin kurssi oli pakollinen suomen kielen opiskelijoille.
Marjatta
Onneksi en ole joutunut venäjän suhuäänteiden ääntämistenttiin. Niitähän on kai seitsemän, jos oikein muistan.
Kerran kuulin venäläisen puhuvan saksaa. Se kuulosti minusta kuin pieni moottoripyörä olisi prätkyttänyt tyhjäkäynnillä. Työkaverini taas yritti puhua tälle tai jollekin toiselle venäläiselle itse opiskeltua venäjää, kunnes tämä tokaisi: Joorr pronaunzhieishsön izz terribble!
Seppo N.
Sami Lehtonen
09.04.09, 09:37
UNESCOn listassa mainitaan suomensukuinen liivin kieli (engl. Livonian), jota tiedetään puhuvan äidinkielenään enää yhden uhmisen. Aamulehti kertoi 20.9.2006 hänen nimensäkin: Viktor Berthold, ks. http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3928948.shtml . Onneksi kuolevia kieliä voidaan nykyvälinein säilöä paljon helpommin kuin Emil Nestor Setälän ja kumppaneiden aikaan.
Tämän päivän Helsingin sanomat kertoo, että Viktor Berthold on kuollut Latviassa Kuurinmaan rannikolla. Artikkelissa kerrotaan hänen olleen viimeinen aito liivinkielinen - aloittaessaan koulun hän ei osannut sanaakaan latviaa. Identiteetiltään liiviläisiä mainitaan olevan 195 ja liivin kieltä opiskelleita ilmeisesti tätäkin enemmän, joten aivan kuollut ei kieli silti ole. Nyt takaisin töiden pariin.
Tämän päivän Helsingin sanomat kertoo, että Viktor Berthold on kuollut Latviassa Kuurinmaan rannikolla. Artikkelissa kerrotaan hänen olleen viimeinen aito liivinkielinen - aloittaessaan koulun hän ei osannut sanaakaan latviaa. Identiteetiltään liiviläisiä mainitaan olevan 195 ja liivin kieltä opiskelleita ilmeisesti tätäkin enemmän, joten aivan kuollut ei kieli silti ole. Nyt takaisin töiden pariin.
Terints!
Liivin persoonapronominit Wikipedian mukaan:
mina, sina, täma, meg, teg, ne.
Marjatta
Seppo Niinioja
09.04.09, 17:57
Olin nuorena jonkun aikaa töissä skoonessa, ja yksi sana on jäänyt erityisesti mieleen, kuinka sitä pitäisi kirjoittaa oikein en tiedä:
Skoone: röllebröö, Ruotsi: Skottkärra, Suomi: Kottikärry
röllebröö tulee ilmeisesti sanoista rulla ja bräda, eli rullattava lauta/lankku tuntuu loppujen lopuksi aika loogiselta.
Toi viron elektronarvuti on kanssa hyvä, itse asiassa erittäin hyvä, moni varmaan on sitä mieltä että se tietokone arvuuttaa mitä se tekee:D:
Lasse
Mitähän olisi "arvauskeskus" viroksi? Medizinaaline arvuti sentraal?
Seppo Niinioja
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.