Aleksis Kivi ja rouva Nyström

[Heikki Koskela]

Hesari kirjoitti tänään kiinnostavan artikelin, joka oli kopio jo 50 vuotta sitten kirjoitetusta artikkelista. Se kertoi silloin (1959) eläneestä Matilda Nyströmistä, joka oli ainut (?) silloin elossa oleva henkilö, joka oli tavannut Aleksis Kiven.

Artikkelin mukaan Aleksis Kivi "asui hänen vanhempiensa kotona, pienessä sivukamarissa". Nyström sanoo Kiven olleen "herrasmies, hän tahtoi pitää aina valkoista paitaa, jonka oli oltava hyvin tärkätty". Hän muistaa myös Kivellä olleen vaaleat viikset mutta ei leukapartaa (niin kuin usein on kuvattu).

Kerran Matilda otti Kiveltä revolverin talteen, jolla Kivi oli ampunut huoneessaan kaksi laukausta kattoon. Myöhemmin ase löytyi viljapellosta (1946).

Kiinnostava tarina. Mutta tarinaan sisältyy vielä kysymys: Aleksi Kiven kerrotaan kuolleen veljensä luona 1872 Sylvesterin päivänä. Oliko Aleksis siis Matildan setä? Onko joku tutkinut Stenvallien sukua?

[Timo W]

OLIKO ALEKSIS KIVEN ISOISÄ SITTENKIN ADLERCREUTZ?

http://www.genealogia.fi/genos/70/70_189.htm

[Heikki Koskela]

OLIKO ALEKSIS KIVEN ISOISÄ SITTENKIN ADLERCREUTZ?

http://www.genealogia.fi/genos/70/70_189.htm

Tämä on tuttu tarina minulle. Se ei vain vakuuta minua Aleksin syntyperästä koska siinä spekuloidaan niin monella arvauksella ja kaikki ovat "varman puheen päälle" kerrottuja.

Tarkoitin lähinnä Aleksis Kiven veljen perhettä, johonka Matilda kuului.

[upa]

Minäkin luin mielenkiinnolla tuon lehtijutun aamulla. Aleksis Kivestä ja hänen sukujuuristaan en osaa mitään sanoa, mutta Mathildan "tunnistin".
Tässä 95-vuotisjutussa on haastateltu Mathilda Gustava Andersdr. o.s. Franzénia, joka avioitui Axel Adolf Nyströmin kanssa 17.2.1884 Helsingin pitäjässä.
Mathilda syntyi 13.2.1864 Helsingin pitäjässä ja kuoli 4.5.1962 Helsingissä 98-vuotiaana. Mathilda oli lasteni iäää.

ulla

[Risto Toivonen]

Hannes Sihvon tekemän Aleksis Kivestä kertovan kirjan ''Elävä Kivi' lähdeviitteissä on seuraavaa kyseisestä revolverista:

Muistio 13.8.1952 Tapanilaan rouva Matilda Nyströmin luo suoritetusta haastatteluvierailusta - SKS KIA A.Kiven Seuran ltk. 7 ja 'Aleksis Kiven revolveri löydetty' - Ilta-Sanomat 13.9.1950.

Matilda ei tiettävästi ollut sukua Aleksis Kivelle, vaikka isä olikin syntynyt Siuntiossa ja äiti Helsingin pitäjässä. Sihvon kirjassa on A.Kiven suvusta sukutaulut, jos haluaa niihin tutustua.

[Heikki Koskela]

Kiitoksia hyvistä vinkeistä. Täytyy marssia kirjastoon ensi viikolla, jos vaikka löytyisi Sihvon kirja. Omassakin hyllyssä on joitakin selvityksiä Kiven elämästä, mutta sukujohteet puuttuvat yhtäkaikki.

Lehdessä olleen kirjoituksen perusteella voisi tehdä johtopäätöksen, että rouva Nyströmillä olisi sukuyhteys Stenvallien sukuun, mutta uskottavahan se on Nyströmin omien sukulaisten ilmoitusta.

Kivi kuoli veljensä tykönä ja se sotkee minun päättelyäni. Fanjunkarsin torppa oli jonkin aikaa hänen asuinpaikkansa, mutta muutti sieltä sitten veljensä tykö.

[tellervoranta]

Kirjoitan asian vierestä :D:, kuten pitää.
Olen lueskellut Kirsti Manninen-Jouko Raivion dekkaria STENVALLIN TAPAUS . Salapoliisiseikkailu vuoden 1873 Helsingissä.
Alkaa A.K. hautajaisista ja käsittelee mm. teatteripiirejä.:cool:

[Jouni Kaleva]

Minäkin luin mielenkiinnolla tuon lehtijutun aamulla. Aleksis Kivestä ja hänen sukujuuristaan en osaa mitään sanoa, mutta Mathildan "tunnistin".
Tässä 95-vuotisjutussa on haastateltu Mathilda Gustava Andersdr. o.s. Franzénia, joka avioitui Axel Adolf Nyströmin kanssa 17.2.1884 Helsingin pitäjässä.
Mathilda syntyi 13.2.1864 Helsingin pitäjässä ja kuoli 4.5.1962 Helsingissä 98-vuotiaana. Mathilda oli lasteni iäää.

ulla
Mielenkiintoinen juttu. Kukahan sitten oli Anders Franzen, ja missä hän asui 1864-72? Minkäikäinen pikku-Mathilda yleensä ottaen voidaan kuvitella ottamassa revolveria henkisesti sairaalta ammuskelijalta? Mathilda oli 8-vuotias Aleksis Kiven kuollessa uudenvuodenyönä 1873. Olisiko mahdollista vaikkapa 6-8-vuotiaalle lapselle? Silloin kysymys tarkentuisi: missä Anders Franzen asui 1870-72?

Jaakko Puokan kirjassa "Paloon Stenvallit" kerrotaan, että 27.4.1871 "murtunut kirjailija kuljetettiin (Fanjunkarsista) Helsinkiin, missä hänet kirjoitetaan hoidettavaksi ...sairaalaan Unioninkadun varrella". Hänet siirretään kesäkuussa Lapinlahden sairaalaan ja lopulta sieltä Nurmijärven kuntakokouksen päätöksellä annettiin veljensä Albertin huostaan Tuusulaan, korvauksena 4 tynnyriä rukiita loppuvuoden 1872 ajalta.

[Risto Toivonen]

Sihvo ei kirjassa väitä, että olisi kyse A.Kivestä vaan tekstin mukaan 'Tapanilaan radan varteen erään rautatieläisen Franzenin mökkiin oli majoittunut lyhyeksi ajaksi syyskesällä 1870 mies, johon Stenvallin tuntomerkit hyvin sopivat. Yksi tuntomerkki oli se, että mies oli kirjailija, eikä niitä kovin monta siihen aikaan varmasti ollut. Mies oli hermostunut ja hän oli tullut nimenomaan etsimään kirjoitusrauhaa. Eräänä päivänä hän oli joutunut ilmeisesti mielenhäiruiöön ja alkanut ammuskella kattoon. Talon pieni, silloin 5-vuotias tyttö oli temmannut aseen, rullarevolverin miehen kädestä, juossut karkuun ja heittänyt aseen ulos marjapensaan juurelle. Kummallinen asukas oli sen jälkeen häipynyt. Vuosikymmenten jälkeen ase löytyi sieltä mihin muistelija oli sanonut sen heittäneensä.'

Vielä Koskelalle tietoisku kirjailija A.Kiven asumisesta jonkin aikaa Fanjunkarsissa:

Kivi asui Fanjunkarsissa kesästä 1863 huhtikuuhun 1871. Ei hän tietenkään koko aikaa siellä ollut, vaan kävi muun muuassa Helsingissä. Tänä aikana hän kirjoitti oikeastaan koko tuotantonsa. Vain 'Kullervon' ja 'Nummisuutarit' hän oli aloittanut muualla ja nekin Kivi viimeisteli Fanjunkarsin aikana.

[Heikki Koskela]

Sihvo ei kirjassa väitä, että olisi kyse A.Kivestä vaan tekstin mukaan 'Tapanilaan radan varteen erään rautatieläisen Franzenin mökkiin oli majoittunut lyhyeksi ajaksi syyskesällä 1870 mies, johon Stenvallin tuntomerkit hyvin sopivat. Yksi tuntomerkki oli se, että mies oli kirjailija, eikä niitä kovin monta siihen aikaan varmasti ollut. Mies oli hermostunut ja hän oli tullut nimenomaan etsimään kirjoitusrauhaa. Eräänä päivänä hän oli joutunut ilmeisesti mielenhäiruiöön ja alkanut ammuskella kattoon. Talon pieni, silloin 5-vuotias tyttö oli temmannut aseen, rullarevolverin miehen kädestä, juossut karkuun ja heittänyt aseen ulos marjapensaan juurelle. Kummallinen asukas oli sen jälkeen häipynyt. Vuosikymmenten jälkeen ase löytyi sieltä mihin muistelija oli sanonut sen heittäneensä.'

Tämähän käy kerta kerralta kiinnostavammaksi. On siis mahdollista, että Hesarissa kuvattu kirjailija ei olekaan Aleksis Kivi vaan joku toinen. Nousuviikolla pitänee käydä läpi sekä omat että kirjaston lähdeteokset Stenvallien/Kiven suvusta. Nyt täytyy valmistautua lähtemään Seinäjoen sukumessuille, jotka ovat tänään.

[Jouni Kaleva]

Sihvo ei kirjassa väitä, että olisi kyse A.Kivestä vaan tekstin mukaan 'Tapanilaan radan varteen erään rautatieläisen Franzenin mökkiin oli majoittunut lyhyeksi ajaksi syyskesällä 1870 mies, johon Stenvallin tuntomerkit hyvin sopivat. Yksi tuntomerkki oli se, että mies oli kirjailija, eikä niitä kovin monta siihen aikaan varmasti ollut. Mies oli hermostunut ja hän oli tullut nimenomaan etsimään kirjoitusrauhaa. Eräänä päivänä hän oli joutunut ilmeisesti mielenhäiruiöön ja alkanut ammuskella kattoon. Talon pieni, silloin 5-vuotias tyttö oli temmannut aseen, rullarevolverin miehen kädestä, juossut karkuun ja heittänyt aseen ulos marjapensaan juurelle. Kummallinen asukas oli sen jälkeen häipynyt. Vuosikymmenten jälkeen ase löytyi sieltä mihin muistelija oli sanonut sen heittäneensä.'

Mainitsemani Puokan kirjan mukaan Kivi palasi keväällä 1870 Helsingistä Fanjunkarsiin. "Bergbom saa kesän ja syksyn mittaan kirjeitä... Vesihoito, johon Kivi saksalaisen lääkitsijän Ewerthin parantolassa Helsingissä jälleen on turvautunut, ei ole tuottanut vähäisiäkään tuloksia."

Loppusyksystä 1870 on useita kuvauksia Fanjunkarsista Kiven mielisairauden pahenemisesta.

On siis todistettavissa, että Kivi oli (syyskesällä) 1870 Helsingissä. Siihen nähden tuo Mathildan kokemus voisi yhdistyä Kiveen. Mathilda oli tuolloin jo 6-vuotias eikä 5-vuotias, kuten edellä kerrotaan.

Millähän tavalla sitten Kivi (tai muu kirjailija) osui Franzenin mökkiin? Oliko Franzenilla kenties huone julkisesti vuokrattavana, tai puskaradion kautta?

[upa]

"Kukahan sitten oli Anders Franzen, ja missä hän asui 1864-72? "
"Matilda ei tiettävästi ollut sukua Aleksis Kivelle, vaikka isä olikin syntynyt Siuntiossa"

Muutama vastaus ja selvennys em. kysymyksiin.

Mathilda Gustava Franzénin isä oli timm. Anders Gustav Anderss. Franzén, s. 25.9.1841 Pedersöre.
Hän avioitui 29.3.1863 Hgin pitäjässä piika Mathilda Gustava Andersdr. Björkell. Perhe asui Helsingin pitäjän Malmilla (nyk. Helsinki Tapanila).

Mathilda Franzénin puoliso Axel Adolf Nyström oli syntynyt Siuntion Pikkalassa 29.3.1860.
Sukuyhteydestä Stenvalleihin en ole minäkään kuullut.

Googlettamalla löysin Aleksis Kivi -seuran tallentaman haastattelun
http://www.aleksiskivi-kansalliskirj...4&Item id=147

Haastattelussa kerrotaan myös siitä kuinka tämä vuokralainen heille tuli.

ulla

[Maisa M]

Kiitoksia hyvistä vinkeistä. Täytyy marssia kirjastoon ensi viikolla, jos vaikka löytyisi Sihvon kirja. Omassakin hyllyssä on joitakin selvityksiä Kiven elämästä, mutta sukujohteet puuttuvat yhtäkaikki.

Lehdessä olleen kirjoituksen perusteella voisi tehdä johtopäätöksen, että rouva Nyströmillä olisi sukuyhteys Stenvallien sukuun, mutta uskottavahan se on Nyströmin omien sukulaisten ilmoitusta.

Kivi kuoli veljensä tykönä ja se sotkee minun päättelyäni. Fanjunkarsin torppa oli jonkin aikaa hänen asuinpaikkansa, mutta muutti sieltä sitten veljensä tykö.

Hei, Heikki!

Oletko nähnyt tätä Yrjö Blomstedtin tekemää sukuselvitystä Aleksis Kivestä? Olisiko siitä mitään apua sinulle?

http://www.suku.fi/genos/55/55_137.htm

Minua on kiinnostanut Aleksis Kivi "väärän koivun takaa", kun hänen ensimmäinen opettajansa, pitäjänkoulumestari ja kirjailija Malakias Costiander on samaa sukua kuin minä. Äidinäitini oli samasta Hämeenkyrön Kostulankylän Paaston talosta kotoisin kuin Malakiaskin, joka oli mummuni äidinisän Juho Kustaa Juhonpoika Paaston veli. Malakiaan piti opiskella papiksi, siitä tuo oudolta kuulostava sukunimi, joka tulee tuosta kylän nimestä Kostula.

Terveisin Maisa M

[Heikki Koskela]

Hei, Heikki!

Oletko nähnyt tätä Yrjö Blomstedtin tekemää sukuselvitystä Aleksis Kivestä? Olisiko siitä mitään apua sinulle?

http://www.suku.fi/genos/55/55_137.htm

Minua on kiinnostanut Aleksis Kivi "väärän koivun takaa", kun hänen ensimmäinen opettajansa, pitäjänkoulumestari ja kirjailija Malakias Costiander on samaa sukua kuin minä. Äidinäitini oli samasta Hämeenkyrön Kostulankylän Paaston talosta kotoisin kuin Malakiaskin, joka oli mummuni äidinisän Juho Kustaa Juhonpoika Paaston veli. Malakiaan piti opiskella papiksi, siitä tuo oudolta kuulostava sukunimi, joka tulee tuosta kylän nimestä Kostula.

Terveisin Maisa M

Olenhan minä Blomstedtin selvitystä joskus selannut. Silloin en kuitenkaan etsinyt lehdessä kerrottuun tapaukseen liittyviä asiota. Olen koettanut lukea myös Aleksis Kiven kirjoittamia kirjeitä netissä - tänään viimeksi. Erityisesti kiinnitin huomiota Charlotta Lönnqvistille kirjoitettuja viimeisiä kirjeitä. Niistä löytyy Kiven epätovoinen ote hiipuvaan terveyteen. Surullinen loppu lahjakkaalle kirjailijalle ja romantikolle.

Jouni Kalevan mainitsema Puokka yrittää mielestäni tendenssimäisesti liittää Stenvallien sukuun Adlercreutzin mielenlaatua. Syy piilee luultavasti aikalaisten vihjailuissa, ei todellisissa tiedoissa.

Minulla on kyllä vielä semmoinen tuntuma Nyströmin kuvaukseen Aleksis Kiven tapaamisesta, että kyseessä on joku toinen henkilö. Käsitykseni on pelkän tunteen varassa vielä. Hänellä (Kivellä) kuitenkin oli vahvoja henkisiä tukijoita (poisluettuna Ahlqvist), että en usko hänen olleen "hukassa" yhtään hetkeä elämänsä loppuhetkillä.

Ps. Olin käymässä Seinäjoen Sukumessuilla tänään. Jos jotain päätelmiä sukututkimuksen tilasta tämän hetken Suomessa haluaa tehdä, niin ei ole pelkoa sen hiipumisesta ainakaan toistaiseksi. Näyttelysalissa piti kulkea lähesn kylkimyyryä, jotta pääsi näyttelypöytien äärelle.

[tellervoranta]

Hei:), sinulla Heikki on varmaan Veijo Meren kirjoittama Aleksis Stenvallin elämä, minkä itse olen lukenut useampaan kertaan. Siinähän on mm. Aleksiksen veljien aviot Raalan kartanon pehtorin tyttären ja sisäpiian kanssa sekä Charlotta Lönnqvistin "kasvattitytär" pehtori Lindforsin Hilda.

[Jouni Kaleva]

Hei:), sinulla Heikki on varmaan Veijo Meren kirjoittama Aleksis Stenvallin elämä, minkä itse olen lukenut useampaan kertaan. Siinähän on mm. Aleksiksen veljien aviot Raalan kartanon pehtorin tyttären ja sisäpiian kanssa sekä Charlotta Lönnqvistin "kasvattitytär" pehtori Lindforsin Hilda.
Puokka kirjassaan käy läpi Hilda Lindforsin sukujuuret erittäin täsmällisesti ja selkeästi ja samalla korjaa niin J.V.Lehtosen kuin Meren kirjassa esiintyvät epätarkkuudet.

"Yhtä kepeästi asettelee Veijo Meri Hilda Sofia Lindforsia paikalleen. Kolmessa eri kohden hän tekee nuoresta Hildasta Juhani Stenvallin vaimon sisaren. Yhtä huolettomasti hän kertoo, että Charlotta Lönnqvist oli "kotitalousopettaja, jolla oli aina oppilaita" ja Hilda näin vuosikaudet aikaihmisen ikään vartuttuaankin olisi ollut tällainen oppilas. .... Huvittavinta on, että Juhani Stenvallin vaimoa Hilda Lindforsia ja Alexis Stenvallille varattua Hilda Lindforsia on aseteltu sisaruksiksi, vaikka heillä on sama etunimikin."Poukka tuo esiin Hildan kuulumisen Adlercreutzien sukupiiriin: serkun tytär. Hän antaa ymmärtää, että Adlercreutzit olivat takana kaikissa Stenvallin veljesten asioissa; motiivina se, että nämä olivat myös sukupiirissä, joskin illegitiimejä.

Minusta Poukka on todella paneutunut esitykseensä. Suosittelen.

--

[Heikki Koskela]

Hei:), sinulla Heikki on varmaan Veijo Meren kirjoittama Aleksis Stenvallin elämä, minkä itse olen lukenut useampaan kertaan. Siinähän on mm. Aleksiksen veljien aviot Raalan kartanon pehtorin tyttären ja sisäpiian kanssa sekä Charlotta Lönnqvistin "kasvattitytär" pehtori Lindforsin Hilda.

Löysin kirjan hyllystäni. Olen sen lukenut kauan sitten ja unohtanut tietenkin yksityiskohtia niin kuin tääs iässä tuleekin. Kirjassa mainitaan mm. esille ottamani juttu rouva Nyströmin kertomana. Veijo Meri kertoo asian pääpiirteissään samalla tavalla kuin Nyströmkin on kertonut. Meri pitää tapausta todellisena vaikka ei mitenkään kiinnitä tapahtumaa paitsi seuraavin sanoin: "Hän (Aleksis) matkusti silloin Tapanilaan ja vuokrasi eräältä rautatieläiseltä huoneen. Hän kirjoitteli siellä Maragretaa".

Kohta tässä kertyy meikäläiselle melkoinen määrä lukemista ja kaikki entisen kertauksena. Minulla lienee erittäin hyvä muisti ja erittäin lyhyt :D:

[tellervoranta]

....kaunokirjallisuus on eri asia kuin tietokirjallisuus....mutta, kaikki taide on mannaa sielulle :):rolleyes::)

[tellervoranta]

Luin eilen kirjoituksen KIVI KIVEN PÄÄLLE. Siinä kerrotaan Ahti Gåpån ja Heikki Harjun uudesta teoksesta: Seitsemän veljestä-myyteistä ja faktoista. Kirjan mukaan Seitsemän veljeksen tapahtumat sijoittuvat Lopelle eivätkä Nurmijärvelle. Kirjoituksessa haastatellaan myös FL Esko Rahikaista.