Sukutieto-lehti

[Pirjo L]

Eikö jäsenille enää postiteta Sukutieto-lehteä? Tampereen sukututkimuspäivillä oli jaossa, emme ottaneet vaan oletimme sen tipahtavan postilaatikkoomme.

Terv. Pirjo

[P. T. Kuusiluoma]

Sukutieto 4/2008 on tänään mennyt kirjapainoon ja postitetaan perjantaina eli se ilmestyy viikolla 9.

Suomen Sukututkimusseuran toimistosihteerin äkillisestä ja odottamattoman pitkäksi venyneestä sairauslomasta johtuen moni asia on vuoden vaihteen tienoilla viivästynyt ja aiheuttanut myös Sukutiedon valmistumisen viivästymisen.

Vuoden 2009 lehtien ilmestymisaikataulu on seuraava:
1/2009 viikolla 18
2/2009 viikolla 25
3/2009 viikolla 42
4/2009 viikolla 51

[blue-eyed]

Johtuukohan tuosta sairastumisesta myös se, että en ole saanut vuoden 2009 jäsenmaksulaskua? Olen sitä kaipaillut, mutten ole saanut kyseltyä perään.

Terveisin Arla

[Sakara]

Laskukin on tullut ---
Molempia lehtiä oottelen
(tulevatko samassa paketissa)

[kkylakos]

Johtuukohan tuosta sairastumisesta myös se, että en ole saanut vuoden 2009 jäsenmaksulaskua? Olen sitä kaipaillut, mutten ole saanut kyseltyä perään.

Terveisin Arla

Vuoden 2009 jäsenmaksua ei ole lähetetty, mutta vuoden 2006 jäsenmaksu lähti liikenteeseen jo joulukuussa. Tiedotetta virheellisestä laskusta en enää löydä seuran kotisivulta, mutta ilmoitus löytyy vielä täältä Forumilta http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5042 .

[Sakara]

Totta tuli ensin ko lasku ja sitten se oikea

[Seppo Niinioja]

Sukutiedon aikataulusta ja sen syistä toiminnanjohtaja on tiedottanut. Minulle tuli tänään numero 4/2008. Panin ilahtuneena merkille kansikuvan, joka on monille perhepotretti, vaikkakaan ei tietysti läheskään aikalaisdokumentti. Kaikki tunnistanevat nuo kaksi naista,

Aikoinaan 1900-luvun alkupuolen radikaalit taiteilijanalut tapasivat kuulemma käydä Ateneumissa "Edelfeltiä pilkkaamassa". Mutta miksi ei tuollaisesta kaunotaiteesta saisi nauttia? Ainakin me nautimme kenenkään estämättä, vaikka moni muukin taidesuunta on kiinnostava. Jotenkin tuntuu, että nämä vihaiset nuoret miehet (enfants terribles) eivät ole mihinkään kadonneet, ja ehkä hyvä niin. Toivon että Sukutiedon kansikuvat jatkuvat jonkin aikaa näillä linjoilla (te tiedätte paremmin). Ehdotuksiani olisivat visuaaliselta kannalta esim. Klaus Kristerinpoika Horn (n. 1518-1566, Halikon historiassa I s. 189 on vain mustavalkokuva) ja Viitasaaren kirkkoherralla, erinomaisen rehevällä barokkipapilla Herra Pentillä (Benedictus Canuti Cunelius)

Oikoluettuani yritelmäni, on todettava, että näin se kai se on.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Sukutiedon aikataulusta ja sen syistä toiminnanjohtaja on tiedottanut. Minulle tuli tänään numero 4/2008. Panin ilahtuneena merkille kansikuvan, joka on monille perhepotretti, vaikkakaan ei tietysti läheskään aikalaisdokumentti. Kaikki tunnistanevat nuo kaksi naista,

Aikoinaan 1900-luvun alkupuolen radikaalit taiteilijanalut tapasivat kuulemma käydä Ateneumissa "Edelfeltiä pilkkaamassa". Mutta miksi ei tuollaisesta kaunotaiteesta saisi nauttia? Ainakin me nautimme kenenkään estämättä, vaikka moni muukin taidesuunta on kiinnostava. Jotenkin tuntuu, että nämä vihaiset nuoret miehet (enfants terribles) eivät ole mihinkään kadonneet, ja ehkä hyvä niin. Toivon että Sukutiedon kansikuvat jatkuvat jonkin aikaa näillä linjoilla (te tiedätte paremmin). Ehdotuksiani olisivat visuaaliselta kannalta esim. Klaus Kristerinpoika Horn (n. 1518-1566, Halikon historiassa I s. 189 on vain mustavalkokuva) ja Viitasaaren kirkkoherralla, erinomaisen rehevällä barokkipapilla Herra Pentillä (Benedictus Canuti Cunelius)

Oikoluettuani yritelmäni, on todettava, että näin se kai se on.

Seppo Niinioja

Tuosta Edelfeltin pilkkaamisesta... eikös "Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista" ollut juurikin niiden Turun linnassa tärveltyjen taulujen joukossa? Jos on rajansa taiteella, niin pitäisi olla taiteen kritiikilläkin.

[Juha]

Mutta eikös tuo "Kaarle -herttua herjaa Flemingiä" ole juuri näitä uskomuksia vailla todellisuuspohjaa?

Muistelisin lukeneeni, että ajallisesti tuo kohtaaminen olisi ollut mahdoton - voisiko joku vahvistaa tai kumota muistoni!


Juha

[Sami Lehtonen]

Mutta eikös tuo "Kaarle -herttua herjaa Flemingiä" ole juuri näitä uskomuksia vailla todellisuuspohjaa?

Muistelisin lukeneeni, että ajallisesti tuo kohtaaminen olisi ollut mahdoton - voisiko joku vahvistaa tai kumota muistoni!


Juha

Ei pidä takertua pieniin yksityiskohtiin - tauluhan on valtavan hieno. Olisiko se ollut niin, että Klaus Fleming kuoli 1597 matkalla takaisin Turkuun nuijamiehiä kukistamasta ja Kaarle Herttuan ei tiedetä käyneen Suomessa ennen 1599. Jos rautamarski oli hautaamatta kaksi vuotta niin sitten Kaarle saattoi käydä vetelemässä parrasta.

Muuten olen sitä mieltä, että oli tavattoman törkeää, että joku katsoi asiakseen tärvellä Turun linnassa esillä ollutta taulua.

[Juha]

Taulu on kiistämättä hieno - en puhunutkaan viestissäni taiteesta, vaan ihan mielenkiinnostani asiaa kohtaan sen totuusarvosta.

Jos Kaarle tuli todellakin Suomeen seuraavan kerran vasta kaksi vuotta myöhemmin, niin tuskin hän enää vainajaa parrasta sai vedettyä!


Tuosta tärvelemisestä olen vahvasti samaa mieltä - ihan sama vaikka kohteena olisi lähin bussipysäkkikatos. Mistä ihmeestä joillakin riittää aikaa näihin tihutöihin?

Mutta hei, nyt eksyin jo kauas Sukutiedon ilmestymisestä - palaan ruotuun.


Juha

[Päivi H]

Minulle tuli tänään numero 4/2008. Panin ilahtuneena merkille kansikuvan, joka on monille perhepotretti, vaikkakaan ei tietysti läheskään aikalaisdokumentti. Kaikki tunnistanevat nuo kaksi naista,

Aikoinaan 1900-luvun alkupuolen radikaalit taiteilijanalut tapasivat kuulemma käydä Ateneumissa "Edelfeltiä pilkkaamassa". Mutta miksi ei tuollaisesta kaunotaiteesta saisi nauttia? Ainakin me nautimme kenenkään estämättä, vaikka moni muukin taidesuunta on kiinnostava. Jotenkin tuntuu, että nämä vihaiset nuoret miehet (enfants terribles) eivät ole mihinkään kadonneet, ja ehkä hyvä niin. Toivon että Sukutiedon kansikuvat jatkuvat jonkin aikaa näillä linjoilla (te tiedätte paremmin). Ehdotuksiani olisivat visuaaliselta kannalta esim. Klaus Kristerinpoika Horn (n. 1518-1566, Halikon historiassa I s. 189 on vain mustavalkokuva) ja Viitasaaren kirkkoherralla, erinomaisen rehevällä barokkipapilla Herra Pentillä (Benedictus Canuti Cunelius)


Minä ehdottaisin seuraavaksi E:n "Blankan ratsastajaa", joka hylättiin Pariisin Salongissa 18... mitä lie.
Vai onko siinäkin historiallinen virhe. Topeliusta tämä kai on:
"Ken on nimi armaan?
Margareeta varmaan"

ph

[P. T. Kuusiluoma]

Onkohan sillä oviaukossa lymyilevälle hemmollakin joku historiallinen vastine?

Minä en tiennyt ennen kuin nyt tätä kansikuvaa hankkiessani, että Turun linnassa monet kerrat ihailemani taulu on Ateneumin sinne deponoima aito ja alkuperäinen Edelfelt. Olen jotenkin kuvitellut, ettei sellaiseen paikkaan voi viedä näin arvokasta taulua näytteille.

PTK

[P. T. Kuusiluoma]

Jäi Sepolle jäi sanomatta, että Horn ja Cunelius Sukutiedon kannessa edellyttävät tietenkin artikkeleita, joissa mainitut herrat esiintyvät. Siitä vain kirjoittamaan.

Sukutiedon toimitus toivoo erilaisia suku- ja henkilöhistoriaa enemmän tai vähemmän sivuavia artikkeleita. Erityisesti toivoisin juttuja esivanhempien dramaattisista, traagisista tai koomisista elämänkohtaloista tai vaikka yksittäisistä sattumuksista. Tuomiokirjojen tutkijat - jakakaa löytämänne kultahiput Sukutiedon lukijoiden kanssa!

Sukutieto julkaisee mielellään myös artikkeleita, joissa on paneuduttu johonkin esivanhempien elämänpiiriin kuuluneeseen ilmiöön, tapahtumaan tms. Samoin erikoisia lähdeaineistoja kuvaavat löydöt sopivat mitä parhaiten Sukutiedon sivuille.

Sukutiedon artikkeleissa ei käytetä viitteitä, mutta tekstiin sulkeisiin voi merkitä viitteitä primaarilähteisiin ja artikkelin loppuun kirjoittaja voi halutessaan kirjoittaa luettelon julkaisuista, joista löytyy lisätietoa aiheesta.

Toimitussihteerin osoite on sukutieto*genealogia.fi. Ykkösnumeron aineistopäivä on perjantaina 6.3.

[Jouni Kaleva]

Ei pidä takertua pieniin yksityiskohtiin - tauluhan on valtavan hieno. Olisiko se ollut niin, että Klaus Fleming kuoli 1597 matkalla takaisin Turkuun nuijamiehiä kukistamasta ja Kaarle Herttuan ei tiedetä käyneen Suomessa ennen 1599. Jos rautamarski oli hautaamatta kaksi vuotta niin sitten Kaarle saattoi käydä vetelemässä parrasta.

Hei

Tähän hätään siteeraan kirjaa Vesa Mäkinen: Suomen vanhat linnat. WSOY 2004.

1597
...Klaus Fleming kuolee (13.4.) Pohja kirkolla... Syksyllä Kaarle-herttua piirittää Turun linnaa ja pakottaa (30.9.) sen antautumaan. Kuningasmieliset - mm. Klaus Flemingin leski Ebba Stenbock tyttärineen - viedään vangittuina Ruotsiin....herttua palaa Ruotsiin (20.10.)

1599

Kaarle-herttua piirittää kesällä toistamiseen Turun linnaa....

***
Olettehan muuten noteeranneet, että tämän vaikuttavan maalauksen keskushenkilöt Kaarle ja Ebba ovat keskenään täysserkut!

[Ossian]

Hei

Tähän hätään siteeraan kirjaa Vesa Mäkinen: Suomen vanhat linnat. WSOY 2004.

1597
...Klaus Fleming kuolee (13.4.) Pohja kirkolla... Syksyllä Kaarle-herttua piirittää Turun linnaa ja pakottaa (30.9.) sen antautumaan. Kuningasmieliset - mm. Klaus Flemingin leski Ebba Stenbock tyttärineen - viedään vangittuina Ruotsiin....herttua palaa Ruotsiin (20.10.)

1599

Kaarle-herttua piirittää kesällä toistamiseen Turun linnaa....

***
Olettehan muuten noteeranneet, että tämän vaikuttavan maalauksen keskushenkilöt Kaarle ja Ebba ovat keskenään täysserkut!

Tietokannassani, joka sekin on vajavainen, näkyy Ebba S:llä olevan 18 serkkua. Sukujutut-ohjelmalla saa vain yhden kerrallaan esille.

Ossian Mesterton

Yhteiset esivanhemmat:
Erik Abrahamsson Leijonhufvud, k. 8.11.1520 Tukholma, Suurtori (teloitettiin) - Ebba Eriksdotter (Vasa), k. 21.11.1549 Vretan luostari

Sisarukset:
Brita Eriksdotter Leijonhufvud, s. 1514 , k. 25.3.1572
Margareta Eriksdotter Leijonhufvud, s. 25.1.1516 Ekeberg, k. 26.8.1551 Tynnelsö

Serkut:
Ebba Stenbock, k. 8.3.1614 Sverige
Karl IX, King of Schweden, s. 4.10.1550 , k. 30.10.1611

[tellervoranta]

Edellä olevat tiedot myös Itärajan vartijat 1500-luku:
-s.226 marski Klaus Fleming kuoli huhtikuussa 1597
-s.226-230 Kaarle-herttuan tilinteko Sigismundin miesten kanssa Suomessa 1597-1599...Turun linna antautui 9.9.1599

[Sami Lehtonen]

Onkohan sillä oviaukossa lymyilevälle hemmollakin joku historiallinen vastine?

Minä en tiennyt ennen kuin nyt tätä kansikuvaa hankkiessani, että Turun linnassa monet kerrat ihailemani taulu on Ateneumin sinne deponoima aito ja alkuperäinen Edelfelt. Olen jotenkin kuvitellut, ettei sellaiseen paikkaan voi viedä näin arvokasta taulua näytteille.

PTK

Sittemmin onkin osoittautunut, ettei sellaiseen paikkaan sopisikaan noin arvokasta taulua viedä. Vähintäänkin sillä taululla pitäisi olla 24/7 videovalvonta.

[Sami Lehtonen]

Olettehan muuten noteeranneet, että tämän vaikuttavan maalauksen keskushenkilöt Kaarle ja Ebba ovat keskenään täysserkut!

Minä kun luulin, että Ebba oli Kaarlen täti.

[Sami Lehtonen]

Minä kun luulin, että Ebba oli Kaarlen täti.

Tai siis tätipuoli. Catharina Stenbock oli Kustaa Vaasan kolmas puoliso. Oliko Ebba tämän lisäksi jotakin kautta Kaarlen täysserkku? Epäilemättä Ebba olisi voinut sanoa Kaarlelle liki mitä tahansa joutumatta siitä sen kummemmin edesvastuuseen. Tietysti voi olla, että siinä tapauksessa se kaveri siitä ovenpielestä olisi varmuuden vuoksi vaiennettu.

[P. T. Kuusiluoma]

Tai siis tätipuoli. Catharina Stenbock oli Kustaa Vaasan kolmas puoliso. Oliko Ebba tämän lisäksi jotakin kautta Kaarlen täysserkku? Epäilemättä Ebba olisi voinut sanoa Kaarlelle liki mitä tahansa joutumatta siitä sen kummemmin edesvastuuseen. Tietysti voi olla, että siinä tapauksessa se kaveri siitä ovenpielestä olisi varmuuden vuoksi vaiennettu.

No nyt selvisi, miksi se ovensuun kaveri on niin vaikean näköinen; hänhän pelkää, että hänet hiljennetään Ebba-rouvan suurien puheiden takia. Eikös tämä Ebba töksäyttänyt Kallelle jotakin sensuuntaista, että "jos rakas mieheni eläisi, ette olisi ikinä päässyt tänne". (Kuinka, Sami, luonnehtisit tällaista henkilöhistoriallista tutkimusta?)

PTK

[Sami Lehtonen]

No nyt selvisi, miksi se ovensuun kaveri on niin vaikean näköinen; hänhän pelkää, että hänet hiljennetään Ebba-rouvan suurien puheiden takia. Eikös tämä Ebba töksäyttänyt Kallelle jotakin sensuuntaista, että "jos rakas mieheni eläisi, ette olisi ikinä päässyt tänne". (Kuinka, Sami, luonnehtisit tällaista henkilöhistoriallista tutkimusta?)

PTK

Ei kai arvostettu ja tarkaksi tunnettu herra taiteilijamaalari Albert Edelfelt olisi maalannut nihtiä oviaukon viereen, jollei tämän olemassaolo olisi ollut historiallinen fakta! Merkille pantavaa on myös taulun ikä; vuodesta 1597 - jota aikalaislähteiden mukaan on syytä pitää Klaus Flemingin kuolinvuotena - ei ole vuoteen 1878 kuin silmänräpäys. Näin sitä tulisi pitää lähes aikalaislähteenä (near-contemporary source). Lisäksi arvon Edelfelt lienee saanut innoituksensa kyseiseen aiheeseen jo ehkä vuosia aiemmin - ehkä juuri ovipielen nihdin jälkipolvien sukukronikasta.

Kyllä taulun esittämää tilannetta nihteineen kaikkineen on pidettävä totena, ellei sitten joku löydä vuoden 1597 - tai ehkä harkiten 1599 - arkistolähdettä, jonka mukaan Albert Edelfeltin taulu ei kuvaa todellista tapahtumaa. Haastankin koko SukuForumin käyttäjäkunnan osoittamaan kuvan nihti epähenkilöksi aikalaistodistein! Mallia voi hakea vanhoista viestiketjuista.

[P. T. Kuusiluoma]

Siperia opettaa...

[M.Sjostrom]

Tai siis tätipuoli. Catharina Stenbock oli Kustaa Vaasan kolmas puoliso. Oliko Ebba tämän lisäksi jotakin kautta Kaarlen täysserkku? Epäilemättä Ebba olisi voinut sanoa Kaarlelle liki mitä tahansa joutumatta siitä sen kummemmin edesvastuuseen. Tietysti voi olla, että siinä tapauksessa se kaveri siitä ovenpielestä olisi varmuuden vuoksi vaiennettu.

Kaikki tuo johtuu tietysti siitä 'sukurutsaisuudesta', että kolmanneksi vaimokseen iäkäs Kustaa nai edellisen vaimonsa sisarentyttären. Arkkipiispa äityikin juuri siinä kohdassa pahaksi: ei olisi ollenkaan sallinut Gussen noin naivan...

Kustaan kolmas vaimo, Katariina Steenbukk, oli nimenomaan tästä syystä Kustaan toisesta aviosta syntyneiden lapsukaisten täysserkku (ja aikalainenkin). Lisäksi tietysti Katariina steenbukkin kaikki sisaruksetkin olivat samalla tapaa Gussen (kakkosliiton) penikoiden täysserkkuja.

Norrbyn Ebba Eriksdotter oli semmoinen nainen, että hänen lapsenlapsiaan nyt riitti vaikka mihin !
(Ja niin oli ollut Ebban äiti, Vinstorpin Anna Karlsdotter, myös - taisi kulkea suvussa tuo)
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00030797&tree=LEO&displayoption=all&generations=4



* 1 Ebba Eriksdotter av Norrby d. 22 Nov 1549
o Erik Abrahamson pa Loholmen, Governor of Westergotland b. Aft 1 Jul 1471 d. 8 Nov 1520
+ 2 Brita Eriksdotter av Ekeberg b. 1514 d. 25 Mar 1572
# Gustaf Olofson, Friherre av Torpa b. Abt 1506 d. 24 May 1571
* 3 Friherrinna Beata Gustafsdotter av Torpa b. 1533 d. 20 Apr 1583
o count Peder Joakimsson Brahe, 1.Greve af Visingsborg b. 1520 d. 1 Sep 1590
* 3 Katarina Gustafsdotter, 'Stenbock' b. 22 Jul 1535 d. 13 Dec 1621
o + Gustaf I, King of Sweden 1523-1560 b. 12 May 1496 d. 29 Sep 1560
* 3 Olof Gustafson, Friherre av Kungslena b. 1536/1537 d. Aug 1599
o Ingeborg Jönsdotter d. 14 Jan 1587
* 3 baron Erik Gustafson, Friherre av Torpa, Öresten osv b. 28 Dec 1538 d. Jun 1602
o Grevinna Malin Svantesdotter Sture b. 9 Nov 1539 d. 1610
* 3 baron Arvid Gustafson b. 9 Aug 1541 d. Aft 1607
o + Karin Månsdotter
* 3 baron Abraham Gustafson d. 24 May 1567
* 3 Margareta Gustafsdotter av Torpa d. 11 Mar 1583
* 3 Friherrinna Cecilia Gustafsdotter av Torpa b. 1545/1546 bur. 20 Jul 1626
o count Gustav Johansson, 1.Greve af Enköping och Bogesund b. 25 Aug 1531 d. 3 Apr 1566
* 3 Friherrinna Ebba Gustafsdotter d. 8 Mar 1614
o + Klaus Eerikinpoika Fleming, baron of Viikki d. 1597
* 3 Anna Gustafsdotter d. 3 Nov 1573
* 3 Sten d. 1573
* 3 Marta Gustafsdotter av Torpa d. Aft 26 May 1624
* 3 Kaarle Kustaanpoika Stenbock, 2.Friherre af Kungslena d. 10 Jan 1609
o + Lucretia Juhanantytär Gyllenhielm b. Abt 1561 d. 5 Jan 1585
o Pirita Launtytär posthuma Västgöte b. 1563 d. Bef 12 Apr 1620
+ 2 Margareta Eriksdotter av Ekeberg, 'Leijonhufvud' b. 1 Jan 1516 d. 26 Aug 1551
# Gustaf I, King of Sweden 1523-1560 b. 12 May 1496 d. 29 Sep 1560
* 3 Johan III, King of Sweden 1568-1592 b. 21 Dec 1537 d. 17 Nov 1592
o Princess Katarzyna of Poland b. 1 Nov 1526 d. 16 Nov 1583
Gunilla Johansdotter Bielke b. 25 Jun 1568 d. 25 Jun 1597
o Kaarina Hannuntytär, Lady of Vääksy b. Abt 1539 d. 1596
* 3 Katarina of Sweden b. 6 Jun 1539 d. 21 Dec 1610
o Edzard II, Graf von Ostfriesland 1540-1561-1599 b. 20 Jun 1532 d. 1 Mar 1599
* 3 Cecilie of Sweden b. 6 Nov 1540 d. 27 Jan 1627
o Christoph II, Markgraf von Baden-Rodemachern b. 26 Mar 1537 d. 2 Aug 1575
o Francisco de Eraso
* 3 Magnus of Sweden, Duke of Östergötland b. 25 Jul 1542 d. 21 Jun 1595
o Anna von Haubitz
* 3 Carl of Sweden b. 1544 d. 1544
* 3 Anna Maria of Sweden b. 19 Jun 1545 d. 30 Mar 1610
o Georg Johann I, Pfalzgraf von Veldenz b. 11 Apr 1543 d. 18 Apr 1592
* 3 Sten of Sweden b. 1546 d. 1549
* 3 Sofie of Sweden b. 29 Oct 1547 d. 17 Mar 1611
o Magnus II, Herzog von Sachsen-Lauenburg 1571-1574, 1581-1588 b. 1543 d. 14 May 160
* 3 Elisabeth of Sweden b. 5 Apr 1549 d. 20 Nov 1597
o Herzog Christof von Mecklenburg-Schwerin b. 30 Jun 1537 d. 4 Mar 1592
* 3 Carl IX, King of Sweden 1604-1611 b. 4 Oct 1550 d. 30 Oct 1611
o Princess Anna Marie von der Pfalz b. 24 Jul 1561 d. 29 Jul 1589
o Princess Christine von Holstein-Gottorp b. 13 Apr 1573 d. 8 Dec 1625
o Elisabet Nilsdotter
+ 2 Anna Eriksdotter av Ekeberg b. Abt 1517 d. 1540
# Akseli Eerikinpoika, Lord of Heredsseter and Revelsta b. Abt 1500 d. Bef 19 Jun 1559
* 3 Margareta Axelsdotter Bielke d. 8 Apr 1591
o Johan Åkesson, Lord of Göksholm d. 1565
* 3 Johan Axelson, Lord of Liljestad, Revelsta and Heredsseter d. 22 Apr 1576
o Margareta Axelsdotter Posse b. 1548 d. 20 Mar 1575
+ 2 baron Sten Erikson b. 15 Aug 1518 d. 5 Oct 1568
# Ebba Manuntytär Lilliehöök, 1.Countess of Raasepori, Heiress of Oplo b. 13 Jan 1529 d. 29 Sep 1609
* 3 Grevinna Marjatta Stenintytär of Raasepori b. 1549 d. 1586
* 3 Grevinna Edla Stenintytär of Raasepori, 'Edla Levenkopf' b. 30 Jan 1552 d. 30 Sep 1586
o Baron Mauritz Birgersson Grip, 3.Baron of Vines, Lord of Taerna b. 1547 d. 1591
* 3 Akseli Steninpoika, 2.count of Raasepori, de jure uxoris Graf zu Falkenstein b. 11 Feb 1554 d. 1619
o Sidonia von Daun, Gräfin zu Falkenstein b. 1549 d. Jun 1588
o + Magdalena von Criechingen
* 3 countessAnna Stenintytär of Raasepori b. 13 Aug 1558 d. 19 Jan 1599
o + Erik Bielke, Lord of Salsta and Geddeholm b. 30 Apr 1564 d. 22 May 1599
* 3 Mauri Steninpoika, 3.count of Raasepori b. 1559 d. 1607
* 3 countess Elisabet Stenintytär of Raasepori b. 5 Jan 1561 d. 1612
o Baron Svante Bielke, Baron of Horningsholm and Salsta b. 4 Nov 1567 d. 2 Jun 1609
* 3 countess Brita Stenintytär of Raasepori b. 23 Apr 1567 d. 20 May 1611
o count Magnus Pederson Brahe, 4.Greve af Visingsborg b. 25 Sep 1564 d. 4 Mar 1633
+ 2 Märta Eriksdotter av Ekeberg b. 24 Dec 1520 d. 15 Jan 1584
# Count Svante Sture, Count of Vestervik, Count of Stegeholm b. 1517 d. 24 May 1567
* 3 Countess Sigrid Svantesdotter Sture b. 1538 d. 1613
o Ture Pedersson Bielke, Lord of Kraakerum and Salsta b. 1507 d. 17 Jun 1577
* 3 countess Malin svantesdotter Sture b. 9 Nov 1539 d. 1610
o Erik Gustafson, Friherre av Torpa osv b. 28 Dec 1538 d. Jun 1602
* 3 countess Anna svantesdotter Sture b. 29 Jan 1541 d. 9 Mar 1595
o Baron Hogenskild Bielke b. 1538 d. 3 Jun 1605
* 3 Nils Sture, Baron of Hörningsholm b. 1543 d. 1567
* 3 Sten Sture, Baron of Hörningsholm b. 1544 d. 1565
* 3 Erik Sture, Baron of Tullgarn b. 1546 d. 1567
* 3 Countess Margareta svantesdotter Sture b. 16 Nov 1547 d. 8 Dec 1617
o Ture Nilsson Bielke b. 27 May 1548 d. 20 Mar 1600
* 3 count Mauritz Sture, 2.Greve of Stegeholm, Baron of Hörningsholm, b. 1552 d. 1592
o Baroness Anna Klauntytär, Joensuu
* 3 Count Carl Sture b. 1555 d. 1598
o + Karin Joensdotter, Heiress of Mem and Sjösa b. 1567 d. 1626
* 3 countess Kerstin Svantesdotter Sture b. 22 Dec 1559 d. 4 Jan 1619
o Gustav Banér, Lord of Djursholm, Castellan of Tallinn and Korsholma b. 19 May 1547 d. 20 Mar 160



http://genealogics.org/descend.php?personID=I00030839&tree=LEO&displayoption=all&generations=4

[kkylakos]

Tai siis tätipuoli. Catharina Stenbock oli Kustaa Vaasan kolmas puoliso. Oliko Ebba tämän lisäksi jotakin kautta Kaarlen täysserkku? Epäilemättä Ebba olisi voinut sanoa Kaarlelle liki mitä tahansa joutumatta siitä sen kummemmin edesvastuuseen. Tietysti voi olla, että siinä tapauksessa se kaveri siitä ovenpielestä olisi varmuuden vuoksi vaiennettu.

Lehdestä kannattaa kannen lisäksi tutkia myös Anu Lahtisen artikkeli, josta Ebban olemuksesta ja vaikutuksesta saa lisätietoa.

[PVuorio]

Lehdestä kannattaa kannen lisäksi tutkia myös Anu Lahtisen artikkeli, josta Ebban olemuksesta ja vaikutuksesta saa lisätietoa.

Hej

Älä nyt hättäile, ollaan vasta kansikuvassa.
Lauantaina käännetään sivua.

t Pertti Vuorio

[Jouni Kaleva]

Yhteiset esivanhemmat:
Erik Abrahamsson Leijonhufvud, k. 8.11.1520 Tukholma, Suurtori (teloitettiin) - Ebba Eriksdotter (Vasa), k. 21.11.1549 Vretan luostari

Sisarukset:
Brita Eriksdotter Leijonhufvud, s. 1514 , k. 25.3.1572
Margareta Eriksdotter Leijonhufvud, s. 25.1.1516 Ekeberg, k. 26.8.1551 Tynnelsö

Serkut:
Ebba Stenbock, k. 8.3.1614 Sverige
Karl IX, King of Schweden, s. 4.10.1550 , k. 30.10.1611
Hei Ossian

Miksi "Ebba Eriksdotter (Vasa), k. 21.11.1549 Vretan luostari"
--siis tarkoitan sukunimeä Vasa. Oliko hän kukaties kuningas Gustaf Eriksson Vasan sisar? Silloinhan Gustag olisi nainut sisarentyttärensä....

[Ossian]

Hei Ossian

Miksi "Ebba Eriksdotter (Vasa), k. 21.11.1549 Vretan luostari"
--siis tarkoitan sukunimeä Vasa. Oliko hän kukaties kuningas Gustaf Eriksson Vasan sisar? Silloinhan Gustag olisi nainut sisarentyttärensä....

Hei Jouni,

Olen löytänyt tuollaiset tiedot. Vasa-suku on esitetty myös ÄSF II:1:ssä.

Ossian

Taulu 1
I Ebba Eriksdotter (Vasa) (7877) k. 21.11. 1549 Vretan luostari1.
Vanhemmat Erik Karlsson (Vasa) ja Anna Karlsdotter Vinstorpaätten, k. 1552 (Taulusta 2) (file:///C:/sukujut/list_5/lista.htm#Taulu%202).

Puoliso: Vihitty 18.1. 1512 Söderköping Erik Abrahamsson Leijonhufvud (7876) Ritari, valtaneuvos, k. 8.11. 1520 Tukholma, Suurtori (teloitettiin)2.
Vanhemmat Abraham Kristiernsson Leijonhufvud, Asemies, valtaneuvos, k. 1499 ja Birgitta Månsdotter (Natt och Dag), k. n.1512.

Lapset:
1. Abraham Eriksson Leijonhufvud, Valtaneuvos, s. 1512/13 Ekeberg, k. 1.3. 1556
2. Brita Eriksdotter Leijonhufvud, s. 1514, k. 25.3. 1572
3. Margareta Eriksdotter Leijonhufvud, s. 25.1. 1516 Ekeberg, k. 26.8. 1551 Tynnelsö
4. Anna Eriksdotter Leijonhufvud, s. n.1517, k. 1540 Örebron linna
5. Sten Eriksson Lewenhaupt, Valtaneuvos, ritari, Grävsnäsin vapaaherra, s. 15.8. 1518, k. 5.10. 1568 Tukholma
6. Märta Eriksdotter Leijonhufvud, s. 24.12. 1520 Lillkyrka, k. 15.1. 1584 Stegeholm

[Ossian]

Hei Jouni,

Olen löytänyt tuollaiset tiedot. Vasa-suku on esitetty myös ÄSF II:1:ssä.

Ossian

Taulu 1

I Ebba Eriksdotter (Vasa) (7877) k. 21.11. 1549 Vretan luostari1.
Vanhemmat Erik Karlsson (Vasa) ja Anna Karlsdotter Vinstorpaätten, k. 1552 (Taulusta 2) (file:///C:/sukujut/list_5/lista.htm#Taulu%202).

Puoliso: Vihitty 18.1. 1512 Söderköping Erik Abrahamsson Leijonhufvud (7876) Ritari, valtaneuvos, k. 8.11. 1520 Tukholma, Suurtori (teloitettiin)2.
Vanhemmat Abraham Kristiernsson Leijonhufvud, Asemies, valtaneuvos, k. 1499 ja Birgitta Månsdotter (Natt och Dag), k. n.1512.

Lapset:

1. Abraham Eriksson Leijonhufvud, Valtaneuvos, s. 1512/13 Ekeberg, k. 1.3. 1556
2. Brita Eriksdotter Leijonhufvud, s. 1514, k. 25.3. 1572
3. Margareta Eriksdotter Leijonhufvud, s. 25.1. 1516 Ekeberg, k. 26.8. 1551 Tynnelsö
4. Anna Eriksdotter Leijonhufvud, s. n.1517, k. 1540 Örebron linna
5. Sten Eriksson Lewenhaupt, Valtaneuvos, ritari, Grävsnäsin vapaaherra, s. 15.8. 1518, k. 5.10. 1568 Tukholma
6. Märta Eriksdotter Leijonhufvud, s. 24.12. 1520 Lillkyrka, k. 15.1. 1584 Stegeholm


Otin tiedot Sukujutuista epähuomiossa väärin ja korjaan nyt

Ossian

Taulu 1

I Erik Karlsson (Vasa) riksråd, hövidsman, svårt sårad vid gästning 20.3.1491, död ett par dagar senare i Överselö prästgård.1.

1. Puoliso: Vihitty jälkeen 1466 Iliana Nilsdotter Oxenstierna k. aft. 1481.

Lapset:

1. Karl Eriksson (Vasa) k. nuorena2.
2. Kettil Eriksson (Vasa) k. nuorena2.
3. Johan Eriksson (Vasa) k. nuorena2.
4. flera dötrar (Vasa) k. som barn2.
2. Puoliso: Vihitty 29.6. 1488 Winarp Anna Karlsdotter k. 15523. Puolison vanhempia: (i) Karl Bengtsson (Vinstorpaätten) k. 9.10.1495. (ii) Bengt Uddsson (Vinstorpaätten), Riddare, riksråd, häradshövding. (iii) Udd Matsson (Vinstorpaätten) k. abt.1371. (iiä) Ingeborg Karlsdotter k. abt.1399. (iä) Kristina Staffansdotter (Ulv) k. 1460/61. (iäi) Staffan Ulfsson (Ulv), Riddare, riksråd k. 1393. (iää) Iliana (Juliana) Åkesdotter (Båt av Skåne). (ä) Katarina Lagadotter. (äi) Lage Gustafsson , stjärna. (ää) Bothild Svensdotter , Pik.
Lapset:5. Margareta Eriksdotter (Vasa) . Tauluun 2 (file:///C:/sukujut/list_1/lista.htm#Taulu%202)
6. Ebba Eriksdotter (Vasa) . Tauluun 3 (file:///C:/sukujut/list_1/lista.htm#Taulu%203)

Taulu 2

II Margareta Eriksdotter (Vasa), (Taulusta 1, isä Erik (Vasa)) (file:///C:/sukujut/list_1/lista.htm#Taulu%201) k. tidigast 15422.

1. Puoliso: Vihitty ennen 1515 Erik Knutsson (tre rosor) k. 8.11. 1520 Tukholma4. Puolison vanhempia: (i) Knut Alfsson (tre rosor), Ståthållare på Akershus, riddare, riksråd k. 18.8.1502 mördad vid Akershus. (ä) Görvel Eriksdotter Gyllenstierna af Lundholm k. 1495. (äi) Erik Eriksson (d.ä.) Gyllenstierna af Lundholm k. 1477. (äii) Erik Nielssen Gyllenstierna af Svaneholm, Riddare, riksråd k. 13.6.1455. (äiä) Görvel Andersdotter Lunge s. 1399 k. 1467. (ää) Kristina Karlsdotter Bonde s. 1432 k. 1492. (ääi) Kaarle Knuutinpoika Bonde, Ruotsin Kuningas s. 1408 k. 15.5.1470 Tukholma. (äää) Birgitta Turesdotter (Bielke) k. 1436 Tukholma.

2. Puoliso: Vihitty 4.10. 1523 Söderköping Berend von Melen riddare, hövitsman, k. 2.9. 1561 Herbsleben i Thüringen5. Puolison vanhempia: (i) Hans Melen. (ä) Margrethe Bertramsdotter Loben.

Taulu 3

II Ebba Eriksdotter (Vasa) , (Taulusta 1, isä Erik (Vasa)) (file:///C:/sukujut/list_1/lista.htm#Taulu%201) k. 21.11. 1549 Vretan luostari6.

Puoliso: Vihitty 18.1. 1512 Söderköping Erik Abrahamsson Leijonhufvud Ritari, valtaneuvos, k. 8.11. 1520 Tukholma, Suurtori (teloitettiin)7. Puolison vanhempia: (i) Abraham Kristiernsson Leijonhufvud, Asemies, valtaneuvos k. 1499. (ii) Kristiern Gregersson. (iii) Greger , till Brunsberg. (iä) Märta Pedersdotter Urup. (iäi) Peder Eriksson till , Grevsjö. (iää) Kristina Toresdotter , tjurhuvud. (ä) Birgitta Månsdotter (Natt och Dag) k. n.1512. (äi) Måns Bengtsson (Natt och Dag), Asemies 1434, Ritari 1442, Brandaborgin päällikkönä 1450, valtaneuvos ja Närken laamanni 1451. k. 1477. (äii) Bengt Stensson (Natt och Dag), Ritari Kuningas Eerikin kruunajaisissa 1397, Närken laamanni 20.01.1410, valtaneuvos 1413 k. 1450-1451. (äiä) Kristina Magnusdotter (Magnus Marinasons ätt) k. 1435. (ää) Märta Klausdotter Plata. (ääi) Claus Plata. (äää) Cecilia Nilsdotter.
Jälkeläisten lukumäärä 2667.


LÄHDELUETTELO

1. (Sylvin 4294; ÄSF II:1, s. 107-108)
2. (ÄSF II:1, s. 108)
3. (Sylvin 4295; ÄSF s. 105)
4. (ÄSF II:1, s. 91)
5. (SBL 25, s. 363 ff; ÄSF II:1, s. 109)
6. (Palme 10915; Sylvin 2147; ÄSF II:1, s. 109-110)
7. (Palme 10914; Sylvin 2146).

[tellervoranta]

Caius Kajanti: koskettavia naiskohtaloita kirjassa on tarkemmin kuin Genoksessa Ebba Stenbock (n.1547-1614) eli 14 sivua.

mm. Klaus Fleming oli luultavasti jo 40 vuotta täyttänyt mennessään avioliittoon syksyllä 1573 vapaaherratar Ebba Stenbockin kanssa, joka oli Kustaa Vaasan kolmannen puolison kuningatar Katariinan sisar. ...jne

Tästä Edelfeltin maalauksesta mainitaan: Herttua halusi todella varmistua vastustajansa kuolemasta, meni linnan kappeliin ja avautti Rautamarskin arkun.

(On minulla Anu Lahtisenkin kirjoja..ei sen puoleen ):cool:

[Jouni Kaleva]

Otin tiedot Sukujutuista epähuomiossa väärin ja korjaan nyt

Ossian

Taulu 1

I Erik Karlsson (Vasa) riksråd, hövidsman, svårt sårad vid gästning 20.3.1491, död ett par dagar senare i Överselö prästgård.1.

1. Puoliso: Vihitty jälkeen 1466 Iliana Nilsdotter Oxenstierna k. aft. 1481.


Okei, tämä Erik Karlsson (Vasa) ei ole kuningas Kustaa Vaasan isä, joka oli Erik Johansson. Sukua kaiketi kuitenkin??

[Ossian]

Okei, tämä Erik Karlsson (Vasa) ei ole kuningas Kustaa Vaasan isä, joka oli Erik Johansson. Sukua kaiketi kuitenkin??

Hei,

Kustaa Vaasa oli Erik Karlssonin (Vasa) serkunpoika

Ossian

Yhteiset esivanhemmat:
Kristiern Nilsson (Vasa), k. 29.4.1442

Sisarukset:
Johan Kristiernsson (Vasa), s. 1426 , k. 6.4.1477 Rydboholm, Ö Ryd sn.
Karl Kristiernsson (Vasa), k. 8.8.1440 Reval

Serkut:
Erik Johansson (Vasa), s. 1465 , k. 08.11.1520 Tukholman verilöyly
Erik Karlsson (Vasa)

Gustaf I Eriksson (Vasa), s. 12.5.1496 Orkesta, Lindholmen, k. 29.9.1560 Stockholms slott

[Seppo Niinioja]

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

[Ossian]

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

Mitä? Minäkö tyhmä? Anteeksi, nyt en ymmärrä;-))

Ossian Mesterton


http://www.mesterton.net/vasa.jpg

[Anu Lahtinen]

Tervehdys,

Kommentoin tätä nyt vähän myöhässä mutta kuitenkin, jos vaikka olisi hyötyä.

Aikakauden lähteistä käy ilmi, että Kaarle-herttua oli Turussa sekä 1597 että 1599. Vuonna 1597 hän muun muassa lähetti Ebba-rouvalle kehotuksen poistua linnasta. Ebba-rouva oli kirjeessään keväällä 1597 kertonut, että Klaus Flemingin ruumis oli linnassa säilytettävänä. 1600-luvun alussa kirjoitettu kuvaus kertoo, että Kaarle-herttua vaati arkun avattavaksi, koska epäili, että Klaus olisi paennut Puolaan ja että arkussa olisi ollut aarteita sodankäyntiä varten. Tämän kuvauksen mukaan Kaarle-herttua ravisteli vainajan ruumista ja huusi toivovansa, että olisi voinut saada Klausin käsiinsä elävänä. Ebban vastauksesta en ole löytänyt mainintaa ennen 1800-lukua (olen kiinnostunut, jos joku löytää). Varhaisessa kuvauksessa kyllä kehutaan Ebban rohkeutta muuten ja kerrotaan, että Kaarle-herttua halusi hänen kävelevän edellään vallatussa Turun linnassa, koska pelkäsi reitille sijoitetun räjähteitä.

Ebba ja Kaarle olivat serkkuja - heidän äitinsä (Brita ja Margareta Leijonhufvud) olivat siskokset.

Bo Lönnqvist on artikkelissaan arvellut, että Edelfeltin maalauksen hahmot olisivat Wecksellin näytelmän Daniel Hjort hahmoja, jolloin nuori nainen olisikin kuvitteellinen Arvid Stålarmin tytär Sigrid (joka Ofeliamaisesti hukuttautuu) ja avainnippumies Daniel Hjort, linnan kavaltaja. (artikkeli "Miten syntyy historiallinen perinne?" kirjassa Toivon historia. Toivo Nygårdille omistettu juhlakirja, Jyväskylä 2003.) Jossakin olen lukenut tulkinnan, että avainnippumies olisi Klausin avioton poika Olof Klasson ja nuori mies Henrik Klasson Horn.

Taulusta myös mm. Swalenius, Henrik 1983: Hertig Karl skymfar Klas Flemings lik av Albert Edelfelt. teoksessa Aboa 1981. Turun maakuntamuseo.

Yst.terv. AL

[Sami Lehtonen]

Eli olemme lähtöruudussa sen suhteen, oliko taulun kuvaama tapahtuma ajallisesti mahdollinen vai ei. Ebban kirjeen mukaan rautamarskin ruumista säilytettiin linnassa keväällä 1597, mutta Kaarle herttua piiritti linnaa dokumentoidusti vasta syksyllä. Lienee myös lupa olettaa, ettei tuolla visiitillä käyty sisätiloissa serkkua morjenstamassa, koska piiritystä tultiin jatkamaan 1599 (kuka ääliö päästäisi vihamiehet uudelleen jo kertaalleen vallattuun linnaan?).

Vieläkö jollakulla mahtaisi olla takataskussa tiedot Flemingin hautaamisesta? Taulun kuvaamassa tilanteessa on kyse todellakin ruumiin säilytyksestä - ei avatusta arkusta. Kun sukutiedon 4/2008 numeron julkaisemisen vuosipäivä tuossa vähän aikaa sitten meni ohi, niin tässäkin ketjussa ollaan varmaan kohta pääsemässä etusivua pitemmälle :D

[Jouni Kaleva]

Lienee myös lupa olettaa, ettei tuolla visiitillä käyty sisätiloissa serkkua morjenstamassa, koska piiritystä tultiin jatkamaan 1599 (kuka ääliö päästäisi vihamiehet uudelleen jo kertaalleen vallattuun linnaan?).

Kyllä siinä kuitenkin näin kävi!

Kaarle suoritti maihinnousun Suomeen syyskuussa 1597 kukistaakseen Sigismundia yhä kannattavan aateliston. Turun linna antautui muutamien viikkojen taisteluiden jälkeen, ja sen johto korvattiin Kaarlen kannattajilla. Kaarle joutui kuitenkin palaamaan pian Ruotsiin, jota uhkasi Puolan maihinnousu. Harvalukuiset Kaarlen puolustajat joutuivat Suomessa pian tappiolle, ja Turun linna oli jälleen Sigismundin kannattajien käsissä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX

[Sami Lehtonen]

Kyllä siinä kuitenkin näin kävi!

No niinpä tietysti!

Enää on auki siis se kysymys, oliko raato linnassa näytillä puoli vuotta vai joko se oli syksyllä kuopattu?

[Anu Lahtinen]

Hei,

Hautajaiset saivat usein odottaa pitkään, jopa vuosia, joten jonkun sortin ruumiinsäilöntäkeinoja oli tai sitten lahoava ruumis ei ollut ongelma. Ebba totesi kevään kirjeessään samoin että ruumis odottaa sopivaa tilaisuutta järjestää hautajaiset. Ebba toivoi ehkä että Sigidsmund voittaisi ja järjestäisi suuren luokan hautajaiset. Klaus Fleming nuorempi (kaukaista sukua) mainitsi muistelmissaan, että Klasu olisi haudattu syksyllä 1597 valtauksen jälkeen. Eli kyllä häpäisy olisi historiallisesti mahdollinen, mutta Ebban sanoista ei ole varmuutta ja koko juttu voi myös olla Sigismundin kannattajien propagandaa. Kappelikin oli jonkun tiedon mukaan pommitettu hajalle.

Turun linnahan ei ollut Ebban hallussa virallisesti, ja hän joutui vuoden 1597 valtauksen jälkeen vankeuteen Tukholmaan. 1599 linnaa johti Arvid Stålarm, Sigismundin nimittämä päällikkö. Sekä 1597 että 1599 Kaarle onnistui saamaan paineen alla linnan antautumaan. 1599 voi olla että Kaarle tuli paikalle vasta linnan antauduttua, mutta 1597 hän oli paikalla jo piiritysvaiheessa. Ebban ja Klasun poika Johan Fleming oli silloin paikalla ja tuli sitten teloitetuksi.

yst.terv. AL