tkukkonen
04.02.09, 12:32
Olen löytänyt lehtiuutisesta lahjoitusmaan hinnan, jolla valtio osti maat donataarilta v 1874. Siitä voi laskea hinnan manttaalia kohden. Kun valtio asetti tähän alueeseen kuuluvan 0,043 mtl kokoisen tilan osan perinnöksiostohinnan vuonna 1884, se olikin manttaalia kohti laskettuna noin 90 % korkeampi kuin millä alue oli valtiolle lunastettu. Laskelmassa on käytetty rahanarvon korjauskertoimia. Niinpä pitää kysyä, millä tämä oli perusteltua. Kohdistuiko tilalliseen perinnöksiostosumman lisäksi muuta (kuin henkiverotusta) vielä normaalin skaalan mukaan, vai tulkittiinko määrätty vuosittainen tasamaksu kokonaisveroksi? Jos jälkimmäinen on oikea vastaus, niin verotilallisuus normaalein taksoituksin alkoi esimerkin tapauksessa vuonna 1924.
Kuinka siinä lopulta kävi? Maksu oli annuiteetti, ja 39 vuodelle jaettu summa oli 2,34 kertaa lähtösumma koron vuoksi. Kun laskin toteutuneiden maksuerien summan, se oli rahan arvon korjauksilla oikaistuna pienempi, 1,87-kertainen. Silloinhan ei kai tunnettu ja sovellettu indeksisääntöjä. 1910 alkoi arvon heikentyminen, joten loppuvuodet näyttävät muuttuneen lähes lahjavuosiksi.
Kuinka siinä lopulta kävi? Maksu oli annuiteetti, ja 39 vuodelle jaettu summa oli 2,34 kertaa lähtösumma koron vuoksi. Kun laskin toteutuneiden maksuerien summan, se oli rahan arvon korjauksilla oikaistuna pienempi, 1,87-kertainen. Silloinhan ei kai tunnettu ja sovellettu indeksisääntöjä. 1910 alkoi arvon heikentyminen, joten loppuvuodet näyttävät muuttuneen lähes lahjavuosiksi.