Rovastin päiväkirja Krakatau

[Heikki Koskela]

Tämä lyhyt juttu ei mitenkään liity sukututkimukseen vaikka se tulikin esille sukututkimustyön yhteydessä. Haluatteko kuulla - no kerron sen kumminkin:

Päiväkirjamerkintä 22.1.1884: "Tämä talvi on aina tähän asti ollut erinomainen lämmin. Kun joskus on noussut 24 pykälään on se siitä kohta taasen laskenut aina +1 asti. Ei ole monta päivää ollut pakkasta ollenkaan koko talvena. Joulukuussa oli taivaalla erinomainen punainen väri eritt auringon noustessa ja laskussa. Oppineet ovat paljon siitä tuumanneet." (Päiväkirjalainauksiin on päiväkirjan omistajan kirjallinen lupa).

Nykyinen luonnontiede on tämän asian kyennyt selvittämään. Vuonna 1883 Krakatau alkoi purkautua hyvin voimakkaasti ja purkausaika oli oli melko pitkä. Se päättyi valtavaan räjähdykseen, joka aiheutti mm. useita tsunameja. Voimakkaimmat räjähdyket sinkosivat tuhkapilviä useitten kymmenien kilometrien korkeuteen ja pimittivät alueella (Indonesian saaristo) auringon pitkäksi aikaa. Tuhkapilvi kiersi maapalloa pitkään ja nämä aiheuttivat kauniit ilta- ja aamuruskot, joita kyseinen rovasti ihaili Alajärven pappilassa.

Sukututkimus on kiehtova harrastus. Tämä tapahtuma tuli esille hakiessani päiväkirjasta merkintöjä henkilöistä, jotka olivat langenneet salavuoteuteen. Ehkä heistä myöhemmin.

[Sami Lehtonen]

Mielenkiintoisia vaikutuksia tuolla kirjoitetun historian ajan massiivisimmalla tulivuorenpurkauksella kyllä oli. Ilmeisesti useampikin lähde mm. Australiassa (joku brittiupseeri ainakin) raportoi jyrähdyksistä.

Juuri itse asiassa luin, että joidenkin mielestä Edvard Munckin Huudon taustassa on nähtävissä Krakataun värjäämä taivas.

[tellervoranta]

Hyvää huomenta :) kaikille Forumin lukijoille.

Yritinpä metsästää vanhoista sanomalehdistä mm. Kaiku.Oulu, jälkiä tästä tapahtumasta vaan surkein tuloksin :eek: :oo::(. Joku osaavampi kyllä löytää.

http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/vulk/Kraka/KRAKATAU.html

Laitoin kuitenkin edelläolevan linkin.

[Sami Lehtonen]

Hyvää huomenta :) kaikille Forumin lukijoille.

Yritinpä metsästää vanhoista sanomalehdistä mm. Kaiku.Oulu, jälkiä tästä tapahtumasta vaan surkein tuloksin :eek: :oo::(. Joku osaavampi kyllä löytää.

http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/vulk/Kraka/KRAKATAU.html

Laitoin kuitenkin edelläolevan linkin.

Olisipa mielenkiintoista tietää, mistä nuo erinäiset melko tarkat lukuarvot on tuotettu noinkin tarkkaan kuvaukseen. Varsin laajasta historiallisesta materiaalista huolimatta lähtötiedot ovat kuitenkin melko olemattomat, joten olisi olettanut, että olisi jollakin tapaa tuotu esiin myös laskettujen/arvioitujen lukujen tarkkuus. Mielenkiintoinen kuvaus silti.

Mielenkiintoista silti, että artikkelissa myös ennustetaan, ettei uutta vastaavaa purkausta tule vuosisatoihin. Olen ollut siinä luulossa, ettei tulivuorien toimintaa juuri voida ennustaa.

[Heikki Koskela]

Olisipa mielenkiintoista tietää, mistä nuo erinäiset melko tarkat lukuarvot on tuotettu noinkin tarkkaan kuvaukseen. Varsin laajasta historiallisesta materiaalista huolimatta lähtötiedot ovat kuitenkin melko olemattomat, joten olisi olettanut, että olisi jollakin tapaa tuotu esiin myös laskettujen/arvioitujen lukujen tarkkuus. Mielenkiintoinen kuvaus silti.

Mielenkiintoista silti, että artikkelissa myös ennustetaan, ettei uutta vastaavaa purkausta tule vuosisatoihin. Olen ollut siinä luulossa, ettei tulivuorien toimintaa juuri voida ennustaa.

Kyllä Krakataun rakenne tunnettiin jo ennen purkausta jokseenkin hyvin. Sen aikaisilla mittausmenetelmillä saatiin jonkinmoisia likiarvoja sentään aikaiseksi. Sen tomintaan ei kuitenkaan kiinnitetty senkailtaista huomiota kuin nykyisin tehdään.

Ennusteet tulivuoren purkautumisesta ovat koko ajan täsmentyneet mittauslaitteiden parantuessa ja tiedon määrän kasvaessa. Krakatau on nyt hiljainen, mutta on uudelleen kehittymässä (Ana Krakatau) mutta ei purkaudu varmaan muutamaan sataan vuoteen.

Mainitsemani rovasti Johansson oli muuten hyvin tarkoin luonnonilmiöitä seuraava henkilö, joten hänen yleistietonsa monista asioista oli laaja.

Päiväkirjojen perusteella hän oli myös seurakuntalaistensa moraalin vartija ja puuttui kyllä avoimesti asioihin, jos oli tarvis. Kerran hän mm. "pakotti" kihlaparin menemään naimisiin, kun havaitsi, ettei asiasta meinannut tulla mitään. Hän yksinkertaisesti meni morsiamen kotiin ja sanoi viipyvänsä niin kauan talossa, kunnes vihkiminen oli suoritettu.

[Sami Lehtonen]

Kyllä Krakataun rakenne tunnettiin jo ennen purkausta jokseenkin hyvin. Sen aikaisilla mittausmenetelmillä saatiin jonkinmoisia likiarvoja sentään aikaiseksi. Sen tomintaan ei kuitenkaan kiinnitetty senkailtaista huomiota kuin nykyisin tehdään.

Viittasin tuohon Tellervo Rannan linkittämään artikkeliin. 30km korkuinen tuhkapatsas lienee kuitenkin jonkinlainen nykypäivänä tehty arvio - 1883 sitä tuskin mitattiin. Tarkkuus lienee siis +/- joitakin kilometrejä. Samoin räjähdysten kokonaisvoimakkuus 200 megatonnia (viimeinen 3. räjähdys 150 megatonnia). Lienee nykypäivänä laskettu osin ydinpommikokeiden tarjoaman lisätiedon turvin. Edelleen kyse lienee jonkun esittämästä arviosta, jotka voinevat poiketa huomattavastikin suuntaan tahi toiseen. Tarkkuutta ei kuitenkaan ollut ilmoitettu. Samoin kuin ei laskentaperusteitakaan.

Ennusteet tulivuoren purkautumisesta ovat koko ajan täsmentyneet mittauslaitteiden parantuessa ja tiedon määrän kasvaessa. Krakatau on nyt hiljainen, mutta on uudelleen kehittymässä (Ana Krakatau) mutta ei purkaudu varmaan muutamaan sataan vuoteen.


Pitkällä aikavälillä toimintaa ei voida ennustaa - juuri siksihän aktiivisten tulivuorten toimintaa seurataan jatkuvasti. Purkauksesta saadaan kyllä viitteitä sitä edeltävästä tulivuoren toiminnasta, mutta ei todellakaan vuosisatoja aiemmin. Siitä voimme kaikki olla yhtä mieltä, ettei Anak Krakatau varmaankaan purkaudu muutamaan sataan vuoteen - mutta varmaksi sitä ei voi mennä sanomaan.

[Heikki Koskela]

Tällaisissa luonnontapahtumissa ei todella ole olemassa aivan tarkkoja mittaustuloksia tilastoille. Kaikki perustuu joko ennen tapahtuneen tutkimiseen tai koottuihin mittaustuloksiin ja valistuneisiin arvauksiin tulevista tapahtumista. Odotettavissa on Yellowstonen uudelleenpurkautuminen lyhyellä aikavälillä geologisen mittapuun mukaan.

Krakatausta on kuvaus mm. Arthur Holmesin kirjassa Principles of Physical Geology. Uutta tietoa on tullut lisää huomattavasti.

[Maija Parviainen]

...Yritinpä metsästää vanhoista sanomalehdistä mm. Kaiku.Oulu, jälkiä tästä tapahtumasta vaan surkein tuloksin...

Historiallisesta sanomalehtikirjastosta (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html) löytyy aikamoinen määrän lehtijuttuja hakusanalla Krakatau. Haussa voi kokeilla nimestä myös muotoja Krakatoa ja Krokatoa. Koska sanomalehtikirjastossa käytetään ns. sumeaa hakua, varsinkin haku sanalla Krakatau näyttää paljon ihan muuhun asiaan liittyviä lehtijuttuja.

Maija P.

[Timo W]

Lakin purkaus 1783

Lakin tyyppistä laajaa purkausta kallion halkeamasta sanotaan halkeamapurkaukseksi (http://fi.pandapedia.com/w/index.php?title=Halkeamapurkaus&action=edit&redlink=1) tai rakopurkaukseksi. Lakagigarin halkeaman jakaa matala keskuskraatterin laki miltei kahteen samanpituiseen halkeaman osaan, lounaiseen ja koilliseen. Lakin purkausta kutsutaan myös nimillä Sîðueldur tai Skaftáreldar (Skaftan jokitulet) sillä laavaa virtasi Skafta-jokea pitkin merta kohti. Alussa purkaus muistutti Strombolin (http://fi.pandapedia.com/wiki/Stromboli) toistuvia räjähdyksiä, mutta muuttui myöhemmin Havaijin (http://fi.pandapedia.com/wiki/Havaiji) tulivuorten tyyppiseksi runsaslaavaiseksi rauhallisemmaksi purkaukseksi. Purkauksen räjähdysvoima oli VEI (http://fi.pandapedia.com/wiki/VEI) 6.
Purkausta edelsivät viikon kestävät maanjäristykset jotka alkoivat 1. kesäkuuta 1783. Suuri purkaus tapahtui 8. kesäkuuta (http://fi.pandapedia.com/wiki/8._kes%C3%A4kuuta) 1783 – 7. helmikuuta (http://fi.pandapedia.com/wiki/7._helmikuuta) 1784 (http://fi.pandapedia.com/wiki/1784) halkeamasta, jolloin avautui 130 kraatteria. Purkaus alkoi räjähdysten sarjana. Räjähdykset sinkoisivat tuhkapilviä taivaalle. Hehkuva laava kuumentaa pohjaveden höyryksi, joka maanalaisessa puristuksessa kehittää räjäyttävän paineen.
Räjähtelevä purkaus muuttui laavapurkauksenomaiseksi pohjaveden kuluttua loppuun muutamassa päivässä.
Ensimmäinen purkausvaihe avasi 115 kraatteria Lakista lounaaseen Kakagigarin halkeamassa 2 kuukauden sisään 11. kesäkuuta (http://fi.pandapedia.com/wiki/11._kes%C3%A4kuuta) – 20. heinäkuuta (http://fi.pandapedia.com/wiki/20._hein%C3%A4kuuta). Tuolloin laavaa virtasi 4500 m³/s. 20. heinäkuuta (http://fi.pandapedia.com/wiki/20._hein%C3%A4kuuta) ensimmäinen laavavirta pysähtyi.
Samana päivänä, 20. heinäkuuta toinen laavavirta purkautui Lakin koillispuolella. Laavaa virtasi 20 km² alalle paksulti. Laava tuli kymmenien kilometrien päästä magmakammiosta (http://fi.pandapedia.com/w/index.php?title=Magmakammio&action=edit&redlink=1) Vatnajökull (http://fi.pandapedia.com/wiki/Vatnaj%C3%B6kull)-jäätikön alta pitkin purkauskanavia. kahteen jonoon avautui 10 halkeamaa, kunkin halkeaman pituus oli 2,5 km. Nämä kymmenen halkeamaa tuottivat 14,7 km³ basalttista (http://fi.pandapedia.com/wiki/Basaltti) laavaa 565 km² alalle. Tefraa (http://fi.pandapedia.com/wiki/Tefra) eli tuhkaa purkautui 12,3 km³. Laavaa purkautui halkeamista vauhdilla 8 600 kuutiometriä sekunnissa, mikä on lähellä Amazon-joen (http://fi.pandapedia.com/wiki/Amazon_%28joki%29) virtaamaa, joka on 10 000 m³/s. Laava virtasi 35 km neljässä päivässä ja jopa 70 km:n päähän.
Laavaa nousi avautuneissa halkeamista räjähdyksissä 800 – 1 400 metrin korkeusteen ja syntyi 40 – 70 m korkeita keiloja. Purkauskaasu nousi 15 km:n korkeuteen. Purkauksen arvellaan vapauttaneen ilmakehään noin 120 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, josta syntyneillä pienillä rikkihappopisaroilla oli Maan ilmastoa viilentävä vaikutus, koska rikkihappopisarat heijastavat peilimäisesti Auringon säteilyä.
Laava ei tappanut suoraan ketään mutta vaurioitti 30:tä maatilaa. Karjaa kuoli saarelle levinneiden purkaustuotteiden aiheuttamaan myrkytykseen. Ruoho saastui fluoriyhdisteistä. Tämän takia nälänhätä ("usvanälänhätä") tappoi seuraavina vuosina 20 % saaren asukkaista kun 75 % lampaista ja puolet naudoista menetettiin. Laajemmalla alueella Lakin purkaus aiheutti ilmaston kylmenemistä ja sitä kautta nälänhätää, sillä ylös stratosfääriin (http://fi.pandapedia.com/wiki/Stratosf%C3%A4%C3%A4ri) nousseet purkaustuotteet heikensivät pari vuotta auringon säteilyä.
Englannissa uskotaan kuolleen tuhansia ihmisiä Lakin purkaustuotteiden myrkkyihin. Lakin purkaustuotteet pilasivat Skotlannin sadon ja kupariastioiden pinnoitteen Englannissa sekä pölyä ajelehti Pohjois-Italiaan. Sininen usva peitti auringon Amerikassa. Koska Lakista purkautui basalttista laavaa, sen sisälsi 10 – 100 kertaa enemmän rikkiyhdisteitä kuin tavanomaisemmat ns. andesiittiset (http://fi.pandapedia.com/wiki/Andesiitti) jne. laavat. Rikkiyhdistettä ovat eniten ilmastoon viilentävästi vaikuttavia tulivuoren purkaustuotteita. Laajoilla alueilla tuli "kesätön vuosi". Maapallon keskilämpötila laski jopa 1 °C ja Yhdysvaltain itärannikolla 4,8 °C. Jäätä oli jope Meksikon lahdella asti talvella 1784.


http://fi.pandapedia.com/wiki/Laki-tulivuori

[Kirsi Rannikko]

Mistä mahtoi johtua kesän 1939 punaiset auringonlaskut? Isoäitini kertoi, että ihmisten mielestä ne silloin enteilivät sotaa. Muistin asian jokin viikko sitten, kun iäkäs asiakas vertasi äskettäin näkemäänsä auringonlaskua ennen sotaa olleisiin punaisiin auringonlaskuihin.

Terveisin,

[Heikki Koskela]

Mistä mahtoi johtua kesän 1939 punaiset auringonlaskut? Isoäitini kertoi, että ihmisten mielestä ne silloin enteilivät sotaa. Muistin asian jokin viikko sitten, kun iäkäs asiakas vertasi äskettäin näkemäänsä auringonlaskua ennen sotaa olleisiin punaisiin auringonlaskuihin.

Terveisin,

Saharan aiheuttamat suuret hiekkamyrskyt periaatteessa saattavat vaikuttaa ilmakehän hiukkaspitoisuuteen jolloin iltaruskot voivat olla kauniita. Itse muistan lapsuuteni ajoilta kauniit iltaruskot ja silloin aiheuttajana lienee ollut Heklan voimakas purkaus Islannissa.