P. T. Kuusiluoma
13.08.07, 11:30
Terveisiä Tukholmasta!
Allekirjoittanut on kohta viikon päivät saanut Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston suosiollisella tuella perehtyä ruotsalaiseen sukututkimuskenttään paikan päällä. Viikon oleskelustipendin ansiosta on ollut mahdollista kiireettömästi keskustella valtakunnallisten järjestöjen toimihenkilöiden kanssa, tutustua järjestöjen toimintaan ja tutkia niiden kokoelmia. Samoin opastetut kiertokäynnit Riksarkivetin toimipisteissä Mariebergin kallioluolassa ja Arningen peltisessä hehtaarihallissa olivat opettavaisia kokemuksia. Vierailu Genline AB:ssä tuotti konkreettista hyötyä suomalaisille sukututkijoille.
Parinkymmen kilometrin päässä Tukholman keskustassa sijaitsee Sundbyberg, jossa aikanaan toimi Maraboun pääkonttori. Se on nyttemmin saneerattu kansalaisjärjestöjen käyttöön ja siellä sijaitsee mm. Släktforskarcentrum, jossa pitävät päämajaansa Sveriges Släktforskarförbund, Genealogiska Förening, Förening DIS-Öst ja Stor-Stockholms Genealogiska Förening. Sundbybergin keskusta on suomalaiselle kotoisan tuntuista seutua, sillä siellä voi kuulla katusoittajan vetelevän hanurilla (Systembolagetin oven vieressä) ”Metsäkukkia” ja ”Säkkijärven polkkaa” ja siellä kaljakuppiloiden terasseilla kuuluu selvä suomen kieli päällimmäisenä.
Sveriges Släktforskarförbund
Sveriges Släktforskarförbund on noin 170 ruotsalaisen paikallisen sukututkimusyhdistyksen kattojärjestö, joka edustaa noin 200 000 sukututkijaa. Se toimii sukututkijoiden edunvalvontajärjestönä, julkaisee kirjoja ja CD-levyjä, ylläpitää internet-sivustoa ja Anbytarforum-nimistä keskustelufoorumia sekä järjestää vuosittain paikallisen sukututkimusyhdistyksen kanssa valtakunnalliset sukututkimuspäivät. Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä nimeltä ”Släkthistorisk Forum”. Tapasin Sundbybergissä liiton henkilöstö- ja toimintavastaavan (vastaa lähinnä toiminnanjohtajaa) Crister Lindströmin, joka toimii myös Nättidning Rötterin toimittajana.
Släktforskarcentrumissa Sveriges Släktforskarförbundilla on toimiston ja nettikirjakauppa Rötterbokhandelnin varaston lisäksi tutkijasali, jonka kymmenkunta päätettä ovat kaikkien sukututkimuksesta kiinnostuneiden vapaassa käytössä. Päätteillä voi käyttää internetiä sekä ilmaiseksi liiton julkaisemia CD-levyjä. Crister Lindströmin mukaan Släktforskarcentrumissa käy runsaasti aloittelevia sukututkijoita, koska kulkuyhteydet ovat kuulemma hyvät. (Kävisivätkö pääkaupunkiseudun aloittelevat sukututkijat Sukututkimuskeskuksessa, jos ensin pitäisi matkustaa paikallisjunalla Keravalle ja sitten vielä kävellä kilometrin verran?)
Crister Lindström toi keskustelussamme esille mm. sen, että liitolla on voimakkaasti paineita lisätä palvelujensa kustannusvastaavuutta. Lindström totesi, että esimerkiksi internet-sivuston ja Anbytarforumin käyttäjät eivät ymmärrä, kuinka suuret vuotuiset kustannukset niistä aiheutuu liitolle. Lindströmin mukaan liitto harkitsee mm. kirjoitusmaksua Anbytarforumille.
Genealogiska Förening
Ruotsin vanhin valtakunnallinen sukututkimusjärjestö on vuonna 1933 perustettu Genealogiska Förening, joka sekin on jo vuosikymmenen ajan ollut Sveriges Släktforskarförbundin jäsen. GF on tunnettu ”Genosta” vastaavasta aikakauskirjastaan nimeltä ”Släkt och hävd”, jonka julkaiseminen aloitettiin vuonna 1950. Viime vuonna GF joutui lopettamaan ”Släkt och hävdin” julkaisemisen. Myös tiedotuslehti ”GF-Aktuellt” itsenäisena julkaisuna on lopetettu.
Genealogiska Föreningin lippulaiva tänä päivänä on Släktforskarnas Arkiv. Se koostuu yhdistyksen kirjastosta, jonka laajuus on asiakaspalvelusta vastaavan Helena Nordbäckin arvion mukaan noin 430 hyllymetriä, sekä arkistoaineistosta, joka on tilavaan vaatekomeroon mahtuva sekalainen kokoelma sukututkijoiden vuosikymmenien kuluessa GF:lle lahjoittamia papereita. Kirjaston ja arkiston käyttö on jäsenetu. Ei-jäsenille sen ensimmäinen käyttökerta on ilmainen, mutta sen jälkeen yhdistys veloittaa 50 kruunua käynniltä. Nordbäck huolehtii Släktforskarcentrumissa asiakaspalvelusta sekä GF:n että Sveriges Släktforskarförbundin osalta.
Helena Nordbäck kertoi, että GF on Sveriges Släktforskarförbundin lisäksi läheisessa yhteistyössä Förening Disn kanssa. Aluksi on kysymys lehtiyhteistyöstä, sillä kesäkuusta lähtien jokaisessa ”Diskulogen”-lehden numerossa on parin sivun laajuinen GF-Aktuellt-palsta. Tämän lisäksi on suunnitteilla GF:n arkistoaineiston digitoiminen ja internetissä julkaiseminen.
Förening Dis
Ruotsin Sukutietotekniikkaa vastaava yhdistys on nimeltään Förening Dis, jonka toimipaikka on Linköpingissä. Disillä on useita aluellisista yhdistyksiä, mm. Tukholman alueella toimiva Dis-Öst, jonka toimipiste on Sundbybergin Slätforskarcentrumissa. Dis-Östin puheenjohtaja on Carl-Olof Sahlin.
Dis perustettiin vuonna 1980 ja siitä on lähes 27 vuoden aikana kasvanut jäsenmäärältään todella varteenotettava tekijä ruotsalaisessa sukututkimuskentässä. Disin jäsenmäärä on tällä hetkellä melko tarkkaan 25 000. Dis tarjoaa monipuolista toimintaa sukututkimuksesta ja tietotekniikasta kiinnostuneille. Huomattavan suurtä jäsenmäärää selittää osaltaan myös selittää erittäin alhainen jäsenmaksu, 120 kruunua.
Genline AB
Vierailin myös Genline AB:ssä. Se on yritys, joka on skannannut kaikki ruotsalaiset kirkonkirjojen mormonimikrofilmit ja julkaissut ne internetissä. Genlinen palvelu on maksullinen, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on mahdollista ilmaiseksi lukea Genlinen kirkonkirjoja.
Allekirjoittanut on kohta viikon päivät saanut Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston suosiollisella tuella perehtyä ruotsalaiseen sukututkimuskenttään paikan päällä. Viikon oleskelustipendin ansiosta on ollut mahdollista kiireettömästi keskustella valtakunnallisten järjestöjen toimihenkilöiden kanssa, tutustua järjestöjen toimintaan ja tutkia niiden kokoelmia. Samoin opastetut kiertokäynnit Riksarkivetin toimipisteissä Mariebergin kallioluolassa ja Arningen peltisessä hehtaarihallissa olivat opettavaisia kokemuksia. Vierailu Genline AB:ssä tuotti konkreettista hyötyä suomalaisille sukututkijoille.
Parinkymmen kilometrin päässä Tukholman keskustassa sijaitsee Sundbyberg, jossa aikanaan toimi Maraboun pääkonttori. Se on nyttemmin saneerattu kansalaisjärjestöjen käyttöön ja siellä sijaitsee mm. Släktforskarcentrum, jossa pitävät päämajaansa Sveriges Släktforskarförbund, Genealogiska Förening, Förening DIS-Öst ja Stor-Stockholms Genealogiska Förening. Sundbybergin keskusta on suomalaiselle kotoisan tuntuista seutua, sillä siellä voi kuulla katusoittajan vetelevän hanurilla (Systembolagetin oven vieressä) ”Metsäkukkia” ja ”Säkkijärven polkkaa” ja siellä kaljakuppiloiden terasseilla kuuluu selvä suomen kieli päällimmäisenä.
Sveriges Släktforskarförbund
Sveriges Släktforskarförbund on noin 170 ruotsalaisen paikallisen sukututkimusyhdistyksen kattojärjestö, joka edustaa noin 200 000 sukututkijaa. Se toimii sukututkijoiden edunvalvontajärjestönä, julkaisee kirjoja ja CD-levyjä, ylläpitää internet-sivustoa ja Anbytarforum-nimistä keskustelufoorumia sekä järjestää vuosittain paikallisen sukututkimusyhdistyksen kanssa valtakunnalliset sukututkimuspäivät. Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä nimeltä ”Släkthistorisk Forum”. Tapasin Sundbybergissä liiton henkilöstö- ja toimintavastaavan (vastaa lähinnä toiminnanjohtajaa) Crister Lindströmin, joka toimii myös Nättidning Rötterin toimittajana.
Släktforskarcentrumissa Sveriges Släktforskarförbundilla on toimiston ja nettikirjakauppa Rötterbokhandelnin varaston lisäksi tutkijasali, jonka kymmenkunta päätettä ovat kaikkien sukututkimuksesta kiinnostuneiden vapaassa käytössä. Päätteillä voi käyttää internetiä sekä ilmaiseksi liiton julkaisemia CD-levyjä. Crister Lindströmin mukaan Släktforskarcentrumissa käy runsaasti aloittelevia sukututkijoita, koska kulkuyhteydet ovat kuulemma hyvät. (Kävisivätkö pääkaupunkiseudun aloittelevat sukututkijat Sukututkimuskeskuksessa, jos ensin pitäisi matkustaa paikallisjunalla Keravalle ja sitten vielä kävellä kilometrin verran?)
Crister Lindström toi keskustelussamme esille mm. sen, että liitolla on voimakkaasti paineita lisätä palvelujensa kustannusvastaavuutta. Lindström totesi, että esimerkiksi internet-sivuston ja Anbytarforumin käyttäjät eivät ymmärrä, kuinka suuret vuotuiset kustannukset niistä aiheutuu liitolle. Lindströmin mukaan liitto harkitsee mm. kirjoitusmaksua Anbytarforumille.
Genealogiska Förening
Ruotsin vanhin valtakunnallinen sukututkimusjärjestö on vuonna 1933 perustettu Genealogiska Förening, joka sekin on jo vuosikymmenen ajan ollut Sveriges Släktforskarförbundin jäsen. GF on tunnettu ”Genosta” vastaavasta aikakauskirjastaan nimeltä ”Släkt och hävd”, jonka julkaiseminen aloitettiin vuonna 1950. Viime vuonna GF joutui lopettamaan ”Släkt och hävdin” julkaisemisen. Myös tiedotuslehti ”GF-Aktuellt” itsenäisena julkaisuna on lopetettu.
Genealogiska Föreningin lippulaiva tänä päivänä on Släktforskarnas Arkiv. Se koostuu yhdistyksen kirjastosta, jonka laajuus on asiakaspalvelusta vastaavan Helena Nordbäckin arvion mukaan noin 430 hyllymetriä, sekä arkistoaineistosta, joka on tilavaan vaatekomeroon mahtuva sekalainen kokoelma sukututkijoiden vuosikymmenien kuluessa GF:lle lahjoittamia papereita. Kirjaston ja arkiston käyttö on jäsenetu. Ei-jäsenille sen ensimmäinen käyttökerta on ilmainen, mutta sen jälkeen yhdistys veloittaa 50 kruunua käynniltä. Nordbäck huolehtii Släktforskarcentrumissa asiakaspalvelusta sekä GF:n että Sveriges Släktforskarförbundin osalta.
Helena Nordbäck kertoi, että GF on Sveriges Släktforskarförbundin lisäksi läheisessa yhteistyössä Förening Disn kanssa. Aluksi on kysymys lehtiyhteistyöstä, sillä kesäkuusta lähtien jokaisessa ”Diskulogen”-lehden numerossa on parin sivun laajuinen GF-Aktuellt-palsta. Tämän lisäksi on suunnitteilla GF:n arkistoaineiston digitoiminen ja internetissä julkaiseminen.
Förening Dis
Ruotsin Sukutietotekniikkaa vastaava yhdistys on nimeltään Förening Dis, jonka toimipaikka on Linköpingissä. Disillä on useita aluellisista yhdistyksiä, mm. Tukholman alueella toimiva Dis-Öst, jonka toimipiste on Sundbybergin Slätforskarcentrumissa. Dis-Östin puheenjohtaja on Carl-Olof Sahlin.
Dis perustettiin vuonna 1980 ja siitä on lähes 27 vuoden aikana kasvanut jäsenmäärältään todella varteenotettava tekijä ruotsalaisessa sukututkimuskentässä. Disin jäsenmäärä on tällä hetkellä melko tarkkaan 25 000. Dis tarjoaa monipuolista toimintaa sukututkimuksesta ja tietotekniikasta kiinnostuneille. Huomattavan suurtä jäsenmäärää selittää osaltaan myös selittää erittäin alhainen jäsenmaksu, 120 kruunua.
Genline AB
Vierailin myös Genline AB:ssä. Se on yritys, joka on skannannut kaikki ruotsalaiset kirkonkirjojen mormonimikrofilmit ja julkaissut ne internetissä. Genlinen palvelu on maksullinen, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on mahdollista ilmaiseksi lukea Genlinen kirkonkirjoja.