Ometta,läävä,navetta

[mar-le]

Miten kokemuksenne mukaan sanoja ometta ja läävä (liävä) maantieteellisesti Suomessa on käytetty?
Läävä uskon ja tiedänkin tulevan Itä-Suomesta. Missä päin Suomea on ometta sanaa käytetty?
Omat isovanhempani (s- 1895-1900) Itä-Hämeessä isän puolella navettaa kutsuttiin liäväksi ja äidin puolella ometaksi. Kuinka kauan puhekielen sanonnat siirtyivät sukupolvelta toiselle?
Voidaanko puhekielssä säilyneistä sanonnoista päätellä suvun aikaisemmista vaiheista. Alla olevassa linkissä on asiatietoa navaetasta. http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/karjatalous/navetta.htm

[kkylakos]

Moi,

mielenkiintoinen ajatus. Luulisi kyllä, että sanat vaituvat jo parissa sukupolvessa.

Tarkempaa tietoa murresanojen levinneisyydestä voisi varmaan kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=194 .

[JaMaHa]

Hei!

Itselleni sana läävä on tullut tutuksi toisenlaisessa merkityksessä. Isäni on karjalaisia (Jääskestä) ja hän käytti sekaisesta huoneesta nimitystä läävä. Myös itse käytän usein "siivotkaa läävänne" sanontaa, kun pyydän tyttöjäni siivoamaan oman huoneensa.

En ole ikinä ajatellutkaan mitä sana läävä on mahdollisesti alun alkaen tarkoittanut. Navetta ja sekainen huone, kaipa niilläkin yhtäläisyyksiä on, ainakin joskus:)

Terv. Jaana

[vikmapi]

Pirkanmaalla läävä on tarkoittanut sikalaa eli läävä = sikolätti.

[piipa]

Lapissa, lapsena kasvaneena, opin käyttämään sanaa " läävä" sekaisesta huoneesta....tosin sitä käytetään asunnosta joka enemmän negat. kuin epäsiisteys.

[ristojohannes]

Tarvasjoella, 30 km Hämeenlinnan suuntaan, muistan 1940-luvulla vanhojen ihmisten sanoneen karjasuojaa (lehmät ja vasikat) pihatoksi.
Myohemmin tuli ero navetan ja pihaton etymologiassa. Navetta oli karjasuoja jossa lehmät oli kytkettynä parsiin ja pihatto oli uudenaikaisempi muoto, jossa lehmät olivat vapaana .
Näin muistelee 3-5 lehmää omistaneen pienviljelijän poika.

[vikmapi]

Toivo Vuorelan Kansatieteen sanasto (SKS 1958) :
-LÄÄVÄ Karj. ja osittain Sav. karjasuoja, navetta. Karjalassa läävän toisessa kerroksessa voi olla heinäsuoja eli saraja.
-NAVETTA talousrakennuksiin kuuluva karjasuoja. Lanta- l. sekasontan. on lattiaton ja sisustamaton, lehmät pidetään kytkettynä seipäisiin, ruoka heitetään lehmien eteen. Kuivikkeita lisätään jatkuvasti, eikä lantaa yl. siirretä talven aikana pois. Parsinavetassa on keskellä puulattia, sivuseinillä parret, lattian ja parsien välissä > luori. Lounais-S. pihatto, Itä-Uudellam. ja Itä-Häm. ometta, Karj. läävä.
-OMETTA, Etelä- ja Itä-Häm. navetta
PIHATTO, Lounais-S. navetta, johon tavallisesti kuului kaksi huonetta, pihatto ja siitä kolmiseinäisen vajan erottama lato.

[mar-le]

Kiitos asiantuntemuksesta.
Edelleenkin jään miettimään murresanojen periytymistä sukupolvelta toiselle ja kolmannelle.
Ometaksi en kuullut kenenkään muun kutsuvan kuin mummini ja taas toinen mummi kutsui liäväksi valtaosalle Itä-Hämeessä rakennus oli navaetta. Eivät he olleet perehtyneet navetta-arkkitehtuuriin vaan heille jostain muualta oli nämä vaikutteet olivat jääneet puhekieleen, eikä tuossa nimenomaisessa läävässä ollut kahta kerrosta ja rakennus materiaalina oli hirsi. Kaksi kerrosta oli toisen muommolan ometassa.
Vieläkin olen kiinostunut näiden kahden sanan käytöstä puhekielessä alueellisesti.:rolleyes:

[esteri]

Tervehdys Mar-le.
Entisen Hartolan Fuurtin kylässä syntyneet, edesmenneet Pyöriän "tytöt" sanoi aina ometaksi samoin naapurista isotätini mies.
Asikkalassa syntynyt äiti puhui läevästä.
Murteista puhuttaessa sanoi joku, aitoa Hartolan murretta puhutun vain Jääsjärven ja Pertunmaan välillä.
esteri

[Seppo T.]

Suomen kultturihistorian (1934) II osassa on sivulla 375 asiaan liittyvä kartta nimitysten ja navettatyyppien levinneisyydestä.

Seppo T.