Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Isak Öhbergin suku
Pernajan lukkarina toimineen Isak Öhbergin sukujuuri on voitu Myrskylän rippikirjojen ansiosta nyt varmuudella viedä Öfvitsbölen esipolvisukuuni.
Hän syntyi Lill-Köningsissä 20.6.1806 Abaraham Anderssonille ja Catharina
Johansdoterille. Catharinan äiti oli Greta Eriksdr Forselius, sen Catharina Ericsdr Forseliuksen sisar, joka avioitui ruotsalaisen aatelismies, kapteeni Johan Georg Tigerströmin puolisoksi 4.12.1783. Nämä sisarukset olivat esiäitini Catharina Samuelsdotter Forselian veljentyttäriä.
Isak Öhberg muutti muuttotodistuksella 3.12.1824 Pernajan Forsbyn ruukkiin, jossa hän toimi kirjanpitäjänä, sekä myöhemmin seurakunnan lukkarina.
Hän avioitui 1.9.1827 Forsby ruukissa Maria Kristina Lihrin kanssa, joka on
Ruotsista tullutta valloonisukua.
Parin lapsista:
-Karolina Wilhelmina Öhbegr nai merikapteeni Adolf Fredrik Lindforsin, jonka
vanhemmat olivat merikapteeni Jacob Lindfors ja Maria Juliana Borgström.
Adolf Fredrikin veli Jacob Julius eteni urallaan kenraalimajuriksi ja aateloitiin ansioistaan af Lindfors-nimellä. Hän avioitui Maria Emilia Borgströmin kanssa
(vanhemmat: Henrik Borgström ja Karolina Kristina Kjemmer.) Maria Emilian veli, Georg Borgström, nai ruostsalaista aatelissukua olevan Hilda Sofia Charlotta Hägströmerin, toinen veli, Carl Emil Borgström avioitui Constance Carolina Patersonin kanssa. Heidän tyttärensä Constance Leonie Caroline
Borgström nai vapaaherra Feodor Maximilian Aminoffin.
Jacob Julius af Lindforsilla ja Maria Emilia Borgströmillä oli ainoastaan tytär, Signe Emilia Julia af Lindfors, joka nai ruotsinmaalaisen professori Magnus Gustav Mittag-Lefflerin.
Isak Öhbergin ja Maria Kristina Lihrin poika, Victor Wilhelm Öhberg, nai Kosken Pätiälän kartanon tyttären Laura Appelrothin, jonka vanhemmat olivat Gustaf Adolf Appelroth ja Maria Kristina Appelroth (vanhemmat Anders Gustaf Appelroth ja Hedvig Sofia Maria Boije af Gennäs).
Annders Gustaf Appelrothin setä, Carl Gustaf Appelroth oli aviossa Hedvig
Ahlforsin kanssa, jonka vanhemmat olivat omat esivanhempani, Kosken kanttori Georg Ahlfors ja Maria Bux.
Isak Öhbergin veljenpoika Abraham Abrahamsson Öhberg, merikapteeni, aviotui hänkin Lindfors-sukuun naimalla Sara Juliana Lindforsin, Jacob Juliuksen ja Adolf Fredrikin sisaren. Samaan Lindfors-sisaruspaveen kuului myös luutnatti Henrik Edvard Lindfors, jonka puoliso Thekla Elise Forsström
(äiti Gustava Ulrika Bergholm, Pernajan Sarvilahden esipolvisuvustani) lahjoitti omistamansa Lurensin kartanon Pernajan kunnalle. Tanaan kartanossa toimii tunnettu suomenruotsalainen kesäteatteri.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Pernajan lukkarina toimineen Isak Öhbergin sukujuuri on voitu Myrskylän rippikirjojen ansiosta nyt varmuudella viedä Öfvitsbölen esipolvisukuuni.
Hän syntyi Lill-Köningsissä 20.6.1806 Abaraham Anderssonille ja Catharina
Johansdoterille. Catharinan äiti oli Greta Eriksdr Forselius, sen Catharina Ericsdr Forseliuksen sisar, joka avioitui ruotsalaisen aatelismies, kapteeni Johan Georg Tigerströmin puolisoksi 4.12.1783. Nämä sisarukset olivat esiäitini Catharina Samuelsdotter Forselian veljentyttäriä.
Isak Öhberg muutti muuttotodistuksella 3.12.1824 Pernajan Forsbyn ruukkiin, jossa hän toimi kirjanpitäjänä, sekä myöhemmin seurakunnan lukkarina.
Hän avioitui 1.9.1827 Forsby ruukissa Maria Kristina Lihrin kanssa, joka on
Ruotsista tullutta valloonisukua.
Parin lapsista:
-Karolina Wilhelmina Öhbegr nai merikapteeni Adolf Fredrik Lindforsin, jonka
vanhemmat olivat merikapteeni Jacob Lindfors ja Maria Juliana Borgström.
Adolf Fredrikin veli Jacob Julius eteni urallaan kenraalimajuriksi ja aateloitiin ansioistaan af Lindfors-nimellä. Hän avioitui Maria Emilia Borgströmin kanssa
(vanhemmat: Henrik Borgström ja Karolina Kristina Kjemmer.) Maria Emilian veli, Georg Borgström, nai ruostsalaista aatelissukua olevan Hilda Sofia Charlotta Hägströmerin, toinen veli, Carl Emil Borgström avioitui Constance Carolina Patersonin kanssa. Heidän tyttärensä Constance Leonie Caroline
Borgström nai vapaaherra Feodor Maximilian Aminoffin.
Jacob Julius af Lindforsilla ja Maria Emilia Borgströmillä oli ainoastaan tytär, Signe Emilia Julia af Lindfors, joka nai ruotsinmaalaisen professori Magnus Gustav Mittag-Lefflerin.
Isak Öhbergin ja Maria Kristina Lihrin poika, Victor Wilhelm Öhberg, nai Kosken Pätiälän kartanon tyttären Laura Appelrothin, jonka vanhemmat olivat Gustaf Adolf Appelroth ja Maria Kristina Appelroth (vanhemmat Anders Gustaf Appelroth ja Hedvig Sofia Maria Boije af Gennäs).
Annders Gustaf Appelrothin setä, Carl Gustaf Appelroth oli aviossa Hedvig
Ahlforsin kanssa, jonka vanhemmat olivat omat esivanhempani, Kosken kanttori Georg Ahlfors ja Maria Bux.
Isak Öhbergin veljenpoika Abraham Abrahamsson Öhberg, merikapteeni, aviotui hänkin Lindfors-sukuun naimalla Sara Juliana Lindforsin, Jacob Juliuksen ja Adolf Fredrikin sisaren. Samaan Lindfors-sisaruspaveen kuului myös luutnatti Henrik Edvard Lindfors, jonka puoliso Thekla Elise Forsström
(äiti Gustava Ulrika Bergholm, Pernajan Sarvilahden esipolvisuvustani) lahjoitti omistamansa Lurensin kartanon Pernajan kunnalle. Tanaan kartanossa toimii tunnettu suomenruotsalainen kesäteatteri.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Birgitan aina ystävällisellä avulla on nyt selvinnyt myös Isak Öhbergin puolison, Maria Kristina Lihrin, tausta,
Hän syntyi Pernajan Forsbyssä 26.9.1807 ja kastettiin seuraavana päivänä
Samuel Cederin toimesta. Lapsen vanhemmat olivat hammarsmeden Fredrik Lihr ja vaimonsa Maja Stina.
Kummeina toimivat mm. Johan Lönn ja vaimonsa Anna Greta, sekä Lovisa
Lihr, smed dr, jonka voisi kuvitella olevan Fredrikin sisaren. Läheistä sukua
näille Lihreille (esim. Fredrikin & Loviisan täti, tai serkku) voisi olla se Lovisa Lihr, joka 2.10.1780 vihitiin rusthollari Augustinus Carianderin puolisoksi, Ruotsinkylän esipolvisukuuni.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Lisäyksenä tähän että Isak Öhbergin äidin sisko Maria Johansdotter (1784-1833) oli naimisissa Pakilan Antaksen Alexander Samuelssonin (1768-1836) kanssa. Heidän poikansa Gustaf Alexandersson (s. 19.4.1814) otti sukunimekseen Grenman kun hän avioitui 26.10.1841 Myrskylässä Catharina Lovisa Weissin (s. 2.10.1800) kanssa. Caisa Lisa Weissin ensimmäinen mies (vihitty 8.9.1825 Iitissä) oli sahakirjuri, sittemmin Pakilan Kaharsin vuokaaja David Grenman (s. 25.3.1801 Pernaja Thorsby Hemmings).
Ja Gustaf Alexandersson Grenmanin sisko Christina Alexandersdotter Cederhoff (s. 21.7.1803) oli kersantti Carl Henrik Cederhoffin ottotytär Kankkilan Haikoksessa.
Ja vielä pieni lisätieto, Catharina Lovisa Weissin veli Carl Johan Weiss (s. 10.5.1792 Iitissä) toimi kirjurina Forsbyn ruukissa 1800-luvun alkupuolella. Sieltä hän muutti 6.10.1810 edelleen Porvooseen. Hän on luultavasti se Carl Johan Weiss joka Hiskin mukaan saa lapsia Sara Elisabeth Lindqvistin kanssa Viipurissa, Kivennavassa ja Heinolassa 1820- ja 1830-luvuilla.
t. Greger Nyström
Pernajan lukkarina toimineen Isak Öhbergin sukujuuri on voitu Myrskylän rippikirjojen ansiosta nyt varmuudella viedä Öfvitsbölen esipolvisukuuni.
Hän syntyi Lill-Köningsissä 20.6.1806 Abaraham Anderssonille ja Catharina
Johansdoterille. Catharinan äiti oli Greta Eriksdr Forselius, sen Catharina Ericsdr Forseliuksen sisar, joka avioitui ruotsalaisen aatelismies, kapteeni Johan Georg Tigerströmin puolisoksi 4.12.1783. Nämä sisarukset olivat esiäitini Catharina Samuelsdotter Forselian veljentyttäriä.
Isak Öhberg muutti muuttotodistuksella 3.12.1824 Pernajan Forsbyn ruukkiin, jossa hän toimi kirjanpitäjänä, sekä myöhemmin seurakunnan lukkarina.
Hän avioitui 1.9.1827 Forsby ruukissa Maria Kristina Lihrin kanssa, joka on
Ruotsista tullutta valloonisukua.
Parin lapsista:
-Karolina Wilhelmina Öhbegr nai merikapteeni Adolf Fredrik Lindforsin, jonka
vanhemmat olivat merikapteeni Jacob Lindfors ja Maria Juliana Borgström.
Adolf Fredrikin veli Jacob Julius eteni urallaan kenraalimajuriksi ja aateloitiin ansioistaan af Lindfors-nimellä. Hän avioitui Maria Emilia Borgströmin kanssa
(vanhemmat: Henrik Borgström ja Karolina Kristina Kjemmer.) Maria Emilian veli, Georg Borgström, nai ruostsalaista aatelissukua olevan Hilda Sofia Charlotta Hägströmerin, toinen veli, Carl Emil Borgström avioitui Constance Carolina Patersonin kanssa. Heidän tyttärensä Constance Leonie Caroline
Borgström nai vapaaherra Feodor Maximilian Aminoffin.
Jacob Julius af Lindforsilla ja Maria Emilia Borgströmillä oli ainoastaan tytär, Signe Emilia Julia af Lindfors, joka nai ruotsinmaalaisen professori Magnus Gustav Mittag-Lefflerin.
Isak Öhbergin ja Maria Kristina Lihrin poika, Victor Wilhelm Öhberg, nai Kosken Pätiälän kartanon tyttären Laura Appelrothin, jonka vanhemmat olivat Gustaf Adolf Appelroth ja Maria Kristina Appelroth (vanhemmat Anders Gustaf Appelroth ja Hedvig Sofia Maria Boije af Gennäs).
Annders Gustaf Appelrothin setä, Carl Gustaf Appelroth oli aviossa Hedvig
Ahlforsin kanssa, jonka vanhemmat olivat omat esivanhempani, Kosken kanttori Georg Ahlfors ja Maria Bux.
Isak Öhbergin veljenpoika Abraham Abrahamsson Öhberg, merikapteeni, aviotui hänkin Lindfors-sukuun naimalla Sara Juliana Lindforsin, Jacob Juliuksen ja Adolf Fredrikin sisaren. Samaan Lindfors-sisaruspaveen kuului myös luutnatti Henrik Edvard Lindfors, jonka puoliso Thekla Elise Forsström
(äiti Gustava Ulrika Bergholm, Pernajan Sarvilahden esipolvisuvustani) lahjoitti omistamansa Lurensin kartanon Pernajan kunnalle. Tanaan kartanossa toimii tunnettu suomenruotsalainen kesäteatteri.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Penajan mahtipitäjän lukkarin Isak Öhbergin juurien johtaminen Myrskylän Ofvitsbölen Stor- ja Lill-Könings-taloja asuttaneeseen esipolvisukuuni vahvistaa edelleen sitä jo Johan Brandtin kanssa yhteistyössä eräitä vuosia sitten syntynyttä hypoteesia, jonka mukaan olen ehdottanut suvun kantaisiin kuuluvaksi sitä Christer Ersson Forssmania (1660-1709/1710), joka toimi kauppiaana Inkerinmaalla (Nyen?) ja omisti maata Korboselskin pogostassa Koporien läänissä. Edelleen olen ehdottanut,
että hänen vaimonsa olisi Märtha Maus, Forsbyn ruukin kirjanpitäjänäkin vaikuttaneen Paul Mausin sisar.
Tämä Christer Ersson Forssman lienee Inkerinmaan lainlukijan Samuel Mattson Forssmanin ja Karin Torwiggen suora jälkeläinen
ja hänen lähisukulaisensa olisi täten se Nyenin porvari Henrik Forssman, joka oli aviossa Brita Gebhardin kanssa.
Aloittaessani Stor-Könings esipolvien selvittelyn seitsemisen vuotta sitten tiedossamme oli vain mahdollinen linkki
Solitander-sukuun, johon Bergholm Sukukirjassaan antoi vinkin ja sitten viite Jobst Småpepperiin, jonka nimellä tila pitkään kulki.
Vasta verrattain myöhään selvisi esipolvisukuni aviolinkki ruotsalaiseen Tigerström-aatelissukuun, Catharina Eriksdr
Forselian avioituessa 4.12.1783 luutnantti Johan Georg Tigerströmin kanssa. Hiukan myöhemmin Akianderin antamaa
tarkkaa syntymäaikaa seuraten ja pitäjiä haravoiden selvisi sekin, että myöskin Kivennavan pastori Andreas Forselius
(1722-1772) oli syntyisin samasta suvusta Myrskylän Öfvitsbölessä. Huomattavaa tässä yhteydessä on Fors-alkuisen
sukunimen käyttö, sekä Catharinan, että Andreaksen kohdalla.
Isak Öhbergin juurien johtaminen samaan sukuun on merkityksellinen paitsi siksi, että hän näyttää uransa aluksi
miehittäneen Forsbyn ruukin kirjurin vakanssia, myös siksi, että Isakin tytär Olivia
Otteljana Öhberg avioitui vuonna 1867 Albert Gebhardin kanssa, jonka isä Johan Gerhard Gebhard (puoliso Margareta Sophia Ljungman) toimi Kosken (Hämeenkoski) kanttorina esisetäni Fredrik Ahlforsin jälkeen ja on mitä todennäköisimmin sukua
yllämainitulle Brita Gebhardille, joka eli aviossa Nyenin porvarin Henrik Forssmanin kanssa. Sukupiirin sisällä nainti oli pikemminkin sääntö, kuin poikkeus noihin aikoihin.
Vähämerkityksellistä ei liene sekään, että Forssman-suvun kataäiteihin kuuluvan Karin Torwiggen aatelinen suku sammui Myrskylän ja Lapinjärven tienoille. Kapteeni Adolf Fredrik Torwigge kuoli Lapinjärven Lappvikissa 19.6.1819. Hänen poikansa Torsten Wilhelm Adam Torwigge , Myrskylän nimismies, taas päätti päivänsä Liljendalin Ollaksessa 21.2.1850. Hänen poikansa 28.8.1846 syntynyt “junkkari” Torsten Carl Wilhelm Torwigge kuoli koleraan Riian sotasairaalassa 23.9.1866. Vain heidä etäserkkunsa Gustaf Wilhelm eli kauemmin, sulkien kuollessaan lapsettomana aatelisen sukunsa Pietarissa vuonna 1901.
Sekä Torsten Wilhelm Adam Torwigge, että veljensä Fredrik Carl Gustaf T. naivat torpparintyttäret (sisarukset) Myrskylästä.
Kauniiksi lopuksi vielä sekin tieto, että tunnettu oopperalaulajatar Vivi (Olivia) Gebhard (1897-1976) on sukuamme Öfvitsbölestä.
Birgittalle suurkiitokset arkistoimistaan Öhberg-tiedoista!
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Yllämainitun Pernajan lukkarin Isak Öhbergin ainut sisar Märtha Abrahamsdr Lill-Könings avioitui 4.1.1832 Myrskylässä sukulaisensa Henrik Stor-Köningsin
kanssa. Heidän sukulinjansa jatkuu Öhberg-nimisenä Öfvitsbölessä.
Parin poika on niinikään kauppias Otto Robert Öhberg, joka avioitui Emilia
Constance Grenmanin (isä Gustaf Petterson Grenman) kanssa. Heidän tyttärensä Ida Öhberg nai Loviisan apteekkarin Ludvig Abraham Valter Hulphersin.
Isakin veli Anders Johan Öhberg (s. 3.8.1803) muutti Myrskylän rippikirjojen mukaan Jockakseen (Juva), jossa hänen jälkensä katoavat. Lisätietoja?
Vanhin veli Abraham Abraham Abrahamsson Lill-Könings nai Maria Elisabet Zachariasdr Tyskaksen ja parin poika Abraham Öhberg Sara Juliana Lindforsin, kuten aiemmin on mainittu.
Abraham Abrahamsson Öhberg kasvatettiin setänsä Isakin taloudessa. Hänestä tuli aikuistuttuaan mm. Maarianhaminan purjehduskoulun johtaja ja kollegiasessori, Stanislaun ritarikunnan ritari.
Terveisin
Juhani Pesu
Abraham Öhbergin potretti löytyy Abo Akademin kuvakokoelmasta osoitteesta:
http://trip.abo.fi/cgi-bin/thw?$%7BBASE%7D=bildsam&$%7BTHWIDS%7D=0.33/15276&$%7BFINDSTR%7D=collection%3D'PHAI'&$%7Bhtml%7D=post
Terveisin
Juhani Pesu
Pernajan lukkarin Isak Öhbergin isoisän serkkuja ja Kivennavan pastorin Andreras Forseliuksen veljenpoikia, sekä luutnantti Johan Georg Tigerströmin lähisukua avion kautta olivat ne kolme (?) Stor-Köningsin poikaa, jotka vuonna 1779 haastettiin oikeuteen ns. “lukusriitajutussa”.
Ennenvanhaan ja vielä lapsuudessanikin järjestettiin maaseudulla vuotuisia kinkereitä, jotka kiersivat kylän merkkitaloja
vuorotteluperiaatteella.
Ruotsinkylän Pesulla kinkereitten tulo tiesi Ingrid Willströmin saapumista, hän oli kylän tunnettu pitokokki ja tuiman
majesteettinen, arvonsa tunteva ikäneito. Voi niitä herkkuja, jotka “Inkri” keittiössä käänsi! Ennen kinkereitä tuotiin
suurta väkimäärää ruokkimaan & kahvittamaan Maamiesseuran talolla säilytettävät Suojeluskunnan astiastot Lotta – Svärdin sinisellä hakaristilogolla varustettuina. Salin nurkassa jökötti harmooni, jota kanttori Sajanlinna sitten tarmokkaasti lukusissa
polki.
Perinteisesti ja eteenkin vanhoina aikoina pappi luetutti kinkeriväkeä testatakseen varsinkin nuorison lukutaitoa ja ymmärrystä
kristinopissa.
Myrskylän “lukusriitajuttu” liitynee kinkereitten esivalmisteluihin.
Tuolloinen Myrskylän apupappi oli Samuel Polin, nuori ja vasta virkaansa valittu. Tuntematta vielä tarkoin seudun
sukuja ja hierarkioita hän erehtyi käskemään Tuomas Matinpoika Stor-Köningsiä (huom. nimien ontuva suomennos ;
teksti itsessään lainattu Tyyne Salmisen “Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana”-teoksesta) lukemaan sellaisesta
(Katekismuksen?) kappaleesta, mikä ei ollut asianomaisella läksynä, jolloin Tuomas huomautti, etteihän tämä ole läksynä.
Pastori taas arveli, että tuollaisen aikamiehen (Thomas oli 21 vuoden ikäinen silloin) tulisi osata lukea mistä vain, Tuomaan tällöin
naurahtaessa pastori sivalsi nuorukaista poskelle huudahtaen: “Nauratko sinä?” ja samalla tarttui pojan tukkaan. Pastori huusi lukkaria tuomaan piiskaa (smällpiskan). Tämä kuulusteli paraikaa Erikiä, Tuomaan veljeä, joka puolestaan käski veljeään
vastustamaan sekä tarttui lukkarin hihaan, ettei tämä pääsisi auttamaan pappia. Tuomas päästi kirouksen sanoen, ettei hän
anna itseään lyödä ja työnsi pastoria pöytää kohti, niin että tämän peruukki putosi. Tuomas vuorostaan veti pastoria tukasta, niin että tukanrajassa näkyivät nuoren talonpojan kynnen jäljet. Nyt tuli lukkari erottamaan riitelevät. Pastori kysyi kolmannelta veljeltä,
olivatko nuorukaiset kotona yhtä hillittömiä, johon Matti veli (jonka kummina oli ollut setä Andreas Forselius) vastasi myöntäen. Pappi uhkasi Tuomasta ehtoolliselta poissulkemisella, ellei hän osaa lukea. Poika sanoi kyllä pääsevänsä sitä nauttimaan.
Nimismies haastoi pojat vastaamaan kurittomuudestaan, ja heidä tuomittiin 50 taalarin sakkoihin ja julkiseen anteeksipyyntöön.
Veljekset valittivat tätä päätöstä vastaan, mutta laiminlöivät liittää valitukseensa välipäätöksen, minkä vuoksi valitusta ei voitu ollenkaan käsitellä. Pappi vapautettiin, vaikka hän oli kiivaudessaan kironnut. Vain kaksi todistajaa tiesi sen, muut eivät.
Hovioikeus sensijaan kiinnitti konsistorin huomiota siihen seikkaan, että pappi oli kironnut viran toimituksessa ollessaan.
Konsistori otti kuitenkin huomioon, että hän muuten oli ollut uuttera toimessaan, mutta kutsui hänet joka tapauksessa nuhdeltavaksi. Samanlaisista varomattomuuksista oli piispa jo aikaisemmin häntä varoittanut. Häntä kehotettiin vastedes
hiljaisella vakavuudella ojentamaan niitä, jotka vastustavat totuutta, eivätkä tahdo itseään ojentaa.”
Koko episodin läpi paistaa poikien ylimielinen asenne noviisipappia kohtaan. Thomas Stor-Könings osasi toki lukea,
mutta moitti pappia lukujäjestyksestä poikkeamisesta. Kanttori, joka todennäköisimmin oli paikkakunnalla jo pitkään
toiminut ja tunsi poikien taustat, asettui sovittelijaksi. Lopputuloksena pojat todennäköisesti maksoivat 50 taalaria
saamastaan huvituksesta ja pappi joutui nuhdeltavaksi, joka hänen virkauransa huomioiden, oli huomattavasti vakavampi
asia.
Apupappi Samuel Polin kuoli Iitissä v. 1820. Hänen puolisonsa oli Eva Lovisa Tuderus. Parin poika kersantti (myöhempi
kornetti) Gustaf Adolf Polin, joka nuoruudessaan viihtyi useita vuosia Pappilan rusthollissa ilman näkyvää syytä, avioitui Maria Margareta Charlotta Leisténin kanssa.
Stor-Köningsin villit pojat jäivät kotikonnuillen, avioituivat ja saivat lapsia. Ainoastaan Erik jatkoi opintiellä, mutta ei valmistunut
mihinkään virkaan. Hän vietti loppuelämänsä Öfvitsbölen Hyddaksessa ja oli aviossa Lisa Forsténin kanssa. Tuomaksen puoliso
oli nimeltään Anna Sell.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Muutamia lisäyksiä ja tarkennuksia vielä:
Isak Öhbergin puolison Maria Christina Lihrin äiti oli Maria Kristina Ehrnberg.
Lihreistä on muistini mukaan julkaistu sukukirja. Onko forumin jäsenistössä
sen haltijoita?
Paitsi edellmainittuja; Isakin jälkeläistöä avioitui myös mm. seuraaviin sukuihin:
-Grigorieff
-Stenfeldt
-Vähä-Heikkilä
-Hämäläinen
-Finnström
-Poppius
-Gustafsson
-Ekroos
-Tollet
-Grenner
-Söderholm
-Nyberg
-Krogius
-Lilius
-Rosenlew
-Arvidsen
-Moberg
-Collin
-Pettersson
-Landtman
Terveisin
Juhani Pesu
Birgitan erinomaisesta sukuarkistosta on löytynyt lisätietoja Lirhr-seppäsuvusta.
Painettujen lähteitten ja tutkimusten mukaan suvun juuri voidaan johtaa jopa 1200-luvun Alankomaihin Lierin kaupunkiin, jossa vaikutti mestariseppä Avraham Mendez. Tämä Avrahamin ( huom. etunimen kirjoitusmuoto) pojat muuttivat Lieristä Enhuizeniin, jossa sukunimeksi muodostui van Lier (= Lieristä kotoisin oleva). Lihr-suku saapui Ruotsiin vapaaherra Louis H. de Geerin värväämien valloonien joukossa 1640 ja sieltä sitten Fagervikin ruukkiin Inkooseen vuonna 1648. Sekä suomen, että Ruotsin Lihrien kantaisä on seppä Hans Lihr, mahdollisesti Darmstadissa syntynyt. Hans oli aviossa Carin Persdotterin kanssa. Heidän kaikki neljä poikaansa toimivat seppinä ruukeissa.
Terveisin
Juhani Pesu
Bodniemi37
15.08.07, 10:29
Hei!
Hieman lisää Lihreistä tämän verkkolinkin takana http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/oulunkylainen/4-05/Oulunk4_%205_s8-16.pdf
Terveisin,
Ritva
Hei,
Ja vielä pieni lisätieto, Catharina Lovisa Weissin veli Carl Johan Weiss (s. 10.5.1792 Iitissä) toimi kirjurina Forsbyn ruukissa 1800-luvun alkupuolella. Sieltä hän muutti 6.10.1810 edelleen Porvooseen. Hän on luultavasti se Carl Johan Weiss joka Hiskin mukaan saa lapsia Sara Elisabeth Lindqvistin kanssa Viipurissa, Kivennavassa ja Heinolassa 1820- ja 1830-luvuilla.
t. Greger NyströmVähän aiheen vierestä menee, mutta vielä lisäys ylläolevaan Carl Johan (Fredrik) Carl Henriksson Weissiin. Menee naimisiin Sara Elisabet Linqvistin kanssa Jääskessä 5.5.1822. Sara Elisabet on syntynyt Perniössä 28.08.1798 drag Anders Lindqvistille ja Lena Eriksdr:lle. Vielä ei ole selvinnyt, kuinka Sara Elisabet on joutunut Perniöstä Jääskeen asti piikomaan. Carl Johania kutsutaan esim. Heinolassa myös Carl Fredrikiksi ja sillä nimellä hän Heinolassa kuoleekin
19.11.1858 3.12.1858 Nr 72 fahnjunkare Carl Fredr. Weiss slag 66 7
Heinolan sairaalassa kuolee myös Carl Johanin setä, lapinjärveläinen suutari Carl Fredrik Fabiansson Weiss v. 1824.
t. Helena V.
Bodniemi37
15.08.07, 13:46
Hei,
- Vielä ei ole selvinnyt, kuinka Sara Elisabet on joutunut Perniöstä Jääskeen asti piikomaan. -
t. Helena V.
Hei!
Olisikohan Sara Elisabet joutunut Jääskeen länsisuomalaisen isäntäväkensä myötä? Hänethän vihittiin Jääsken Nygårdista, jonka aikaisemmin omistivat Limbohmit, mutta jota Sara Elisabetin vihkimisen aikaan näyttää isännöineen tämä pariskunta:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11350
Henkilötiedot
14.12.1799 Johan Gabriel Renvall, myöhemmin (1804) Renwald 11350. * postuumina Uskelassa 3.4.1783. Vht: Uskelan nimismies, varalääninviskaali Johan Renvall († 1783) ja Kristina Margareta Cretalenius tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 14.12.1799 Renwall, Joh. Gabr. Austr. _ 825. Tuomarintutkinto 20.6.1804. Turun hovioikeuden auskultantti 23.6.1804. — Varatuomari 1809. Halikon ja Piikkiön sekä Maskun tuomiokuntien vt. tuomarina 1807–12. Jääsken tuomiokunnan tuomari 1817. † Viipurissa (ruots. seurak.) 5.5.1844.
Pso: Sofia Ivanovna Osinsky.
Poika: painoasiamies, varatuomari Robert Renvald 15473 (yo 1837, † 1881).
Vävy: kihlakunnantuomari Matias Korhonen 16258 (yo 1845, † 1889).
Kiitos Ritva,
Selvisipäs tuokin. Näin siinä varmaan on käynyt.
t. Helena V.
Täkäläisen sähköpostikatkoksen aikana lueskelin joutessani vanhoja Genos-lehtiä vuosilta 1983-1984.
Sattumalta silmiini osui mm.Göran Söderlundin artikkeli “En släkthärva i Helsinge på 1500-talet.
Ensinärästyksekseni huomasin tekijän rajanneen pitkälti 1600-luvun puolelle ulottuvan sukusikermänsä ulkopuolelle
Reijer-Reiher-suvun, jonka jäsenistä Casper Reijer sentään toimi Helsingin pormestarina appensa Lars Micehlssonin
jälkeen. Kosketuskohta löytyy toki Casperin langon, Didrik Larssonin, kautta, joka eli aviossa Anna Henriksdotterin,
sukukaaviossa laajasti selvitetyn lainlukija Henrik Larssonin (puoliso Karin Tönnesdr Wildeman) tyttären kanssa.
Tämä Didrik (ei Lydik kuten Jully Ramsay kertoo) Larsson toimi Helsingin tullimiehenä ja sai Kullan kartanon Porvoossa
läänitykseksi vuonna 1614. Didrikin tytär, Brita Didriksdr Svanström, tuomittiin 11.5.1640 poltettavaksi roviolla aviottoman lapsensa surmasta. Lapsen isä oli lainlukija Hans Mårtensson Brenner, tuon Emerentia
Tott-keskustelusta kuuluisaksi tulleen Ericus Erici Alftanin puolisoksi nimetyn Helena Mårtensdr Brennerin veli.
Brita karkasi vankeusaikanaan, eikä polttotuomiota näin voitu toimeenpanna.
Didrik Larsson Svanströmin käly (vaimon veljen vaimo) oli Kerstin Lindelöf, jonka toinen avio on mitä mielenkiintoisin.
Lainaan tässä nyt suoraan Söderlundin tekstiä:
“Senast 1634 gifte Johan Henriksons änka Kerstin Lindelöf om sig med Samuel. Genom detta sitt andra äktenskap
förverkade hon sitt ärvda frälsehemman i Koivisto i Bjärnå. Samuel Mattson, som senare antog namnet Forssman, kom
samtidigt i besittning av Johan Henrikssons hemman i Tölö och Finnby. Annu 4.5.1640 kallas han i rådstugurättens protokoll “fordom denna stadsens spelman” , men två år senar blev han lagläsare i Lappvesi härad. Då Tölö by anslöts till det nya Helsingfors erhöll han i utbyte för ägorna där Kirvesniemi ryttarehemman i Taipalsaari”.
Istu ja pala ! Eikö tämä “Helsingin pillipiipari” Samuel Mattson Forssman voisi olla se “lainlukija Inkerinmaalta”, joka Carpelanin
mukaan eli aviossa Karin Torwiggen kanssa; se sama, jonka taannoisessa viestissäni liitin Myrskylän Öfvitsbölen Forssman-
Forseliuksiin?
Samuel on todennäköisesti avioitunut leskeydyttyään toistamiseen. Hän itse kuoli viimeistään vuonna 1680, mutta leski
Karin Torwigge eli vielä vuonna 1691 “i Ingermanland” (Carpelan).
Tämä merkitsisi myös sitä, että Samuel Mattsonin pojaksi laskemani Erik Forssmanin äiti olisikin Kerstin Lindelöf!
Kerstin ja Christer toistuvatkin Erikin jälkeläisten lapsilistoissa Myrskylän manttaalikirjojen mukaan.
Hypoteesinasettelussa menisin jopa niin pitkälle, että katsoisin Samuel Mattsonin Helsingissä ottaman sukunimen
juontuvan synnyinpaikan mukaan, joka vallan hyvin voisi olla Pernajan Forsby. Kannattaa pistää merkille sekin, että
Kerstin Lindelöfin isoisän sisar r oli aviossa Sigfrid Martini Forsskåhlin kanssa. Kyseessä ovat Forsskåhl-suvun kantavanhemmat.
Sigfridin juuri on mainittu Pernajan Koskenkylä (Forsby). Se miten Myrskylän Öfvistsbölen maat historiallisten lähteitten mukaan
useinkin liittyvät Forsbyn ruukin piirissä liikkuvien maaomistuksiin on sekin silmiinpistävää ja oireellista.
Kaikki Samuel Mattson Forssmania koskevat lisätiedot otetaan kiitollisena vastaan.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Lisäystä edelliseen:
Sekä Carpelan, että Bergholm mainitsevat Samuel Mattson Forssmanin
vaimona Karin Torwiggen. Bergholmin selvityksestä käy lisäksi ilmi se, että
Samuel Mattson Forssman Helsingin Tölön omistaja ja Inkerinmaan Samuel Mattson Forssman ovat yksi ja sama henkilö. Bergholm sanoo:
"Samuel Mattson, lainlukija Uudellamaalla, luullaan ensimmäisenä käyttäneen sukunimeä Forssman. Omisti 1640 Tölö'n tilan lähellä Helsingin kaupunkia. Kun kaupunki muutettiin nykyiseen paikkaan, pantiin Tölö'n tila sen alle ja F:lle annettiin korvaukseksi Kirvesnimemen rustholli Taipalsaaren pitäjässä, jonne nyt muutti Lapveden kihlak:n lainlukijaksi. Sieltä hän sitten muutti lainlukijana Inkerinmaalle, jossa otti viljeltäviksi autiotilat Borok, 2/3 obsia ja Retkina, 1 obsia Kaprion läänin Samoiskoin pogostassa, jotka Kristiina kuningatar hänelle ja hänen jälkeläisilleen 19/10 1650 "soi ja jätti" ikiomaksi aatelisvapaudella ja rälssioikeudella". Perillisensä möivät Kirvesniemen 30/3 1687 rykm'n kirjoittajalle Hezek Pietarinp. Ekman'ille 420 taalarista vaskirahaa. Puoliso: Karin Thorwigge."
Merkillepantavaa on siis Samuelin ensimmäisen vaimon, Kerstin Lindelöfin, puuttuminen. Samuel ja Kerstin olivat avioituneet viimeistään vuonna
1634, joten Bergholmin mainitsemat pojat Abraham, Isak ja Jakob ovat todennäköisesti tästä aviosta, kuin myös se Erik Forssman, jonka jälkipolvet
hypoteesini mukaan asuttivat ja asuttavata edelleen Öfvitsbölen Stor-Könings-nimistä tilaa.
Huomattavaa Bergholmin tekstissä on tuo Samoiskoin pogosta, jossa juuri noihin aikoihin (1661-1675) toimi pastorina Ericus Erici Skinskattebergis Härckman, hänkin esi-isäkseni lukemani, kuten aiemmin viestiketjussa on mainittu.
Bergholmin hahmottelemassa Forssman-sukupuussa kiinnittää huomiota
etunimien Samuel, Abraham, Isak, Jakob, Kristofer jne "periytyminen",
samoin aviosukuina Paqvalen, Löfberg, Alopaeus, Ahrenberg, Örn ja erityisesti varhainen aviolinkki Slöör-sukuun. Slöörit liittyvät mitä kiinteimmin Nyeniin, Pyhtääseen ja Pernajaan . HenriK Jacob Slöör toimi Pernajan nimismiehenä vv. 1750-1790 ja poikansa Johan Wilhelm Slöör jopa asui
Öfvitsbölessä muistini mukaan.
Terveisin
Juhani Pesu
Bodniemi37
18.08.07, 15:45
Bergholmin hahmottelemassa Forssman-sukupuussa kiinnittää huomiota.....
ja erityisesti varhainen aviolinkki Slöör-sukuun. Slöörit liittyvät mitä kiinteimmin Nyeniin, Pyhtääseen ja Pernajaan . HenriK Jacob Slöör toimi Pernajan nimismiehenä vv. 1750-1790 ja poikansa Johan Wilhelm Slöör jopa asui Öfvitsbölessä muistini mukaan.
Terveisin
Juhani Pesu
Hei!
Milloinkahan tämä varhainen avioliitto solmittiin? Slöörien sukulaisuussuhteet kiinnostavat minuakin nyt kovasti, sillä käydessäni läpi Pernajan kastettujen luetteloita (digiarkisto) havaitsin, että Ruokolahdella 1730-luvulla asunut, Lemillä ainakin vuonna 1756, http://www.kolumbus.fi/jamikko/Lemin_historiasta.htm, ja myöhemmin V.l. Pyhäjärvellä koulumestarina toiminut kersantti Karl Gustaf Slöör ja puolisonsa Margareta Jemsonia toimivat kumpikin ainakin kerran kastetodistajina Pernajassa:
28.12.1760 kastettiin Pernajassa Beata Kristina Slöör, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pernaja/syntyneet_1747-1766_es253-254/282.htm
vht Henrik Jakob Slöör ja Katarina Jägert, kummit: Corp: Hr Joh: Wallander, Capelan Joh: Miltopaeus, Otto Pacolin, Klåck: Mich: Lönroth, Fru Pastorsk: Forsskåhl. Fru Wallander, Fru Sergeantsk: Marg: Slöör, J: Beata Lind, J: Maria Chris: Lind
Em. Fru Sergeantskan Margareta Slöör oli mielestäni Pyhäjärven koulumestarin puoliso Margareta Jemsonia.
4.1.1757 kastettiin Pernajassa Johan Wilhelm Slöör, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pernaja/syntyneet_1747-1766_es253-254/215.htm
vht Henrik Jakob Slöör ja Katarina Jägert, kummit: Hr Pastor Georg Lagus, do Johan Forsskåhl, Serg: Carl Gustaf Slöör, Collegan Eric Kärkström, Mad: Maria Wadstenia, do Elsa Eckerstedt, Jungf: Lovisa ?Staube
Hiitolassa 1.1700 syntyneen Karl Gustaf Slöörin omat vanhemmat olivat Henrik (Johan) Slöör, kauppias ja Hiitolan Tiuralan hovileirin vuokraaja, ja Katarina Mether [Carpelan, Tor. Mether, p. 738, T1. Släktbok II:3. Atle Wilskman & Tor Carpelan, utg. - Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 138 (1933)].
----------
Pyhtään sukuhaaraan kuuluneen seppä Gustaf Adolf Slöörin puoliso Johanna Sofia Tammelin osoittautui pari vuotta etäsukulaisekseni: hänen Virolahdella elänyt isänäitinsä Maria Gabrielintytär Kurittu oli esiäitini sisar.
Gustaf Adolf Slöörin ja Johanna Sofia Tammelinin pojan Karl Alexander Slöörin puoliso oli Aina Emilia Ehrström, jonka sedän Otto Wilhelm Ehrströmin jälkimmäinen puoliso oli Emilie Antoinette Baeckman. Viimeksi mainitun täti Charlotta Elisabet Beckman taas oli naimisissa tälläkin palstalla aikaisemmin mainitun Luumäen pitäjänkoulumestarin Johan Argillanderin kanssa (vht Herman Henrik Argillander ja Katarina Charlotta Sorén).
Hei Ritva,
Tuo mainitsemani "varhainen" aviolinkki Forssmanien ja Slöörien välille
muodostuu Alexander Samuelsson Forssmanin, Muolaan nimismiehen,
aviosta Sofia Slööriin. Alexanderin vanhemmat olivat Samuel Fossman (k. 1760) ja Anna Maria (Lovisa) Paqvalen. Sofian taas olen sijoittanut
hypoteettisesti Johan Slöörin ja Maria Boismanin perheeseen.
Alexanderin ja Sofian tytär Maria Elisabet Forssman nai Carl Fredrik von Zweygbergin. Heidän tyttärensä Amalia Helena von Zweygberg taas Gottfridus Adolphus Ramsténin.
Alexanderin ja Sofian poika Peter Johan Forssman toimi maaviskaalina Viipurissa ja solmi siellä avion 28/2 1812 Eva Sofia Bäckmanin kanssa
(s. 1792), jonka vanhemmat peräänkuulutetaan.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Bodniemi37
19.08.07, 09:19
Hei Juhani!
Samuel Forssmanin olen näemmä aikoinani löytänyt Georg Lutherin Inkerinmaan paimenmuistoista, jota minulla ei nyt ole käsillä. Hieman epämääräisten muistiinpanojeni mukaan hän toimi ensin kauppiaana Hämeenlinnassa ja myöhemmin kreivi Sjuvalovin tilanhoitaja Pargalassa Pietarin lähellä.
Muolaan Kuusan hovin tilanhoitajan Johan Forssmanin keskimmäinen puoliso Anna Maria Etolin oli nähtävästi Kymin erotetun kappalaisen Samuel Etholinin ja Brita Hoppian pojantytär? Hän syntyi 16.3.1752 Johanneksen Koskjärven sahalla, vht sahankirjuri Samuel Etolin ja Regina Mattsintytär. - Joltain verkkosivulta olen lisäksi löytänyt tiedon, että Muolaan Forssmanien aikaisempi sukunimi oli Mattson ja että suku oli peräisin Inkerinmaalta.
Edellisessä edellisessä viestissä mainitsemillani Karl Gustaf Slöörillä ja Margareta Jemsonialla oli Sofia-niminen tytär (V.l. Pyhäjärven RK/1763-1774 ja 1775-1786]. Antreassa kuoli (HisKi) 4.2.1836 84-vuotias leski Sofia, jonka omaiseksi on merkitty Carl Slöör. Samassa pitäjässä oli jo 13.4.1815 kuollut 84-vuotias leski Margareta, jonka omainen oli myös Carl Slöör. Margareta Slööriä ei näy Pyhäjärven rippikirjoissa, sillä hän oli avioitunut maanmittari Georg Johan Couperin kanssa jo vuoden 1762 paikkeilla. Myös tämän avioparin tytär Anna Margareta avioitui von Zweygkberg-sukuun, josta ainakin Osmo Durchman on kirjoittanut SS:n vuosikirjoissa: Bidrag till kännedom av å Finlands riddarhus icke upptagna adliga ätter av utländskt ursprung. V. von Zweygberg. (von Zweygbergk). 6:94-126; 7:224; 8:276; 9:284; 10:433; 17:259-260.
Ketkä mahtoivat olla noin 1709 syntyneen Margareta Jemsonian vanhemmat?
Hei Ritva,
Kiitos mm. tuosta Etholin-linkistä, joka itseltäni puuttui, samoin Sofian
vanhemmista!
Samuel Forssmanin urakehityksen on Bergholm kuvannut Forssman-selvityksessään suurinpiirtein kertomallasi tavalla.
Johan Forssmanin "keskimmäinen" puoliso puuttuu kokonaan.
Forssman-suvun juuri johtaa Inkerinmaan kautta Helsinkiin ja sieltä mielestäni
Pernajaan, kuten olen hypoteesissani yllä esittänyt.
"Kantaisä" Samuel Mattson Forssmanin veljeksi Bergholm esittää nootissaan
Gabriel Mattson Forssmania, joka 27/7 1656 tuli linnanpäälliköksi Oulussa ja oli nainut majuri Bengt Gråå' n lesken Tenholasta Katarina Knutintytär Wittingin.
Karl Kristoffer Sameulinpoika Forssman toimi kultaseppänä Viipurissa ja kuului avionsa kautta sen saksalaiseen seurakuntaan. Vaimon nimi oli Margareta
Leimann.
Terveisin
Juhani Pesu
Hei,
Olen uusi sukuforumin jäsen. Olen kiinnostunut tässä ketjussa mainitusta Lihrin suvusta. Lihrin sukuhan on keskiajalla asunut Lierin kaupungissa, asun itse n.40 km päässä Lieristä tällä hetkellä ja tietenkin käynyt siellä. Yhteys Lihrin sukuun tuli ilmi tutkittaessa Rinteen suvun juuria Karhulasta. Isoäitini äiti on Maria Sofia Lihr ja olisinkin kiinnostunut mikä yhteys on tässä ketjussa aiemmin mainittuun Maria Krstina Lihriin ja Öhbergin sukuun (ja Lovisa Lihr sekä Fredrik Lihr).
Rinteen suvun yhteys:
Tykkimies Aleksander Johannsson (myöh.Rinne) s.5.7.1872 Kymi, kuoli 4.4.1958 Kymi, meni naimisiin Maria Sofia Lihrin kanssa, s.10.8.1870 Ruotsinpyhtää, kuoli 21.8.1910 Kymi. Vihitty 5.11.1891 Pyhtäällä.
Asiaa tietenkin auttaisi Lihrin sukuluettelo, josta minulla oli osia 80 luvulla kun sukututkimusta tehtiin. Yritän kaivaa sen esiin, jos ei ole lukuisissa muutoissa hukkaan mennyt. Ei kai olisi estettä laittaa sitä tänne forumille ?
Parhain terveisin Juha Murto
Hei,
Olen uusi sukuforumin jäsen. Olen kiinnostunut tässä ketjussa mainitusta Lihrin suvusta. Lihrin sukuhan on keskiajalla asunut Lierin kaupungissa, asun itse n.40 km päässä Lieristä tällä hetkellä ja tietenkin käynyt siellä. Yhteys Lihrin sukuun tuli ilmi tutkittaessa Rinteen suvun juuria Karhulasta. Isoäitini äiti on Maria Sofia Lihr ja olisinkin kiinnostunut mikä yhteys on tässä ketjussa aiemmin mainittuun Maria Krstina Lihriin ja Öhbergin sukuun (ja Lovisa Lihr sekä Fredrik Lihr).
Rinteen suvun yhteys:
Tykkimies Aleksander Johannsson (myöh.Rinne) s.5.7.1872 Kymi, kuoli 4.4.1958 Kymi, meni naimisiin Maria Sofia Lihrin kanssa, s.10.8.1870 Ruotsinpyhtää, kuoli 21.8.1910 Kymi. Vihitty 5.11.1891 Pyhtäällä.
Asiaa tietenkin auttaisi Lihrin sukuluettelo, josta minulla oli osia 80 luvulla kun sukututkimusta tehtiin. Yritän kaivaa sen esiin, jos ei ole lukuisissa muutoissa hukkaan mennyt. Ei kai olisi estettä laittaa sitä tänne forumille ?
Parhain terveisin Juha Murto
Ruotsinpyhtään lastenkirjat ovat nykyisin Digiarkistossa selailtavissa
netin välityksellä. Sieltä voisivat hyvällä onnella löytyä Maria Sofia Lihrin
vanhemmat.
Tiedostollani on lukuisia Lihr-nimisiä, mutta varhemmalta ajalta.
Taannoisessa sukulista-keskustelussa herätti suurta närkästystä kommenttini, jonka mukaan Strömforsin (Ruotsinpyhtää) ruukin
mestarisepillä (mukaanlukien Lihrit) oli tapana sonnustautua frakkiin,
silinterihattuun ja valkoisiin hansikkaisiin sunnuntaisin kirkkoon käydessään.
Sita ei kertakaikkiaan uskottu todeksi!
Toivottavasti mahdollisimman monella on tilaisuus käydä hienossa ruukkimiljöössä. Opas varmaan kaivaa esille valokuvatodisteet "silinterisepistäkin", jos on tarpeen.
Sukunimi Murto löytyy niinikään tiedostoltani. Oletko ruotsinpyhtääläistä juurta patriarkaalisestikin?
Hei,Saanen maanantaina Suomesta Lihrin sukuluettelon, jos äitini löytää arkistoistaan. Äidin puolelta olen kiinnostunut Rinteen suvusta ja isän puolelta Murto. Nimemme Murto on hämeestä, isoisä oli lasinpuhaltaja ja on ottanut nimen käyttöön jossakin vaiheessa. Isoisän isä oli kiertelevä kellokauppias, nimeltään Nordling. Hän antoi isoisän 8 vuotiaana rengiksi johonkin taloon Hartolassa. Kirkonkirjoissa on hänestä maininta aviottomasta lapsesta, joka lienee tuiki tavallista 1700-1800 luvulla. Nordlingin jäljet puolestaan ovat vaikea selvittää kun kyseiset kirkonkirjat lienevät palossa tuhoutuneet. Olen aika noviisi digiarkistojen käytössä mutta oppia ikä kaikki.Terveisin Juha
Hei,
Olen uusi sukuforumin jäsen. Olen kiinnostunut tässä ketjussa mainitusta Lihrin suvusta. Lihrin sukuhan on keskiajalla asunut Lierin kaupungissa, asun itse n.40 km päässä Lieristä tällä hetkellä ja tietenkin käynyt siellä. Yhteys Lihrin sukuun tuli ilmi tutkittaessa Rinteen suvun juuria Karhulasta. Isoäitini äiti on Maria Sofia Lihr ja olisinkin kiinnostunut mikä yhteys on tässä ketjussa aiemmin mainittuun Maria Krstina Lihriin ja Öhbergin sukuun (ja Lovisa Lihr sekä Fredrik Lihr).
Rinteen suvun yhteys:
Tykkimies Aleksander Johannsson (myöh.Rinne) s.5.7.1872 Kymi, kuoli 4.4.1958 Kymi, meni naimisiin Maria Sofia Lihrin kanssa, s.10.8.1870 Ruotsinpyhtää, kuoli 21.8.1910 Kymi. Vihitty 5.11.1891 Pyhtäällä.
Asiaa tietenkin auttaisi Lihrin sukuluettelo, josta minulla oli osia 80 luvulla kun sukututkimusta tehtiin. Yritän kaivaa sen esiin, jos ei ole lukuisissa muutoissa hukkaan mennyt. Ei kai olisi estettä laittaa sitä tänne forumille ?
Parhain terveisin Juha Murto
Tässä yhteys:
1 Abraham Lihr (1718-1765)
2 Henric Lihr (1742-1805)
3 Fredric Lihr (1778-1816)
4 Maria Christina Lihr (1807-1865)
1 Abraham Lihr (1718-1765)
2 Abraham Lihr (1749-1795)
3 Johannes Lihr (1778-1823)
4 Israel Lihr (1809-1868)
5 Anders Johan Lihr (1838-1878)
6 Maria Sofia Lihr (1870-1910)
t. Greger
Kiitokset Gregerille. Maria Christina ja Israel Lihr ovat siis samasta lapsikatraasta. Tuosta Israelista oli maininta kirkonkirjoissa: "Kirkkoherra Sievonius on kieltänyt herra Israel Lihriä menemästä yksin kirkkokellariin ehtoollisviiniä hakemaan".
T. Juha
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.