Teerijoki
12.02.09, 10:37
Torstaina 19.2.vuosikokous. Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen historiantutkija Tuomas Hoppu esitelmöi aiheenaan "Sisällissodan naiskaartit". Suomen sisällissodassa 1918 myös naiset tarttuivat aseisiin. Noin 20 paikkakunnalla muodostettiin aseellinen naiskaarti ja yhteensä naiskaartilaisia oli noin 2000. Heidän osallistumisensa taisteluihin jäi kuitenkin vähäiseksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kovimmat taistelunsa naiset kävivät Tampereella, Karkussa, Alvettulassa ja Lahdessa.
Torstaina 26.3.FM Eeva-Liisa Oksanen esitelmöi aiheesta ”Maanluontojen piirileikki: miten perintötilasta tulee kruunun- tai rälssimaata”. Luennossa kerrotaan konkreettisen esimerkin avulla, miten ja mistä syystä tilojen maanluonnot vaihtuvat yhdessä sarkajakoisessa kylässä ja sen ulkopuolellakin.
Torstaina 23.4.FT, sukututkija Kari-Matti Piilahti esitelmöi aiheenaan "Kummit entisajan maaseudulla". Keitä valittiin kummeiksi? Millä perustein kummit valittiin? Mitä lain mukaan kastetodistajalta edellytettiin? Esityksessä vastataan mm. edellä mainittuihin kysymyksiin. Keskiössä on kummi-instituutio pohjoiskymenlaaksolaisessa Valkealassa 1700-luvulla, mutta esimerkkejä poimitaan myös muilta paikkakunnilta.
Torstaina 26.3.FM Eeva-Liisa Oksanen esitelmöi aiheesta ”Maanluontojen piirileikki: miten perintötilasta tulee kruunun- tai rälssimaata”. Luennossa kerrotaan konkreettisen esimerkin avulla, miten ja mistä syystä tilojen maanluonnot vaihtuvat yhdessä sarkajakoisessa kylässä ja sen ulkopuolellakin.
Torstaina 23.4.FT, sukututkija Kari-Matti Piilahti esitelmöi aiheenaan "Kummit entisajan maaseudulla". Keitä valittiin kummeiksi? Millä perustein kummit valittiin? Mitä lain mukaan kastetodistajalta edellytettiin? Esityksessä vastataan mm. edellä mainittuihin kysymyksiin. Keskiössä on kummi-instituutio pohjoiskymenlaaksolaisessa Valkealassa 1700-luvulla, mutta esimerkkejä poimitaan myös muilta paikkakunnilta.