Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Paimio Maljamäki Bröcker-Sewonia
Paimion Maljamäen toisen puoliskon rusthollia asustivat 1750-luvun kahta puolen kersantti Joachim Bröcker (s. 1683) ja Elisabeth Sewonia (s. 1709). He olivat Paimion vihittyjen luettelon mukaan menneet naimisiin Wistassa 4.7.1728. Hei saivat vuosina 1729-49 yhteensä 8 lasta. Sekä Joachimin että Elisabethin taustat ovat minulla hakusessa. Paimion 1750-56 rippikirjassa on merkintä, että Joachimin isä olisi Isak Bröcker, mutta merkintä on varustettu kysymysmerkillä. Ketään Isak Bröckeriä en ole onnistunut löytämään. Paimion historiassa on maininta, että Maljamäen Isotalo joutui v. 1731 Erik Sevonille, jonka kuoleman jälkeen talo vuonna 1750 tuli Elisabet Sevonian ja hänen puolisonsa kersantti Joakim Bröckerin omistamaksi sekä meni perintönä Bröcker-suvussa. Eli Elisabethin isä olisi tämä Erik Sewon, mutta nimen lisäksi muuta tietoa minulla ei hänestä ole. Vistassa asui Sewoneita 1700-luvun alussa, mutta ketään Erik Sewonia tai Elisabethia en ole onnistunut rippikirjoista sieltä löytämään. Ongelmana tässä tietysti on, että Paimion rippikirjoja ei ole käytettävissä ajanjaksoilta 1710-22 ja 1735-49. Olen kiitollinen kaikista tiedoista, jotka koskevat Joachimia ja Elisabethia sekä heidän taustojaan.
Ville Lehtinen
Biörcker/Bröcker, Joakim HRR Hal HRR Hal-Mas-Hal (Transport av manskap från svenska regementen till Finland 1721)
Ylläolevan tekstin perusteella olen olettanut Joachimin olevan ruotsalaista alkuperää.
Sievola-Sevonius-Sevón-suvun taustat selviävät 1600 luvun alkupuolelle Atle Wilskmanin tekemästä sukututkimuksesta.
Uskomaton tietovarasto on Turunmaalla Varsinais-Suomen henkilöhistoriasta! Kiitos taas nopeasta vastauksesta. Osaatko vielä sanoa, mitä nuo kirjainlyhenteet HRR Hal jne. mahtavat tarkoittaa?.Edelleen, mistä lähteestä tuo tieto on peräisin?
Atle Wilskmanin Släktbok näyttää löytyvän sekä Turun kaupunginkirjastosta että TY:n kirjastosta, joten eiköhän siihen pääse tutustumaan.
Ville Lehtinen
Olisikohan kirjaimet jotain Henkirakuunarykmentti Halikon.....jne.
Lähde on kuitenkin täällä
http://www.suku.fi/linktoold/hakem/regem/indexr.htm
Elisabet Sevonian isä oli Paimion kappalainen Henrik Sevonius (1675-8.3.1740) ja tämän vaimo Margareta Kulhovia (1683-7.2.1748).
Henrik Sevoniuksen esipolvet löytyvät tosiaan ko sukukirjasta. Margareeta oli syntynyt ilmeisesti Turussa, hänen isänsä Gregorius Kulhovius (k. 1695)oli Hämeenkyrön kirkkoherra, mutta oli ilmeisesti Turusta kotoisin (Kulhovius tulee nimestä Kulho). Margaretan äiti Elisabet Danielintytär Sparf (s. 1660 Lohja, k. 21.5.1736 Paimio Vista). Tästä sukuhaarasta löytyy tietoja Sursillin suvusta, Elisabetin äidin kautta päästään ihan sinne ensimmäiseen Sursilliin asti.
Joakim Bröckeristä olen myös sitä mieltä, että oli niitä Suomeen Ruotsista siirrettyjä rakuunoita.
Oletko muuten ko parin jälkeläisiä, itse olen ja tuo kersantti Bröcker on minua kovasti jo vuosien ajan kiehtonut.
Olen häntä Ruotsistakin etsinyt.
Kiitos myös Tilivallulle arvokkaista ja mielenkiintoisista tiedoista. Tuo kersantti Joachim Bröcker on minun iäääii. Olisi tietysti mielenkiintoista, jos hänen taustansa Ruotsista löytyisi. Elisabeth Sevonian osalta tilanne näyttää nyt selkiävän. Henrik Sevon ja Greta Kulh: tosiaan löytyvät Wistasta (Paimion rk 1723-34), ja ilmeisesti siellä on myös sekä Erik että Elisabeth. Sekä Erikin että Elisabethin nimen edessä lukee jotain, mitä en pysty tulkitsemaan; onko tähän vielä mahdollista saada apua?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paimio/rippikirja_1723-1734_jk250/262.htm
Paimion historian mainitsema Erik Sevon, joka tuli Maljamäen isännäksi 1731 onkin siis mahdollisesti Elisabethin veli (vai olisiko joku muu sukulainen?) eikä isä niinkuin olen luullut. Yritän pikimmiten saada käsiini myös Wilskmanin sukukirjan. Joachim Bröckerin jälkipolvia olen myös selvitellyt, mutta työ on vielä osin kesken.
terveisin Ville Lehtinen
Wista Paltta Rusthold:
H:r Hen. Sevonius
mad Greta Kulh.
H:r (?) Torsten Sevon
F. Greta Holm
S. Araham
S. Beniam
Gl. Mor.Elisab. Sparf
Eli Herra kappalainen Henrik Sevonius vaimoinen, poika Torsten Sevonius, tuolloin Paimion pitäjänapulainen, myöhemmin Paimion kappalainen, tämän vaimo Margareta Holm Paraisilta, poika Abraham, myöhemmin Paimion lukkari, poika Benjam, myös aikanaan Paimion kappalainen sekä "vanha äiti", Greta Kulhovian äiti Elisabet Sparf.
Tytär Elisabet, joka oli syntynyt isän ollessa virassa Piikkiössä, oli tuolloin jo naimisissa, ja asui Bröckerin kanssa Angelniemessä.
Viestiketjussa Tilivallu kysyi: "Oletko muuten ko parin jälkeläisiä".
Itse en tiedä suoraan olevani, mutta lastenlapseni ovat.
Bröcker-case on ollut minulla "hyllyllä" runsaat 20 v. Ulkomuistista: Joachim Bröckerin kotipaikaksi mainittiin sotilasrullissa "Ingermanland" eli Inkeri. Lewenhauptissa on kolme Bröckeriä: Adam Johan (1688 - 1750), Caspar (1657 - 1737) ja Carl (d. 1710). Eräs mahdollisuus on, että Joachim on Adam Johanin veli (molemmat syntyneet Inkerissä, todennäköisesti Nyenissä eli nyk. Pietarissa) ja että Caspar on molempien ja ehkä myös Carlin isä. Toinen mahdollisuus on, että hän on Nyenin saksalaisen srk:n kirjoissa 1600-luvun lopulla mainitun Bröckerin poika. Suku lienee joka tapauksessa Saksasta. Silloiseen Ruotsin Pommeriin kuuluneessa Colbergissa (nyk. Puolan Kolbrzeg) on ainakin vaikuttanut Bröckereitä. Palaan asiaan, kunhan löydän vanhat muistiinpanoni.
Kamppi
Hei,
Pikku sivuhuomautuksena, että naapuripitäjässäni Paimiossa sanotaan Vistalla eikä Vistassa.
Sevoniukset ovat esi-isiäni, mutta toista haaraa räätälimestari Johan Henrikinpoika Sievon (k. noin 1694) kautta.
Terv.
Kari K.
Sauvo
Kiitos näistä uusista tiedoista. Jään todella mielenkiinnolla odottamaan Kampin mahdollisia lisätietoja. Tuo Knaapin mainitsema Johan Henrikinpoika lienee ollut Vistan rusthollarin ja kirkonisäntä Henrik Henrikinpojan veli.
Ville Lehtinen
Olen tässä välillä yrittänyt myös täydentää tietojani kersantti Joachim Bröckerin ja Elisabeth Sevonian jälkipolvista. Heillä oli ilmeisesti kahdeksan lasta, jotka kaikki elivät aikuisiksi. Ainoa, jonka myöhemmistä vaiheista en ole edelleenkään onnistunut löytämään mitään tietoja, on vuonna 1743 syntynyt Benjamin. Myöskään vuonna 1735 syntyneestä Liisasta en tiedä muuta kuin, että hänen kohdallaan on rippikirjassa muuttomerkintä Piikkiöön (ilmeisesti noin 1759-60) ja että hän meni vuonna 1761 naimisiin Husoissa asuneen räätäli Simo Hirvanderin(?) kanssa. Onko kellään heistä enemmän tietoa?
Ville Lehtinen
Minulla on tällainen tieto:
Turussa on kuollut 2.4.1790 Tob. pressk. Benjam Bröcker ; rötfeber 47 år. Ainakin ikä täsmää, muuta tietoa ei ole, tämä löytyy Hiskistä.
Liisa on kuollut jo 11.11.1762 Paimion Maljamäessä. kuolinsyytä ei ole mainittu, voisi olla vaikka synnytys (?). Eli varmaankin Liisa oli lapseton, eli suku ei siitä ole jatkunut.
Kiitos tiedoista. Nyt löytyi Hiskistä lisäksi tieto, että Tob. prässk. Benjam Bröcker ja Caisa Ersd:r saivat Turussa kaksi lasta, Josefin (s.1785) ja Gustavin (s.1788), eli tätä linjaa suku on siis jatkunut.
Tarkemmassa etsinnässä Benjamin Bröckerille ja Caisa Erkintyttärelle löytyi Hiskistä peräti 5 lasta: Catharina (s.1778), Helena (s.1780), Gustaf (s.1783), Joseph (s.17859 ja Gustaf (s. 1788).
Loimaan Kojonperän Sullon puustellin veroeduista nautti 1700-luvun puoliväilin jälkeen ratsumestari Anders Appelin s. 1719, hänen vaimonsa oli madmoiselle Stina Greta Bröcker ja ainakin yhden lapsen löysin Stina Sofia Antintytär s. 10.1.1761 Loimaa. Loimaan rk:n mukaan aviopuolisot eivät asuneet Kojonperällä jatkuvasti. Emännän sisar Regina s. 11.2.1740 asui siellä. Paimion ja Loimaan syntymäajat ovat vähän erilaisia.
Pekka Eskola
Jos vielä on tarvetta niin minulla on paljon tietoa Bröckereistä. Kuuluvat nimittäin minun isoäidin sukuun.
Benjamin ja Catharina saivat peräti 7 lasta, eli Andreas s.11.11-1768 k. 5.7-1772 Turku, pilkkukuume ja Benjamin s.22.7-1771 Turku.
Gustaf s. 23.7-1788 Turku, muutti 1857 Raisio Pahaniemelle ja ammatti oli siltavouti.
Anders Appelin ja Stina Greta Bröcker saivat Loimaan Kojonperällä ainakin toisenkin lapsen Margareta Helenan (s. 21.10.1767 Loimaa). Isä Anders kuoli 22.1.1797 Loimaalla, mutta Stina Gretan samoinkuin lasten myöhempi kohtalo on minulle epäselvä.
Ville Lehtinen
Tässä Christinan Margarethan ja Anders Appelinin tiedot:
Stina s.1729 k.4.2-1807 Loimaa, Kuttila ja kuolinsyy: pöhö haudattu:15.2-1807
Anders s.1719 k.4.1-1797 Loimaa, Kuttila h.22.1-1797 ammatti: Ratsumestari. Vihitty: 15.9-1752 Paimio
Lapset:
Emmanuel s.2.12-1756 Piikkiö k.24.12-1805 Loimaa, Kuttila kuolinsyy: hivutustauti. Ammatti: Talollinen, lautamies.
Gustav Friedrich s.17.5-1759 Loimaa, Kojonperä k.16.1-1843 Loimaa, Kuttila kuolinsyy: vanhuus. Ammatti: talollinen, päällysmies, lautamies.
Christina Sophia s.10.1-1761 Loimaa Kojonperä
Anders Johan s.1.1-1765 Loimaa, Kojonperä k.8.2-1768 Loimaa, Kojonperä h.21.2-1768 Loimaa
Margareta Helena s.21.10-1767 Loimaa, Kojonperä
Christina Sophia vihittiin 28.10-1788 Matts Jacobssonin kanssa, ammatiltaan seppä.
Lapset:
Carl s.29.9-1789 Loimaa, Kauhanoja
Christina Margareta s.25.5.1791 Loimaa, Kauhanoja
Samuel s.14.8-1795 Loimaa, Kauhanoja
Johannes s.2.12-1799 Loimaa, Kauhanoja
Tässä osa siitä mitä minulla on.
Lisäys: Lisa sai yhden tytön Simon Hirvanderin kanssa
Gretha s.28.10-1762.
Simon käytti myös nimeä Hymander.
Liisa kuoli ilmeisesti tuon synnytyksen takia 11.11.1762. Onko sinulla tietoa, kuoliko tuo lapsi myös ?
timo v
Lapsesta minulla ei ole mitään tietoa toistaiseksi, mutta vaikuttaa siltä ettei kuollut koska en ole löytänyt siltä ajalta kuolleitten tiedoista.
Greta löytyi, muutti isänsä kanssa Maljamäen torppaan ja Simon meni uudestaan naimisiin ja sai lisää lapsia.
Totta, Simon Hirvander Michelsson meni uusiin naimisiin 2.10.1763 Helena Arvedsdotterin (s. 20.1.1742) kanssa ja sai tämän kanssa Maljamäessä ainakin viisi lasta vuosina 1764-73. Helena kuitenkin kuoli jo 9.3.1776, minkä jälkeen Simon meni vielä kolmannen kerran naimisiin 14.10.1777 Helena Samuelsdotterin (s. 5.10.1752) kanssa. Tämä pariskunta sai ainakin yhden lapsen vuonna 1778.
Ensimmäinen lapsi Greta esiintyy vielä vuosien 1772-78 rippikirjassa Maljamäen torpassa isänsä ja tämän uuden perheen kanssa, kuten allaolevasta viitteesta selviää (Gretan merkintä on tosin kovin suttuinen, mutta hän on sivun viimeisellä rivillä). http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6496&pnum=51
Seuraavassa rippikirjassa Greta ei kuitenkaan ole enää Maljamäessä, eikä minulla ainakaan tässä vaiheessa ole tietoa, mihin hän sieltä hävisi.
Ville Lehtinen
Henkirakuunarykmentti GMR 1721
Majuri von Ungern Stenbergin komppania
Löytyy 2. rumpali Jochim Böcker
- 24 v, eli olisi syntynyt noin 1697. Sotilasrullissa voi olla useampien vuosien heittoja
- Syntymäpaikaksi merkitty Brandeburg (=Brandenburg?, Saksa)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26190&pnum=143
En ole selvittänyt tarkemmin, että voisiko olla kyseessä sama henkilö kuin (myöhempi kersantti?) Joachim Bröcker (s. n 1683, lähde?).
Terv.
JPL
Vielä Joakim Bröckerin syntymäpaikasta: Voisiko olla niin, että hän olisi syntynyt Inkerin Nevanlinnassa (ruots. Nyenskans). Aluehan kuului Ruotsille vuodesta 1617 - 1700-luvun alkuun. Silloin hän olisi ruotsalainen, mutta Inkerinmaalla syntynyt. Tämä sopisi omiin tutkimuksiini.
Bröcker-case on ollut minulla "hyllyllä" runsaat 20 v. Ulkomuistista: Joachim Bröckerin kotipaikaksi mainittiin sotilasrullissa "Ingermanland" eli Inkeri. Lewenhauptissa on kolme Bröckeriä: Adam Johan (1688 - 1750), Caspar (1657 - 1737) ja Carl (d. 1710). Eräs mahdollisuus on, että Joachim on Adam Johanin veli (molemmat syntyneet Inkerissä, todennäköisesti Nyenissä eli nyk. Pietarissa) ja että Caspar on molempien ja ehkä myös Carlin isä. Toinen mahdollisuus on, että hän on Nyenin saksalaisen srk:n kirjoissa 1600-luvun lopulla mainitun Bröckerin poika. Suku lienee joka tapauksessa Saksasta. Silloiseen Ruotsin Pommeriin kuuluneessa Colbergissa (nyk. Puolan Kolbrzeg) on ainakin vaikuttanut Bröckereitä. Palaan asiaan, kunhan löydän vanhat muistiinpanoni.
Kamppi
Onko tämän Joachim Bröckerin taustasta tarkempaa tietoa?
Jos hän on syntynyt Inkerinmaan Nevanlinnassa (ruots. Nyenskans), hän on tavallaan "ruotsalainen", koska tuo alue kuului Ruotsille vuodesta 1617 noin vuoteen 1703. Pitääkö paikkansa?
Bröcker-case on ollut minulla "hyllyllä" runsaat 20 v. Ulkomuistista: Joachim Bröckerin kotipaikaksi mainittiin sotilasrullissa "Ingermanland" eli Inkeri. Lewenhauptissa on kolme Bröckeriä: Adam Johan (1688 - 1750), Caspar (1657 - 1737) ja Carl (d. 1710). Eräs mahdollisuus on, että Joachim on Adam Johanin veli (molemmat syntyneet Inkerissä, todennäköisesti Nyenissä eli nyk. Pietarissa) ja että Caspar on molempien ja ehkä myös Carlin isä. Toinen mahdollisuus on, että hän on Nyenin saksalaisen srk:n kirjoissa 1600-luvun lopulla mainitun Bröckerin poika. Suku lienee joka tapauksessa Saksasta. Silloiseen Ruotsin Pommeriin kuuluneessa Colbergissa (nyk. Puolan Kolbrzeg) on ainakin vaikuttanut Bröckereitä. Palaan asiaan, kunhan löydän vanhat muistiinpanoni.
Kamppi
Haluaisin lisää tietoa Joachim Bröckeristä
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.