Smed(Toppi) Liisa Kustaantytär (Hailuoto)

[Tarja Leskinen]

Hei !
Mieheni esiäiti Liisa Kustaantytär Smed s. 10.10.1870 Hailuodossa. Vihitty 2.4.1893,puoliso Matti Toppi.(Lapsiakin on,mutta osa ainakin syntynyt Kemissä)
Hailuodon kirkonkirjoja on palanut v. 1901 ja sen vuoksi en saanut Oulun evl.lut keskusrekisteristä vanhempien tietoja. Tietenkin olisi mielenkiintoista löytää sukulaisia hiukan pidemmälle. Tietääkö joku hänestä ja Smed suvusta ja mistä kannattaisi etsiskellä sukutietoja? Kuinka luotettavina muita lähteitä voi pitää?

tv. Tarja

[Tapani Kovalaine]

Gustaf Smed ja hänen vaimonsa Josefiina sekä kolme alaikäistä lasta (yksi poika ja kaksi tytärtä, joista toinen saattaisi olla Liisa) löytyvät Hailuodon vuoden 1875 henkikirjasta (digikuva 872) Ojakylän RN:o 15 Nikulan talon vuokralaisperheenä. Tuosta voi etsimisen aloittaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=588392

Vuoden 1880 henkikirjassa on mainittu aikuisille syntymävuodet. Smed-sukunimeä kantavia henkilöitä löytyi Hailuodosta kuudelta eri aukeamalta ja yhdeksästä eri huushollista, mutta eipä sattunut Kustaa Smedin nimeä pikaetsinnässä tulemaan hollille!

Hailuodon Ojakylän talo RM:o 37 on SMED eller SORTO. Siellä asuu Smed-nimisiä, mutta myös Piekkolaa, Pernulaa ja muita. Anoppini kotitalon naapurissakin Ojakylän Isolassa Potinlahdella on vuonna 1870 asunut kolmihenkinen Maria Smed'in perhe. Ne mesimarjapaikat siinä lähellä jääkööt tyyten nyt neuvomatta, sillä jokuhan voi Suku Forumin viestejä lukeakin!

[Tarja Leskinen]

Kiitosta vaan jälleen!
Mukavaa,kun jälleen pääsen avustuksellasi jatkamaan eteenpäin vai pitäisikö sanoa,että taaksepäin.

Mesimarjat ovat kyllä makoisia,eivät vaan todellakaan enää niin helposti löydettävissä.

tv. Tarja

[Julle]

< Ne mesimarjapaikat siinä lähellä jääkööt tyyten nyt neuvomatta, sillä jokuhan voi Suku Forumin viestejä lukeakin! >

MESIMARJOJA!!! Tottahan toki marjamies lukee! Niin missä ne mesimarjapaikat onkaan? Vai tulisiko sittenkin halvemmaksi hakea ne kesällä torilta? ;-)

[Tapani Kovalaine]

Julle, muistappa nyt miten ottaa selkään, jos joutuu jokaiselle marjalle kumartamaan! Talvisin voi harjoitella keräilemällä maasta esimerkiksi kauppakeskusten roskisten läheisyydestä ohi menneet roskat (joita on paljon!). Silloin selkä kestää kesällä vaikka lakkasuolla.

Keräilystä kiinnostuneille suosittelen katsomaan sivulla 106 olevaa kuvaa valtaisan hyvästä kanttarellipaikasta kirjassa: The Nature of North Karelia, Hämeenlinna 2005, teksti Heikki Vesajoki. Vasu on täynnä keltaisia sieniä ja keruu näyttää yhä vaan jatkuvan! Erikoista on se, että tuon kirjan takakannen sisäpuolella on kartta, jossa on tarkasti numeroituna osoitettu kuvanottopaikka. Kuka tahansa löytää tuon sienipaikan vaikkapa kirjastosta lainaamansa kirjan avulla Kesälahden kaakkoiskulmalta!

Miten on tietosuoja voinut pettää?