PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Läänitilit ja tuomiokirjat?


SukuNiko
18.02.09, 15:14
Hei!

Olen juuri saanut jäsenyyden SSHY:lle ja osassa sukuhaaroistani olen päässyt jo siihen pisteeseen, että RK:t eivät enää riitä etenemiseen.
Läänitilien ja tuomiokirjojen avulla käsittääkseni on mahdollista edetä 1600-luvun alkupuolillekkin.
Ongelma onkin siinä, etten osaa niitä käyttää alkuunkaan.
Voisiko joku asiasta tietävä kertoa onko käsitykseni oikeat ja miten pääsisin jatkamaan tutkimistä vielä kauemmas uusiin ihmisiin :)

-Terveisin Niko

Julle
18.02.09, 16:59
< osassa sukuhaaroistani olen päässyt jo siihen pisteeseen, että RK:t eivät enää riitä etenemiseen.
Läänitilien ja tuomiokirjojen avulla käsittääkseni on mahdollista edetä 1600-luvun alkupuolillekkin.
Ongelma onkin siinä, etten osaa niitä käyttää alkuunkaan. >

Kyllä, mitä sitten läänintilillä tarkoitetaan?
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/L%C3%A4%C3%A4nintilit#L.C3.A4.C3.A4nintilien_sis.C 3.A4llysluettelot

Yleensä pääsee isäpolvessa eteenpäin, jos ovat olleet isäntiä ja omistaneet maita:
http://www.genealogia.fi/genos/51/51_1.htm

Itse olen joskus edennyt henkikirjoilla, maatulliluetteloilla ja myllytulliluetteloilla!

SukuNiko
18.02.09, 17:13
Hei!

En siis tiedä miten läänitilejä tai tuomiokirjoja käytetään alkuunkaan, minulla ei ole hajua mitä siellä on ja miten sieltä pitäisi edetä, tarvitsisin sellaiset "miten käytän läänitilejä, opi se 10:ssä minuutissa" :)
Eli yksinkertaistettuna ja mahdollisimman helposti :)

Tiina Miettinen
18.02.09, 18:40
10 minuutissa ei voudin- ja läänintilien ja tuomiokirjojen käyttöä takuulla opi! Suosittelisin kärsivällisyyttä ja kirjastossa käyntiä. Näihin kannattaa ehdottomasti tutustua:

Suomen Sukututkimusseura: Sukututkijan jatko-opas (2008).
Orrman, Elias & Pispala, Elisa: Suomen historian asiakirjalähteitä (1994).
Happonen, Päivi: Sukututkimuksen asiakirjaopas - väestöhistorialliset arkistolähteet (2004).
Mäkelä-Alitalo, Anneli: Vanhat käsialat (2004).

Tutkimusta helpottaa Suomen asutuksen yleisluettelo, mikäli tutkittava suku asuu Länsi-Suomessa SAY:n kattamalla alueella:

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/

Ja SAY on siis 1900-luvulla syntynyt kopio alkuperäislähteistä eli voudin- ja läänintilien veroluetteloista.

M.Sjostrom
18.02.09, 19:14
Hei!

En siis tiedä miten läänitilejä tai tuomiokirjoja käytetään alkuunkaan, minulla ei ole hajua mitä siellä on ja miten sieltä pitäisi edetä, tarvitsisin sellaiset "miten käytän läänitilejä, opi se 10:ssä minuutissa" :)
Eli yksinkertaistettuna ja mahdollisimman helposti :)

no huh huh.
Jotkut keräävät osaamisensa tutkia sukujohtoja läänintileistä kuukausien, vuosien harjaantumisella....

Muista nyt ensinnäkin että läänintilit eivät ole sukututkimusta VARTEN tehtyjä dokumentteja, vaan luetteloja siitä mitä ja keneltä on satu veroa...
Kun ne eivät ole suvun selvittämisen tarvetta ennakoiden laadittuja, siitä seuraa että kaikkinaiset sukujohdot sieltä ovat välttämättä PÄÄTTELYN tulosta.

Perustapaus on, että sama suku, mieslinjaa, on pitänyt samaa taloa monien sukupolvien ajan, ja että veroa maksaneiden miesten/isäntien PATRONYYMIT paljastavat, kuka olisi kenenkin poika.
Silti tämä on jollain tasolla vielä vain arvausta. [Onhan se seuraava isäntä voinut olla joku vähän vieraampikin, jolla vain on sattunut olemaan sopiva patronyymi, niin että hän muistuttaa päättelijän silmissä edeltävän isännän vaikkapa veljeä tai veljenpoikaa...]

Sukujohto katkeaa melko väistämättä, jos talo on hypähtänyt normaalin sukupolven ylitse tai pois mieslinjalta. Siinähän sitten teet arvauksia - ja tulos voi olla juuri niin rupuista kuin täällä on noissa motkotus-viestiketjuissa arvosteltu joidenkin kyhäämiä sukujohtoja.

Kun nyt ilmeisestikin olet halukas menemään lähinnä ajassa taaksepäin-suuntaisesti noita verolistoja, toivoen että aina törmäisit jo kartoitetun omistajan (esi-isäsi) isäksi sopivaan nimeen, niin kannattaa varoa sitä että maatilalla on tapahtunut monenmoisia. Menemällä pari henkikirjavuotta taaksepäin, saatatkin tuijottaa esi-isäsi setää, ja kummastella mihin se suku karkasi kokonaan. [tällä voi olla syynsä. vaikkapa, tiedetty esi-isäsi oli alaikäinen ja ei-verovelvollinen vielä, ja tämän isä oli jo kerinnyt menehtyä]

Joskus voit joutua surkeuteen, että esi-isäsi isää ei löydy kirveelläkään, miltään vuosikymmeneltä, vaan että siellä on vaan jotain sopimattoman nimisiä.
Tällöin, kaksi vaihtoehtoa jotka näyttävät jotakuinkin samoilta, mutta merkitsevt sukujohtosi kannalta ihan erilaista tilannetta:
a) Esi-isäsi ei tullut mainituksi, sattumalta, vaan siellä komeilee 60 vuotta aiemmin isänisä.
b) talo sai yhtiömiehen tai ollen autiona, kokonaan uuden viljelijän
Tapauksessa a sukusi pysyi talossa, tapauksessa b et voi (normaalisti) löytää mitään esipolviasi talon aiempien omistajapolvien joukosta

Kuitenkin, tapa joka voisi yleisesti olla helpompi ja johdonmukaisempi, on kuitenkin että isäntiä seurataan ajan EDETESSÄ, ja näistä rakennetaan sukupuuta.
Näin ovat tehneet monet pitäjänhistorioiden kirjoittajat.
Riskinä, toisin kuin historioitsijalle jota kiinnostaa kaikki ko tilan vaiheet, on sinulle että seuraat monia ihan muita kuin omia esi-isiäsi.

Tästä pääsenkin mainitsemaan, että monista pitäjistä on jo tehty isäntäluetteloita tai vastaavaa, tietääkseni etenkin pitäjänhistoria-projektien sivutuotteina/pohja-aineistoksi.
Mitäpä jos etsisit sellaisetkin....

Kataja
18.02.09, 19:28
Jos sukulinjassa ei pääse taaksepäin, niin monen mielestä on silti kiinnostavaa tutkia sen tilan historiaa, joka joskus on ollut esivanhemmilla.
Marjatta

Heikki Särkkä
18.02.09, 19:57
Ensimmäiseksi kannattaa tutustua läänintilien osana oleviin henkikirjoihin (mantalslängder). 1800-lukua lukuun ottamatta niissä on vain osa kirkonkirjojen henkilöistä, mutta ne ovat monesti tehokkain tapa löytää oletuksia, jotka parhaassa tapauksessa voi vahvistaa tuomiokirjojen avulla.

Elja Orrmanin artikkeli "Henkikirjat henkilöhistoriallisena lähteenä" (GENOS 1980, s. 1-21) on nimensä mukaisesti hyvä johdatus aiheeseen.

Oletan tässä, että rippikirjoja edeltävältä ajalta ei ole säilynyt perunkirjoja, jotka muuten olisivat henkikirjoja helppokäyttöisempiä. Niitäkään ei tosin tehty kaikkien vainajien jälkeen.

SukuNiko
18.02.09, 21:56
Kiitos kaikille vastauksista. Nyt alkoi vähän jo valjeta nämä kirjat :rolleyes:
Voisitteko vielä selittää nuo Tuomiokirjat? :confused:

Ja mistä löytäisin näin aluksi Alatorniolta olevia läänikirjoja ja sen sellaisia?

Terveisin Niko :)

Sami Lehtonen
18.02.09, 22:50
Kiitos kaikille vastauksista. Nyt alkoi vähän jo valjeta nämä kirjat :rolleyes:
Voisitteko vielä selittää nuo Tuomiokirjat? :confused:

Ja mistä löytäisin näin aluksi Alatorniolta olevia läänikirjoja ja sen sellaisia?

Terveisin Niko :)

Tuomiokirjat ovat eri oikeusistuimien pitämien tuomiopöytäkirjojen niteitä. Niitä on eri oikeuksista, kämneri-, raastuvan-, laamannin-, että hovioikeuksista. Aiemmin kaikki asiat olivat samoissa pöytäkirjoissa, mutta myöhemmin (n.1750) tuomiokirjat jaettiin varsinaisasiain ja ilmoitusasiain tuomiokirjoihin.

Alatornio kuului 1811 lähtien Tornion tuomiokuntaan. Tätä ennen se oli osa Länsipohjan pohjoista tuomiokuntaa (Västerbottens Norra Domsaga). Jonka toiminta- tai elinvuodet VAKKA:n mukaan olivat 1680 - 1809, mutta rajavuodet 1729 - 1809. Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö on Oulun maakunta-arkisto. Lakimääräisten käräjien pöytäkirjat ovat niteissä Tornio:1-15. Suoralta kädeltä en löydä VAKKA:sta mikrofilmitietoja.

Aijuu - linkki VAKKA:aan
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action

kkylakos
19.02.09, 09:31
Tuomiokirjat ovat eri oikeusistuimien pitämien tuomiopöytäkirjojen niteitä. Niitä on eri oikeuksista, kämneri-, raastuvan-, laamannin-, että hovioikeuksista. Aiemmin kaikki asiat olivat samoissa pöytäkirjoissa, mutta myöhemmin (n.1750) tuomiokirjat jaettiin varsinaisasiain ja ilmoitusasiain tuomiokirjoihin.

Ja ne ovat sitten rippikirjoja edeltävältä ajalta a) käsinkirjoitettuja b) ruotsinkielisiä c) vanhalla käsialalla ja d) niihin ei ole kattavia hakemistoja. Eikä ole mitään takuuta, että löydät yhdenkään tutkimuksesi henkilön nimeä.

Kattavampi selitys (lue niin monessa minuutissa kuin haluat) löytyy Genoksen artikkelista http://www.genealogia.fi/genos/61/61_49.htm

Seppo Niinioja
19.02.09, 10:20
Ja ne ovat sitten rippikirjoja edeltävältä ajalta a) käsinkirjoitettuja b) ruotsinkielisiä c) vanhalla käsialalla ja d) niihin ei ole kattavia hakemistoja. Eikä ole mitään takuuta, että löydät yhdenkään tutkimuksesi henkilön nimeä.

Kattavampi selitys (lue niin monessa minuutissa kuin haluat) löytyy Genoksen artikkelista http://www.genealogia.fi/genos/61/61_49.htm

Kaisan mainitsemasta Terhi Nallinmaa-Luodon kirjoituksesta kannattanee vielä mainita, että aakkoselliset hakemistot, jos niitä on, ovat 1600-1700-luvulla kantajan etunimen mukaan laadittuja, vaikka henkilöllä olisi sukunimikin ja että hakemistosta käyvät jollakin tavoin myös sakkoluettelot.

Jos tulee uskonpuute, kannattaa lukea referaatti Veli-Pekka Toropaisen esitelmästä Tuomiokirjoja ei pidä pelätä! (http://www.turunsuku.fi/artikkelit/tuomiokirjat.htm ). Toropainen julkaisee Genoksessa sarjaa Turun tuomiokirjoista 1600-luvulla löytyvistä henkilötiedoista. Siitä saa kuvaa, mihin mm. tuomiokirjat kelpaavat.

Toropaisen ohje, että tekstistä tulee etsiä tukisanoja oli ainakin minulle erittäin hyvä. Ainakin säätyläisten sukunimet on usein tavallaan tekstattu ja ne erottuvat helpommin muusta tekstistä.

Ensi tiistaina 24.2.2009 klo 18 on muuten Kansallisarkistossa SSS:n Sukututkijan jatkokurssiin kuuluva dosentti Seppo Aallon esitys aiheesta Tuomiokirjat. Kurssin muitakin esitelmiä kannattaa tulla kuuntelemaan, jos matka ei ole liian pitkä. Ohjelma on Seuran kotisivulla kohdassa Tapahtumia Seurassa -> Suomen Sukututkimusseuran koulutuskalenteri.


Seppo Niinioja

kkylakos
19.02.09, 10:51
Seppo käänsi ketjun jonkin asteista negatiivisuutta mallikkaasti positiivisempaan suuntaan. Tällä linjalla jatkaakseni totean, että SSHY:n sivuilta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm)löytyy avoimelta puolelta Ylä- ja Ala-Satakunnan tuomiokirjoja (joihin siis alkuperäisen kysyjän Alatornio ei tietenkään kuulu) vasemman reunan linkistä RAHAD. Jäsenien kuvatietokannassa on lisää tuomiokirjoja sekä myös niitä läänintilejä.

SukuNiko
19.02.09, 16:48
Kiitos vastauksistanne :)

M.Sjostrom
20.02.09, 20:20
Hei!

Olen juuri saanut jäsenyyden SSHY:lle ....


Ei kai sshy:llä ole kovin kattavasti tuomiokirjoja eikä kovin kattavasti läänintilejäkään??
Missä olisi nähtävissä raportti mitä kaikkea siellä on?

Sami Lehtonen
20.02.09, 20:35
Ei kai sshy:llä ole kovin kattavasti tuomiokirjoja eikä kovin kattavasti läänintilejäkään??
Missä olisi nähtävissä raportti mitä kaikkea siellä on?

Pannaan harkintaan, josko saisimme jotenkin kätevästi esiin jäsenpuolen sisältöä em. osin.

Erkki A Tikkanen
20.02.09, 20:37
Ei kai sshy:llä ole kovin kattavasti tuomiokirjoja eikä kovin kattavasti läänintilejäkään??
Missä olisi nähtävissä raportti mitä kaikkea siellä on?

Liittymällä jäseneksi saa tietysti kattavat luettelot näkyviinsä.
Kannattaa liittyä. Sen jälkeen näitä kirjoja pääsee selailemaankin.

Tässä pieni esimerkki tuomiokirjoista jäsenten sivulta, ei varmaan haittaa jos nyt tuonkin tätä osiota esille:

Kirjoja/Paikkakunta
7Ala-Satakunnan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8002)
6Hattulan ja Raaseporin tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8023)
6Hollolan ja Porvoon tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8029)
5Hollolan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8028)6Karjalan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8060)
2Käkisalmen läänin tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8066)
11Länsipohjan pohjoinen tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8013)
2Pohjanmaan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8011)
5Pohjois-Pohjanmaan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8014)
4Raaseporin tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8024)
3Rauman raastuvanoikeus (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8863)
12Sääksmäen tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8095)
72Tuomiokunnat (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8000)
27Turun kämnerioikeus (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8800)
5Vehmaan ja Ala-Satakunnan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8007)
4Ylä-Satakunnan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8004)

M.Sjostrom
20.02.09, 20:52
ei tunnu olevan Kymenkartanon/Kymen/ Lappeen ja Kymen, kihlakunnan tuomiokirjoja....
Olisiko niistä edes ennakointia, millä vuosikymmenellä/ vuonna, niitä olisi odotettavissa?

[taidan siihen saakka yrittää vain ponnistella KAssa - niin mukavaa kuin se olisikin saada kuvat omasta nojatuolista katseltaviksi, sen sijaan että ovat niissä halvatun peltipurkeissa (eikä edes kortteina, vaan rullina) niillä höyrykoneilla, ja istuen niissä epämukavissa tuoleissa :)]


Liittymällä jäseneksi saa tietysti kattavat luettelot näkyviinsä.
Kannattaa liittyä. Sen jälkeen näitä kirjoja pääsee selailemaankin.

Tässä pieni esimerkki tuomiokirjoista jäsenten sivulta, ei varmaan haittaa jos nyt tuonkin tätä osiota esille:

Kirjoja/Paikkakunta
7Ala-Satakunnan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8002)
6Hattulan ja Raaseporin tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8023)
6Hollolan ja Porvoon tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8029)
5Hollolan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8028)6Karjalan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8060)
2Käkisalmen läänin tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8066)
11Länsipohjan pohjoinen tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8013)
2Pohjanmaan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8011)
5Pohjois-Pohjanmaan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8014)
4Raaseporin tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8024)
3Rauman raastuvanoikeus (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8863)
12Sääksmäen tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8095)
72Tuomiokunnat (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8000)
27Turun kämnerioikeus (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8800)
5Vehmaan ja Ala-Satakunnan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8007)
4Ylä-Satakunnan tk (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8004)

M.Sjostrom
20.02.09, 20:56
Pannaan harkintaan, josko saisimme jotenkin kätevästi esiin jäsenpuolen sisältöä em. osin.

sinänsä olen varmaan jo kuluttanut sshyn jonkun palvelimen puhki, kun olen tuijotellut Kymen kihlakunnan henkikirjoja v 1700, 1712 ja 1723. Mutta olen saanut sen ymmärryksen (korjatkaa jos olen väärässä) että ko kihlakunnasta ei sitten muuta olekaan sshyssä.
(olenkin jo KAssa melko -monilta muilta vuosilta- katsaissut ko pitäjiä ja kyliä, kohta ei ole ehkä enää mitään tarvetta jäljellä)

K-Erik
20.02.09, 22:03
Kyllä tarvetta riittää kun täältä saaristosta käsin ei hevi viitsi lähteä KA:n saleja katsomaan vaikka siellä ihan mukavaa onkin