Clas (Johan) Lagerstam

[Helena V.]

Hei,

Toisessa ketjussa jälleen käsitellyt Aleksis Kiven oleskelut mm. Raalan kartanossa Nurmijärvellä muistuttivat mieleeni erään syntyperältään edelleen tuntemattomaksi jääneen esi-isisäni keskeneräiseksi jääneen tutkimuksen.

Klas (Johan) Lagerstam, s. erinäisten eri paikkakuntien rpk-merkintöjen mukaan 16.2.1834 “Sulkavalla” (ei ainakaan Sulkavalla eikä Mäntsälän Sulkavan kylässä - syntyneiden taikka muuttaneiden kirjojen mukaan).

Hän tuli Mäntsälän Sälinkään kartanon pehtoriksi “Sulkavalta”, toimi siellä (lasten syntymistä lähtien) “vanhempana pehtorina” 1.1.1865-30.10.1875. Kartanon omisti tuolloin Sohlbergin suku (1781-1903). Tuona aikana hänet kuulutettiin avioon 17.6.1871 (avion solmimista en ole löytänyt) Sofia Wilhelmina Christoffersdr Weissin kanssa (s. 15.5.1841, Hki) ja Mäntsälässä heille syntyivät lapset :
1. Hilma Amanda Sofia (1772) - kummit: kapt. Emil Nyberg, fru Antoinenne Sohlberg, kamreeri Johan Nyberg, kauppias Johan Nagel ja rouvansa Edla, patruuna (lasitehtaan omistaja) Saurander ja mamselli A. Saurander. - Pso Kotkassa 1899 apteekkari Evald Anselm Sarlin (muutti avioiduttuaan Kotkasta Naantaliin 1900).
2. Alma Augusta (1773) - kummit: kauppias Hydén, possesionaatin rouva Losina Winqvist , ruukinomistaja Leopold Saurander (kuten edellä), neiti Rosa Sohlberg. - Oleskelulupa Kotksta Pietariin 1891 ja muuttokirja Kotkasta Jyväskylään 1898.
3. Konrad Emil (1874) - kummit: ruukinpatroona Leopold Saurander (kuten edellä, s. Pori 25.8.1821), rouva Emma Lindh, possessionaati Karl Winqvist (äidin isoäidin sukulainen Tuusulasta), neiti Alexandra Briha (ed. tuleva pso), Knut Sohlberg, opiskelija August Åkerman (s. 1850 Hki, vht Berrndt August Å. ja Catharina Lovisa Sundholm) ja neiti Alma Lönnroth (kaikki em. lapset kastaneen papin tytär). - Pso 1908 Agnes Alina Carl Gustafsdr Tammelin (s. 1881, Hki) - Haminan kadettikoulu, sotatoimisa mm. Odessassa 1901,maanmittariopiskelija, konttoristina Hämeenlinnassa, opiskelijana H:gin polyteknillisessä instituutissa, H:gin ja lähiseutujen osoite- ja ammattikalenterin toimistopäällikkö 1909 ja samalla “kartoitti useimmat Hämeenläänin järvet“, Turun ja Satakunnan läänin kutsuntapiirien päällikkö 1919, vapautettu palveluksesta kapteenina 1926, k. Turussa 1929.

1875-78 Nurmijärven Raalan pehtorina (förvaltare), omistajana Adlercreutzin suku, jona aikana syntyi vielä tytär:
4. Anna Ines (1778) - kummit: maalarinkisälli Adolf Eklund, jungfru Anna Lydén, meijerska Maria Andersson. - Elossa ainakin vielä Kotkassa 1896.

1878 perhe muutti Kotkaan, jossa Klas Lagerstam toimi kauppiaana. Hänen leskensä muutti myöhemmin synnyinpaikkakunnalleen Helsinkiin.

Tällä kohdin kannattanee mainita Wilskmanin Släktbook II:n maininta Lydén-suvun kohdalta, s. 444 - joka EI PIDÄ PAIKKAANSA - että Kotkassa toimi kauppiaana Huittisten nimismiehen Lars Leonard Lydénin 14.2.1834 syntynyt poika Clas Lydén, joka käytti nimeä Lagerstam. Tämän korjaa mm. Vanne-Soinisen Uusi sukukirja II, joka kertoo ko. pojan kuolleen 1835 - niin Hiskikin. (Yhden Clas Lagerstamin lapsen kummina tosin toimi eräs neiti Lydén..)

Toisaalta voidaan mainita, että Lagerstameja ylipäätään esiintyy Suomessa n. 1780-luvulta lähtien. Jotkut Böök-suvun jäsenet ottivat Lagerstam-nimen käyttöön (1805) suvussa tapahtuneen järkyttävän rikostapauksen vuoksi. Edelleen jotkut Ljungström-suvun edustajat (Johan Erik Ljungström-Lagerstamin ja Aurora Maria Gestrinin jälkeläiset) alkoivat käyttää nimeä Lagerstam. Kaikkia näitä, heidän lapsiaan, jälkeläisiään ja mahdollisia/mahdottomia aviottomia lapsiaan olen koittanut seurata, mutta vielä en ole löytänyt ketään, jonka lapseksi otsikon Clas Johan Lagerstam sopisi.

Tässä tuli paljon nimiä, joihin joistain joillain teistä mahdollisesti voisi löytyä yhtymäkohtia. Kaikki vinkit ovat sydämellisesti tervetulleita.

t. Helena V.

[Seppo Niinioja]

Hei,

Pehtoreita, tai ainakin myös heitä koulutettiin vuodesta 1840 Tammelassa sijaitsevassa Mustialan maanviljelys- ja meijeriopistossa. SSS:n kirjastossa on muutama Mustiala-aiheinen kirja. Tästä matrikkelista löysin erään Tyrvännön Lahdentaan kartanon pehtorin:
Mustiala 1840-1908 : muistojulkaisu Mustialan maanviljelys- ja meijeriopiston ja sen oppilaiden kumppanuskunnan vaiheista (http://suku.genealogia.fi/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=4121&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
[Tammela] : [Mustialan maanviljelys- ja meijeriopisto], 1928. - 436 s. : kuv.

On muistaakseni myös KA:ssa jokseenkin keskellä takaseinää. Nykyisin tuo opisto on osa Hämeen ammattikorkeakoulua.

Terv. Seppo N.

[Helena V.]

Hei Seppo!

Ja kiitos mielenkiinnostasi. En nyt kyllä päässyt antamastasi linkistä mihinkään.

Mustialan opisto on muutamista muistakin yhteyksistä tuttu - en tosin ole (muistaakseni) sitä erityisesti Lagerstamin suhteen tutkaillut. Googlailin aiheesta pikkuisen enkä löytänyt mitään juuri tähän liittyvää. Täytyy kaivaa esiin tuo mainitsemasi Mustialan matrikkeli, josko jotain hippuja löytyisi.

Tämä iiii:ni on ehtinyt aiheuttaa jokusen harmaan hiuksen jo ennen minua tätä sukuani tutkineille sukulaisille - ja niin minullekin.

Ehkä joskus jotain selviää - tai sitten ei? Aiempien sukupolvien tutkimusten ja omienikin toistaiseksi "valistunein" arvaus on, että jonkun aviottomasta, (mutta ilmeisimmin jonkun maksaman koulutuksen saaneesta) henkilöstä on kyse. Eräs "sukutarina" kertoo, että olisi ollut norjalaista sukua - varmaan yhtä hyvä tarina kuin tuo eri paikkakuntien rippikirjoissa toistuva "Sulkavakin"? - syntymäpäivämäärä on kaikkialla "hämmästyttävän" sama eikä koskaan muodossa pelkkä vuosi - aina on merkittynä 16.2.1834, niin Mäntsälässä, Nurmijärvellä kuin Kotkassakin - ja s-paikkana kaikkialla "Sulkava".

Joskus luulin jo, että tärppäsi, kun Jonas Fredrik Lagerstam (, jonka isän ent. nimi Ljungström) nai Vihdin Korppilan kylän Alastalon tyttären 1840 ja siellä syntyi "oikean niminen" avioton lapsi melkein oikeaan aikaan - yhdellä ykkösellä vaan heitti:

6.2.1834 8.2.1834 Korpila Nederg: Pig: Anna Stina Nils d:r 31 Claes Johan (nöddöpt. o.ä.)
alkup - ALKUPKOMM: NB

... mutta ei näy Jonas Fredrikkiä Korpilassa ainakaan rippikirjoissa ennen aviota. Eihän se mikään tae ole, muttei löydy tällaista Claes Johania lastenkirjoistakaan - ei tosin kuolleistakaan.

Sarjassamme aika tuoreita mysteereitä! Jos joku aikoinaan on halunnut syntyperänsä piilottaa, arvelisin, että se tuohon aikaan kyllä onnistui. Siksi kai mieleen väkisin tulee kysymys, miksi joku haluaisi syntyperänsä pysyvän piilossa?

t. Helena V.

[Seppo Niinioja]

Hei Helena,

Sulla mitään harmaita hiuksia ole! :)
Sorry vaan, tuo linkkihän oli SSS:n kirjaston tietokannasta siihen matrikkeliin, mutta ei se tietysti täältä toimi.

t. Seppo N.

[Tapani Kovalaine]

LAINAUS ed. viestistä:
...6.2.1834 8.2.1834 Korpila Nederg: Pig: Anna Stina Nils d:r 31 Claes Johan (nöddöpt. o.ä.)
... mutta ei näy Jonas Fredrikkiä Korpilassa ainakaan rippikirjoissa ennen aviota. Eihän se mikään tae ole, muttei löydy tällaista Claes Johania lastenkirjoistakaan - ei tosin kuolleistakaan.

VIESTINI on tämä: kyllä tuollainen poika helposti löytyy: hän asui äitinsä kanssa Vihdin Sulkavassa, tai hyvin lähellä sitä, ja muutti Clas Johan Nyqvist nimellä vuonna 1853 Vihdistä Helsinkiin nro 58 muuttokirjalla...
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihti/rippikirja_1848-1854_tk749-750/364.htm
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=329&map.y=208&cx=2507391&cy=6699351&scale=40000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI&tool=siirra
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=405083&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihti/rippikirja_1848-1854_tk749-750/357.htm

Henkikirjassa näkyvä Claes on Klas Edvard Tallgren s. 18.3.1837...

[Juha]

Olen aikoinaan selvittänyt tuon Korpilon pojan ja hän ei voi olla herra Lagerstam


Juha

[Tapani Kovalaine]

... no eipä tietenkään voi olla koska tuo Korpilan poika Klas on 10 päivää vanhempi kuin etsinnässä oleva...

Kyse oli nyt vain siitä, että Vihdissä on Sulkava...

[Juha]

Mielestäni pelkästään tuota ei voi pitää minään faktana. Helenan antama päivämäärä on rippikirjasta. Sen painoarvo on silloin eri kuin kastettujen luettelon.

Kerrankos rippikirjassa on esim. kastepäivä. Näin hankalassa tapauksessa kannattaa mielestäni käydä ehdottomasti läpi myös ns. rajatapaukset.

Juha

[Helena V.]

Hei,

Kiitos pohdinnoistanne.

Sulkavia Suomesta löytyy lukuisia, kuten Tapani osoittikin. On vesialuetta, taloa, pelto/niitty (Vihti), kylää (Mäntsälä, Virrat, Pielavesi) ja yksi kunta -ja ympäri Suomen maan.

Toisaalta, kuten Juha sanoo, rippikirjamerkintöihin ei oikein voi luottaa. Kuitenkin tässä tapauksessa sama mies on merkitty rippikirjoissa prikulleen aina samana päivänä ja samassa paikassa syntyneeksi 30 vuoden ajanjaksolla kolmessa eri kunnassa: Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Kotkassa.

Jotenkin minun on vaikea uskoa, että Kotkassa Sulkavalla tarkoitettaisiin vaikkapa Vihdissä sijaitsevaa niittyä.:cool: Mäntsälässa olisi loogista, että kyse olisi oman kunnan kylästä - tosin ei kunnan sisäisiä muuttoja kumminkaan taidettu muuttokirjalla hoitaa, jollainen Clas Lagerstamilla Sälinkään kartanoon tullessaan oli "Sulkavalta". (Tällaista henkilöä en vaan Sulkavan kunnasta lähteneeksi ole löytänyt + valitettavasti Sulkavan kirkonkirjoja ylipäätään on säilynyt vasta n. 1840 lähtien, vähän kirjasta riippuen.)

Olen aika tarkkaan läpikäynyt henkilöitä, joiden kanssa hänellä on ilmeisesti ollut enemmän yhteyksiä, kuten mm. lasten kummeja. Oikeastaan kaikki kummit (tuota yhtä nti Lydéniä lukuunottamatta Nurmijärvellä?) ovat selvästi työ- ja asuinpaikkaan luonnollisesti liittyviä henkilöitä. Lasitehtaan patruuna Sauranderin poika sattumalta myös pistettiin Haminan kadettikouluun, kuten Clasinkin ainoa poika. Vaimonsa hän varsin todennäköisesti tapasi yhteisessä palveluspaikassa Sälinkään kartanossa, jonne vaimo tuli 4 v Clasin jälkeen oltuaan tätä ennen Mäntsälän Nordbon kartanossa vuoden 1865 lopulta (tuli Espoosta). Sofia Wilhelmiina oli molemmissa kartanoissa "demoiselle", jonka olen tulkinnut tarkoittaneen jonkinlaista seuraneitiä. Mitään sukua kartanonväille hän ei tietääkseni ollut. Kirkossakäynnit ja ripit näyttävät hoituneen "yhteisymmärryksessä" jo vuosia ennen avioitumista.

Tämä tapaus ilmeisesti on tätä "heinäsuovasta" etsimistä, jollaista tämä harastus väliin on. Ja väliin pitää kysellä apuja useammalta silmäparilta. Eihän sitä koskaan tiedä...

t. Helena V.

[Seppo Niinioja]

Hei,

Mainostan vielä Mustialaa: Aikoinaan huomasin, että Tammelan rippikirjoissa ainakin vuosilta 1847-1857 on Digiarkiston kuvasta 440 alkaen Mustiala Landtbruks Institut. Oppilaat olivat kirjoilla Tammelassa ja siellä on mm. Fogde Elever - luetteloita. En kuitenkaan pikaisella haulla esi-isääsi löytänyt.

Terv. Seppo N.

[Helena V.]

Kiitos Seppo!

Syynäsin vähän noita Tammelan rippikirjoja, joita en muuten aiemmin ole hoksannut katsellakaan. Vaan ei minullakaan ketään sopivaa osunut silmään. Tsekkaan sen matrikkelin myös, kunhan saan käsiini.

Etsintä jatkuu.

t. Helena V.

[Tapani Kovalaine]

KLAS LAGERSTAMIN TÄYTYY OLLA JOSTAKIN KOTOISIN

Silloin kun sukututkimuksen harrastaja törmää siihen, että ii-linjalla ei pääse kauemmas kuin neljän iin päähän, niin silloin taatusti kyrsii! Onneksi aivan äsken tuli Suku Forumin Kainuun alueella olevan Huttusen Matin viestiketjun kautta mainio vastaus kysymykseen, mikä on leivänkyrsä. Tuosta vastauksesta löytyi apu, kun piti löytää Klas Lagerstam.

On varmaa, että mikään pikkukivi ei jää kääntämättä, kun on harras halu löytää vanhempi pehtoori Klas Lagerstamille paikka, mistä hän tuli. Lasten kummit ja heidän taustansa käydään läpi ja kaikki muukin ainehisto, jota on tai voi edes ajatella olevan tarjolla.

Rekisteröimätön ja sellaiseksi jäävä yhden miehen yhtiöni Ubi & Hubi Esipolvijohtolankojen Etsintävirma on tutkimut, voisiko Klas olla Vihdin Sulkavasta. Kymmenen päivän tarkkuudella kaikki sopisi vihtiläiseen Clas Johaniin, mutta ei. Eihän nyt kukaan mene vuonna 1853 Helsinkiin pätevöitymään pehtooriksi!

Vuonna 1853 muutti Nurmijärveltä Vihdin Verkatakkilaan omistamalleen tilalle varanimismies Jonas Lagerstam. Tilaa oli hoitanut tuohon asti vallesmannin vaimon oletetut sukulaiset Claes, August ja Lovisa. Tämä Claes ei ollut Lagerstam, ei myöskään 13-vuotias Klas Tallgren, vaan vuonna 1829 syntynyt Klas Majorin, josta ei tullut myöhemminkään pehtooria Mäntsälään, sillä hän muutti Sukselaan Yli-Saukonkosken torppariksi.

Seuraavaksi silmiin osuneena tuli perattua Vihdin Sukselan kylään Sulkavalta tulleen ja myös Sulkavalla syntyneen Henriikka Loviisa Ljungstedtin (s. 1823) sukupiiri. Hänen isänsäkin Johan Nils Ljungstedt (s. 1790) tuli leskeksi jäätyään Sulkavalta Vihdin Sukselaan vuonna 1835. Hänet oli 1822 vihitty Vihdissä Henrika Vikbergin kanssa, joka oli kotoisin Sukselan kylästä.

Mutta eipä vaan Johan Nils tuonut Sulkavalta tullessaan mitään pientä yhden vuoden ikäistä Klas Ljungstedtia. Kirkkonummelle muuttivat 1836 isä ja 1840 tytär ja sinne saapui myös perheen poika Gustaf Adolph Ljungstedt (s.1827) ja siellä he 1840-luvun alussa asuivat. Perheen nimi ei muuttunut Lagerstamiksi.

Tuli vesiperä tutkimuslinjasta, joten tuli kyrsiminen mieleen. Jospa kuitenkin Sulkavan seurakunnan kirkonkirjoista löytyisi jotakin näiden Vihtiin muuttaneiden Ljungstedtien takaa. Muuttaneiden luettelosta osui silmiin, että numerolla 12/1864 on muuttanut Sulkavalta Viipuriin gårdinspektör Klas Lagerstam (förut Lydén) 30 vuoden ikäisenä 5.3.1864.

Tuon löytyneen tiedon takia tuntui pahaalta unohtaa Ljungstedtin perhe ja ryhtyä etsimään tämän uuden johtolangan alkupäätä. Onko ehkä joku pelkästään pintapuolisesti kyrsinyt näitä Sulkavan kirkonkirjoja, kun ei ole osunut tuohon muuttotietoon?

Muuttaneiden luettelon mukaan Klas lähti rippikirjan sivulta 377. Siellä lukee, että Klas tuli muutokirjalla nro 62/1862 Säämingistä Sulkavalle ja asui vain vuoden-pari kartanovoutina majorska Charlotta Jägerhornin isännöimällä Tiittalan tilalla RN:o 1 Sulkavan kylässä. Ehkäpä Helena tykkää eniten siitä, että tämä kyseinen Klas oli saanut rippikirjaan syntymäajan 16.2.1834. Sukunimi oli kylläkin ollut Lydén, mutta se oli pantu sitten sulkeisiin ja oli muutettu sukunimeksi Lagerstam.

Voisiko Klasin neljännen lapsen kummina 1880 olleella jungfru Anna Lydénillä ja Klas Lagerstamilla olla sittenkin jokin sukulaisuuteen vivahtava yhteys?

MITÄ MAHIKSIA KLAES LYDÉNILLÄ ON OLLA LAGERSTAM?

Kuopiossa syntyi 1802 David Johan Lydén (1802-1855) ja hänestä tuli myöhemmin koulumestari Helsingin pitäjän kirkolle. Hän avioitui pitäjänräätäli Matti Fastbergin ja vaimonsa Leenan (1773-1832) tyttären Anna Sofian kanssa 1834. Perheeseen syntyi neljä poikaa, joista kaksi nuorinta kuoli pienenä, Elias muutti Helsinkiin parikymmpisenä ja 16.2.1834 syntynyt esikoispoika Claes Lydén muutti 14.10.1860 Rantasalmelle, mutta ei sinne koskaan tullut.

Säämingistä löytyy Niittylahden kylä (digi löytyy SSHY:n sivuilta), jonka taisi kokonaan omistaa kolleegiasessori Georg Pistolekors. Hänen inspehtorinsa Juho Willman muutti 1860 Sulkavalle, jolloin avautui sopiva työpaikka Klaes Lydénille ja hän tulikin Säämingille. Sopiva kuopiolainen morsmaikku eli mamselli Gustava Charlotta Lundgren oli muuttanut majorska Jägerhornin luo Sulkavalle ja sai ilmeisesti Klaes Lydénin houkutelta sinne inspehtoriksi. Elettiin marraskuuta 1862.

Klaes Lydén otti kuulutuksia varten paperit pappilasta, mutta naimakauppa kariutui ja niinpä Klaes otti uuden nimen Klas Lagerstam ja muutti Viipuriin maaliskuussa 1864. Ja ei taaskaan sinne mennyt, vaan taisi mennä Mäntsälän Sälinkäälle... Menikö vai ei, siitä suap ottoo selevän Helena. Ja sen täätisen taatta, jotta voep käyvä niinnii, että Lydénistä tylloo Kuopijossa Lytteeni ja vaikka ties häntä Lyytikäinennii, niin kerronpa yhen tostarinan:

Työkaverini oli käymässä Säämingissä ja paluumatkalla Joensuuhun poikkesi Savonrannalla ostamassa kioskista jäätelöä. Myyjänä oli kirkassilmäinen ja hyvin palveluhalauinen savolainen neito, joka kysyi tilauksen kuultuaan:
Suapiko olla duuddi, dikku vai dödderö?

Vakavasti ottaen rk 1827-1837 Helsinge digikuvasta 859 voi käynnistää tietojen hakemisen. Siellä se koulumestari Lydén on. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsingin_pitaja/rippikirja_1827-1837_es234/859.htm

Tutkimusterveisin Tapani
(hiljaisten tietojen etsintä jatkuu virmassani ja tilauskirja on tasan sen kokoinen kuin Suku Forumin kysymysten pitkä lista)

[Tapani Kovalaine]

Helmikuussa 1833 kuoli Kasurilassa Kuopion pitäjässä Anna Kaisa Martintr Hakkarainen (1777-1833), jonka pojan Davidin poika Klaes Lydén syntyi vuoden päästä eli helmikuussa 1834.

Kuopion kohdalla saamme odottaa vielä SSHY:n digikuvia, mutta kyllä tämä rippikoululainen Anna Caisa M. Hakkarainen digikuvasta 111 on löydettävissä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1781-1782_msrk_tk1654/111.htm

[Helena V.]

MISSÄ JA KOSKA SINUA TAPANI/ VIRMASI PIÄLLYSMIESTÄ;) SAISI HALATA?

Täytyy ensin nojata rauhassa tuolissa taaksepäin ja koittaa aivan rauhallisesti syynätä tätä tuoretta teoriaa. - Tai alkaa jo vaikuttaa suorastaan liian hyvältä ollakseen totta!

Vähän ehdin kurkata Helsingin pitäjän lastenkirjoja (jotka sentään onneksi ovat säilyneet) ja totta totisesti David Johan Lydénille ja Anna Sofia Fastbergille niiden mukaan on syntynyt poika (hiukka “etuajassa”, kun avioituivat 8.11.1834) 16.2.1834, mutta lastenkirjassa nimenä on LARS.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=2064&pnum=427

Edelleen katsastelin H:gin pitäjän rippikirjoja ja siellä David Johan Lydén & psonsa näkyvät, mutta aina ilman lapsia. David kuolee näemmä 16.3.1855, mutta koulumestarinleski, “barnmoderska” elää vielä viimeisessä digiarkistossa näkyvässä rk:ssa 1866-75. Siinä näkyy myös (seppä?) poikansa Elias nuorikkonsa kanssa, joka tulee 1870 - kuinka ollakaan sattumoisin Mäntsälästä!

Tässä vaiheessa tuli uusi viestisi…

Kaikki ovat tosiaan jostain kotoisin ja ihan tuntemattomien kanssa harvempi lyö hynttyytkään yhteen, joten tästä on hyvä jatkaa.

SUURKIITOS JÄLLEEN KERRAN, TAPANI!

t. Helena V.

[Tapani Kovalaine]

Hei taas Helena

... ainahan sitä pitää koittaa sukulaista avittaa, jos vaan mitenkään voip. Eikös meillä yhden viestisi mukaan löydy Heinolan pitäjästä yhteistä sukua siinä perheessä, jossa kahdella tytöllä oli sama etunimi.

Ja mitä sitten halaamiseen tulee, niin minulle sopii parhaiten Cafe Hausenissa duuddi, dikku dai dödderö!

Unontui taas kerran mainita takuu: takuuvarmasti sinua ja minua kyrsii kaikki virheet, joita selostuksestani löytyy. Ja niitähän on: David Johan ei toki syntynyt Kuopion kaupungissa vaan Kasurilassa Kuopion pitäjässä. Ja se Claes oli etunimenä käytössä, kun koulumestarin poika syntymäajalla 16.2.1834 muutti Helsingin pitäjästä muuttokirjauksella nro 59/1860 olevinans Rantasalamelle. Digi tulee tässä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsingin_pitaja/muuttaneet_1853-1879_es242/53.htm

Terveisin Tapani

[Helena V.]

No hei - niinhän se olikin - sukulainen!

Samaa muuttokirjaa tossa juuri tavasin ja siellä Westersundomissa H:gin pitäjän sivulla 749 taas kerrotaan, että tuli 1859 Tammelasta...

Siispä pitää syynätä uudestaan ne Mustialan instituutin rippikirjat, jotka just eilen diarkistosta tihrustin (ikävän himmeitä sivuja). Taitaa olla tulossa papukaijamerkki Sepollekin!

Aukkoja on vielä monta, mutta alkaa tämä myseeri selvästi rakoilla. Sulkavan kirjat pitää katsoa uudestaan (minä tumpelo ne olen ollut joskus vuosia sitten läpikäyvinäni..). Säämingistä taas löytyy mukava merkintä "f. der" ja viiva Helsingeen alla, josta tuon ym. muuttokirjan nr 59 sinne "Rantasalmelle" otti.

Kun Helsingin pitäjän syntyneitä ei ole eikä tule, niin täytynee tyytyä viittauksiin syntymästä muissa kirjoissa. Se on kyllä hassua, että niin paljon kuin rippi- ym. kirjoissa on virheitä syntymäajoissa, niin tämä poika on näköjään aina ollut ilmeisen tarkkana, että se tulee merkityksi oikein! Muut henkilötiedot ovatkin olleet suht venyväisiä. Syntymäpaikka viimeiset vuosikymmenet on merkitty johdonmukaisen harhaanjohtavaksi. Etunimi näyttää muuttuneen (varhaisin esiintymä lastenkirjassa) Larsista, Clas Johaniin, (Westersundomissa oli pelkkä Johan) ja myöhemmin yleensä pelkkä Clas (vain kerran viim. vuosikymmenten aikana on Clas Johan, siksi se on ollut minulla suluissa). Isä on temmannut sukunimekseen (Lyytikäisen avioton poika kun oli) Lydénin (niitä hänen "teologian opintojaan" täytyy myös kaivella) ja poika vaihtaa sen aikuisena Lagerstamiksi. Että tämmöinen tapaus.

Johtopäätös toistaiseksi: kannattaa kirjoitella Sukuforumiin!

t. Helena V.

[Tapani Kovalaine]

Mustialan maanviljelyskoulun oppilastietoja on ollut mieluisa tutkia, sillä minulle kävi pari vuotta sitten niin, että kun olin tutkinut Torenius -sukua Nurmijärveltä ja todennut, että vuoden se oli kenraali Paavo Talvelan isä Tammelan Mustialan koulussa ja toisen vuoden pakollisessa oppilasharjoittelussa, niin eikös mitä: kun vuosi sitten eläkkeelle jääneelle työkaverilleni tein esipolviselvityksen, tuli vastaan tieto, että Paavo Talvelan isältä vapautuneeseen paikkaan tuli koulua käymään tämän työkaverini isänisän isä, että silleen!

Nyt aavistan, että tämä kartanovoutikoulutuksen hankkinut Claes Lydén on saattanut olla Mustialassa samoihin aikoihin.

Kuvat ovat varsin himmeitä. Kannattaa muistaa tuo 1+1 eli ehkees vuosi koulussa ja toinen vuosi Turun lähellä isossa kartanossa harjoittelemassa. Ja kaikki ulkopaikkakuntien oppilaat näyttävät siirtäneen kirjansa Tammelaan ja sieltä harjoittelupaikkaan tai päinvastaisessa järjestyksessä.

SULKAVAN kirjoissa ei taida olla paljon katsomista, vaikka ratkaisevin tosite sieltä tosin sukunimen suhteen löytyykin. Ja löytyy myttyyn mennyt naimakauppahanke varsin erikoisella tavalla. Sivulla 377 lukee alleviivattuna: Se om honom öfverföra. Aika salaperäistä... Kerimäelle muuttoon liittynee...

[Tapani Kovalaine]

OSATOTUUDESTA VOI RAKENTAA KOKOTOTUUDEN

Lainaus edellä olevasta Helenan viestistä nro 1:
Tällä kohdin kannattanee mainita Wilskmanin Släktbook II:n maininta Lydén-suvun kohdalta, s. 444 - joka EI PIDÄ PAIKKAANSA - että Kotkassa toimi kauppiaana Huittisten nimismiehen Lars Leonard Lydénin 14.2.1834 syntynyt poika Clas Lydén, joka käytti nimeä Lagerstam. Tämän korjaa mm. Vanne-Soinisen Uusi sukukirja II, joka kertoo ko. pojan kuolleen 1835 - niin Hiskikin.

Muutetaan ihan muutama kohta ja luetaan miten asia voisi olla:

Tällä kohdin kannattanee mainita Wilskmanin Släktbook II:n maininta Lydén-suvun kohdalta, s. 444 - joka PITÄÄ PAIKKAANSA, JOS SITÄ HIUKAN KORJAILLAAN - että Kotkassa toimi kauppiaana Huittisten nimismiehen Lars Leonard Lydénin 14.2.1834 syntynyttä poikaa kaksi päivää nuorempi koulumestarin poika Clas Lydén, joka käytti nimeä Lagerstam. Vanne-Soinisen Uusi sukukirja II kertoo nimismiehen pojan kuolleen 1835 - niin Hiskikin.

[Bodniemi37]

Sopiva kuopiolainen morsmaikku eli mamselli Gustava Charlotta Lundgren oli muuttanut majorska Jägerhornin luo Sulkavalle ja sai ilmeisesti Klaes Lydénin houkutelta sinne inspehtoriksi. Elettiin marraskuuta 1862.



SULKAVAN kirjoissa ei taida olla paljon katsomista, vaikka ratkaisevin tosite sieltä tosin sukunimen suhteen löytyykin. Ja löytyy myttyyn mennyt naimakauppahanke varsin erikoisella tavalla. Sivulla 377 lukee alleviivattuna: Se om honom öfverföra. Aika salaperäistä... Kerimäelle muuttoon liittynee...

Sallitteko, että poikkean tämän kerran piirun verran sivuun itse aiheesta? Syntyikö mamselli Lundgren sihteeri Anders Lundgrénin tyttärenä Kuopion pitäjän Ritosaaressa 10.1.1818? Ja mitähän hänelle mahtoi tapahtua avioliittoaikeiden kariutumisen jälkeen? Anders Lundgrénin tytär Gustava Charlotta on nimittäin ajautunut tietokantaamme osaksi sen tähden, että hän oli Iivanaisten (aat. Teetgren) jälkeläinen (kuten etäserkkuni ja tutkijakumppanini ja muutamat muutkin elossa olevat sukulaiseni), mutta myös siksi, että hän näyttäisi polveutuneen - erittäin huteran hypoteesini mukaan - myös Savitaipaleen Korholassa asuneesta/asuvasta? Dannenberg-suvusta, josta olen pitkään ollut kiinnostunut:

Esivanhempien polku

I
Hans ?Henrikinpoika Dannenberg (Danberg), Karjalan ratsuväen henkikomppanian [eversti Jakob Danielssonin (Nordberg) komppania] torvensoittaja 1712, s. noin 1660, elossa Karjalan pääkatselmuksen aikana 25.9.1712.
pso Kristina Nilsintytär Hage [vht kornetti, kruunun ratsutilallinen Lemin Uiminniemellä 1688 Nils Henrikinpoika Hage ja Kerstin Hansintytär Biander, Genos 67(1996), s. 108-118, 143-144, http://www.genealogia.fi/genos/67/67_108.htm (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_108.htm)]

II
Maria ?Hansintytär Dannenberg (Tamberg), s. 1698 , k. 4.1.1754 [Genos 48(1977), s. 114-125, http://www.genealogia.fi/genos/48/48_114.htm (http://www.genealogia.fi/genos/48/48_114.htm)]
pso Olof ?Karl Gustavinpoika Bohm, ratsutilallinen Joroisten Kotkatlahden Ruonilassa [Hjelmman, Heilimo. Uusi Sukukirja III, Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87, http://www.genealogia.fi/genos/71/71_55.htm (http://www.genealogia.fi/genos/71/71_55.htm)]

III
Maria Olofintytär Bohm, s. 1726 , k. 1784 Kuopio, Riistavesi
pso korpraali Johan Adolf (Fredrik) Zacheuksenpoika Amnorin, s. 5.3.1724 Pieksämäki, k. 15.12.1771 Kuopio (msrk.), Murtolahti [Släktbok. Ny följd. I:2]

IV
Anna Grisilia Johanintytär Amnorin, s. 21.5.1757 Kuopion pitäjä, Murtolahti, k. 1.4.1828 Iisalmi, Fredriksdahl (Carpelanin mukaan Anna Grisilia Amnorinin äiti oli Margareta Neiglick)
pso vänrikki Carl Gustav Gustaf Johaninpoika Järnefelt, aat.suku n:o 42, s. 11.12.1722 Kokkola, k. 8.4.1791 Kuopion pitäjä [mm. Carpelan II]

V
Gustava Albertina Carl Gustavintytär Järnefelt, aat.suku n:o 42, s. 29.3.1790 , k. 22.2.1825 Kuopio, Eitikansalo
pso sihteeri Anders Israelinpoika Lundgrén, s. 30.11.1784 Kuopio (msrk.), Ritoniemi, k. 1837/1844 [Carpelan II]

VI
Gustava Charlotta Andersintytär Lundgrén, s. 10.1.1818 Kuopio (msrk.), Ritoniemi [MP]

[Tapani Kovalaine]

On ihan luonnollista, että myös entiset heilat kuuluvat sukututkimukseen.
Rantasalmella sitä paitsi asui 1824 kappalainen Lundgren ja vaimonsa oli Lagerstam.

Mutta tämä mamselli Gustava Charlotta Lundgren, hän oli syntynyt rippikirjojen mukaan vuonna 1818. Sen verran kun pystyin häntä seuraamaan, hän on ollut Rantasalmella ja sieltä muutti 9.3.1857 Kuopion kaupunkiin. Mahtoikohan inspektor Claes Lydénin muuttokirjan otto Helsingin pitäjästä Rantasalmelle vuonna 1860 liittyä jotenkin Gustavaan?

Kuopion kaupungissa tontilla nro 13 asui maanmittari Carl August Rehnström ja vaimonsa Selma Maria Thilén ja heillä oli kolme lasta. Tuohon huusholliin tuli Gustava hetkeksi ja muutti jo samana vuonna Kuopion pitäjän Riistaveden kylän RN:o 6 Pekkalaan, jota isännöi herra August Abraham Forstén ja rouvansa Margareta Charlotta Sofia von Konow. Mamselli Gustava Lundgren tuli Pekkalaan 1757 ja lähti jo 1859 takaisin Kuopioon tontille 13 eli entiseen paikkaansa.

Kuopiosta Gustava muutti Sulkavaan 21.1.1861. Sulkavalta matka jatkui Kerimäelle muuttokirjalla nro 7/1862. Klas Lydénin pyytämä todistus Sulkavan pappilasta avioliittoa varten oli huhtikuussa 1863 pyydetty Sääminkiä varten, ei Kerimäkeä. Ja huomautussarakkeessa luki sitten: Se om honom ofverföra... Ja oli kai syytäkin lukea, sillä Gustava oli nopea vaihtamaan paikkakuntaa.

Kun Rantasalmen lähtömuutot alkavat vuoden liian myöhään ja kun Kerimäen muuttoluettelot sisäänmuuttaneista alkavat vuoden liian myöhään, niin siinä on tutkijalla kiva homma löytää mamselli oikeasta osoitteesta. - Mutta tämän verran tästä vanhasta heilasta löytyi tietoa.

[Bodniemi37]

Kiitokseni kiinnostavista lisätiedoista, Tapani! Tuttuja sukuja Thilén ja Forsténkin ovat. Selma Maria T:n isosedän (äidin setä), komissiomaanmittari Fredrik Wilhelm Telénin puoliso Katarina Helena Sirelius oli Elimäellä eläneen esiäitini Maria Hedvig Schalinin tyttärentyttären tytär. Rautalammin nimismiehen Karl Forsténin pojanpoika August Abraham Forstén mainitaan myös ylioppilasmatrikkelissa. Kummassakaan perheessä ei Gustava Charlotta Lundgrén mielestäni oleskellut sukulaisen ominaisuudessa.

Uukuniemen kirkkoherraksi lopulta päätyneen rautalammilaisen uudistilallisen pojan Anders Landgrénin puoliso Anna Katarina Lagerstam kuului nimensä Ljungbergistä Lagerstamiksi muuttaneeseen sukuun.

[Seppo Niinioja]

No hei - niinhän se olikin - sukulainen!

Samaa muuttokirjaa tossa juuri tavasin ja siellä Westersundomissa H:gin pitäjän sivulla 749 taas kerrotaan, että tuli 1859 Tammelasta...

Siispä pitää syynätä uudestaan ne Mustialan instituutin rippikirjat, jotka just eilen diarkistosta tihrustin (ikävän himmeitä sivuja). Taitaa olla tulossa papukaijamerkki Sepollekin!

Aukkoja on vielä monta, mutta alkaa tämä myseeri selvästi rakoilla. Sulkavan kirjat pitää katsoa uudestaan (minä tumpelo ne olen ollut joskus vuosia sitten läpikäyvinäni..). Säämingistä taas löytyy mukava merkintä "f. der" ja viiva Helsingeen alla, josta tuon ym. muuttokirjan nr 59 sinne "Rantasalmelle" otti.

Kun Helsingin pitäjän syntyneitä ei ole eikä tule, niin täytynee tyytyä viittauksiin syntymästä muissa kirjoissa. Se on kyllä hassua, että niin paljon kuin rippi- ym. kirjoissa on virheitä syntymäajoissa, niin tämä poika on näköjään aina ollut ilmeisen tarkkana, että se tulee merkityksi oikein! Muut henkilötiedot ovatkin olleet suht venyväisiä. Syntymäpaikka viimeiset vuosikymmenet on merkitty johdonmukaisen harhaanjohtavaksi. Etunimi näyttää muuttuneen (varhaisin esiintymä lastenkirjassa) Larsista, Clas Johaniin, (Westersundomissa oli pelkkä Johan) ja myöhemmin yleensä pelkkä Clas (vain kerran viim. vuosikymmenten aikana on Clas Johan, siksi se on ollut minulla suluissa). Isä on temmannut sukunimekseen (Lyytikäisen avioton poika kun oli) Lydénin (niitä hänen "teologian opintojaan" täytyy myös kaivella) ja poika vaihtaa sen aikuisena Lagerstamiksi. Että tämmöinen tapaus.

Johtopäätös toistaiseksi: kannattaa kirjoitella Sukuforumiin!

t. Helena V.

Heippa!

Jos vanhat silmäni jotakin erottivat, niin Tammelan rippikirjan 1855-1861 kuvassa 458 ensimmäisellä rivillä lienee tämä kaivattu Clas tai Klas Lydén. Syntymäpaikka on Helsingin pitäjä. Hän on tullut Kuopion maasrk:sta todistuksella 57? v, 1857? ja muuttanut Helsingin pitäjään todistuksella 33? 1859?.

Finnair Magazinesta luettua: Simultaanitulkki käänsi saksasta englantiin ja tuli päästäneeksi suustaan: Early in bed and up with the cock. Minä menen takaisin petiin.

t. Seppo N.

[Tapani Kovalaine]

Laitetaanpa nämä kaksi digikuvaa kilpailemaan keskenään siitä asiasta, mitä hyvin hämärässä kuvassa lukee Claes Lydénin tulopaikkakunnan kohdalla, lukeeko Kuopio förs vai lukeeko Helsingfors? Muistelen jossakin aikaisemmassa viestissä jo kirjoittaneeni, ettei kai kukaan luule, että joku menisi Helsinkiin pätevöityäkseen Mäntsälään pehtooriksi!

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammela/rippikirja_1855-1861_tk516-518/458.htm

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsingin_pitaja/rippikirja_1849-1855_es236-237/264.htm

[Tapani Kovalaine]

Tämä kuva, jossa ovat Lars Lydén ja Claes Lydén kuudenneksi viimeisellä kirjoitetulla rivillä aukeaman oikeanpuoleisella sivulla, ei ole ollut vielä esillä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsingin_pitaja/lastenkirja_1846-1855_es239/136.htm

[Seppo Niinioja]

Tämä kuva, jossa ovat Lars Lydén ja Claes Lydén kuudenneksi viimeisellä kirjoitetulla rivillä aukeaman oikeanpuoleisella sivulla, ei ole ollut vielä esillä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsingin_pitaja/lastenkirja_1846-1855_es239/136.htm

Hidas hämäläinen myöhästyi taas, vaikka varhain nousin. Tuolla lastenkirjan 1849-1855 kuvassa 136, sivu 260 viitataan rippikirjan sivuun 261, kuva 264 ja päinvastoin.

Ehkä tämäkin viite on jo mainittu, mutta kerron sen silti: Ylioppilasmatrikkelissa Helsingin pitäjän koulumestari on nimellä David Johan Lydin (vuoteen 1825 Lyytikäinen), numero 14059.

Aika huikeaa tutkimusta. Taidanpa kokeilla joskus pistää raadin purtavaksi yhdet au-kaksoset vuodelta 1842.

Terv. Seppo N.

[Seppo Niinioja]

Laitetaanpa nämä kaksi digikuvaa kilpailemaan keskenään siitä asiasta, mitä hyvin hämärässä kuvassa lukee Claes Lydénin tulopaikkakunnan kohdalla, lukeeko Kuopio förs vai lukeeko Helsingfors? Muistelen jossakin aikaisemmassa viestissä jo kirjoittaneeni, ettei kai kukaan luule, että joku menisi Helsinkiin pätevöityäkseen Mäntsälään pehtooriksi!

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammela/rippikirja_1855-1861_tk516-518/458.htm

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsingin_pitaja/rippikirja_1849-1855_es236-237/264.htm

Koetin manipuloida tuota himmeää Tammelan kuvaa 458. Tulos ei ole häävi, mutta minusta tulopaikka näyttäisi olevan Kuopio lförs. Tulovuosi 1857 sopii myös ripilläkäyntimerkintöihin. Helsingin pitäjän kuvassa 264 lukee minusta "859 till Hfors med bet. d 1/10." Helena kirjoitti 17.2., että "Westersundomissa H:gin pitäjän sivulla 749 taas kerrotaan, että tuli 1859 Tammelasta..." Olisiko hän ottanut muuttokirjan Helsinkiin, mutta mennytkin Helsingin pitäjän kirkonkylästä Westersundomiin?

Ei vaan, kyllä tästä on mentävä syömään Koskenlaskijalla höystettyä kalkkunasoppaa.

Seppo N.

[Tapani Kovalaine]

Ihmeellisiä ovat rippikirjoissa kirjoitukset! Kun piti vuoteen 1855 päättyvään Helsingin pitäjän rippikirjaan kirjoittaa, että Lydén muuttaa 1853 Helsinkiin, niin ihan selvästi siinä lukee, että muutti vuonna 1859. Noin minäkin sen luin Seppo, aluksi.

[Helena V.]

Hei sukulaiset ja ystävät!

Huikeaa on ja papukaijamerkkejä satelee! Tehän olette kohta tutkineet koko jutun täällä "poissaollessani" (välillä joutuu tekemään töitä:().

Tänään pääsin taas mielipuuhiini ja olen tutkaillut tuota Kuopion msrk:n päätä (mikä ei ole järin tuttua aluetta minulle, mutta täytyyhän sitä tutustua, kun minusta nyt tuli savolainenkin:eek:). Hakkaraisia vilisee, kylläpä olivat sikiäväisiä (ja "ne 10 nimeä" vaan allakassa..). Onneksi löysin myös Väinö Holopaisen mahtavat sivut, joissa mm. v. 1727 puhtaaksikirjoitettu henkikirja, tuossa Hakkarilaa:
http://kotisivu.suomi.net/picea/kuopio/kuo1727_1752A.html
(Näköjään Väinö Holopainenkin on etäsukulainen - yhteinen esi-isä Per Jacobsson Hakkarainen, k. 1747.)

Suurkiitokset Tapanille, Sepolle ja Ritvalle!
t. Helena V.

PS. Nyt siirryn Lyytikäis-puolelle ja ihmettelen noita eilen ja tänään antamianne vinkkeja.

[Helena V.]

Hei,

Näin mahtava yhteistyö huutaa pientä välitilinpäätöstä otsikolla Clas Lagerstam ja liikuvainen elämä 1800-luvulla.

Päähenkilö: Lars/ Lars Clas/ Clas Johan/Johan/ Clas Johan / Clas LYDÉN-LAGERSTAM, s. 16.2.1834 Helsingin pitäjä - lukuisten myöhempien kirkonkirjamerkintöjen mukaan, sillä Helsingin pitäjän syntyneiden kirjoja tuolta ajalta ei ole säilynyt. (Yksinkertaisuuden vuoksi kutsun häntä jatkossa vain Klasiksi.)

Vht: Kuopion msrk:sta kotoisin oleva koulumestari David Johan Anna Kaisanpoika (Hakkarainen/Lyytikäinen-)Lydin-Lydén, 1802-1855 ja Helsingin pitäjässä syntynyt pitäjänräätälintytär Anna Sofia Matintytär Fastberg, 1810-(jälkeen 1875). Anna Sofia toimi leskekeydyttyään kätilönä Helsingin pitäjässä.

Klas vietti lapsuutensa Helsingin pitäjän kirkonkylässä koulumestari-isänsä ja äitinsä kanssa. Väliin hän taisi päästä vierailemaan Helsingissäkin, sillä ainakin vanhempansa on rippikirjoissa merkitty mm. 1844 oleskelevan siellä (en vielä tiedä kenen luona). Ehkä hänellä oli sisaruksia, jotka kuolivat pieninä, mutta toistaiseksi vain 1841 syntynyt pikkuveli Elias näyttää selvinneen aikuisikään. Vuosina 1849 ja 1853 hänelle syntyi kaksi pikkuveljeä, mutta ainakin nämä kuolivat pieninä ja silloin Klas oli jo 15 v rippikoulun käynyt nuorukainen. Vuosina 1850-53, siis 15-18-vuotiaana hänet löytää ripilläkävijänä kotoaan.

1853 Klas muuttaa Helsinkiin (vielä tutkimatta - ehkä sieltä löytyy sukua; siellä oleskelivat vanhemmat ja myös Elias-veli oleskeli siellä ennen kotiutumistaan takaisin H:gin pitäjään seppänä mäntsäläläisen nuorikkonsa kanssa ja sieltä oli kotoisin myös tuleva puoliso), josta siirtyy 1857 Mustialan maatalousoppilaitokseen Tammelaan pehtorioppilaaksi. Opiskeluun liittyy yleensä vuoden harjoittelu jossain lähiseudun kartanossa (joka odottaa paikallistusta). Mustialassa Klasilla löytyvät rippimerkinnät 1857, -58 ja -59, jolloin hän palaa H:gin pitäjän Westersundomiin vuodeksi ja pariksi kuukaudeksi (toimien pehtorina?) lähteäkseen seuraavaksi Rantasalmelle kesäkuussa 1860.

Rantasalmelle Klas ei taida koskaan saapua (ellei käy hieman katsastamassa mahdollista tulevaa morsmaikkuaan?), mutta Säämingin Niittylahdella hänen muuttokirjansa Helsingin pitäjästä kirjataan vastaanotetuksi lokakuussa 1860 ja siellä Klas toimii pehtorina, kunnes 24.1(11?).1862 ottaa muuttokirjan morsiammensa olinpaikkaan Sulkavalle.

Sulkavalla hänestä löytyy maininta kartanovoutina majorska Charlotta Jägerhornin isännöimällä Tiittalan tilalla RN:o 1 Sulkavan kylässä, jossa salaperäisesti viitataan kariutuneeseen kihlaukseen Gustava Charlotta Lundgrenin kanssa ja muuttoon Kerimäelle. Sulkavalta löytyy myös ratkaiseva maininta sukunimen muutoksesta Lydénistä Lagerstamiin ja merkintä Klasin muuttokirjasta Viipuriin 1864. (Tapanin ystävällisesti välittämää tietoa)

Vielä on auki, menikö Klas koskaan Viipuriin, mutta Mäntsälään hän saapui Sulkavan muuttokirjalla ja toimi siellä Sohlbergien Sälinkään kartanon pehtoorina 1.1.1865-30.10.1875. Yli kymmenen vuotta siis ihan paikallaan. Klas ehti tuona aikana solmia avioliiton helsinkiläisyntyisen Sofia Wilhelmina Christoffersdr Weissin kanssa ja saada 3 lasta.

Lokakuussa 1875 perhe muutti Nurmijärvelle Adlercreutzien Raalan kartanoon, jossa Klas toimi pehtorina elokuuhun 1878 asti, jona aikana perheeseen syntyi vielä yksi tytär. Seuraavaksi perhe muutti Kotkaan, jossa Klas toimi kauppiaana vuosisadan vaihteeseen asti.

Sen pituinen se - toistaiseksi.
-----
Kaikki tämä nykypäivänä muutamassa päivässä, vaikka Klasin syntyperää on kaiveltu enemmän taikka vähemmän aktiivisesti jo vuosikymmeniä! Aika suurelta osin epäaktiivisesti, sillä hän on tutkimuksissamme "leimautunut" sarjaan "hankala tapaus" - ja kun helpommin selvitettäviäkin sukulaisia riittää pilvin pimein... Kiitokset kuuluvat tällä kohdin myös raikuvina kaikille Hiski-projektiin ja SSHY:n digitointityöhön osallistuville! Ilman niitä tämä ei olisi mahdollista.

Noh, varmaan minä olen ensimmäinen, jota tämä haara ylipäätään on vakavasti kiinnostanut, koska siitä löytyy suoria biologisia esivanhempiani. Äidilleni tämä oli ensimmäisen miehen taustaa ja äidin äidilleni tyttären ensimmäisen miehen taustaa. He pääsivät tutkimuksissaan vasta isäni vanhempiin asti, joka sekin oli "kiven alla", kun silloin vielä elossa olleet asianosaiset eivät mitään paljastaneet. Tämä taas johtui siitä, että isäni adoptoitiin 4-vuotiaana.

Kaivelu jatkuu...
t. kiitollinen Helena V.

[Tapani Kovalaine]

Onpa oikein hieno juttu, ettei vielä ole löytynyt kaikkea Klas Lagerstamin elämäkerrasta. Tarkoitan, että tutkimista riittää, vaikka noin laajasti on tietoja jo kasassa. Missähän kohtaa Helsingin pitäjän kirkon lähistöllä mahtoikaan syntymätalo eli koulumestarin talo sijaita?

Yhteen kohtaan Helenan raportissa puutuisin, koska taidan itte olla syypää lausahdukseen: Ehkä hänellä oli sisaruksia, jotka kuolivat pieninä, mutta toistaiseksi vain 1841 syntynyt pikkuveli Elias näyttää selvinneen aikuisikään. Vuosina 1849 ja 1853 hänelle syntyi kaksi pikkuveljeä, mutta ainakin nämä kuolivat pieninä...

Tarkoitin aiemmassa viestissäni sisaruksilla perheen lapsosia, poikia ja tyttöjä. Mitään merkkiä ei ole lastenkirjoissa, että Klasilla olisi ollut sisaria - ei pieniä eikä suuria, vaan kolme pikkuveljeä, joista kaksi nuorinta kuolivat lapsena (olivat sisaruksia savokarjalaisen terminologian mukaan).

Sisar ja sisarus sekä sisarusparvi ja siskokset voivat eri murrealueilla merkitä eri asioita (vrt. syskon, syster).

[Helena V.]

Hei Tapani,

Sisaruksilla tarkoitan ihan samaa kuin sinäkin.

http://www.vantaa.fi/sv/i_alaetusivu.asp?path=109;786;7576;8527;15060

ja suht koht samma, mutta hieman laajemmin på finska

http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/historia/kouluetu.html

Tuolla taisi David Johan Lydén opettaa. Kuuluu olevan Suomen vanhin edelleen käytössä oleva koulu. Rippikirjoista arvelen etteivät tainneet koululla asua, joskaan en sitä tiedä. (Joista yhdessä oli kyllä maininta Lydénin naukkailutaipumuksesta, kuten yo. linkin tekstin mukaan eräällä toisellakin koulumestarilla.)

Kuopiosta näkyi muuten olleen eräs myöhempikin koulumestari Mellin.

t. Helena V.

PS. Ei ole pelkoa, että ihan pian vielä olisi selvillä "kaikki" K. Lagestamin elämänkerrasta... (:

[Topi]

Hei sukulaiset ja ystävät!

Huikeaa on ja papukaijamerkkejä satelee! Tehän olette kohta tutkineet koko jutun täällä "poissaollessani" (välillä joutuu tekemään töitä:().

Tänään pääsin taas mielipuuhiini ja olen tutkaillut tuota Kuopion msrk:n päätä (mikä ei ole järin tuttua aluetta minulle, mutta täytyyhän sitä tutustua, kun minusta nyt tuli savolainenkin:eek:). Hakkaraisia vilisee, kylläpä olivat sikiäväisiä (ja "ne 10 nimeä" vaan allakassa..). Onneksi löysin myös Väinö Holopaisen mahtavat sivut, joissa mm. v. 1727 puhtaaksikirjoitettu henkikirja, tuossa Hakkarilaa:
http://kotisivu.suomi.net/picea/kuopio/kuo1727_1752A.html
(Näköjään Väinö Holopainenkin on etäsukulainen - yhteinen esi-isä Per Jacobsson Hakkarainen, k. 1747.)

Suurkiitokset Tapanille, Sepolle ja Ritvalle!
t. Helena V.

PS. Nyt siirryn Lyytikäis-puolelle ja ihmettelen noita eilen ja tänään antamianne vinkkeja.

Moi Helena,

Niinhän noita Hakkaraisia vilisee. Ja kun vilkaisee tuon Peer Hakkaraisen Ingebor-tyttären (2.6.1734-13.5.1792) jälkeläisiä niin siellä taas vilisee Kinnusia ! Ingebor on iiiiiä.

Terv
Topi Kinnunen

[Helena V.]

Terve Topi!

Sieltä se yhteys sitten löytyi! Suomi on pieni maa, vai miten se meni?:)

Terkkuja kotijoukoille,
t. Helena V.