P. T. Kuusiluoma
04.02.09, 18:50
32. Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät järjestetään vuonna 2009 Kotkassa. Järjestelyistä vastaavat Suomen Sukututkimusseuran ja Kymenlaakson Sukututkimusseura. Sukututkimuspäivät pidetään 6.-8.3.2009 Kotkan Konserttitalolla.
Sukututkimuspäivien seminaari käsittelee suku- ja henkilöhistoriaa kahden teemaan näkökulmasta: lauantaina 7.3.2009 Vanha-Suomi ja sunnuntaina 8.3.2009 sahateollisuus.
Ohjelmassa on myös muuta sukututkijoiden jatkokoulutusta. Lisäksi tarjolla on kiinnostavia yleisöesitelmiä sukututkimuksen sekä henkilö- ja paikallishistorian tiimoilta.
Päivien ohjelmaan on perinteisesti kuulunut sukututkimusaiheinen näyttely, jossa sukututkijat, paikalliset sukututkimusyhdistykset, sukuseurat, arkistot yms. esittelevät toimintaansa.
Tilaisuuden avaa puolustusministeri Jyri Häkämies. Avajaisjuhlassa yhteydessä jaetaan myös Vuoden Sukukirja 2007 -kilpailun palkinnot. Lauantai-iltana tarjoillaan Sukututkimuspäivien totuttuun tapaan ohjelmallinen juhlaillallinen Hotelli Seurahuoneella.
Tervetuloa Kotkaan sukututkijoiden valtakunnalliseen suurtapahtumaan!
S E M I N A A R I O H J E L M A
Lauantaina 7.3.2009: Vanhan Suomen aika 1743–1811
10.45–11.45 Fil. lis. Riikka Myllys: Mellakoista murhapolttoon. Talonpoikaislevottomuudet Viipurin läänin lahjoitusmailla 1700- ja 1800-luvuilla
Esityksessä tarkastellaan lahjoitusmailla esiintynyttä talonpoikaisvastarintaa 1700-luvulta 1830-luvulle asti. Tarkastelun pääpaino on väkivaltaisissa yhteenotoissa ja laajaa kannatuspohjaa saaneissa talonpoikien edesottamuksissa. Talonpoikaislevottomuuksia oli paljon 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin lahjoitusmaaisäntien vaatimat verokontrahdit aiheuttivat konflikteja useilla lahjoituksilla. 1800-luvulla levottomuuksia oli erityisesti vuoden 1826 lahjoitusmaaukaasin antamisen jälkeen, koska talonpojat protestoivat näkyvästi isäntiensä rälssioikeuksia vastaan.
11.45–13.15 Lounas
13.15–14.15 Prof. (emer.) Yrjö Kaukiainen: Meren leipä: Itäisen Suomenlahden saaristolaisten elämänpiiri 1700-luvulla
Esityksessä tarkastellaan Kaakkois-Suomen rannikon ja ulappasaarten elinkeinoja ja saaristolaisväestön yhteyksiä Inkerinmaalle ja Pohjois-Viroon. Liikkuvan elämäntavan myötä syntyi sekä pysyviä taloudellisia suhteita (esim. seprakauppa) ja myös sukulaisuussuhteita. Näillä suhteilla oli jo 1700-luvulla takanaan muutaman vuosisadan perinteet, eikä Vanhan Suomen aika tässä mielessä merkinnyt murrosta. Talonpoikaispurjehduksen puitteet se kuitenkin muutti täysin: 1600-luvulle tyypilliset yhteydet länteen katkesivat ja niiden tilalle nousi Pietarin-purjehdus.
14.15–14.45 Kahvi
14.45–15.45 Fil. maist. Ulla-Riitta Kauppi: Elämää Kaakonkulmalla suurten linnoitustöiden aikaan 1790–1809: Ivan Brant - leipurin pojasta kenraalimajuriksi
Venäjän keisarinna Katariina Suuri päätti 1790 solmitun Värälän rauhan jälkeen, että pääkaupungin Pietarin turvaksi oli rakennettava suojavyöhyke. Räävelissä, nykyisessä Tallinnassa syntynyt leipurin poika Ivan Brant eli tapahtumien keskellä Kustaan sodasta linnoitustöiden päättymiseen. Sittemmin hänen uransa päättyi Helsingissä 1830 kenraalimajurina. Hän ehti nähdä kuinka suomalaiset ja venäläiset sopeutuivat elämään yhteistä arkipäivää ja juhlahetkiä. Avioliitot ja lemmensuhteet olivat yleisiä kansallisuudesta, uskonnosta, sosiaalisesta ja sotilaallisesta asemasta riippumatta. Moni suomalainen venäläistyi, moni Venäjän armeijan mukana tullut - kuten Ivan Brant - lähes suomalaistui.
15.45–16.45 Fil.maist. Eeva-Liisa Oksanen: Rajatematiikkaa – Kymenlaakso kahden kruunun alla
Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän raja vedettiin Kymijokeen. Se halkaisi kahtia Kymenkartanon läänin ja liitti sen itäpuolen asukkaat Venäjän hallitsemaan Vanhaan Suomeen. Raja poistettiin vuonna 1812, mutta olot sen eri puolilla olivat kuudessa vuosikymmenessä ehtineet kehittyä eri suuntiin. Esitelmä käsittelee Kymenlaaksossa tänä aikana tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta ihmisten elämään.
Sunnuntaina 8.3.2009: Saha- ja metsäteollisuuden suku- ja henkilöhistoriaa
9.00–10.00 Ph. D. Niklas Jensen-Eriksen: Apteekkareita, kreivejä ja kauppiaita: Uusi teollisuusaristokratia ja Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synty
Esitelmässä pureudutaan Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synnyttäneiden teollisuudenharjoittajien vaiheisiin sekä heidän toiminnalleen tärkeisiin sukulaisuus-, ystävyys- ja yhteistyöverkostoihin. Keitä olivat ne miehet, joiden toiminnan myötä Kymenlaakso nousi Suomen tärkeimpien teollisuusalueiden joukkoon? Miten heidän toimintansa muutti maan taloudellista ja yhteiskunnallista rakennetta?
10.00–11.00 Fil. maist. Merja Nummi: Norjalaisista perheistä suomalaisiin sukuihin
Kotkaan muutti 1870-luvulla suuri joukko norjalaisia saha-ammattilaisia perheineen. He muodostivat oman yhteisönsä, joka kuitenkin pikku hiljaa alkoi sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Prosessia tarkastellaan yhden esimerkkisuvun kautta.
11.00–12.30 Lounas
12.30–13.30 Fil. lis. Seija A. Niemi: Tärkeät naiset Rudolf Elvingin, Kymiyhtiön "tulivuoripatruunan" takana: äiti ja vaimo
Miten varatuomari Rudolf Elving päätyi teollisuusjohtajaksi 1800-luvun lopulla? Äidin, elimäkeläisen Matilda af Forsellesin ja vaimon, helsinkiläisen Anna von Bonsdorffin suvuilla on oma osuutensa tapahtuneeseen. Heidän sukujuuriensa kautta avautuu mielenkiintoisia yhteyksiä Suomen yrityselämän historiaan.
13.30–14.00 Kahvi
14.00–15.00 Dos. Pirkko Leino-Kaukiainen: Koulutusta sahateollisuuden varjossa
Yleissivistävä koulutus oli yksi suomalaisen kansallisuusliikkeen kulmakivi, ja sen tarjonta alkoi ennen mainittavaa kysyntää. 1800-luvun lopulla monelle riitti vielä jokunen viikko kiertokoulua ja välttävä lukutaito. Kirjoitustaitoakaan ei arjen töissä juuri tarvittu. Yhteiskunnan muutokset kuitenkin edellyttivät kansalaisten perustaitojen kohennusta, joka vietiin läpi kansakoulun avulla. Ammattien eritytyminen ja työelämän muutokset vaativat monipuolisen koulutusjärjestelmän kehittämistä.
15.00–16.00 Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö Jarmo Luoma-aho (Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto): Yritysarkisto sukututkimuksen ja henkilöhistorian lähteenä
Työntekijän työsuhteesta yrityksessä on kirjattu paljon erilaista tietoa.Palkkakirjoista ja -korteista, henkilökorteista, työtodistuksista ja työnhakuasiakirjoista selviää työntekijän työsuhteen kesto, ammatti, maksettu palkka mutta useasti myös syntymäpaikka, perheenjäsenet, koulutus, aikaisemmat työpaikat jne. Myös yksittäisistä tapaturmista on säilynyt asiakirjoja tehtaan ja tapaturmavakuutusyhtiöiden arkistoissa.
Yhtiö huolehti työntekijöistä kehdosta hautaan ei ole kulunut ilmaisu kun puhutaan vanhoista työyhteisöistä. Työntekijöiden käytössä oli tehtaan järjestämänä kansa- tai ammattikouluja, sairaaloita, säästökassoja, asuntoja, harrastustoimintaa sekä hautaus- ja avustuskassoja. Näiden kaikkien toiminnan tuloksena on syntynyt paljon erilaista henkilöhistoriallista asiakirja-aineistoa.
Menneisyyden henkilöiden vaiheita selvittävä tutkija voi käyttää lähteinä myös kuvaa ja ääntä. Yritysarkistoissa on työväenasuntojen piirustuksia, paljon henkilövalokuvia sekä haastatteluja ääninauhoilla ja videoilla.
Sukututkimuspäivien seminaari käsittelee suku- ja henkilöhistoriaa kahden teemaan näkökulmasta: lauantaina 7.3.2009 Vanha-Suomi ja sunnuntaina 8.3.2009 sahateollisuus.
Ohjelmassa on myös muuta sukututkijoiden jatkokoulutusta. Lisäksi tarjolla on kiinnostavia yleisöesitelmiä sukututkimuksen sekä henkilö- ja paikallishistorian tiimoilta.
Päivien ohjelmaan on perinteisesti kuulunut sukututkimusaiheinen näyttely, jossa sukututkijat, paikalliset sukututkimusyhdistykset, sukuseurat, arkistot yms. esittelevät toimintaansa.
Tilaisuuden avaa puolustusministeri Jyri Häkämies. Avajaisjuhlassa yhteydessä jaetaan myös Vuoden Sukukirja 2007 -kilpailun palkinnot. Lauantai-iltana tarjoillaan Sukututkimuspäivien totuttuun tapaan ohjelmallinen juhlaillallinen Hotelli Seurahuoneella.
Tervetuloa Kotkaan sukututkijoiden valtakunnalliseen suurtapahtumaan!
S E M I N A A R I O H J E L M A
Lauantaina 7.3.2009: Vanhan Suomen aika 1743–1811
10.45–11.45 Fil. lis. Riikka Myllys: Mellakoista murhapolttoon. Talonpoikaislevottomuudet Viipurin läänin lahjoitusmailla 1700- ja 1800-luvuilla
Esityksessä tarkastellaan lahjoitusmailla esiintynyttä talonpoikaisvastarintaa 1700-luvulta 1830-luvulle asti. Tarkastelun pääpaino on väkivaltaisissa yhteenotoissa ja laajaa kannatuspohjaa saaneissa talonpoikien edesottamuksissa. Talonpoikaislevottomuuksia oli paljon 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin lahjoitusmaaisäntien vaatimat verokontrahdit aiheuttivat konflikteja useilla lahjoituksilla. 1800-luvulla levottomuuksia oli erityisesti vuoden 1826 lahjoitusmaaukaasin antamisen jälkeen, koska talonpojat protestoivat näkyvästi isäntiensä rälssioikeuksia vastaan.
11.45–13.15 Lounas
13.15–14.15 Prof. (emer.) Yrjö Kaukiainen: Meren leipä: Itäisen Suomenlahden saaristolaisten elämänpiiri 1700-luvulla
Esityksessä tarkastellaan Kaakkois-Suomen rannikon ja ulappasaarten elinkeinoja ja saaristolaisväestön yhteyksiä Inkerinmaalle ja Pohjois-Viroon. Liikkuvan elämäntavan myötä syntyi sekä pysyviä taloudellisia suhteita (esim. seprakauppa) ja myös sukulaisuussuhteita. Näillä suhteilla oli jo 1700-luvulla takanaan muutaman vuosisadan perinteet, eikä Vanhan Suomen aika tässä mielessä merkinnyt murrosta. Talonpoikaispurjehduksen puitteet se kuitenkin muutti täysin: 1600-luvulle tyypilliset yhteydet länteen katkesivat ja niiden tilalle nousi Pietarin-purjehdus.
14.15–14.45 Kahvi
14.45–15.45 Fil. maist. Ulla-Riitta Kauppi: Elämää Kaakonkulmalla suurten linnoitustöiden aikaan 1790–1809: Ivan Brant - leipurin pojasta kenraalimajuriksi
Venäjän keisarinna Katariina Suuri päätti 1790 solmitun Värälän rauhan jälkeen, että pääkaupungin Pietarin turvaksi oli rakennettava suojavyöhyke. Räävelissä, nykyisessä Tallinnassa syntynyt leipurin poika Ivan Brant eli tapahtumien keskellä Kustaan sodasta linnoitustöiden päättymiseen. Sittemmin hänen uransa päättyi Helsingissä 1830 kenraalimajurina. Hän ehti nähdä kuinka suomalaiset ja venäläiset sopeutuivat elämään yhteistä arkipäivää ja juhlahetkiä. Avioliitot ja lemmensuhteet olivat yleisiä kansallisuudesta, uskonnosta, sosiaalisesta ja sotilaallisesta asemasta riippumatta. Moni suomalainen venäläistyi, moni Venäjän armeijan mukana tullut - kuten Ivan Brant - lähes suomalaistui.
15.45–16.45 Fil.maist. Eeva-Liisa Oksanen: Rajatematiikkaa – Kymenlaakso kahden kruunun alla
Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän raja vedettiin Kymijokeen. Se halkaisi kahtia Kymenkartanon läänin ja liitti sen itäpuolen asukkaat Venäjän hallitsemaan Vanhaan Suomeen. Raja poistettiin vuonna 1812, mutta olot sen eri puolilla olivat kuudessa vuosikymmenessä ehtineet kehittyä eri suuntiin. Esitelmä käsittelee Kymenlaaksossa tänä aikana tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta ihmisten elämään.
Sunnuntaina 8.3.2009: Saha- ja metsäteollisuuden suku- ja henkilöhistoriaa
9.00–10.00 Ph. D. Niklas Jensen-Eriksen: Apteekkareita, kreivejä ja kauppiaita: Uusi teollisuusaristokratia ja Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synty
Esitelmässä pureudutaan Kymenlaakson modernin metsäteollisuuden synnyttäneiden teollisuudenharjoittajien vaiheisiin sekä heidän toiminnalleen tärkeisiin sukulaisuus-, ystävyys- ja yhteistyöverkostoihin. Keitä olivat ne miehet, joiden toiminnan myötä Kymenlaakso nousi Suomen tärkeimpien teollisuusalueiden joukkoon? Miten heidän toimintansa muutti maan taloudellista ja yhteiskunnallista rakennetta?
10.00–11.00 Fil. maist. Merja Nummi: Norjalaisista perheistä suomalaisiin sukuihin
Kotkaan muutti 1870-luvulla suuri joukko norjalaisia saha-ammattilaisia perheineen. He muodostivat oman yhteisönsä, joka kuitenkin pikku hiljaa alkoi sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Prosessia tarkastellaan yhden esimerkkisuvun kautta.
11.00–12.30 Lounas
12.30–13.30 Fil. lis. Seija A. Niemi: Tärkeät naiset Rudolf Elvingin, Kymiyhtiön "tulivuoripatruunan" takana: äiti ja vaimo
Miten varatuomari Rudolf Elving päätyi teollisuusjohtajaksi 1800-luvun lopulla? Äidin, elimäkeläisen Matilda af Forsellesin ja vaimon, helsinkiläisen Anna von Bonsdorffin suvuilla on oma osuutensa tapahtuneeseen. Heidän sukujuuriensa kautta avautuu mielenkiintoisia yhteyksiä Suomen yrityselämän historiaan.
13.30–14.00 Kahvi
14.00–15.00 Dos. Pirkko Leino-Kaukiainen: Koulutusta sahateollisuuden varjossa
Yleissivistävä koulutus oli yksi suomalaisen kansallisuusliikkeen kulmakivi, ja sen tarjonta alkoi ennen mainittavaa kysyntää. 1800-luvun lopulla monelle riitti vielä jokunen viikko kiertokoulua ja välttävä lukutaito. Kirjoitustaitoakaan ei arjen töissä juuri tarvittu. Yhteiskunnan muutokset kuitenkin edellyttivät kansalaisten perustaitojen kohennusta, joka vietiin läpi kansakoulun avulla. Ammattien eritytyminen ja työelämän muutokset vaativat monipuolisen koulutusjärjestelmän kehittämistä.
15.00–16.00 Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö Jarmo Luoma-aho (Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto): Yritysarkisto sukututkimuksen ja henkilöhistorian lähteenä
Työntekijän työsuhteesta yrityksessä on kirjattu paljon erilaista tietoa.Palkkakirjoista ja -korteista, henkilökorteista, työtodistuksista ja työnhakuasiakirjoista selviää työntekijän työsuhteen kesto, ammatti, maksettu palkka mutta useasti myös syntymäpaikka, perheenjäsenet, koulutus, aikaisemmat työpaikat jne. Myös yksittäisistä tapaturmista on säilynyt asiakirjoja tehtaan ja tapaturmavakuutusyhtiöiden arkistoissa.
Yhtiö huolehti työntekijöistä kehdosta hautaan ei ole kulunut ilmaisu kun puhutaan vanhoista työyhteisöistä. Työntekijöiden käytössä oli tehtaan järjestämänä kansa- tai ammattikouluja, sairaaloita, säästökassoja, asuntoja, harrastustoimintaa sekä hautaus- ja avustuskassoja. Näiden kaikkien toiminnan tuloksena on syntynyt paljon erilaista henkilöhistoriallista asiakirja-aineistoa.
Menneisyyden henkilöiden vaiheita selvittävä tutkija voi käyttää lähteinä myös kuvaa ja ääntä. Yritysarkistoissa on työväenasuntojen piirustuksia, paljon henkilövalokuvia sekä haastatteluja ääninauhoilla ja videoilla.