Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sursill suvun päivitykset / korjaukset
Hei
Minne noita Sursill suvussa eteentulleita korjauksia voisi laittaa?
Voisiko vaikka tämä olla se ketju?
Nimittäin itselläni tuli juuri taas eteen yksi korjaus, joka kirjassa väärin.
Olisi helpompi löytää ne yhdestä ketjusta, kuin että selaa joka ketjun missä mainitaa Sursill tmv.
Sari
Oulussa on samaanaikaan ollut 2 Catharina Christina Humenia ja sitten vielä Catharina Humen.
1. Catharina Chirstiina s. 02.01.1804, vht Johan Fredrik Humen ja Catharina Sundström. Tämä Caisa Stina meni naimisiin Oulussa 16.11.1828 Henrik Holmbergin kanssa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...k134_i/137.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1851-1857_tksrk_ik134_i/137.htm)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...-135_i/168.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1858-1867_tksrk_ik134-135_i/168.htm)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._ik139/106.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/vihityt_1792-1854_tksrk_ik139/106.htm)
Sitten seuraava Catharina ( Caisa ) syntyi 04.02.1805, vht Georg Henrik Humen s. 1771, Catharina Pipponius k. 9.2.1805 Tämä Caisa Stina kuoli muistaakseni 1805 muutaman kk:n ikäisenä ( tarkennan kun pääsen kotikoneelle)
Sitten kolmas ( Sursill 4806) Caisa Stina ( Catharina Christiina) on s. 25.05.1809, vht Georg Henrik Humen s. 1771 ja Catharina Margareta Ståhle s. 15.06.1777. Tämä Caisa oli kahdesti naimississa. Ensin värjäri Anders Forssmanin kanssa, ja sitten värjärin kisällin Adolf Martinin kanssa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._ik139/117.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/vihityt_1792-1854_tksrk_ik139/117.htm)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._ik139/152.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/vihityt_1792-1854_tksrk_ik139/152.htm)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...k134_i/266.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1851-1857_tksrk_ik134_i/266.htm)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...-135_i/368.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1858-1867_tksrk_ik134-135_i/368.htm)
Elikäs SS.ssa on tuo 4806 Catharina Humen s. 1809 naitettu tuolle Henrik Holmbergille eli mielestäni se nyt on siellä väärin.
Seppo Niinioja
25.01.09, 16:56
Eero Kojosen toimittamaan vuonna 1971 ilmestyneeseen Sursillin suku -teokseen on julkaistu useita korjauksia Genoksessa 1970-luvulta alkaen. Kansallisarkistossa on myös SSSn kokoelmat, jossa on kirjan ilmestymisen jälkeen lähetettyyn kyselyyn tulleita vastauksia. Ne ovat aika vaatimattomat.
Seuran kirjallisuustietokannassa, jota en nyt löytänyt muuten kuin suoran linkin http://genealogia.fi/litt/ kautta on kohdassa Korjauksia sukukirjoihin kohta, jossa on mainittu Genoksessa julkaistut Sursillin suvun korjaukset sekä suuri joukko Kojosen numerojärjestyksessä olevia korjauksia. Sinne voi syöttää uusia korjauslomakkeella, jolloin olennaiset lähde- ja lähettäjätiedot tulevat asianmukaisesti mukaan. Toivottavasti joku ehtii viedä tiedot tietokantaankin.
Seppo Niinioja
Tarkoitat varmaan tätä
http://www.genealogia.fi/korjauksia/sursillinsuku.htm
Tässä vissin pari linkkiä
http://genealogia.fi/korjauksia/sursillinsuku1.htm
http://genealogia.fi/genos/50/50_28.htm
Tiina Miettinen
25.01.09, 17:25
Myös Genos ottaa mielellään vastaan Sursill -korjauksia ja tiedonantoja. Erityisesti vuosi 2010 on omistettu Sursill-suvulle. Siksi toivoisin, että mahdollisimman moni lähettäisi erilaisia Sursill-sukuun liittyviä löytöjään Genoksen toimitukseen. Näin ne säilyisivät ja olisivat tulevaisuudessakin helposti löydettävissä. Kirjoitusohjeet voi pyytää allekirjoittaneelta ja tarvittaessa saa myös tarkempaa kirjoitusopastusta.
Siis kaikki mukaan yhteisiin Sursill-talkoisiin! :)
Terv. Tiina Miettinen
tiina.miettinen*genealogia.fi
Hei
Tuosta ainakin saa tuon minun löytöni ottaa vapaasti sinne käyttöön.
Hyvä kun on tuollainen tulossa.
Minulla ainakin olisi tuosta Catharina Christiina Humenista ja Forssmanista jälkipolvia sekä omat Aspegrenien jälkipolvet.
Minulle voi laittaa s-postise ainakin ohjeita tulemaan.
Seppo Niinioja
25.01.09, 20:57
Myös Genos ottaa mielellään vastaan Sursill -korjauksia ja tiedonantoja. Erityisesti vuosi 2010 on omistettu Sursill-suvulle. Siksi toivoisin, että mahdollisimman moni lähettäisi erilaisia Sursill-sukuun liittyviä löytöjään Genoksen toimitukseen. Näin ne säilyisivät ja olisivat tulevaisuudessakin helposti löydettävissä. Kirjoitusohjeet voi pyytää allekirjoittaneelta ja tarvittaessa saa myös tarkempaa kirjoitusopastusta.
Siis kaikki mukaan yhteisiin Sursill-talkoisiin! :)
Terv. Tiina Miettinen
tiina.miettinen*genealogia.fi
Hieno ajatus. Noita Sarin mainitsemia linkkejä juuri tarkoitin, mutta ainakaan pari vuotta sitten lähettämäni korjaus ei ole vielä päätynyt tietokantaan, joten toivottavasti Genoksen Sursill-talkoot onnistuvat hyvin.
Seppo Niinioja
Seppo Niinioja
.
Sitten seuraava Catharina ( Caisa ) syntyi 04.02.1805, vht Georg Henrik Humen s. 1771, Catharina Pipponius k. 9.2.1805 Tämä Caisa Stina kuoli muistaakseni 1805 muutaman kk:n ikäisenä ( tarkennan kun pääsen kotikoneelle)
Muistin että minun piti tämä tarkentaa eli kyseinen Caisa kuoli 01.07.1805 Oulussa melkein heti äidinsä Catharin Pipponiuksen jälkeen.
Tässä linkki kuolleitten luetteloon, mistä tieto löytyy.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kuolleet_1792-1855_tksrk_ik139/47.htm
Löysin taas lisäyksen Sursilliin. Maria Gabrielintr Cajanus SS 6395
Kuollut 09.08.1751 Iissä 40 vuoden 7 kk ja 7 päivän ikäisenä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/31.htm
Syntynyt siis noin 1711.
Zachris Zachriksenpoika Uhlbrandt (Sursill 5325), † 1714 Sotkamo. Sotkamon kappalainen 1693.
Vht: Zachris Mattsinpoika, ‡ 16.4.1705 Oulu (Sursill 3535) & Margareetta Mathiaksentytär Kataja, ‡ 14.12.1679 Oulu (Sursill 5324)
Puoliso:
Agneta Erikintytär Cajanus (Sursill 3755)
Vht: Erik Andersinpoika Cajanus, † 1691 Sotkamo. & Brita Samuelintytär Lithovius (Sursill 3531)
Heillä on myös poika (näyttää puuttuvan):
Erik Zachriksenpoika Uhlbrandt, * 1699 Sotkamo, † 30.8.1766 Sotkamo. Luultavasti se kappalaisen Zachris Uhlbrandtin nuori poika, joka joutui venäläisten vangiksi maaliskuussa 1712. Sotkamon nimismies 1720-24. Omisti isänsä jälkeen Ylisotkamon Saijanlahden (Saidanlax) tilan.
Pso: Christina Rongatar eli Ronkainen, * 1703, † 31.1.1782 Sotkamo.
Lapsia:
Brita Erikintytär Uhlbrandt, * 1730, rippikikirjan mukaan kuolee n. 1751, mutta ei löydy haudatuista.
Christina Erikintytär Uhlbrandt, * 1732, elossa 1767 Kuhmo.
-Pso: Sotkamo 23.10.1755 lukkari Johan Anderssinpoika Uhlbäck, * 12.11.1732, † 21.1.1800 Kuhmo.
(Miehen 2.Pso: jo 1772 Anna Abrahamintytär Petrelius, * 12.2.1737 Oulu, † 6.2.1814 Kuhmo.)
Zachris Erikinpoika Uhlbrandt, * 16.1.1734 Sotkamo, † 16.4.1779 Sotkamo. Naimaton.
Mats Erikinpoika Uhlbrandt, * 21.1.1737 Sotkamo, † 26.2.1789 Sotkamo.
-Pso: Catharina Grönberg, * 11.2.1740, † 28.3.1772 Sotkamo.
Anna Erikintytär Uhlbrandt, * 10.4.1739 Sotkamo, † 21.2.1811 Paltamo.
-Pso: Sotkamo 26.3.1762 Joseph Andersinpoika Hurskainen, * 1742 Paltamo, † n. 1800.
Agnetha Erikintytär Uhlbrandt, * 11.2.1745 Sotkamo, † 21.10.1813 Paltamo.
-Pso: Sotkamo 28.11.1769 lukkari Mathias Gustafinpoika Leinonen, * 1746 Paltamo, † 6.12.1821 Paltamo.
Catharina Erikintytär Uhlbrandt, * 1746 Sotkamo, † 7.8.1828 Sotkamo.
-Pso: Sotkamo 26.5.1774 Simon Paulin, * 1747, † 2.1.1829 Sotkamo.
Maria Erikintytär Uhlbrandt, * 22.8.1751 Sotkamo, † 29.7.1822 Kajaani.
-Pso: Sotkamo 16.4.1771 Andreas Johaninpoika Steckman, * 9.1.1750 Kajaani † 6.6.1809 Kajaani.
Lisätietoja esim:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3615
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/80.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1757-1764_ik92-93/116.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1765-1772_ik93/122.htm
Tein tämän nopeasti, joten voi sisältää virheitä.
Nämä tiedot ovat olleet aikaisemminkin esillä, mutta internetissä oleviin Sursill-tietoihin ne eivät näytä korjaantuneet:
Johan Israel Mikaelinpoika Gumse myöh. Granberg, * 17.12.1746 Kälviä. Eli 1790. (Sursill 7611)
Johan Israel Granberg mainitaan C. G. Aminoffin Nyuppsatta truppförband i Finland 1770–1808 -teoksessa (Hist. tutk. 82):
II Uleåborgs frikår:
661. Förare: Johan Israel Granberg, sen 5.12.1789 (fr serg i avsk; uppgiften att han varit förare här kan vara fel, jmfr ovan nr 659) - före januari 1790.
659. Fätlväbel: Johan Israel Granberg, före januari 1790 - .1 1790 (avförd; t UR vintern 1790).
III Uleåborgs lättä infanteriregmente: Bosins (Limingo) kompani:
738. Fältväbel: Johan Israel Granberg (fr fältv UFriK) ? (vinter 1790) - 17.6.1790 (rymde).
Kuolinaikaa en ole löytänyt.
Lisäksi hänen toisen vaimonsa tietoihin täydennystä:
2.Pso: Tornio 25.1.1784 Eva Maria Nilsintytär Höijer, * 31.7.1757 Matarengi, Övertorneå, Ruotsi, † 7.6.1811 Tornio.
Vht: Nils Peter Höijer & Barbro Brunnia.
Muutti 1792 Tornioon:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tornio/rippikirja_1768-1793_ik211/40.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tornio/rippikirja_1797-1820_ik193/119.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tornio/kuolleet_1718-1822_ik194/85.htm
Johan Israel Granbergin veljen kuolinaika löytyy Oulun haudatuista:
Emanuel Mikaelinpoika Gumse myöh. Granberg, * 18.2.1754 Vihanti, † 1.8.1797 Oulu. Naimaton (Sursill 7629)
Kirkkomaalari ja varasotamies myöh. kersantti.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kuolleet_1792-1855_tksrk_ik139/21.htm
Tämäkin on aikaisemmin tullut esille, mutta
http://genealogia.fi/korjauksia/sursillinsuku1.htm
mainittu Brita Olofsdotter Matilainen var inte gift med kyrkoherden Erik Wallenius, vars hustru var Brita Henriksdotter Matilainen, se SS 5716 /Genos 1974, s. 45/. (SS 5974)
Brita Olofsdotter Matilainen (SS 5974) ei myöskään ollut naimisissa Anders Andersinpoika Lythraeuksen (SS 5716) kanssa.
Anders Andersinpoika Lythraeuksen (SS 5716) vaimo oli Brita Henriksdotter Matilainen, joka oli aikaisemmin naimisissa ratimies Johan Johanssonin, haud. 8.5.1679 Oulu, kanssa ja leskeksi jäätyään vielä kirkkoherra Erik Walleniuksen kanssa.
Brita Henriksdotter Matilainen on Margareta Clauksentytär Ahlholmin (SS 5973) miehen Olof Henriksson Matilaisen sisko. Heidän vanhemmat olivat Henrik Olsson Matilainen, k. 1676 Öregrund, ja Brita Andersdotter, haud. 30.5.1678 Oulu. Eli sisko on muuttunut tyttäreksi.
Lähde: Henrik Olsson Matilaisen perunkirjoitus 27.4.1685 Oulu.
Olof Henriksson Matilaisella ja Margareta Clauksentytär Ahlholmilla (SS 5973) oli Andersin (SS 5975) lisäksi ainakin kaksi poikaa Klaus ja Johan (tytärtä en ole saanut varmennettua), katso esim.:
Selventääkseni Henrik Olsson Matilaisen perikuntaa laitan tähän jonkinlaisen alustavan jälkeläisluettelon. Laitan mukaan puolisoidenkin muut puolisot. Kuolin/hautausajat pitää tarkastaa.
Suurin osa tiedoista on poimittu seuraavista lähteistä:
A. H. Virkkunen, Oulun kaupungin historia I (1919).
Alf Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653-1800.
Lauri Koskimies, Sodankylän nimismies Nils Mathlin sekä hänen esivanhempansa ja mieskantaiset jälkeläiset (1956).
Kirsti Paavola, Kepeät mullat (1998).
Genos 45 (1974), s. 37-51.
Henrik Olsson Matilainen k. hukkui syksy 1676 Öregrund.
Pso: Brita Andersdotter haud. 30.5.1678 Oulu.
Lapset:
Brita Henriksdotter Matilainen haud. 24.8.1715 Tornio.
1.Pso: Johan Johansson haud. 8.5.1679 Oulu.
2.Pso: Oulu 1680 Anders Andersson Lythraeus haud. 16.11.1690 Oulu.
2.Lapsia:
-lapsi haud. 24.2.1681 Oulu.
-lapsi haud. 6.6.1682 Oulu.
-lapsi haud. 30.8.1683 Oulu.
-lapsi haud. 21.12.1684 Oulu.
-lapsi haud. 12.3.1686 Oulu.
-lapsi haud. 6.11.1687 Oulu.
-lapsi haud. 21.5.1689 Oulu.
-lapsi haud. 3.4.1690 Oulu.
3.Pso: Oulu 1692 Erik Andersson Wallenius k. 1715 Lohtaja.
3.Lapsia:
-lapsi haud. 1693 Oulu.
Anders Henriksson Matilainen k. hukkui syksy 1676 Öregrund.
Pso: Brita Larsdotter.
Lapsia:
-Lars s. n. 1665 Oulu; k. kesällä 1695 Uusikaarlepyy.
--Pso: Anna Johansdotter Forsman s. 1664. haud. 20.1.1726 Oulu.
----Vaimon 1.Pso: Olof Olofsson Laureus s. Kalajoki. haud. 29.5.1690 Oulu.
Vaimon 2.Pso: n. 1680 Anthonius Cleophae.
Vaimon 2.Lapsia:
-lapsi haud. 1681 Oulu.
-lapsi haud. 1683 Oulu.
-lapsi haud. 1684 Oulu.
Johan Henriksson Matilainen haud. 25.3.1680 Oulu.
Pso: Valborg Johansdotter Uhlgren.
Lapsia:
-Johan s. n. 1675 Oulu. haud. 5.2.1731 Krisiinankaupunki.
--1.Pso: Anna Zachrisdotter Uhlbrandt s. 1676. k. 2.7.1704 Kemi.
--2.Pso: Vaasa 21.11.1705 Margareta Elisabet Ulriksdotter Kåck kast. 9.11.1686 Mustasaari. k. eli 1737.
-Henrik s. k.
-Brita s. k. eli 1701 Oulu.
--Pso: Eskil Gabrielson
-lapsi k. 1679 Oulu.
-kaksoset k. 1680 Oulu.
Vaimon 2.Pso: Oulu n. 1682 Anthonius ?Svenson Bogman (tapettu marraskuun lopussa 1715 Kemi).
Vaimon 2.Lapsia:
-lapsi k. 1685 Oulu.
-Gustaf s. 9.3.1686 Oulu. k. 9.1.1756 Raahe.
--Pso: Anna Karlsdotter Hoffrén s. n. 10.1702. k. 9.5.1767 Raahe.
-Sven s. 11.8.1688 Oulu. k. 12.8.1762 Kemi.
--Pso: Brita Johansdotter Cajanus s. 1692 Oulu. k. 19.11.1749 Kemi.
-lapsi k. 1692 Oulu.
Henrik Henriksson Matilainen haud. 15.2.1680 Oulu.
Pso: Elisabeth Clausdotter Jenderjan haud. 19.11.1693 Oulu.
Lapsia:
-Henrik s. n. 1678 Oulu; k.
Vaimon 2.Pso: Oulu 4.4.1682 Peter Jacobsson Lang s. 1650 Oulu. haud. 27.11.1729 Oulu.
Vaimon 2.Lapsia:
-Jakob k. ennen vuotta 1710 Oulu.
-Claus k. 1737 Oulu.
--Pso: Beata Forström.
-Peter
-Zachris
-Margareta Elisabeta.
Olof Henriksson Matilainen s. 1649 Oulu. haud. 20.12.1735 Oulu.
Pso: Margareta Clausdotter Ahlholm s. 2.10.1656 Raahe. haud. 2.2.1732 Hailuoto.
Lapsia:
-lapsi k. 1682 Oulu.
-?Carin s. n. 1682 Oulu. haud. 22.10.1769 Kemi.
--Pso: Gustaf ?Persson Carlund ?kast. 6.5.1679 Kokkola. haud. 29.5.1748 Kemi.
-Anders s. 14.12.1683 Oulu haud. 14.09.1735 Hailuoto.
--1.Pso: Vampula 30.10.1720 Christina Johansdotter Lilius s. 14.5.1698 Vampula. haud. 24.6.1730 Hailuoto.
--2.Pso: Hailuoto 2.2.1732 Anna Margareta Höök s. n. 8.1694 Narva. k. 11.2.1769 Hailuoto.
-Klaus s. n. 1685 Oulu. k. 27.5.1766 Oulu.
--1.Pso: N. N.
--2.Pso: Karin Larsdotter Björnström s. 1670. haud. 13.12.1735 Oulu.
----2.Vaimon 1.Pso: Peter Pettersson Bonsdorf haud. 21.8.1710 Oulu.
--3.Pso: Liminka 7.12.1736 Brita Andersdotter Tuohino s. n. 1680.
----3.Vaimon 1.Pso: Gabriel Haapaniemi s. 1683. haud. 11.1.1736 Liminka.
-lapsi k. 1686 Oulu.
-Johan s. n. 1690 Oulu. k. 1760 Oulu.
--1.Pso: N. N.
--2.Pso: Maria Mikaelsdotter Waara.
Terveisin Johannes
Hei!
Presidentti Tarja Halonen kuuluu myöskin Eric Sursill jälkeläisiin.
Terveisin
Tarja Halonen on Eric Sursill´n m.m. pojantyttären pojanpojan tyttärenpojan tyttärenpojan pojantyttären tyttärentyttären pojantytär.
Terveisin
Enpä nyt tiedä kuuluuko kysymykseni tänne, mutta laitanpa sen nyt kumminkin.
Kysymykseni kuuluu, että kuka oli Catharina Johnsdotter Grandellin äiti?
Olen usemmastakin paikasta löytänyt hänen äidikseen ilmoitetun Christina Carlsdotter Bochmöller haudattu 27.3.1670 Uusikaarlepyy. Isä on Johan Johansson Grandelius/Grandell s. 1635 k. 1693.
Catharina Grandellin ensimmäinen puoliso oli Carl Scholberg k. 1713 jälkeen. Toinen puoliso 2.1708 ??? Jacob Knutsson Lill myöhemmin Rörvik (Rörvijk) k. 1735 Uusikaarlepyy.
Tässä kohtaa minua ihmetyttää tuo Catharinan ensimmäisen puolison kuolin aika Catharinan ja Jacobin vihkiaika, näyttäisi siltä, että Catharinan edellinen puoliso olisi vihittäessä vielä elossa??
Mutta sitten olen Genoksen Vuosikirjasta 10 s. 329 kirjannut seuraavan tiedon:
Gift 1:o före febr. 1708 med Catharina Grandell, dotter av kyrkoherden Johan Grandell i Nykarleby och hans hustru Vendela Wernberg samt änka efter pedagogen i Jakobstad Carl Scholberg; 2:o med Beata Elisabet Rörvik.
Barn, se Gen. Samf. Årsskrift X, s. 329.
Tässä ihan selvästi sanotaan, että Catharina Grandellin äiti on Vendela Wernberg. Miksi en löydä mistään Vendelaa??
Enpä nyt tiedä kuuluuko kysymykseni tänne, mutta laitanpa sen nyt kumminkin.
Kysymykseni kuuluu, että kuka oli Catharina Johnsdotter Grandellin äiti?
Olen usemmastakin paikasta löytänyt hänen äidikseen ilmoitetun Christina Carlsdotter Bochmöller haudattu 27.3.1670 Uusikaarlepyy. Isä on Johan Johansson Grandelius/Grandell s. 1635 k. 1693.
Catharina Grandellin ensimmäinen puoliso oli Carl Scholberg k. 1713 jälkeen. Toinen puoliso 2.1708 ??? Jacob Knutsson Lill myöhemmin Rörvik (Rörvijk) k. 1735 Uusikaarlepyy.
Tässä kohtaa minua ihmetyttää tuo Catharinan ensimmäisen puolison kuolin aika Catharinan ja Jacobin vihkiaika, näyttäisi siltä, että Catharinan edellinen puoliso olisi vihittäessä vielä elossa??
Mutta sitten olen Genoksen Vuosikirjasta 10 s. 329 kirjannut seuraavan tiedon:
Gift 1:o före febr. 1708 med Catharina Grandell, dotter av kyrkoherden Johan Grandell i Nykarleby och hans hustru Vendela Wernberg samt änka efter pedagogen i Jakobstad Carl Scholberg; 2:o med Beata Elisabet Rörvik.
Barn, se Gen. Samf. Årsskrift X, s. 329.
Tässä ihan selvästi sanotaan, että Catharina Grandellin äiti on Vendela Wernberg. Miksi en löydä mistään Vendelaa??
Näyttää siltä, että Johan Grandeliuksen lasten äidistä on epäselvyyttä, sillä myöskin Britan äidiksi ilmoitetaan Kristina Bochmöller († 1670), mutta Lokalahden haudatussa 19.2.1738 hänet ilmoitetaan 64 vuotiaaksi eli hän olisi syntynyt noin neljä vuotta äitinsä kuoleman jälkeen.
Otetaan tähän ylioppilasmatrikkelin tiedot:
Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Johan Grandelius, myöh. Grandell 1066 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1066) (yo 1654/55, † 1693).
Pso: 1:o Kristina Bochmöller († 1670); 2:o Vendla Wernberg tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Lapväärtin kirkkoherra Johan Wendelius 3486 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3486) (yo 1688, † 1719).
Vävy: apulaispappi Karl Scholberg 4621 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4621) (yo 1701).
Apulaispappi Pietarsaaren pitäjässä 1709 (vielä 1713).
Pso: Katarina Grandelius.
Viittauksia: HYK ms., Index s. 74b; HYK ms., Pohj. osak. matr. #115; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (8.5.1655); KA valtakunnanregistratuura 6.10.1685 f. 508 (Till Stats Contoiret för Ny Carlby försambling om Tullfrijhet På een klåcka); KA mf. ES 2026 (qq 2) Uudenkaarlepyyn ylim. käräjät 6.6.1679 #448; KA mf. ES 2080 (ss 4) Uudenkaarlepyyn käräjät 27.–30.8.1681 s. 198 (A:o 1680 enär Kyrckioheerde Walet war, katso 2085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2085)); KA mf. ES 2081 (ss 4) Uudenkaarlepyyn käräjät 6.–8.3.1682 s. 148; KA mf. ES 2081 (ss 7) Uudenkaarlepyyn käräjät 12.–14.1.1685 s. 3; KA mf. ES 2082 (ss 8) Vöyrin käräjät 18.–19.2.1686 s. 196 (Rådhman ifrån Nycarleby Johan Carlsson insinuerade å Kyrckioherdens der sammastädes wyrdige och wellerde H:r Johanni Grandells wegnar een af Honom d: 17 Febrarij nestledne underskrifwen Skrifft, Hwilken lydde således Ordh ifrån Ordh som her effter föllier: ... dedt præjudice som Jagh å min Hustrus wegnar måst tåhla wedh Arffskifftet förledit åhr in Februario, effter Sal: Swerfahr Fordom Kyrckioherden i Wörå H:r Christiern Wernbergh ... min Hustru och Hennes Syskon, hwilka af dhen äldre och förrige Kullan ähro ... den protest som min Hustrus Broder Daniel Wernbergh 1398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1398) widh sidstledit Häradz Sommar Tingh i Wörå Sochn Insinuera låtit), Vöyrin käräjät 19.–20.8.1686 s. 148; KA mf. ES 2082 (ss 9) Vöyrin käräjät 17.–18.2.1687 s. 123, Vöyrin käräjät 26.–28.5.1687 s. 29; KA mf. ES 2082 (ss 10) Vöyrin talvikäräjät 1688 f. 84; KA mf. ES 2083 (ss 13) Uudenkaarlepyyn käräjät 3.–4.8.1691 s. 149; KA mf. ES 2084 (ss 14) Uudenkaarlepyyn käräjät 17.2.1692 s. 223; KA mf. ES 2084 (ss 15) Uudenkaarlepyyn käräjät 11.–12.2.1693 s. 264, 278; KA mf. ES 2085 (ss 17) Uudenkaarlepyyn käräjät 25.–26.2.1695 s. 256, 279; KA mf. ES 2089 (ss 23) Uudenkaarlepyyn käräjät 2.–3.9.1701 s. 1022 (Sahl: Kyrkioherdens Grandelii Effterlefwerska dygdesamma hustru Wendela Wernberg); KA mf. ES 2093 (ss 31) Uudenkaarlepyyn käräjät 10.–11.9.1709 s. 730 (Det inskickade dygdesamma Hustru Anna Grandel ifrån NieCarlby Stadh en Skrifft hwar medelst hon berättar sig och sine med arfwingar hafwa hafft hoos Sal: Kyrckioheerden H: Johan Forsman 2365 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2365) 865 D: 25 ö: K:m:t Arff som hennes afledne Sambroder Wilhelm Grandell hafwer tillfallet, för hwilket Arff bem: Kyrckioheerde då hans barns Möderne d: 12 Julii 1706 afwitrades sigh sielf debiterade och hafwer äfwen der uppå något werkel:n betalt).
Lisäksi: Nykarlebyvyer-sivuilta lisätietoja:
Kirkonkylän Jeansbor (http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/olsonr/hemkyfo/jeansbor.htm)-tilan tiedot,
Rörvik (http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/BACKMANW/nsp/02nsphb.htm#rorvik)-suku,
Stadstjänstemän (stadskassör, stadsfiskal) (http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/backmanw/bvsof/02bvsof.htm).
Benedictus
20.10.11, 20:50
II Christiern Gabrielinpoika Wernberg, (Taulusta 1, isä Gabriel Wernberg) (http://www.annelikotisaari.net/gabriel.wernberg.htm#Taulu%201) Vöyrin kirkkoherra 1669, k. noin 1683 Vöyri. Ylioppilas Upsalassa 1626. Pastorn i Wörå, (GS 9462).
1. puoliso: Maria Danielintytär Wulf Kotoisin Tukholmasta.
Vanhemmat: Daniel Wulfsson eli Wulf ja Catharina Staffanintytär.
Lapset:Daniel Wernberg . Tauluun 16 (http://www.annelikotisaari.net/gabriel.wernberg.htm#Taulu%2016)
Christian Wernberg Eli 1660 (GS 9468).
Samuel Wernberg Katselmuskirjuri. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1663. Mahdollisesta avioliitosta ei ole tietoa. Eli 1706. (GS 9469).
Wendela Wernberg . Tauluun 17 (http://www.annelikotisaari.net/gabriel.wernberg.htm#Taulu%2017)
Gustaf Wernberg Oli elossa 1660 (GS 9471).
Margareta Wernberg . Tauluun 18 (http://www.annelikotisaari.net/gabriel.wernberg.htm#Taulu%2018)
Susanna Wernberg . Tauluun 19 (http://www.annelikotisaari.net/gabriel.wernberg.htm#Taulu%2019)
2. puoliso: Ingrid Håkonintytär Kotoisin Norrköpingistä Ruotsista, eli leskenä 1697.
Vanhemmat: Håkon N ja Anna Buller.
Pietarsaaren pitäjän käräjät 6.–7.6.1687 s. 52 (Kyrckioherdens i Wöro Sahl: H:r Christian Wernbergz effterlåtne Änckia, Gudhfruchtigh och dygdesamme Matrona Hustru Ingredh Håkans dåtters Fullmechtige Inspectoren Welbet:de Lars Bruun ... hemmanet Östensiöö ... Hennes Sal: Modher Hustru Anna Pehrs dåtter Buller och Stiuf Fadren Christer Mattsson); KA mf. ES 2082 (ss 10) Vöyrin talvikäräjät 1688 f. 84; KA mf. ES 2083 (ss 12) Lapuan käräjät 24.–28.7.1690 s. 114 (Sedan förekom H:r Martinus Mulander 2509 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2509) och berättadhe att Sahl: Kyrckioheerdens Enckia j Wörö hadhe skickat till sin Syster (katso 873 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=873)) H:r Martini Swärmodher ett slachte nöth som een pijga henne till handa fört hwilken pijga har berättat sigh sedt huruledes Lautamus mist Lijfwet); KA mf. ES 2083 (ss 13) Vöyrin käräjät 29.7.1691 s. 109 (fordom Kyrckioherden Sahl: H:r Christiern Wernbergh ... Sahl: Kyrckioherdens Enckias dygesamme hustru Ingredh Håkans dåtters Forteliæ attest af d: 9 Julij 1691), 116, 130; KA mf. ES 2084 (ss 16) Vöyrin käräjät 12.1.1694 s. 51, 56; KA mf. ES 2085 (ss 17) Vöyrin käräjät 10.2.1695 s. 229; KA mf. ES 2085 (ss 18) Vöyrin käräjät 15.2.1696 s. 280; KA mf. ES 2086 (ss 19) Vöyrin käräjät 12.1.1697 s. 19 (Dedt Insinuerade Stadz Notarien i Waasa Wälbetrodde Gabriel Brenner 3491 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3491) een Obligation, uthj hwilcken Sahl: Kyrkioherdens Wernbergz Enckia Ingredh Fortelia tillståår sigh uthi åthskillige påster hafwa tagit till läns, af H:r Befallningzman Wälbet:de Johan Westerenio åtta Tunnor och 8 Cappar Spanmåhl); KA mf. ES 2089 (ss 23) Vöyrin käräjät 13.2.1701 s. 140 (Kyrckioherdens Sahl: H:r Christierni Wernbergs effterlefwerska Gudfruchtige Matrona hustru Ingred Fortelia).
VAIKKA TÄMÄ MENEE HIEMAN AIHEEN SIVUUN NIIN VENDELAN JA DANIEL WERNBERGIN ÄITIPUOLEN SUKU ON OLLUT TUNTEMATON, KUTEN YLLÄ ANNELI KOTISAAREN SURSILL SIVULTA NÄKYY.
ISÄ HÅKAN JA ÄITI ANNA BULLER.
DANIELIN YOMATRIKKELI TIEDOISSA NÄKYY USEAMMAN KERRAN, ETTÄ INGRIDIN SUKUNIMENÄ ON FORTELIA ELI ISÄ ON HÅKAN FORTELIUS.
MITEN MAHTAA OLLA SUKUA POHJANMAAN FORTELIUKSILLE?
Kiitoksia JHissa ja Benedictus vastauksistanne. Sain hyödyllisiä linkkejä. Siitä on niiiiin monta vuotta, kun viimeksi näihin esivanhempiini "tutustuin", että onpa nettiin tullut hurjasti uutta tietoa asioista.
Anneli Kotisaaren linkki on ihan mahtava. Luin illalla läpi kaikki nimet, jotka niissä sukutauluissa esiintyi. Ihmettelin kovasti sitä, kun sieltä löytyi juuri kaikki ne nimet, joihin olen etsinyt yteyttä yrittäessäni sovittaa DNA-serkkujeni esivanhempia omiini. Olin kokonaan unohtanut tämän pohjanmaalaisen haaran sukupuustani :) ja ihmetellyt, että miksi minulle tulee juuri Pohjanmaalta niin paljon DNA-osumia. Johtunee varmaan siitä, että pohjalaiset ovat innosstuneempia DNA-sukututkimuksesta kuin kainuulaiset.
Tässä taitaa olla tämänhetkinen virallinen Sursill-korjausten lomake:
http://www.sursill.net/corrections.htm
En ole pitkään aikaan käynyt tässä osiossa.. please laittakaa tänne vain ne korjaukset. Sursill keskusteluja on ihan vaikka sun miten paljon täällä.
Kyllä "virallinen" (mikä onkaan se virallinen taho tässä??) on tuo sivu, mutta mielestäni myös meidän helpompaa löytää täältä, jotka OIKEASTI tekee niitä löytöjä.. minä en vaan muista tuota linkkiä ever... tämä sukuforum löytyy aika helposti...
ugh ..olen puhunut :) :)
Sara Christina Isakintytär Fortelia, * 9.7.1763 Paltamo, † 21.6.1835 Tornio. (GS 4509). Etsi poikaansa merimies Henrik Lythraeusta, * 3.3.1787 Tornio, lehtilmoituksella (Inrikes tidningar 6.10.1807 s. 7 (http://magasin.kb.se:8080/fedora/get/kb:240166/bdef:TextObject/getPdf/)). Tornion rk 1820-30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7870702),
1.Pso: Kemi 11.11.1783 Isak Henrikinpoika Lythraeus, * 4.4.1758 Tornio, † 21.7.1797 Tornio. (pk 1.2.1798 Tornio). Kauppias Torniossa. Tornion rk 1768-93 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tornio/rippikirja_1768-1793_ik211/26.htm), 1780-96 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7832249), 1797-1820 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7832613). Vht: Kauppias ja raatimies Torniossa Henrik Henrikinpoika Lythraeus, * n. 1708 ?Tornio, † 10.4.1772 Tornio. (pk 13.5.1773 Tornio). & Anna Margareta Petterintytär Enberg, * 1722, † 23.6.1803 Tornio.
2.Pso: Tornio 19.3.1799 Carl Wilhelm Torngrén, Kauppias Torniossa. Muutti 1810 Råneoon, josta etsi vaimoaan lehti-ilmoituksella (Inrikes tidningar 16.7.1812 s. 7 (http://magasin.kb.se:8080/fedora/get/kb:294445/bdef:TextObject/getPdf/)) päästäkseen uuteen avioliittoon Maria Råmannin kanssa ja johon vaimo vastasi (Inrikes tidningar 22.9.1812 s. 8 (http://magasin.kb.se:8080/fedora/get/kb:294495/bdef:TextObject/getPdf/)). Tornion rk 1797-1820 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7832588), 1797-1820 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7870615). Hän voi olla se Carl Wilhem Torngrén, * 22.1.1778 Tukholma (Nikolai), jolloin hänen vanhempansa olisivat laivanselvittäjä Niclas Torngrén, * n. 1742, † 1800-10 Tukholma. & Maria Johanna Hammarström, * n. 1755, eli leskenä 1833 Tukholma.
Taulu 1.
Sofia Catharina Erikintytär Frosterus, * 4.12.1740 Haukipudas, † (rk) 14.4.1787 Vöyri. (GS 5541).
Pso: Siikajoki 27.2.1770 Johan Gabrielinpoika Granholm, * 12.12.1731 Mustasaari, † murhattu 28.11.1803 Vöyri. Vaasan triviaalikoulun oppilas 1745. Ilmajoen komp. katselmuskirjuri (Ilmajoki Kokkola Taloisela) 1752, Närpiön komp. katselmuskirjuri (Vöyri) 1758 hoitaen myös henkikomp. katselmuskirjurin tehtäviä, ero 26.3.1785 samalla rykmentinkirjuri. Komissiomaanmittari. Hänet murhasi oma poika sotilas Johan Johaninpoika Spets. Vöyrin rk 1764-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9713308), 1770-75 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9718121), 1776-80 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9691463), 1781-87 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9703704), 1788-93 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9704010), 1794-99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9704349), 1800-09 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9704737), 1800-09 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9704779). Vht: Mustasaari Vikby 1 Granholm Gabriel Gabrielinpoika, * 3.9.1698 Mustasaari, † . & Maria Erikintytär, eli vielä 1789 poikansa tykönä Vöyrissä.
Lapsia:
Catharina Johanintytär Granholm, * 17.12.1770 Vöyri, kuollut luut. pienenä.
Gabriel Erik Johaninpoika Granholm, * 1.1.1772 Vöyri, † viim. 1810. Katso taulu 2.
Johan Johaninpoika Spets, * 21.11.1774 Vöyri, † teloitettu 26.7.1807 Vanha Vaasa. Katso taulu 3.
Taulu 2.
Gabriel Erik Johaninpoika Granholm, * 1.1.1772 Vöyri, † viim. 1810. Muutti Vöyristä 1792 Mustasaaren Helsingbyyhyn. Pidätetty isänmurhasta, mutta pitää tarkistaa onko hänetkin teloitettu yhdessä veljensä kanssa.
Mustasaaren rk 1791-96 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10125719), 1797-1802 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10125889), 1802-08 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10126091), 1814-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10126906), 1822-32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10127607).
Pso: Mustasaari 7.12.1792 Beata Matintytär, * *30.4.1775, † 23.9.1831 Mustasaari.
Vht: Matts Thomaksenpoika Engman, * (rk) 7.2.1750, & Maria Jakobintytär, * 23.8.1751 Mustasaari,
(Vaimon 2.Pso: Mustasaari 26.1.1811 Johan Eric Johaninpoika Stegar, * 17.11.1759 Mustasaari, † 27.11.1830 Mustasaari).
Lapsia:
Beata Ulrica Granholm, * 21.4.1795 Mustasaari, † lapsena.
Anna Granholm, * 1.11.1796 Mustasaari, † lapsena.
Taulu 3.
Johan Johaninpoika Spets, * 21.11.1774 Vöyri, † teloitettu 26.7.1807 Vanha Vaasa. Sotilas.
Pso: Vöyri 22.12.1799 Lisa Matintytär Nikonen, * 14.12.1781 Vöyri, † 12.10.1813 Vöyri, ikä 31 v 10 kk. Vöyrin rk 1788-93 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9703981), 1794-99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9704320), 1800-09 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9704700), 1810-18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9705293).
Vht: Vöyri Koskikylä Matti Matinpoika Nikonen, * 2.9.1754 Vöyri, † . & Anna Matintytär, * 11.1756,
(Vaimon 2.Pso: Vöyri 20.12.1807 räätäli Matts Mattsinpoika Sandberg, * 23.12.1782 Vöyri, † 6.4.1845 Vöyri, ikä 62 v).
Lapsia:
Johan Erik Johaninpoika Spets, * 8.8.1801 Vöyri,
Pso: Vöyri 11.6.1821 Brita Mårtenintytär Holmberg, * 22.7.1798 Vöyri,
Vhm: Mårten Johaninpoika Holmberg, † 15.11.1842 Vöyri, ikä 75 v. & Lisa Erikintytär.
Jouni Kaleva
13.11.11, 17:59
Taulu 1.
Sofia Catharina Erikintytär Frosterus, * 4.12.1740 Haukipudas, † (rk) 14.4.1787 Vöyri. (GS 5541).
Pso: Siikajoki 27.2.1770 Johan Gabrielinpoika Granholm, * 12.12.1731 Mustasaari, † murhattu 28.11.1803 Vöyri. Vaasan triviaalikoulun oppilas 1745.
Kiitos näistä Frosterus-tiedoista. Kun laitoit tämän otsikon alle, niin tuliko tässä esiin jotakin uutta, Sursillianaa korjaavaa tietoa?
Kiitos näistä Frosterus-tiedoista. Kun laitoit tämän otsikon alle, niin tuliko tässä esiin jotakin uutta, Sursillianaa korjaavaa tietoa?
Käsittääkseni Sursilianassa mainitaan vain Johan Granholm Katselmuskirjuri ja ilman syntymä ja muita tietoja. Lisäksi lapsista ei ole mainintaa. Pitää jossakin vaiheessa lukaista isänmurhaa koskevat käräjäotteet.
Laitetaan vielä yksi lisäys eli toisen puolison tiedot, jospa jollakin olisi lisätietoja:
Erik Isakinpoika Sinius, * (rk) 1739/43 Sotkamo, † 24.2.1787 Kemi, ikä 44. (GS 2477). Muutti Paltamosta 1757 Ouluun. Kirjurina Oulussa n. 1762-75. Muutti Oulusta 1775 Kemiin. Oulun rk 1772-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5611039), Kemin rk 1774-79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848121), 1780-85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848349), 1786-91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848531).
1.Pso: n. 1766 Margareta, * 1739, ‡ 30.1.1773 Oulu. Oulun rk 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610642). Vht: N. N. & N. N.
2.Pso: Kemi 26.10.1777 Anna Stenudd, * 1754, † 3.10.1834 Kemi. Kemin rk 1786-91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848532), . Vht: N. N. & N. N. (2.Vaimon 2.Pso: Kemi 30.3.1788 pitäjän räätäli Kemissä Johan Junelius, * 1762, † 21.6.1821 Kemi).
Olen yrittänyt etsiä Sursillianassa mainittuja Margareta Isakintytär Forteliusta (GS 4514) ja Emanuel Isakinpoika Forteliusta (GS 4513), jonka pitäisi olla naimisissa Länsi-Pohjassa, mutta en ole löytänyt kumpaakaan yhdessä vanhempien kanssa Paltamon rk 1761-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148477), 1767-72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148849), 1773-78 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6149538), Kemin rk 1774-79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848121), joten onko heistä muuta mainintaa kuin Sursiliana.
Vastaan tuli sattumalta Heikki Heikinpoika Junkkaran perukirja Rovaniemeltä vuodelta 1771. Hänen leskensä on Brita Gisselkors, jonka kautta jälkeläiset kuuluvat ymmärtääkseni myös Sursillin jälkeläisiin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/perukirjoja_1671-1803_msrk_ik282-283/397.htm
Mitään uutta tietoa tässä tuskin on, mutta auttaa ehkä täsmentämään ja täydentämään vanhaa, joten laitan sen tähän samalla vaivalla mukaan.
Vastaan tuli sattumalta Heikki Heikinpoika Junkkaran perukirja Rovaniemeltä vuodelta 1771. Hänen leskensä on Brita Gisselkors, jonka kautta jälkeläiset kuuluvat ymmärtääkseni myös Sursillin jälkeläisiin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/perukirjoja_1671-1803_msrk_ik282-283/397.htm
Mitään uutta tietoa tässä tuskin on, mutta auttaa ehkä täsmentämään ja täydentämään vanhaa, joten laitan sen tähän samalla vaivalla mukaan.
Lisätään Erik Isakinpoika Siniuksen (GS 2477) perukirja 29.2.1788 Kemi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7821643), sillä siinä mainitut vaimot puuttuvat Kojosen versiosta. Joten hänen taulunsa näyttäisi alustavasti tältä:
Erik Isakinpoika Sinius, * (rk) 1739/43 Sotkamo, † 24.2.1787 Kemi, ikä 44. (GS 2477). (pk 29.2.1788 Kemi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7821643)). Muutti Paltamosta 1757 Ouluun. Kirjurina Oulussa n. 1762-75. Muutti Oulusta 1775 Kemiin. Oulun rk 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610617), 1772-77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5611039), Kemin rk 1774-79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848121), 1780-85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848349), 1786-91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848531).
1.Pso: n. 1766 Margareta Petterintr. Bergman, * 8.8.1742 Oulu, ‡ 30.1.1773 Oulu. Oulun rk 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610642). Vht: Porvari Oulussa Petter Jacobinp. Bergman, ‡ 6.7.1754 Oulu. & Margareta Samuelintr. Järvelä, * (rk) 1708, ‡ 14.2.1768 Oulu. Oulun rk 1731-41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587789), 1742-54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589415), 1755-59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5609623), 1760-65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610180), 1766-71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610588).
2.Pso: Kemi 26.10.1777 Anna Tuomaantr. Stenudd, * 1754, † 3.10.1834 Kemi. Kemin rk 1786-91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848532), . Vht: N. N., † . & N. N., † . (2.Vaimon 2.Pso: Kemi 30.3.1788 pitäjän räätäli Kemissä Johan Junelius, * 1762, † 21.6.1821 Kemi).
Vastaan tuli sattumalta Heikki Heikinpoika Junkkaran perukirja Rovaniemeltä vuodelta 1771. Hänen leskensä on Brita Gisselkors, jonka kautta jälkeläiset kuuluvat ymmärtääkseni myös Sursillin jälkeläisiin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/perukirjoja_1671-1803_msrk_ik282-283/397.htm
... Stephan Gisselkorsilla oli kolmesta avioliitosta 9 lasta, joista ainakin 6 kuoli ennen aikuistumistaan. Osa Gisselkorsin perillisistä Rovaniemellä on seuraavassa taulussa. Jatkoakin on selvillä, mutta en nyt lisää niitä tähän.
I. Brita Felicia Gisselkors. Syntynyt 19.4.1739 Rovaniemi. Kuollut 1.5.1819 Rovaniemi. Puhuttelunimi ehkä Riitta Liisa. Brita Felicia oli yksi Junkkara-nimen jatkajista, sillä hänen toinen miehensä ja näiden lapset käyttivät Junkkara-nimeä, olematta kuitenkaan verisukulaisia toisten Junkkaroitten kanssa.
- Puoliso 1:o 6.4.1768 Rovaniemi Henrikki Henrikinpoika Junkkara. Syntynyt 18.5.1736 Rovaniemi (Korkalo Junkkara). Kuollut hengitystieinfektioon 14.1.1771 Rovaniemi. Arkistonimi: Henric Henricsson Oja (eli) Junkkara. Vihkimistieto on seuraava: "Nuorukainen Henric Junckara ja neitonen Brita Felicia Gisselkors, täydessä juhla-asussa".
- Puoliso 2:o 22.2.1780 Rovaniemi Juho Laurinpoika Takkunen, myöh. Junkkara. Syntynyt 28.1.1747 Rovaniemi. Arkistonimi: Johan Larsson (Tackunen) Junkkara. Vihittäessä 1. avioliittoon Juho oli renki, alunperin Takkusen tilalta Muurolasta. 1. puoliso oli leski ja muista tiedoista päätellen Lauri asui Ruokasella ensimmäisen vaimonsa luona. Jäätyään leskeksi tästä Walborgista (os Möller eli Hirttiö) Juho on mennyt toista kertaa naimisiin Gisselkorsin kanssa. Gisselkors puolestaan oli ollut sitä ennen Henrik Junckaran kanssa naimisissa. Tätä kautta Juho on saanut Junkkaran toiseksi nimekseen asettuessaan Junkkaran maatilalle. Vuosien 1818 - 1822 mukaan on "Fadren Johan". Tila jakautui kolmelle isännälle ilmeisesti vuonna 1782. Näistä yksi oli Juho Laurinpoika vuonna 1807, jolloin hänellä oli 13/72 osa manttaalia. Kuollut vanhuuteen 5.11.1817 Rovaniemi.
II. Lapsi
1: Kaisa Henrikintytär Junkkara. Syntynyt 30.1.1769 Rovaniemi. Arkistonimi: Brita Catarina Henrikintytär Junkkara. Kuollut kuolioon eli kylmänvihoihin 24.4.1824 Rovaniemi. Lapseton.
1: Henrikki Henrikinpoika Junkkara. Syntynyt 3.8.1771 Rovaniemi. Arkistonimi: Henricus Henricsson Junckara. Saatettiin kutsua Heikiksi. Äiti (leskenä synnyttänyt) Britha Felicia Gisselkors. Kuollut isorokkoon 15.2.1772 Rovaniemi.
2: Tapani Juhonpoika Junkkara. Syntynyt 11.5.1780 Rovaniemi. Arkistonimi: Staffan Johansson (Tackunen) Junckara. Lasten kasteessa esiintyy myös Oja nimellä. Kummit: Esaias Fellman & Carin Gisselkors (tuolloin kappalainen rouvansa kanssa, joista viimemainittu oli äidin sisarpuoli), Thomas Junckara vmo Margeta Larsdr, Lars Tackunen, Piika Brig. Ruokanen. Kastoi pappilassa Esaias Fellman. Kuollut kuumeeseen 4.12.1816 Rovaniemi.
2: Stiina Maria Juhontytär Junkkara. Syntynyt 4.6.1787 Rovaniemi. Arkistonimi Stina Maria Johansdotter Junckara. Kummit: Esaias Fellman, rva Stina Maria Clementief (?), Lars Tackunen, Lisa Olofsdr, opisk. Henr Wettberg, piika Carin Junckara. Kuollut 15.12.1867 Rovaniemi Korkalo Paavalniemi.
Brita Gisselkorsin ja Tapanin Junkkaran perillisille tuli käyttöön sukunimi Keskioja sen jälkeen kun Junkkaran kantatila jaettiin kolmeen osaan.
1. Brita Felicia Gisselkors. Syntynyt 19.4.1739 Rovaniemi. Kuollut 1.5.1819 Rovaniemi.
- Puoliso 1:o 6.4.1768 Rovaniemi Henrikki Henrikinpoika Junkkara. Syntynyt 18.5.1736 Rovaniemi (Korkalo Junkkara).
- Puoliso 2:o 22.2.1780 Rovaniemi Juho Laurinpoika Takkunen, myöh. Junkkara. Syntynyt 28.1.1747 Rovaniemi. Brita Gisselkorsin ja Tapanin Junkkaran perillisille tuli käyttöön sukunimi Keskioja sen jälkeen kun Junkkaran kantatila jaettiin kolmeen osaan. Tähän lisään vielä tuoreen huomioni, että vuodelta 1960 (kirj. J Ahvenainen) olevan Rovaniemen historian sivulla 128 väitetään virheellisesti Brita Felician muuttaneen pois.
Sukututkija JaSKa
27.07.13, 14:59
En löytänyt tästä ketjusta mainintaa Isak Abrahaminpoika Frosteruksesta s.1716. Saamieni tietojen mukaan hänen sanotaan olleen naimisissa Brita Henrikintytär Lukkaraisen kanssa (syntynyt 1707). Tutkimistani lähteistä Britalla ei kuitenkaan ole sukunimeä mutta hän on todennäköisesti Sotkamon lukkarina toimineen Anders Uhlbäckin leski. Lapsiksi pariskunnalle on merkitty Johan 1737, Elsa 1739 ja Brita Lisa 1749. Rippikirjojen mukaan Johan olisi kuitenkin syntynyt 1732 ja on Britan ensimmäisestä avioliitosta Uhlbäckin kanssa. Johan Uhlbäck meni naimisiin Christina Uhlbrandtin kanssa ja toimi Kuhmon lukkarina asuen mm. Korpisalmella. Tytär Elsa lienee myös Uhlbäckin ja rippikirjan sutusta voisi jopa tulkita hänen olleen Johanin kaksoissisar. Frosteruksen lapsia näistä kolmesta on siis vain Brita Lisa 1749.
Kimmo Kemppainen
27.07.13, 15:05
Entä lukkari Krister Andersinpojan leski Brita Henrikintytär? Mitä hänelle sitten tapahtui?
Kimmo Kemppainen
En löytänyt tästä ketjusta mainintaa Isak Abrahaminpoika Frosteruksesta s.1716. Saamieni tietojen mukaan hänen sanotaan olleen naimisissa Brita Henrikintytär Lukkaraisen kanssa (syntynyt 1707). Tutkimistani lähteistä Britalla ei kuitenkaan ole sukunimeä mutta hän on todennäköisesti Sotkamon lukkarina toimineen Anders Uhlbäckin leski. Lapsiksi pariskunnalle on merkitty Johan 1737, Elsa 1739 ja Brita Lisa 1749. Rippikirjojen mukaan Johan olisi kuitenkin syntynyt 1732 ja on Britan ensimmäisestä avioliitosta Uhlbäckin kanssa. Johan Uhlbäck meni naimisiin Christina Uhlbrandtin kanssa ja toimi Kuhmon lukkarina asuen mm. Korpisalmella. Tytär Elsa lienee myös Uhlbäckin ja rippikirjan sutusta voisi jopa tulkita hänen olleen Johanin kaksoissisar. Frosteruksen lapsia näistä kolmesta on siis vain Brita Lisa 1749.
Sukututkija JaSKa
27.07.13, 16:07
Christer Anderssonin vaimoksi on ainakin 1728-36 rippikirjaan merkitty Cecilia.
Sukututkija JaSKa
27.07.13, 16:28
Ja Johan Uhlbäck löytyy käsittääkseni Sursillien kirjasta jo Christina Uhlbrandtin mieheksi merkittynä.....
Kimmo Kemppainen
27.07.13, 16:30
Juu, oli kyllä Cecilia Nilsintytär Arffman, mutta hän kuoli ja toinen vaimo olikin sitten se Brita Henrikintytär.
Kimmo Kemppainen
Christer Anderssonin vaimoksi on ainakin 1728-36 rippikirjaan merkitty Cecilia.
Benedictus
27.07.13, 22:46
Oheisessa uudessa ketjussa tietoa Sursillien perushenkilö Carl Påhlssonista, Margareta Eriksdotter Sursillin pojasta. Lisätieto ja kritiikki tervetuullutta.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=222381#post222381
Sukututkija JaSKa
28.07.13, 11:41
Juu, oli kyllä Cecilia Nilsintytär Arffman, mutta hän kuoli ja toinen vaimo olikin sitten se Brita Henrikintytär.
Kimmo Kemppainen
Christer Andersinpoika, Snicker "sukunimellä" tunnettu Sotkamon lukkari oli siis ensin naimisissa Cecilia Arffmanin kanssa ja sitten Brita Henrikintyttären. Christer sai Cecilian kanssa tyttären Elsa heinäkuussa 1732 ja Britan kanssa Britha Elisabet tyttären 10.5.1749. Johan pojan tietoja en ole onnistunut löytämään lisää mutta rippikirjasta luen edelleen tuon syntymävuoden: 1732. Voisiko Brita Henrikityttären 1. mies olla nimeltään Uhlbäck ja Johan olisi Uhlbäckin ja Britan poika. Britan toinen mies olisi sitten Christer Andersinp. ja kolmas Isak Frosterus. Ellei näin ole, eikä tämä Johan ole Christina Uhlbrandtin puoliso niin miksi Christina Uhlbrandt ilmestyy Frosterusten yhteyteen rippikirjaan?
Kimmo Kemppainen
28.07.13, 12:35
Laita linkkiä listalle, katsotaan niitä papyruksia yhdessä.
Kimmo Kemppainen
Christer Andersinpoika, Snicker "sukunimellä" tunnettu Sotkamon lukkari oli siis ensin naimisissa Cecilia Arffmanin kanssa ja sitten Brita Henrikintyttären. Christer sai Cecilian kanssa tyttären Elsa heinäkuussa 1732 ja Britan kanssa Britha Elisabet tyttären 10.5.1749. Johan pojan tietoja en ole onnistunut löytämään lisää mutta rippikirjasta luen edelleen tuon syntymävuoden: 1732. Voisiko Brita Henrikityttären 1. mies olla nimeltään Uhlbäck ja Johan olisi Uhlbäckin ja Britan poika. Britan toinen mies olisi sitten Christer Andersinp. ja kolmas Isak Frosterus. Ellei näin ole, eikä tämä Johan ole Christina Uhlbrandtin puoliso niin miksi Christina Uhlbrandt ilmestyy Frosterusten yhteyteen rippikirjaan?
Sukututkija JaSKa
28.07.13, 15:08
Britha Elisabet:
http://http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5468&pnum=7 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5468&pnum=7)
Elsa:
http://http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5467&pnum=38 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5467&pnum=38)
Rippikirja, jossa Frosterus perhe
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1598&pnum=268
Hei, tämä ketju oli alunperin tarkoitettu korjauksille ja päivityksille. Siis tarkoittaen sitä, että kun on löytänyt uutta tietoa se laitettaisiin lähteineen tähän ketjuun, löytämisen helpottamiseksi. Hyvä, että keskustelua käydään, mutta sen voisi käydä muussa ketjussa kuin tässä, koska se tieto sitten taas uppoaa tänne syövereihin. Kun on päästy keskusteluketjussa oikeaan lopputulokseen sen voi sitten linkkinä laittaa tänne (siihen keskusteluun) tai se vahvistettu tieto. Siksi tämän ketjun aikoinani perustin, kun oli niin tuhottomasti näitä eri ketjuja ja aikaa vievää löytää se vahvistettu tieto.
Muuten nuo SSHY:n linkit kannattaa laittaa yleiseltä puolelta, sillä kaikilla ei ole pääsyä jäsenpuolelle :)
Hyvä, että selvittelette näitä kiemuroita, suursilakat on todellista sillisallaattia.
Pyysin jo adminia siirtämään tämän omaksi keskustelukseen, tästä viestistä lähtien http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=222352&postcount=30
Kimmo Kemppainen
28.07.13, 20:06
Juu,
viitsitkö vielä ystävällisesti laittaa samat linkit ilmaispuolelle, niin me nuljut, jotka emme maksa, saamme katsoa?
Kimmo Kemppainen
En löytänyt tästä ketjusta mainintaa Isak Abrahaminpoika Frosteruksesta s.1716. Saamieni tietojen mukaan hänen sanotaan olleen naimisissa Brita Henrikintytär Lukkaraisen kanssa (syntynyt 1707). Tutkimistani lähteistä Britalla ei kuitenkaan ole sukunimeä mutta hän on todennäköisesti Sotkamon lukkarina toimineen Anders Uhlbäckin leski. Lapsiksi pariskunnalle on merkitty Johan 1737, Elsa 1739 ja Brita Lisa 1749. Rippikirjojen mukaan Johan olisi kuitenkin syntynyt 1732 ja on Britan ensimmäisestä avioliitosta Uhlbäckin kanssa. Johan Uhlbäck meni naimisiin Christina Uhlbrandtin kanssa ja toimi Kuhmon lukkarina asuen mm. Korpisalmella. Tytär Elsa lienee myös Uhlbäckin ja rippikirjan sutusta voisi jopa tulkita hänen olleen Johanin kaksoissisar. Frosteruksen lapsia näistä kolmesta on siis vain Brita Lisa 1749.
Kimmo Kemppainen
28.07.13, 20:37
Tästä vielä keskeiset henkikirjat 1749 ja 1750. En vielä toistaiseksi ole nähnyt Uhlbäckistä mitään, lukkari Krister Anderssonilla oli vaimona Cecilia Arffman, sitten Brita Henrikintytär, joka ilmeisesti meni uuteen avioon lukkari Isak Frosteruksen kanssa. Isakin lapsipuolet lienevät Kristerin lapsia, onko todisteita Uhlbäckin lapsista?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211571
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13356042
Kimmo Kemppainen
Sukututkija JaSKa
28.07.13, 21:01
Tästä vielä keskeiset henkikirjat 1749 ja 1750. En vielä toistaiseksi ole nähnyt Uhlbäckistä mitään, lukkari Krister Anderssonilla oli vaimona Cecilia Arffman, sitten Brita Henrikintytär, joka ilmeisesti meni uuteen avioon lukkari Isak Frosteruksen kanssa. Isakin lapsipuolet lienevät Kristerin lapsia, onko todisteita Uhlbäckin lapsista?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211571
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13356042
Kimmo Kemppainen
Tässä rippikirjaote 1750-1756 Frosterus perheestä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/268.htm
Johania ei löydy syntyneitten kirjasta. Täytyy yrittää kaivaa itse herra Uhlbäck esiin, josko sitä kautta aukeaisi. Ja mikä ihme on nulju :D:
Sukututkija JaSKa
28.07.13, 21:07
Elsan syntymä heinäkuussa 1732
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1729-1749_ik99/38.htm
Britha Elisabet 10.5.1749
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/syntyneet_1749-1771_ik99/7.htm
Kimmo Kemppainen
28.07.13, 21:11
Löysinkin sen jo omin päin, mutta kiitos suuren yleisön puolesta. Nyt ymmärrän ongelmasi: Siis Isak Frosteruksella on tytärpuoli Elsa (= Krister Andersinpojan ja Cecilia Arffmanin tytär), tytärpuoli Brita Lisa (=Krister Andersinpojan ja Brita Henrikintyttären tytär) ja poikapuoli Johan, ilmeisesti Uhlbäck ja Kuhmon lukkari.
Voi siis olla, että Johan on Britan poika N Uhlbäckin kanssa, todellakin tällainen mahdollisuus perustellusti on. Onko Kuhmon pää käyty täikammalla läpi, onko patronyymiä?
Niin se nulju. No, äitini on eteläpohjalainen, pitää ymmärtää sitä murretaustaa vasten.
Kimmo Kemppainen
Tässä rippikirjaote 1750-1756 Frosterus perheestä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/268.htm
Johania ei löydy syntyneitten kirjasta. Täytyy yrittää kaivaa itse herra Uhlbäck esiin, josko sitä kautta aukeaisi. Ja mikä ihme on nulju :D:
Sukututkija JaSKa
29.07.13, 09:19
Johanin patronyymi löytyy ainakin Johannes pojan syntymätiedosta 2.6.1760
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmo/syntyneet_1757-1784_ik114/27.htm
En löytänyt tästä ketjusta mainintaa Isak Abrahaminpoika Frosteruksesta s.1716. Saamieni tietojen mukaan hänen sanotaan olleen naimisissa Brita Henrikintytär Lukkaraisen kanssa (syntynyt 1707). Tutkimistani lähteistä Britalla ei kuitenkaan ole sukunimeä mutta hän on todennäköisesti Sotkamon lukkarina toimineen Anders Uhlbäckin leski. Lapsiksi pariskunnalle on merkitty Johan 1737, Elsa 1739 ja Brita Lisa 1749. Rippikirjojen mukaan Johan olisi kuitenkin syntynyt 1732 ja on Britan ensimmäisestä avioliitosta Uhlbäckin kanssa. Johan Uhlbäck meni naimisiin Christina Uhlbrandtin kanssa ja toimi Kuhmon lukkarina asuen mm. Korpisalmella. Tytär Elsa lienee myös Uhlbäckin ja rippikirjan sutusta voisi jopa tulkita hänen olleen Johanin kaksoissisar. Frosteruksen lapsia näistä kolmesta on siis vain Brita Lisa 1749.
Isak Abrahaminpoika Frosteruksen, * 9.1716 Tukholma, † 18.4.1760 Sotkamo, (GS 5646), tiedot Cajanus-kyhelmästäni
Taulu 65.4 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu0654).
Isak Abrahaminpoika Frosterus, * sotapakolaisena 9.1716 Tukholma, † 18.4.1760 Sotkamo. (GS 5646). Vht: Taulu 65 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu065). Sotkamon lukkari 1750. Paltamon hk 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983182), 1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12229837), 1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12241962), Kajaanin rk 1747-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733120), Sotkamon rk 1750-56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161446), 1757-64 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161619), 1765-72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161842), .
Pso: Sotkamo 22.2.1750 Brita Henrikintytär Wärttö (Hildén), * (rk) 1707, † 26.10.1791 Sotkamo. Veljenpoika: Taulu 107.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1071). Oulun hk 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905150), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676962), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037544), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775909), 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957092), 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986316), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969349), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769795), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773900), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776865), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148097), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876534), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163461), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10561038), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699348), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10887141), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10845091), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12913142), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167768), 1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402150), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12923337), 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12315633), 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213355), kk 1712 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1712-1712_tksrk_ik135-136/166.htm), Vht: Henrik ?Samuelinpoika Hiltunen eli Wärttö (Hildén), † luult. isovihan aikana. & Margareta, ‡ leskenä 17.3.1722 Oulu. (Vaimon 1.Pso: Porvari Oulussa Anders Johaninpoika Lappast eli Uhlbeck, * Oulu, eli 1732 Oulu. Oulun kk 1712 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1712-1712_tksrk_ik135-136/43.htm), rk 1723-30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588148), 1731-41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587709), 1742-54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589748). Poika: Taulu 114.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1141)./Taulu 56.3 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu0563). 2.Pso: n. 1745 Sotkamon lukkari Krister Andersinpoika Snickare, * n. 1700 Kajaani, † n. 1749 Sotkamo. Sotkamon rk 1728-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6160993), 1729-34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161184). Tytär: Taulu 127.4 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1274)).
Vaimon tytärpuoli:
Elsa Kristerintytär Snickare, * 7.7.1732 Sotkamo, † .
Pso: n. 1755 Olavi Andersinpoika Karppinen, * (rk) 1728 Paltamo, † . Paltamo Manamansalo 7 Karppila, uusisasukas Manamansalo Hauta-aho eli Pehkola, Paltamo Manamansalo 11 Hautala. Paltamon hk 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791922), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922339), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314591), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303639), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920001), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900830), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12974563), 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992308), 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692235), 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12894870), 1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668306), 1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657483), 1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906522), 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983178), 1746 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187182), Paltamon rk 1731-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6147995), 1738-44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148115), 1761-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148507), 1767-72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148990), 1773-78 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6149431), 1781-85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6149966), . Vht: Anders Andersinpoika Karppinen, * (rk) 1695 Paltamo, † . & Margareta Olavintytär Pikkaratar, * (rk) 1707 Pyhäntä, † 21.1.1764 Paltamo.
Sukututkija JaSKa
29.07.13, 10:02
Porvari? Anders Uhlbeck ja vaimonsa Brita Hindriksdotter saivat tyttären Susanna Oulussa 29.8.1731. Johanin syntymäajaksi voidaan kuolinajan perusteella laskea joulukuu 1732. Oulun syntyneistä häntä ei löydy.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/syntyneet-vihityt-kuolleet_1730-1740_tksrk_ik136/26.htm
Porvari? Anders Uhlbeck ja vaimonsa Brita Hindriksdotter saivat tyttären Susanna Oulussa 29.8.1731. Johanin syntymäajaksi voidaan kuolinajan perusteella laskea joulukuu 1732. Oulun syntyneistä häntä ei löydy.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/syntyneet-vihityt-kuolleet_1730-1740_tksrk_ik136/26.htm
Johanin syntymä Hiskissä
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4nrwmz?fi+0371+kastetut+952)12.11.1732 12.11.1732 Anders Johansson Lappasti Brita Wärttö Johannes
ja
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/syntyneet-vihityt-kuolleet_1730-1740_tksrk_ik136/45.htm
Sukututkija JaSKa
29.07.13, 10:25
Hienoa kiitos Johannes!
Asia olikin sitten selvä. Noissa hapansilakoitten tiedoissa tieto kulkee vielä virheellisenä ja lapset on merkitty Frosterukselle. Tässäpä tämä nyt sitten oikesi kertaheitolla. Tuo Uhlbeckin aikaisempi sukunimi hämäsi meikäläisen totaalisesti mutta oikeille jäljille aika hyvin pääsin. Asia kiinnosti minua vain siksi, että joihinkin tutkimuksiin Britha Henrikintytär oli merkitty "sukunimellä" Lukkarinen/Lukkarainen ja halusin todentaa ettei hän kuulu millään tavalla sukuumme. Brithan "sukunimi" perustuu siis vain hänen aikaisemman puolisonsa ammattiin.
Hienoa kiitos Johannes!
Asia olikin sitten selvä. Noissa hapansilakoitten tiedoissa tieto kulkee vielä virheellisenä ja lapset on merkitty Frosterukselle. Tässäpä tämä nyt sitten oikesi kertaheitolla. Tuo Uhlbeckin aikaisempi sukunimi hämäsi meikäläisen totaalisesti mutta oikeille jäljille aika hyvin pääsin. Asia kiinnosti minua vain siksi, että joihinkin tutkimuksiin Britha Henrikintytär oli merkitty "sukunimellä" Lukkarinen/Lukkarainen ja halusin todentaa ettei hän kuulu millään tavalla sukuumme. Brithan "sukunimi" perustuu siis vain hänen aikaisemman puolisonsa ammattiin.
Selvyyden vuoksi rippikirjassa mainittujen Frosteruksen "lasten" syntymät Hiskistä:
Sotkamo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4nrgu2?fi+0508+kastetut+161)7.7.1732 8.7.1732 Klockar Christer Anderss. Sicilia Arftman Elsa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4nrgu2?fi+0508+kastetut+1182)10.5.1749 10.5.1749 Klock. (Lig. Comissar) Christ. Anderss. Brita Henriksdr. Brita Elisabeth
Oulu
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4nrwmz?fi+0371+kastetut+952)12.11.1732 12.11.1732 Anders Johansson Lappasti Brita Wärttö Johannes
Britan sukunimi on siis Hiltunen eli Wärttö ja jonka veljenpojat ottivat myöhemmin käyttöön sukunimen Hildén.
JHissalle,
Olen kauan ihmetellyt ja ihaillut tapaasi esittää asioita yksinkertaisesti. Millä ihmeen keinolla/ohjelmalla Sinä saat esitettyä noin paljon lähdelinkkejä (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=222455&postcount=47) noin pieneen tilaan?
_____________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
JHissalle,
Olen kauan ihmetellyt ja ihaillut tapaasi esittää asioita yksinkertaisesti. Millä ihmeen keinolla/ohjelmalla Sinä saat esitettyä noin paljon lähdelinkkejä (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=222455&postcount=47) noin pieneen tilaan?
_____________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
JHissalle!
Luulen selvittäneeni 'ongelmani'.
Sinä teetkin näitä Wordilla!!
Pyydän anteeksi ketjun aiheesta poikkeamistani
_____________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Laitan tämän nyt tänne, että jatkossa löytyy tästä linkistä, eli Sursilleista poistettavaa..
Pietarsaaren kirkkoherran Henricus Nikolain k. ennen heinäkuuta 1569, vaimo ei ollut Catharina Erkintr Sursill. Hänen 1. pso oli Margareta ja 2. pso Christina. 1. pson lapsia olivat Canutus, Dordi ja Anna ja toisen lapsia olivat Peder, Elina ja Margareta. Nämä tiedot löytyvät sukukaavioineen Henricus Nikolain tyttären Dordin perukirjasta ja tätä on tutkinut JO vuonna 1969 Yrjö Blomstedt, joka tutki Tukholmassa v. 1634 toimitetun perunkirjoituksen asiakirjoja.
Tiedot siis löytyvät tästä lähteestä: Blomstedt, Yrjö, Westzynthius-suvun alkupolvista muutama lisätieto. (s. 45-50), Genos,Vuosikerta - Årgång 40 (1969),N:o 2.
Valitettavasti ko. artikkelia ei ole saatavana nettiversiona.
Canutus Henrici (1555–1621)
Chanutus Henricj, Knut / Knuth Henriksson
S Pietarsaari 1555. V Westzynthius-suvun kantaisä, Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nicolai ja Katarina Eriksdotter Sursill.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=362
Onko tässä Virhe?
Tiina Miettinen
29.07.13, 19:34
Sari tuossa kaivoi esiin varsin tärkeän epäselvyyden Sursill-suvun alkupolvista.
Blomstedtin artikkelissa kyseessä on löytynyt Tukholman raastuvanoikeuden pöytäkirja 13.10.1634, jossa käsitellään perintöasiaa. Ajan tavan mukaan laajaa perillisten joukkoa on pyritty saamaan järjestykseen sukukaavion avulla, joka on johdettu laajan jälkeläisjoukon yhteisestä kantaisästä. Tässä tapauksessa hän on Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nikolai. Selvityksen mukaan tämä on ollut kahdesti naimissa. Kirkkoherran ensimmäiseksi vaimoksi kerrotaan tuomiokirjassa ”Margareta” ja toiseksi vaimoksi ”Christina”. Patronyymejä naisille ei mainita eikä heistä paljastu sen enempää. Catharina Eriksdotter Sursill ei siis tämän kaavion mukaan olisi ollut Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nikolain vaimo.
Vaihtoehtoja on monia. Voi olla, ettei Catharina Eriksdr Sursill ole koskaan todellakaan ollut olemassa, vaan tieto hänestä perustuu virheeseen. Asiakirjat, joissa hänet ja ylipäätään Sursill-suvun alkupolvet mainitaan, ovat Johannes Terseruksen kadonneesta Sursill-käsikirjoituksesta 1660-luvulla tehdyistä kopioista vasta 1700-luvulta. Ne eivät ole varsinaisia aikalaislähteitä.
Toisaalta on huomioitava sekin, ettei tuomiokirja v.1634 ole sekään ajalta, jolloin Catharina eli, vaan se on tehty vasta sata vuotta myöhemmin jälkipolvien perinnönjaon pohjaksi. Tiedot on saatu jälkeläisiltä, jotka ovat muistinsa mukaan kertoneet vanhimman polven ihmiset oikeudelle. ”Henricus i Persö” ja hänen vaimonsa ”Margareta” ja ”Christina” mainitaan vain etunimillä kaaviossa. Tärkeimpinä hahmoina ovat eri sukuhaarojen kolmannen ja neljännen polven riitelevät perilliset vuonna 1634. Tuomiokirjojen perintö-asioiden sukukaavioissa on toisinaan epäselvyyksiä vanhempien polvien osalta, koska ne tehtiin muistinvaraisesti eikä asiakirjojen pohjalta. Naisia kun vanhoissa asiakirjoissa 1500-luvulla mainitaan muutenkin perin harvoin.
Vaihtoehtoja on siis monia eikä asiaa pysty täydellä varmuudella todistamaan puoleen tai toiseen ellei löydy aikalaislähdettä 1500-luvun alusta, jossa kirkkoherra Henricus Nikolain vaimo mainittaisiin. Margareta ja Catharina Eriksdotter ovat saattaneet olla yksi ja sama henkilö, jonka etunimestä joku on erehtynyt. Voi olla niinkin, ettei Catharina Eriksdotter Sursillia ole koskaan ollut olemassakaan ja kyse on Terseruksen tai hänen kopioitsijoidensa virheestä. Tai sitten nimi Margareta tuomiokirjan kaaviossa 1634 on kirjurin tai muistelijan virhe.
Totta on, että huolellisen sukututkijan pitäisi ehdottomasti huomioida nämä eri mahdollisuudet ja muistaa Yrjö Blomstedtin arvokkaan artikkelin olemassaolo, olipa se digitoitu tai ei. Hieman tuntuu siltä, että artikkeli on haluttu vaieta kuoliaaksi aiheensa vaikeuden vuoksi. Sursill-suvun yhden kokonaisen sukuhaaran kyseenalaistuminen on vaikea pala, siitä ei pääse mihinkään.
Terveisin
Tiina Miettinen
Kiitos Tiina - todella hyvä kommentti asiaan!
Lisäys : Toisaalta 100 v. on vasta vähän aikaa - monet muistavat asioita 100 v. ajalta - ainakin kun pitää alkaa heitä muistelemaan....
Lisäys 2: Jos ajatellaan tästä vuodesta 100 v. taaksepäin ollaan vuodessa 1913... siis ajassa kun minun isovanhempani ovat syntyneet.
Kimmo Kemppainen
30.07.13, 08:57
Toisaalta vanhassa Sursillianassa Henricus Jacobin (=Nicolain) ensimmäisen avion lasten luettelo on täysin yhdenmukainen Tukholman perinnönjaon kanssa, eikö vain? Yksi sellainenkin mainitaan, jota Tukholman paperi ei tunne (ilmeisesti kuoli lapsettomana eikä ollut perinnönjaon kannalta oleellinen).
Vanhassa Sursillianassa ainakin Westzynthiusten kantaisän patronyymi (Jacobi, po. Nicolai) lienee väärin ja hänen ensimmäisen vaimonsa nimi saattaa hyvinkin myös olla väärin. Kuitenkin siinä asiassa on oltu hämmästyttävän tarkkoja, että vaikka Henricus Jacobin (Nicolain) toista vaimoa ei mainita, niin kirjaan on huolittu vain ensimmäisen vaimon lapset.
Kimmo Kemppainen
Sari tuossa kaivoi esiin varsin tärkeän epäselvyyden Sursill-suvun alkupolvista.
Blomstedtin artikkelissa kyseessä on löytynyt Tukholman raastuvanoikeuden pöytäkirja 13.10.1634, jossa käsitellään perintöasiaa. Ajan tavan mukaan laajaa perillisten joukkoa on pyritty saamaan järjestykseen sukukaavion avulla, joka on johdettu laajan jälkeläisjoukon yhteisestä kantaisästä. Tässä tapauksessa hän on Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nikolai. Selvityksen mukaan tämä on ollut kahdesti naimissa. Kirkkoherran ensimmäiseksi vaimoksi kerrotaan tuomiokirjassa ”Margareta” ja toiseksi vaimoksi ”Christina”. Patronyymejä naisille ei mainita eikä heistä paljastu sen enempää. Catharina Eriksdotter Sursill ei siis tämän kaavion mukaan olisi ollut Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nikolain vaimo.
Vaihtoehtoja on monia. Voi olla, ettei Catharina Eriksdr Sursill ole koskaan todellakaan ollut olemassa, vaan tieto hänestä perustuu virheeseen. Asiakirjat, joissa hänet ja ylipäätään Sursill-suvun alkupolvet mainitaan, ovat Johannes Terseruksen kadonneesta Sursill-käsikirjoituksesta 1660-luvulla tehdyistä kopioista vasta 1700-luvulta. Ne eivät ole varsinaisia aikalaislähteitä.
Toisaalta on huomioitava sekin, ettei tuomiokirja v.1634 ole sekään ajalta, jolloin Catharina eli, vaan se on tehty vasta sata vuotta myöhemmin jälkipolvien perinnönjaon pohjaksi. Tiedot on saatu jälkeläisiltä, jotka ovat muistinsa mukaan kertoneet vanhimman polven ihmiset oikeudelle. ”Henricus i Persö” ja hänen vaimonsa ”Margareta” ja ”Christina” mainitaan vain etunimillä kaaviossa. Tärkeimpinä hahmoina ovat eri sukuhaarojen kolmannen ja neljännen polven riitelevät perilliset vuonna 1634. Tuomiokirjojen perintö-asioiden sukukaavioissa on toisinaan epäselvyyksiä vanhempien polvien osalta, koska ne tehtiin muistinvaraisesti eikä asiakirjojen pohjalta. Naisia kun vanhoissa asiakirjoissa 1500-luvulla mainitaan muutenkin perin harvoin.
Vaihtoehtoja on siis monia eikä asiaa pysty täydellä varmuudella todistamaan puoleen tai toiseen ellei löydy aikalaislähdettä 1500-luvun alusta, jossa kirkkoherra Henricus Nikolain vaimo mainittaisiin. Margareta ja Catharina Eriksdotter ovat saattaneet olla yksi ja sama henkilö, jonka etunimestä joku on erehtynyt. Voi olla niinkin, ettei Catharina Eriksdotter Sursillia ole koskaan ollut olemassakaan ja kyse on Terseruksen tai hänen kopioitsijoidensa virheestä. Tai sitten nimi Margareta tuomiokirjan kaaviossa 1634 on kirjurin tai muistelijan virhe.
Totta on, että huolellisen sukututkijan pitäisi ehdottomasti huomioida nämä eri mahdollisuudet ja muistaa Yrjö Blomstedtin arvokkaan artikkelin olemassaolo, olipa se digitoitu tai ei. Hieman tuntuu siltä, että artikkeli on haluttu vaieta kuoliaaksi aiheensa vaikeuden vuoksi. Sursill-suvun yhden kokonaisen sukuhaaran kyseenalaistuminen on vaikea pala, siitä ei pääse mihinkään.
Terveisin
Tiina Miettinen
Tiina Miettinen
30.07.13, 09:39
Kimmo muistaa oikein. Jo Gabriel Peitziuksen vuoden 1747 käsikirjoituksessa on tosiaan Hericum Jacobi eikä Nikolai. Myöhemmin Alcenius jotenkin onnistui sotkemaan niin, että vuonna 1850 painettuun Genealogia Sursillianaan Henricus Jacobille tuli sukunimeksi Fordell, mitä taas ei missään vanhoissa käsikirjoituksissa ole.
Gabriel Peitzius mainitsee näin:
Catharina Ericsdr war den första som kom ifrån Uhmo till Österbothn tiente för en Nyckelpiga hos Hans Fordell i Pedersöre fick Henricum Jacobi Past: i Pedersöre uti konung Johan III tid
Lapsiksi Peitzius luettelee seuraavat:
Johannes Henrici Sacell i Pedersöre ogift
Anna Henriksdr fick Simonen Johannis Nurcka past i Storkyro
Canutus Henrici Pastor i Pedersöre hh. först Lucia Hans Fordells dr hade med henne 11 barn
Tukholman raadin vuoden 1634 sukukaaviossa Margaretalle ja Henrikille on merkitty lapset: Canutus (pso. Anna), Dordi (pso. Olog Gregersson) ja Anna i Kyro (pso. Simon Nurka).
Tässä v.1634 kaaviossa ei siis mainita Cnut Henrikssonin ensimmäistä puolisoa Lucia Fordellia, jonka Terserus/Peitzius taas on maininnut. Sen sijaan käsikirjoitus ei tunne vaimoa nimeltä Anna. Tuomiokirjakaaviossa on vain vaimo Anna ja tieto heidän kahdeksasta lapsestaan. Eli tämän(kin) perhekunnan suhteen monenmoista epäselvyyttä löytyy...
Terv. Tiina M
[QUOTE=Tiina Miettinen;222496Totta on, että huolellisen sukututkijan pitäisi ehdottomasti huomioida nämä eri mahdollisuudet ja muistaa Yrjö Blomstedtin arvokkaan artikkelin olemassaolo, olipa se digitoitu tai ei. Hieman tuntuu siltä, että artikkeli on haluttu vaieta kuoliaaksi aiheensa vaikeuden vuoksi. Sursill-suvun yhden kokonaisen sukuhaaran kyseenalaistuminen on vaikea pala, siitä ei pääse mihinkään.Terveisin Tiina Miettinen[/QUOTE]
"Näinkö täällä aina käy, käy, käy..."
Siis, että minä lensin Sursillien kelkasta kuin leppäkeihäs? Ainoa yhteyteni tähän sukuun on ollut Knut (Canutus) Henrikinpoika Westzynthius ja hänen puolisonsa Anna :confused:
Ja Tiina panee tämän Annankin kyseenalaiseksi :Tukholman raadin vuoden 1634 sukukaaviossa Margaretalle ja Henrikille on merkitty lapset: Canutus (pso. Anna), Dordi (pso. Olog Gregersson) ja Anna i Kyro (pso. Simon Nurka).
Tässä v.1634 kaaviossa ei siis mainita Cnut Henrikssonin ensimmäistä puolisoa Lucia Fordellia, jonka Terserus/Peitzius taas on maininnut. Sen sijaan käsikirjoitus ei tunne vaimoa nimeltä Anna. Tuomiokirjakaaviossa on vain vaimo Anna ja tieto heidän kahdeksasta lapsestaan. Eli tämän(kin) perhekunnan suhteen monenmoista epäselvyyttä löytyy...
Näin se on: Tieto lisää tuskaa...
"Näinkö täällä aina käy, käy, käy..."
Siis, että minä lensin Sursillien kelkasta kuin leppäkeihäs? Ainoa yhteyteni tähän sukuun on ollut Knut (Canutus) Henrikinpoika Westzynthius ja hänen puolisonsa Anna :confused:
Ja Tiina panee tämän Annankin kyseenalaiseksi :Tukholman raadin vuoden 1634 sukukaaviossa Margaretalle ja Henrikille on merkitty lapset: Canutus (pso. Anna), Dordi (pso. Olog Gregersson) ja Anna i Kyro (pso. Simon Nurka).
Tässä v.1634 kaaviossa ei siis mainita Cnut Henrikssonin ensimmäistä puolisoa Lucia Fordellia, jonka Terserus/Peitzius taas on maininnut. Sen sijaan käsikirjoitus ei tunne vaimoa nimeltä Anna. Tuomiokirjakaaviossa on vain vaimo Anna ja tieto heidän kahdeksasta lapsestaan. Eli tämän(kin) perhekunnan suhteen monenmoista epäselvyyttä löytyy...
Näin se on: Tieto lisää tuskaa...
Älä sure, ei Sursillien kantaisästä polveutumisesta sinänsä ole koskaan ollut mitään erityistä meriittiä. Varmaan sinulle tulee Westzynthiusten kautta kiinnostavampia sukuyhteyksiä kuin monille Sursillien kautta.
[QUOTE=ttulkki;22253 Varmaan sinulle tulee Westzynthiusten kautta kiinnostavampia sukuyhteyksiä kuin monille Sursillien kautta.[/QUOTE]
Kiitos lohdutuksesta, mutta mitä ihmettä minä teen noille DNA-serkuille, joihin en ole löytänyt muuta yhteyttä kuin tämän Sursillin?
Kimmo Kemppainen
30.07.13, 10:52
Eikö Dordea mainita? Luin itse Niclas Laguksen (1764 - 1816) nyrkkipajaeditiota, joka kertoo seuraavaa:
"Catharina Eriksdotter var den första som kom ifrån Uhmeå til Österbotn, tjänte för en nykel piga hos Hans Fordell i Pedersöre fick Henricum Jacobi; Past: i Pedersöre /Vestzynthiers stamfader/ uti Konung Johan 3s tid.
af desse äro födde:
Johannes Henrici; Sacell: i Pedersöre, ogift.
Anna Henrics dotter fick Simonem Johannis, Past. i Storkyro [...]
[...]
Canutus Henrici Past i Pedersöre [...]
[...]
Dordre Henrs dr, Fick Olof Grelsson, Borgmästare i Stockholm"
Kimmo Kemppainen
Kimmo muistaa oikein. Jo Gabriel Peitziuksen vuoden 1747 käsikirjoituksessa on tosiaan Hericum Jacobi eikä Nikolai. Myöhemmin Alcenius jotenkin onnistui sotkemaan niin, että vuonna 1850 painettuun Genealogia Sursillianaan Henricus Jacobille tuli sukunimeksi Fordell, mitä taas ei missään vanhoissa käsikirjoituksissa ole.
Gabriel Peitzius mainitsee näin:
Catharina Ericsdr war den första som kom ifrån Uhmo till Österbothn tiente för en Nyckelpiga hos Hans Fordell i Pedersöre fick Henricum Jacobi Past: i Pedersöre uti konung Johan III tid
Lapsiksi Peitzius luettelee seuraavat:
Johannes Henrici Sacell i Pedersöre ogift
Anna Henriksdr fick Simonen Johannis Nurcka past i Storkyro
Canutus Henrici Pastor i Pedersöre hh. först Lucia Hans Fordells dr hade med henne 11 barn
Tukholman raadin vuoden 1634 sukukaaviossa Margaretalle ja Henrikille on merkitty lapset: Canutus (pso. Anna), Dordi (pso. Olog Gregersson) ja Anna i Kyro (pso. Simon Nurka).
Tässä v.1634 kaaviossa ei siis mainita Cnut Henrikssonin ensimmäistä puolisoa Lucia Fordellia, jonka Terserus/Peitzius taas on maininnut. Sen sijaan käsikirjoitus ei tunne vaimoa nimeltä Anna. Tuomiokirjakaaviossa on vain vaimo Anna ja tieto heidän kahdeksasta lapsestaan. Eli tämän(kin) perhekunnan suhteen monenmoista epäselvyyttä löytyy...
Terv. Tiina M
Tiina Miettinen
30.07.13, 11:31
Tosiaankin löytyy myös Lagusta vanhemmista versioista tuo Dorde miehineen. Tarkistin. Ei heti sattunut silmiin, kun nimi tulee vasta kaikkien muiden sukujohtojen jäljessä.
Minä en lähtisi tässä vaiheessa tuhoamaan sen paremmin Catharina Eriksdr Sursillia kuin Margaretakaan, koska selvää varmuutta asiasta ei ole olemassa. Kuten sanottu kumpikaan asiakirja ei ole syntynyt ajalla, jolloin kyseinen kirkkoherran vaimo eli, vaan molemmat vasta myöhemmin. Kyseessä on epävarma tieto, jolle tarvittaisiin vahvistusta joko puoleen tai toiseen.
Jos haluaa olla oikein inhorealisti, niin pitää suhtautua äärimmäisen epäluuloisesti jokaiseen Sursill-suvun varhaiseen jäseneen, jolle ei löydy aikalaislähteen antamaa varmistusta. En ole koskaan katsonut moniko Erik Ågermanin lapsi ja lapsenlapsi löytyy myös jostain muusta lähteestä kuin pelkästään myöhäisestä 1700-luvun käsikirjoituksesta.
Terv.Tiina
PS. Erik Ångermanista on kaivettu esiin asiakirjat Ruotsissa. Hän on todellinen henkilö, joka löytyy muistakin 1500-luvun asiakirjoista. :)
Olisi kyllä teko jos tuo Blomstedtin artikkeli saataisiin digitoitua SSS:lle. Niin ja näköjään tästä tuli Sursill keskusteluketju - johon myös siis itse syyllistyn. No etsitään sitten tästä (kin) kertjusta se oikea tieto :D
Missä alkuperäislähteessä on mainittu Catharina E Sursill Henricukselle vaimoksi?
Matti Lund
30.07.13, 15:09
Tosiaankin löytyy myös Lagusta vanhemmista versioista tuo Dorde miehineen. Tarkistin. Ei heti sattunut silmiin, kun nimi tulee vasta kaikkien muiden sukujohtojen jäljessä.
Minä en lähtisi tässä vaiheessa tuhoamaan sen paremmin Catharina Eriksdr Sursillia kuin Margaretakaan, koska selvää varmuutta asiasta ei ole olemassa. Kuten sanottu kumpikaan asiakirja ei ole syntynyt ajalla, jolloin kyseinen kirkkoherran vaimo eli, vaan molemmat vasta myöhemmin. Kyseessä on epävarma tieto, jolle tarvittaisiin vahvistusta joko puoleen tai toiseen.
Jos haluaa olla oikein inhorealisti, niin pitää suhtautua äärimmäisen epäluuloisesti jokaiseen Sursill-suvun varhaiseen jäseneen, jolle ei löydy aikalaislähteen antamaa varmistusta. En ole koskaan katsonut moniko Erik Ågermanin lapsi ja lapsenlapsi löytyy myös jostain muusta lähteestä kuin pelkästään myöhäisestä 1700-luvun käsikirjoituksesta.
Terv.Tiina
PS. Erik Ångermanista on kaivettu esiin asiakirjat Ruotsissa. Hän on todellinen henkilö, joka löytyy muistakin 1500-luvun asiakirjoista. :)
Hei kaikkiin varauksiin, joita olet esittänyt liittyen Katarina Erikintyttäreen, siihen, onko hän ollut todellinen henkilö vai väärinkäsitettyjen yhdistelyjen tulos, ja hänen yhteyksistään Westzynthiuksiin, ei ole mitään suoranaista vastaanväittämistä. Ne on hyvä pitää mielessä.
Toisaalta vaa'ankielen asettamista yhtäältä raastuvan pöytäkirjan Margareta/Kristina -vaimojen ja toisaalta suullisen ehdotuksen Katarina Erkintytär Sursillin välillä ei voida kuvata aivan klassisella pattitilanteella lähteiden luotettavuuden osalta.
On nimittäin lukuisia reunaehtoja näille ristiriitaisille tiedoille, jotka kääntävät aina kunkin vertailun Tukholman raastuvanoikeuden pöytäkirjan eduksi, vaikka perimmäinen epävarmuus ankaran tieto-opilliselta kannalta aina pidettäisiin mielessä.
Tässä on muistettava, että näihin henkilöihin liittyvissä kirjauksissa on tullut vastaan useampi tulkinnallinen tai vääräkin kirjaus kameraalisissa tai muissa aikalaisasiakirjoissa, jotka ovat hankaloittaneet asian selkiyttämistä.
Ottamalla nämä kirjaukset kirjaimellisesti jouduttaisiin umpikujaan. Niin on otettukin ja jouduttukin.
Jos nyt ajatellaan Tukholman raastuvan pöytäkirjaa, sehän on olennaiselta osaltaan aivan kirkas, koska sen pyrkimyksenä on lapsettomana kuolleen kaikkien Tukholman pormestarin Olof Grelsinpojan vaimon Dordi Henrkintyttären sisarusten lasten perintöoikeuden turvaaminen sivuperintöasiassa. Jos Tukholman raastupa siinä jotenkin tyrisi, siis ignoroimalla jonkun muitten kanssa yhtäläisen perintöoikeuden omaajan, se olisi ollut aikanaan suuri oikeudellinen skandaali, varsinkin kun oli kysymys valtakunnan pääkaupungin pormestarin vaimon omaisuudesta! - Siis sellaisen skandaalin ehkäisemiseksi piti terästäytyä ja varmistaa kaikki elossaolevat perilliset. Niin piti tietysti tehdä aina, mutta jos moka sattui jonkin pieneläjän vähäisen omaisuuden jakamisen suhteen, se oli huojentavaa ja varmasti vaikutti terästäytymisen asteeseen näissä tapauksissa.
Toinen seikka joka painaa vaakakuppia raastuvan kirjauksia puoltavasti, on tietysti sekin, että se oli paljon lähempänä aikalaistietoa kuin Terseruksen konseptit. Dordi siis oli kuollut 1634, jolloin oli jo huomattava määrä pöytäkirjattua aikalaistietoa hänen miehensä toimista ja siten melkoinen määrä tietomassaa, johon voidaan ankkuroida epäsuorasti Dordiin liittyviä ajankohtatietoja ja olettaa, että oli koko joukko kirjattua aikalaistietoa, kun taas Katarina Erkintyttärestä oli ilmeisesti Terseruksen kohdalla pelkästään vanhojen tiedonantajien yksi ainoa muistitieto (ainakin ainoastaan se on tullut kirjatuksi ylös). On huomioitava, että se mikä olisi raastuvan oikeudenistunnoissa annettua muistietoa, oli nuorempien henkilöitten jonkin verran tuoreempaa tietoa ja todennäköisesti joidenkin osalta sellaista tuttua aikalaistietoa, joissa muistajan on vaikea erehtyä (tämä ei tietysti sulje ulos mahdollista kirjaajan sekaannusta).
Siten muistitietojen osalta, raastuvanoikeuden tiedot olivat lähtökohtaisesti luotettavampia, varsinkin, kun ne olivat valalla lausuttuja ja todistetusti ilmitulleet virheet jopa lähtökohtaisesti valapattoisina valheina ankarasti rangaistavia. Korostan taas, että tämä ei sulje pois sitä, että kirjuri olisi kirjannut vaimon nimen pöytäkirjaan ja varsinkaan sen kopioon väärin. Eli en halua mitenkään johdattaa tätä mahdollisuutta unohtamaan!
Tämä väärinkirjauksen mahdollisuuskaan ei ole kovin todennäköistä. Sama nimihän esiintyy vähintään kolmessa asiakirjassa. Se on kuitenkin mahdollista niin, että kun näitä kirjauksia nyt on useammassa asiakirjassa, nimi olisi kirjattu väärin vanhimpaan asiakirjaan ja se olisi myöhemmin kopioitu kaikkiin erillisiin asiakirjoihin (transponoitu virhetieto). Tällaisen systemaattisen virhekirjauksen tunnusmerkkejä ei voida kuitenkaan missään kirjauksissa nähdä, vaan sellaisen mahdollisuus voidaan olettaa ainoastaan ankaran yleisen epäilyn kautta.
Johtopäätös on, että Katarina Erkintytär on vertailussa erittäin heikoilla, muttei ehdottomasti poissuljettavissa ilman Tiinan kuuluttamia lisäinformaatioita.
Lisäksi jos Katarina Erikintyttärelle tunnustettaisiin jälkeläisiä ja ulossuljettaisiin puolison "vaihdokashypoteesi", jolle ei ole asiakirjatodisteita, täytyisi silloin noudattaa yhtälöä Margareta = Katarina Erkintytär.
Tuskin Katarina Erikintytär on tuulestatemmattu, ehkä hän oli Fordellin sisäkkö ja ensimmäinen Tegbyn tyttäristä Pohjanmaalla, mutta nyt meillä ei ole mitään edellytyksiä rakentaa hänen päälleen mitään genealogiaa, vaan tyytyä toistaiseksi Tukholman lähteestä ilmeneviin tietoihin eikä uhmata niitä, kun epäilyille ei ole sen kummenpaa perustetta kuin vanha suullinen sen kanssa ristiriitainen muistelo.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
31.07.13, 10:14
Lisäksi jos Katarina Erikintyttärelle tunnustettaisiin jälkeläisiä ja ulossuljettaisiin puolison "vaihdokashypoteesi", jolle ei ole asiakirjatodisteita, täytyisi silloin noudattaa yhtälöä Margareta = Katarina Erkintytär.
Tuskin Katarina Erikintytär on tuulestatemmattu, ehkä hän oli Fordellin sisäkkö ja ensimmäinen Tegbyn tyttäristä Pohjanmaalla, mutta nyt meillä ei ole mitään edellytyksiä rakentaa hänen päälleen mitään genealogiaa, vaan tyytyä toistaiseksi Tukholman lähteestä ilmeneviin tietoihin eikä uhmata niitä, kun epäilyille ei ole sen kummenpaa perustetta kuin vanha suullinen sen kanssa ristiriitainen muistelo.
terv Matti Lund
Erik Ångermannilla oli erikseen Margareta-tytär, pso Paavali Pietarinpoika (Påhl Persson), eikös niin. Jos katsomme että 1634 kirjaus Margareta-vaimosta oli oikea, niin silloin ei kyseessä ole voinut olla Sursill-vaimo. Jos kuitenkin 1634 muistettiin väärin ja vaimo olikin Katarina, joka olisi muisteluissa saanut sisarensa nimen?
Tämä kaikki on tietysti tyhjää spekulointia, Tiina ja Matti jo tyhjentävästi esittivät ongelmakentän.
Vastaavantyyppinen juttuhan on Magdalena Erikintytär. Tällä nimellä oli sekä Erik Ångermannin tytär (pso Isak Tenalensis) että miniä (Östen Erikinpojan vaimo) - vaiko sittenkin toisinpäin, tai jotenkin muuten...
Erik Ångermannilla oli erikseen Margareta-tytär, pso Paavali Pietarinpoika (Påhl Persson), eikös niin. Jos katsomme että 1634 kirjaus Margareta-vaimosta oli oikea, niin silloin ei kyseessä ole voinut olla Sursill-vaimo. Jos kuitenkin 1634 muistettiin väärin ja vaimo olikin Katarina, joka olisi muisteluissa saanut sisarensa nimen?
Tämä kaikki on tietysti tyhjää spekulointia, Tiina ja Matti jo tyhjentävästi esittivät ongelmakentän.
Vastaavantyyppinen juttuhan on Magdalena Erikintytär. Tällä nimellä oli sekä Erik Ångermannin tytär (pso Isak Tenalensis) että miniä (Östen Erikinpojan vaimo) - vaiko sittenkin toisinpäin, tai jotenkin muuten...
Tenalensis, Ericus Johannis
P Magdalena Eriksdotter Sursill Uumajasta, PV talollinen (”mahtava talonpoika”) ja lautamies Uumajan pitäjän Tegin kylästä Erik Ångerman eli Sursill ja Dordi N.N.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2459
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2414
http://www.falebure.se/genealogia_sursilliana.html
Joopa joo koskien tota viimeistä linkkiä, siellä on mm. LÄHTEENÄ ikivanha linkki mun sivuille :D
Todella luotettavaa, nekin tiedot olen vuonna nakki ja kilpi Suursilleista ottanut GS.stä ja nehän on osa jo aivan puppua ja kyseistä sivustoa ei ole enää edes olemassakaan.
Eiköhän tältä forumilta taida löytyä parempaa tietoa kuin tolta nettisivuilta. Noita ei edes kannattaisi liitellä tänne...
Sursill-päivityksiä:
Käydessäni vähän aikaa sitten Rovaniemellä siellä oli tällainen uudehko teos Maakuntakirjastossa:
*Raili Ala-Haavisto - Anna-Liisa Kupiainen: Nurcherus-Anglenius-Lohi -Sursillsukua. Ångermanlandista Kyrön kautta Ranualle 500 vuodessa (2011) ISBN 978-952-92-9921-8
Suomen sukututkimusseuran kirjastosta näyttää löytyvän tänä vuonna painettu teos samalta tekijältä:
*Raili Ala-Haavisto: Nurcherus-Anglenius-Simontaival-Simonson -Sursillsukua : Ruijan kautta Amerikkaan menneen Heikki Simontaipaleen jälkipolvet (2013) ISBN: 978-952-93-1929-9
Benedictus
31.07.13, 17:12
lainaus Jouni Kaleva:Erik Ångermannilla oli erikseen Margareta-tytär, pso Paavali Pietarinpoika (Påhl Persson).
Löytyykö tuosta Margareta Eriksdotterin aviosta jotain aikalaislähdettä tai muuta varmaa tietoa.
Ihmettelen, että miten Gabriel Påhlsonin, joka avioitui 1573 ja tuotti lapsia, veli Carl, ei olisi lainkaan nuorena avioitunut ja silti omisti suuret talot pohjanmaalla ja oli iso kiho siellä.
Miten hän avioituisi 1. kerran vasta 1602 Hämeenkyrön Osaran kartanon lesken Kirstin Johansdotterin kun oli jo vähintää yli nelikymppinen.
Pohjanmaan sukujen tutkijat ovat ihailtavan tarkkasilmäisiä ja ansioituneita tutkimuksissaan, mutta pitäisikö epäillä, että jossain luuraa Carl Påhlsonin mahdollinen 1. vaimo, joka ei ole tarttunut tutkijoiden verkkoon.
Jouni Kaleva
31.07.13, 18:56
lainaus Jouni Kaleva:Erik Ångermannilla oli erikseen Margareta-tytär, pso Paavali Pietarinpoika (Påhl Persson).
Löytyykö tuosta Margareta Eriksdotterin aviosta jotain aikalaislähdettä tai muuta varmaa tietoa.
Ihmettelen, että miten Gabriel Påhlsonin, joka avioitui 1573 ja tuotti lapsia, veli Carl, ei olisi lainkaan nuorena avioitunut ja silti omisti suuret talot pohjanmaalla ja oli iso kiho siellä.
Miten hän avioituisi 1. kerran vasta 1602 Hämeenkyrön Osaran kartanon lesken Kirstin Johansdotterin kun oli jo vähintää yli nelikymppinen.
Pohjanmaan sukujen tutkijat ovat ihailtavan tarkkasilmäisiä ja ansioituneita tutkimuksissaan, mutta pitäisikö epäillä, että jossain luuraa Carl Påhlsonin mahdollinen 1. vaimo, joka ei ole tarttunut tutkijoiden verkkoon.
Minulla ei ole mitään tietoa mahdollisista primäärilähteistä Margareta Erikintyttären osalta; siteerasin vain kanonisoitua Sursillianaa.
En tiennyt sitäkään, että Gabriel Påhlssonin avioitumisaika 1573 on tiedossa.
Carl Påhlssonin osalta siteeraan:
"Kaarle Paavonpojan hän (isäpuoli Tuomas Yrjönpoika) sijoitti ensiksi vaurastumaan voudinmiestensä joukkoon ja luovutti hänelle sittemmin Koivulahdella sijaitsevan tilansa. Lahjoitus oli huomattava, sillä Tuomas oli onnistunut saamaan kuninkaalta verovapauden kumpaankin tilaansa. Näin edullisissa olosuhteissa Kaarle Paavonpojan ävertyminen jatkui ja salli hänen vuonna 1596 ostaa Ylistarosta 41 panninmaan tilan.... asetti myös Kaarle Paavonpoika kaksi renkiään "kotihuovien" listoille." (Heikki Ylikangas: Nuijasota. s. 123)
Matti Lund
01.08.13, 00:21
Tenalensis, Ericus Johannis
P Magdalena Eriksdotter Sursill Uumajasta, PV talollinen (”mahtava talonpoika”) ja lautamies Uumajan pitäjän Tegin kylästä Erik Ångerman eli Sursill ja Dordi N.N.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2459
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2414
http://www.falebure.se/genealogia_sursilliana.html
Pedersören kirkkoherra Ericus Johannis, joka ei itseään signeerannut millään lisänimellä, mutta jotkut käyttävät hänestä jälkikäteistä "Tenalensis" -lisänimeä, vaikuttaa olleen 1590 -luvulla olleen usein poissa virkatehtävien hoidosta.
Näin hän allekirjoitti ensimmäisen kymmenysten tilityksensä vuonna 1570:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645267
Se on sanamuodoiltaan aivan sama kuin Henricus Nicolain viimeisen tilityksen vakuutus 1569:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644351
Myöhemmin, kokonaan 1590 -luvulla, hän näyttää olleen poissaoleva kymmenystensä tilityksistä.
Hän oli antanut kuitenkin sinetin tuuraajansa käyttöön vuoteen 1595 asti, tässä 1594:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662733
Mutta nuijasodan jälkeen hän ei ollut enää tilaisuudessa antaa edes sinettiään käyttöön, tässä 1598:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663976
Eli joku "tuuraaja", jolla ei ollut vielä omaa sinettiä, lainasi nyt kappalaisen herra Jacobin sinettiä.
Eli ilmeisesti häntä ei enää lainkaan tavoitettu näihin viranhoitoihin tai niiden siunaamiseksi.
Mikä lie syynä ollut? - Ehkä oli joskus matkoilla, mutta oliko viime vuosinaan ihan työkyvytön?
terv Matti Lund
Tapani Kovalaine
06.05.14, 09:12
Pohjanmaalle vahvasti painottuvat nämä Sursill-suvun jälkeläiset. Jokunen on joskus muuttanut itäiseen Suomeenkin. Sursillin suku -kirjassa on Immosia puolisoina, anoppeina ja appeina, mutta eipä ole varsinaisina sursilleinä. Nyt koetan korjata tuollaisen puutteen.
VI Maria Petterintr Bergius (Sursill nro 7504, VI sukupolvi) s. 1673, k. 1704 Uusikaupunki
- puoliso Johan Winter 1674-1765
VII Margareta Johanintr Winter 1703 Turku - 1778 Masku
- puoliso Henrik Ylenius 1705-1786
VIII Margareta Henrikintr Ylenius 1731 Masku
- puoliso Kristian Rudberg 1825-1788 Yläne, Herrgård
IX Katariina Kristiina Kristianintr Rudberg 1756-1825 Tohmajärvi
- puoliso Henrik Juhonp Gröndahl 1750-1824
- muutti 1782 Turusta Tohmajärven Jouhkolan hoviin puusepäksi, puoliso oli sisäpalvelijana Jouhkolassa, jota kutsuttiin "Karjalan kuningas" Walleniuksen hoviksi
X Margareta Kristiina Henrikintr Gröndahl 1784-1832 Tohmajärvi
- puoliso Alexander Anders Joakiminp Kiander 1778-1822
- hatuntekijän poika Tammisaaresta, jääkäri
XI Hedvig Charlotta Aleksintr Kiander 1807-1851 Tohmajärvi
- puoliso Jaakko Jaakonp Immonen 1802-1868 Tohmajärvi
... ja sen jälkeen tuleekin laaja joukko Immosia Sursillin yhäti laajentuvaan sukuun.
Mahdollisesti uutta tietoa Klara Wetzynthiuksen puolisosta:
Karl Erik Karlsson Nordberg. Syntynyt 1761 todennäköisesti Koivulahti (Kvevlax). Kastettu 4.10.1761 Koivulahti/Kvevlax Wassor Heir.
lähde: Kvevlax församling födde & döpte 1722-1805 s 203 (luettavissa hyvälaatuisena esim digihakemiston kautta)
Rippikirjasta näkyy, että Heir'issä oli (Regements) Auditeurs Boställe, johon isä Nordberg ja äiti Eva Berg olivat ilmeisesti tulleet asukkaaksi v 1759.
Olen nähnyt toisen käden lähteissä syntymäpäivän 10.3.1761, mitä tämä lähde ei kumoa, mutta tekee varsin epäilyttäväksi.
Pieniä lisäyksiä:
Susanna Knutintytär Gammalilla (GS 946) ja hänen ensimmäisellä miehellään luutnantti Ernest Buskmanilla, näyttäisi olevan ainakin tytär Anna Buskman joka on rippikirja mukaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6147478
naimisissa Alasotkamossa Lars Urpiaisen pojan kanssa.
Johan Norin ilmestyy henkikirjojen mukaan Alasotkamoon 1691
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775860
ja hänen vaimonsa Susanna Knutintytär Gammal mainitaan siellä vielä 1708
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168695
yhdessä poika Andersin, tyttären Britan ja vävyn Nilsin kanssa.
Vuonna 1710
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921199
mainitaan vain Johan Norin ja poika Anders.
Elisabet Petterintytär Prochaeus (GS 1989) ilmoitetaan vuoden 1711 Paltamon henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963566
menneen naimisiin Sotkamoon, jonne hän ilmestyy samana vuonna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963556
Johan Norinin vaimoksi.
Petter Karlinpoika Kallingin (GS 8414) vaimo Anna Schoug taitaa olla Raahen tullimies ja postimestari Johan Fullmoninpoika Schougin k. 17.11.1701 Raahe, ikä 45v, ja hänen vaimonsa Karin Hansintytär Forbuksen (ensimmäinen mies Lars Palm, http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_39.htm) tytär
Raahen hk 1701
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876564
sillä Anna mainitaan vielä 1708 kälynä Raahessa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167821
siskonsa Karin Larsintytär Palmin ja hänen miehensä Mårten Jakobinpoika Stenbergin, kast. 19.7.1682 Kokkola, taloudessa.
Seuraavana vuona 1709 Anna on jo Petter Karlinpoika Kallingin vaimona Kalajoen Etelänkylän Siipolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402637
eli häntä ei näy enään Raahessa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402092
Johan Fullmoninpoika Schougin vanhemmat oli tukholmalainen räätäli Fullmo Gustafinpoika ja Anna Persintytär, jotka vihitään Tukholman Suurkirkossa 21.12.1644
http://www.carlin.no/slekt/Ancestors/mm/ana3930.html
Anna Schougin veli Fulms Johansson Schoug kastetaan Raahessa 9.7.1691 ja oli syntynyt 8.7.1691
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799012
eli ylioppilasmatrikkelista löytyvä Johan Fullmonpoika Schoug, * 22.4.1717 Vaasa
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6152
on Annan veljenpoika ei veli.
Kalajoen henkikirjoissa veljensä Carolus Caroli Kallingin (GS 8413) luona vielä 1692
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956237
oleva sisko Beata Carlintytär Kalling näyttää olevan 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984454
naimisissa Ylivieskan kappalaisen Johannes Petri Salingiuksen kanssa vaikka ylioppilasmatrikkelissa
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3798
vaimona on Carolus Caroli Kallingin (GS 8413) tytär Brita Carlintytär Kalling (GS 8452).
Beata Carlsdotter Kallingin tytär Anna Johansdotter Salingia syntyy 11.5.1695 Ylivieskassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5807737
Beata kuolee varmaan aika pian tyttären syntymän jälkeen, sillä Johannes Salingius menee uusiin naimisiin Ylivieskassa 26.11.1695 Margareta Andersdotter Thornin kanssa.
Benedictus
23.11.16, 23:53
http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_39.htm
Döttrar i Hans Forbus första äktenskap var
Elisabet, gift med kapellanen i Siikajoki Josef Josander,
Katarina, gift först med kopparslagaren Lars Palm och sedan med tullnären Johan Skogh,
och Kristina, som dog 5.11.1760, 93 år gammal, och var gift med klockaren i Brahestad Hans Floor.
Kuka oli yllämainittu Lars Palm?
7649 VI Isak Gumse. - Puoliso Catharina Månsdotter Palm eli Isossakyrössä 1737. (15, 19) 7649.1 VII Anna Gumse (vht SS 7649), eli Isossakyrössä 1730, oli kuolleena 1733. - Puoliso 1:o Anna Mattsintyttären leski Matts Miehaelinpoika Springer, vaasalainen kauppias; 2:o leski Jonas Frisius, s. noin 1660, »mestari», kauppias Vaasassa, sitten Isonkyrön Komsilan isäntä ja majatalonpitäjä k. Isossakyrössä 11.9.1734 74-vuotiaana. Lapsia http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19) 7649.2 VII Petter Gumse (vht SS 7649), hoiti Isonkyrön nimismiehen tehtäviä isänsä sijaisena kesällä 1710 /Etelä-Pohjanmaa KO a 28: 767/, mainitaan henkikirjassa 1713, lienee kuollut ilman rintaperillisiä vuoteen 1724 mennessä /Etelä-Pohjanmaa KO a 35: 137/. (15, 19) 7649.3 VII Abraham Gumse (vht SS 7649), isänsä kuoltua Isonkyrön nimismies, Komsilan talon isäntä ja majatalonpitäjä, k. Isossakyrössä 24.4.1724 35 vuoden, 1 viikon ja 2 päivän ikäisenä. - Puoliso Kauhajoella 1.9.1723 Maria Rein, s. Kauhajoella 4.8.1705, k. Kristiinankaupungissa 15.2. 1788, vanhemmat Ilmajoen nimismies Johan Rein ja Elisabet Jeremiaksentytär Steen /Etelä-Pohjanmaan KO a 37: 228/. Maria Reinin 2. puoliso oli kristiinankaupunkilainen porvari Hans Uddman. - Avioliitto oli lapseton. (19) 7650 VI Johan Gumse oli veljessarjansa vanhin /Etelä-Pohjanmaa KO a 6: 321v-323/. SS 7650-7654 kuuluvat siis SS 7597:n ja SS 7598:n väliin. (19) 7651 VII Maria Gumse. - Puoliso Pyhäjoella 8.3.1694 Petter Åhs. (19) 7653 VII Christina Gumse, nämns i Pyhäjoki mantalslängd 1695-1696, död på flykten under stora ofreden. - G. med handlanden i Brahestad Samuel Forbus, död på flykten under stora ofreden, son till handlanden och rådmannen i Brahestad Hans Forbus och Ingeborg Mårtensdotter Lång. Barn http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)
Miisamaija
24.11.16, 01:15
Tämä sattui nyt sopivasti. Olen ihmetellyt Thomas Parlinin kastetietoa. 27.10.1697 Thomas Jacobss. Paralahti Brita Peersd:r Thomas
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1690-1734_ik57/52.htm
Näyttää olevan paljon Forbuksia. Kummeiksi haluttiin henkilöitä, jotka pystyisivät huolehtimaan kummilapsestaan, jos vanhemmile tapahtuisi jotain ja muutenkin avittaisi tietä eteenpäin. Toisaalta ihmetyttää, miksi kaikki linkittyvät Forbuksiin? Yhden tai kaksi ymmärtäisi. Eikä Isovihakaan ollut vielä syntymän aikaan, jolloin oli epätavallisia tilanteita. Olisikohan tarkempaa tietoa mahdollisista yhteyksistä?
Vanhemmat kirkonkirjat eivät ole netissä, enkä pääse nyt muihinkaan lähdeteoksiin käsiksi, joten olisi mukava, jos joku pystyisi selventämään asiaa. Netissä olevia Genos-artikkeleita selasin, jossa oli lisätietoa mm. joistain edellämainituista henkilöistä.
Kummeiksi haluttiin myös arvovaltaisia tahoja, koska heidän ajateltiin vaikuttavan suotuisasti lapsen elämään. Mitään sukulaisuussuhdetta ei välttämättä ollut
Juha
Miisamaija
24.11.16, 09:34
Mielestäni ilmaisinkin asian niin. :)
http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_39.htm
Döttrar i Hans Forbus första äktenskap var
Elisabet, gift med kapellanen i Siikajoki Josef Josander,
Katarina, gift först med kopparslagaren Lars Palm och sedan med tullnären Johan Skogh,
och Kristina, som dog 5.11.1760, 93 år gammal, och var gift med klockaren i Brahestad Hans Floor.
Kuka oli yllämainittu Lars Palm?
7649 VI Isak Gumse. - Puoliso Catharina Månsdotter Palm eli Isossakyrössä 1737. (15, 19) 7649.1 VII Anna Gumse (vht SS 7649), eli Isossakyrössä 1730, oli kuolleena 1733. - Puoliso 1:o Anna Mattsintyttären leski Matts Miehaelinpoika Springer, vaasalainen kauppias; 2:o leski Jonas Frisius, s. noin 1660, »mestari», kauppias Vaasassa, sitten Isonkyrön Komsilan isäntä ja majatalonpitäjä k. Isossakyrössä 11.9.1734 74-vuotiaana. Lapsia http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19) 7649.2 VII Petter Gumse (vht SS 7649), hoiti Isonkyrön nimismiehen tehtäviä isänsä sijaisena kesällä 1710 /Etelä-Pohjanmaa KO a 28: 767/, mainitaan henkikirjassa 1713, lienee kuollut ilman rintaperillisiä vuoteen 1724 mennessä /Etelä-Pohjanmaa KO a 35: 137/. (15, 19) 7649.3 VII Abraham Gumse (vht SS 7649), isänsä kuoltua Isonkyrön nimismies, Komsilan talon isäntä ja majatalonpitäjä, k. Isossakyrössä 24.4.1724 35 vuoden, 1 viikon ja 2 päivän ikäisenä. - Puoliso Kauhajoella 1.9.1723 Maria Rein, s. Kauhajoella 4.8.1705, k. Kristiinankaupungissa 15.2. 1788, vanhemmat Ilmajoen nimismies Johan Rein ja Elisabet Jeremiaksentytär Steen /Etelä-Pohjanmaan KO a 37: 228/. Maria Reinin 2. puoliso oli kristiinankaupunkilainen porvari Hans Uddman. - Avioliitto oli lapseton. (19) 7650 VI Johan Gumse oli veljessarjansa vanhin /Etelä-Pohjanmaa KO a 6: 321v-323/. SS 7650-7654 kuuluvat siis SS 7597:n ja SS 7598:n väliin. (19) 7651 VII Maria Gumse. - Puoliso Pyhäjoella 8.3.1694 Petter Åhs. (19) 7653 VII Christina Gumse, nämns i Pyhäjoki mantalslängd 1695-1696, död på flykten under stora ofreden. - G. med handlanden i Brahestad Samuel Forbus, död på flykten under stora ofreden, son till handlanden och rådmannen i Brahestad Hans Forbus och Ingeborg Mårtensdotter Lång. Barn http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)
Ainakin Raahessa oli urkurina 1670-luvun alussa Zachris Danielinpoika Palm, k. 20.6.1691 Kruunupyyn hospitaalissa
http://www.raahenmuseo.fi/etusivu/101/2/raahessa_savellettiin_jo_1600-luvulla,
jolla oli vaimona Karin Larsintytär ja Sofia Pentintytär, joten Lars voisi olla hänen poika.
Ainakin Raahessa oli urkurina 1670-luvun alussa Zachris Danielinpoika Palm, k. 20.6.1691 Kruunupyyn hospitaalissa
http://www.raahenmuseo.fi/etusivu/101/2/raahessa_savellettiin_jo_1600-luvulla,
jolla oli vaimona Karin Larsintytär ja Sofia Pentintytär, joten Lars voisi olla hänen poika.
Zachris Danielinpojan ensimmäinen vaimo Karin Larsintytär mainitaan viimeisen kerran vuonna 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905151
ja toinen vaimo on Sursillista löytyvä Sofia Bengtintytär Gråå (GS 9080), joka haudataan 69 vuoden ja 6 kuukauden ikäisenä Raahessa 27.2.1710. Palm-sukunimi voisi tulla myös ensimmäiseltä vaimolta.
Genoksessa 45/1974 mainitaan Sursill-suvun korjauksissa mm.
Sara Lundström (dotter till 7502.1) f. c. 1725, död i Vetil 6.7.1763. - G. 3.6.1746 med Henrik Tomasson Hedberg (inte son till rusthållaren Tomas Andersson på Härkälä i Kumo) i hans första gifte, f. (troi. I Kumo) 14.4.1718, student (sat.) i Åbo 1739, slutligen kapellan i Vetil, död där 25.10. 1791 (omgift i Vetil 29.1.1764 med Elisabet Bergström). Barn (bland vilka SS 2097), se BERGHOLM, Sukukirja, s. 547, samt kompletteringar och rättelser
Kenen lapsi tuo em. Henrik Hedberg sitten oli?
Pieni lisätieto apulaispappi Nicolaus Petri Pictoriuksen (GS 8251) (yo 1684 3133 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3133)) tietoihin, sillä vuoden 1691 Närpiön henkikrjassa hänellä on vaimo Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775226
joka on siis sama kuin
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm
3552 Okänd, Präst Enkia
d: II. _med sin Sohnahustru Brita Montana, och dess dotter Christina Helsingia.
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting38.htm
4688 Christina Ringia, PrästEnkia
_med sin Sonhustru Brita Montana och dess dotter Christina Helsingia.
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting55.htm
7454 Brita Montana, Prästänkia
fr: Närpes. d: 9.7.1715.
Lisäksi näyttäisi siltä, että Brita Montanan toinen mies on kirjanpitäjä Sigfredh Hendersson
Närpiön SAY 1695-1714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1912489
ja Närpiön ja Lapväärtin käräjät 28.2.1694 s. 394
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3676439
Pakolaisluettelon mukaan Britalla olisi tytär Christina Helsingia.
Pieni lisätieto apulaispappi Nicolaus Petri Pictoriuksen (GS 8251) (yo 1684 3133 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3133)) tietoihin, sillä vuoden 1691 Närpiön henkikrjassa hänellä on vaimo Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775226
joka on siis sama kuin
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm
3552 Okänd, Präst Enkia
d: II. _med sin Sohnahustru Brita Montana, och dess dotter Christina Helsingia.
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting38.htm
4688 Christina Ringia, PrästEnkia
_med sin Sonhustru Brita Montana och dess dotter Christina Helsingia.
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting55.htm
7454 Brita Montana, Prästänkia
fr: Närpes. d: 9.7.1715.
Lisäksi näyttäisi siltä, että Brita Montanan toinen mies on kirjanpitäjä Sigfredh Hendersson
Närpiön SAY 1695-1714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1912489
ja Närpiön ja Lapväärtin käräjät 28.2.1694 s. 394
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3676439
Pakolaisluettelon mukaan Britalla olisi tytär Christina Helsingia.
Christina Ringia ja pojan leski Brita Vaasan henkikirja 1699
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776986
Brita Montanan toinen mies (vihitty näköjään Vaasassa huhtikuussa 1694 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9064149) haudataan 7.7.1696 Vaasassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9064166
Vielä vuonna 1696 he ovat Närpiön henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969121
mutta hänen leski näkyy Vaasan henkikirjassa vuodesta 1697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12770100
ainakin vuoteen 1710 (Brita Montan)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12923465
Onko kellään tietoa Brita Montanin vanhemmista ja hänen ja anopin vaiheista Ruotsin pakolaisuuden jälkeen?
Kuka on muuten Christina Ringiuksen ja hänen poikansa Nilsin kanssa 1691 oleva sisko Karin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775226
Joissakin Sursill tutkimuksissa oleva Baltzar Carlinpoika Cameronin (GS 30) tytär Maria (GS 31), joka meni Oulussa 8.12.1680 naimisiin Henrik Perssonin kanssa on oikeasti sisko Maria Carlintytär Cameron
Oulun henkikirja 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022187
se että Henrik Persson mainitaan vävynä johtuu siitä, että Baltzarin ja Marian äiti Anna Danielintytär Nurkka (GS 29) on vielä elossa ja hänet haudataan Oulussa 9.6.1685. Maria Carlintytär Cameron (GS 31) haudataan leskenä Oulussa 21.12.1695.
Muut sisaret:
Daniel Carlinpoika Cameron (GS 32) haudataan Oulussa 11.2.1691.
Brita Carlintytär Cameron (GS 33) haudataan Tervolassa 2.4.1698.
Oulun porvarin ja raatimies Johan Matinpoika Katajan eli Enqvistin, haud. 5.9.1686 Oulu (GS 5321), leski Elin Niilontytär haudataan Oulussa 24.2.1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752881
Raatimies Hans Hansinpojan (Fordell) ‡ 12.7.1657 Oulu, (GS 5313), perunkirjoituksessa 19.5.1679 mainitaan lesken Margareta Klemetintyttären, ‡ 23.10.1690 Oulu, poika Hans Hansinpoika ja Zachris Spettin kanssa naimisissa oleva tytär Karin, lisäksi edesmenneen pojan Anders Hansinpojan leski.
Onko jollakin tietoa milloin poika Anders kuoli, lesken nimeä ja mahdollisia jälkeläisiä?
Lähde: A. Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653–1800 SSJ 25 (1963–65) #31
Kuka on Uudenkaarlepyyn kappalaisen Andreas Benedicti Lundin, myöh. Lundellin 3508 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3508) (yo 1688, † 1714) vaimo Christina Ringia
Uudenkaarlepyyn hk 1698
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774119
Ainakin Vaasan triviaalikoulun rehtorin Carolus Nicolai Ringiuksen 2085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2085) (yo 1670, † 1687, GS 9092) leski Märta Svensdotter Porss muutti Uudenkaarlepyyn pitäjään 1699 (KA valtakunnanregistratuura 23.5.1699 f. 172 (Till Cammar Collegium angående efftergifft för Rectoris i Wasa Caroli Ringij Enckia ... hustru Märta Swensdotter ... någon rest för dess bebodde Hemman Nygård uti NyCarleby Sochns Körckieby belägit) ja henkikirja 1700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12147574
Käräjäotte
Uudenkaarlepyyn käräjät 6.–7.9.1706 s. 695 (Poedagogus wid Niecarlby Schola H:r Andreas Lundelius 3508 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3508), befullmechtigad aff fordom Rectoris Scholæ Sal: H:r Carl Ringii Encka dygdesama Matronan Hust: Märta Swens dåtter, anförde huruledes bem: Enckia myckit beswäras aff alt för hög skatt uppå sitt hemman Nygården, belägit utj Niecarlby Kyrckiobyen ... fordom Borgmestaren i Niecarlby Josep Jacobson (katso 376 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=376)) hafwer sig wid pass 60 á 70 åhr sedan tillbydt samma hemman aff en ben:d Mårten Michelson på Juut backan, emoot et annat hemman uti Kyrckioby Broo Anders Mattsons ben:d hwar effter Josep Jacobsons måg Capitein Läpsen kom genom sin hustrus arff aff samma Juutbacka hemman i possession och försåldet an sijdor åth hust: Märta Swensdåtters Swärfader fordom Kyrkioheerden i Niecarlby H:r Nicolao Ringio, hwilken bygde gården på en ny tomt, hwar aff det kommet att kallas Nygård som det ännu i jordboken skrifwes);
Jouni Kaleva
11.01.17, 19:15
Ainakin Ericus Laurentii Granberg (1623-1687), Lohtajan khra, oli sekä Josef Jakobi Munseliuksen että Nils Ringiuksen vävy.
Mutta kuka oli "Josep Jacobsons måg Capitein Läpsen"
Hän ei sovi olemaan (majuri) Fromholt Johan Leps, koska tällä oli vaimot Kristina Erikintr. Drake sekä Anna Antintr. Karck.
Ainakin Ericus Laurentii Granberg (1623-1687), Lohtajan khra, oli sekä Josef Jakobi Munseliuksen että Nils Ringiuksen vävy.
Mutta kuka oli "Josep Jacobsons måg Capitein Läpsen"
Hän ei sovi olemaan (majuri) Fromholt Johan Leps, koska tällä oli vaimot Kristina Erikintr. Drake sekä Anna Antintr. Karck.
Nils Ringiuksella oli myös tytär Christina Ringia, joka oli aluksi naimisissa Uudenkaarlepyyn kappalaisen Petrus Johannis Pictoriuksen 988 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=988) (yo 1653, † 1672) kanssa ja myöhemmin Närpiön kirkkoherran Elias Petri Holmiuksen (yo 1622, † 1684) kanssa. Toisen kerran leskeksi jäätyään hän muutti poikansa lesken Brita Montanan kanssa Vaasaan 1696, jossa heidät mainitaan yhdessä henkikirjassa 1699
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776986
eli hän ei voi olla ainakaan Anders Lundellin vaimo.
Joudun ottamaan Lisäyksiä ja korjauksia - Tillägg och rättelser, SSV 10(1926), s. 432-439 linkin web-arkiston puolelta
http://web.archive.org/web/20051119024307/http://www.genealogia.fi/vsk/10/10_432.htm
Släktens äldsta led i Finland framgår ur följande domboksutdrag:
"Edell och Manhafftigh Majoren Johan Fromhålt Lepz framköm och gaf Retten tillkenna huru hans framledne Huss Fru och K. Maka Christina Drake wore Nästförleden 20 Novembris igenom dhen timelige döden ifrån honom rychter, och honom i sin ålders åhr i sårgen qwarlemnat, hwarigenom han seer sigh eij kunna komma till retta på denne fiere, Orten ifrån sine baren som äre wid Riga i Cronans tiänst stadde, Nembl: Samuel Fromhålt och Carl Giöstaj Lepz och dottren Elisabeta Agata, Ungh och spedh hoos honom herå Orten stadder medh Styfdottran Catarina Kempe, ty funnit Rådsampt försee sigh, sej til hielp, tröst och hungnadh medh Sahl. Hr Thomae Haltulandri Barenlösa Enckia, dygdesamme hustru Anna Anders dotter Karck, derföre förorsakat begera och taga främmande Män öfwer den disposition som effter befindteligh inventering af dem kunde finnas att wara till Erfwa effter Sahl: Frun och disponera Barnen emillan, som wore Manhafftigh Fendrichen Gabriel Josephsson Carlman, Weld Ländzman Gabriel Cnutzsson, och Sochneskrifn Gabriel Thomasson hwilekes deres arbete, Inventarium och disposition twenne Instrumenter der för Rätta Insinererades, och derpå Annoterades dagh och Datum, efter eij någon Fullmechtige å Barnens wegr war tillstädes. På Ehrewyrdige Kyrkioherdens H:r Samnuel Lithovi anmodan, pålades och hustru Anna Karck inkomma med dess Opsatz och Inventario på dess egendoom, som her medh tillsades förbemte fremmande Män henne att tillseija, dedh hon sådant ju förr ju heller effterkommer, och förblifwa förbemelte främmande Män lijckmetigt 669 åhrs kongl. Förmyndare Ordningh, Fendrichen Carlman medh Lentzman och Sochneskrifwaren Jungfru Carin Kempes förmyndare, så wijda hon är fader och moderlös att befordra hennes Federnes arff i NyCarleby, och nu mödernes Arff till richtigt sluut, och sedan på Intresse jenwäll och draga tillijka medh Fadren för Jungfru Elisabeta Agata försårgh för dess wählfärdh Optuchtelsse. (Finlands Statsarkiv rr 27, s. 32, Ijo sommarting 10-11/7 1690; meddelat av kamrer Osmo Durchman).
Majuri Fromholt Johan Leps haudattiin Oulussa 10.3.1695, joten kyseessä voisi olla joku hänen pojistaan muistaakseni isän kaima Fromholt Johan Leps, joka kaatui Pultavan taistelussa 1709, ratsumestari Samuel Erik Leps ja kapteeni Carl Gustaf Leps. Pitää tarkistaa poikien vaimot, mutta Lewenhauptin upseerimatrikkeli ei ole nyt käsillä.
Erkki A Tikkanen
12.01.17, 15:23
Ainakin Ericus Laurentii Granberg (1623-1687), Lohtajan khra, oli sekä Josef Jakobi Munseliuksen että Nils Ringiuksen vävy.
Mutta kuka oli "Josep Jacobsons måg Capitein Läpsen"
Hän ei sovi olemaan (majuri) Fromholt Johan Leps, koska tällä oli vaimot Kristina Erikintr. Drake sekä Anna Antintr. Karck.
No sehän oli juuri Fromholt Johan Leps. Hänestä tuli Josep Jacopsonin "vävy" kun hänen anoppinsa Karin Knutintytär meni toisiin naimisiin pormestari Josef Jakobinpojan kanssa joskus ennen 1649 tämän edellisen vaimon, Susanna Wittingin kuoltua n. 1645.
Josef oli siis Fromholtin appipuoli.
Jouni Kaleva
12.01.17, 18:23
No sehän oli juuri Fromholt Johan Leps. Hänestä tuli Josep Jacopsonin "vävy" kun hänen anoppinsa Karin Knutintytär meni toisiin naimisiin pormestari Josef Jakobinpojan kanssa joskus ennen 1649 tämän edellisen vaimon, Susanna Wittingin kuoltua n. 1645.
Josef oli siis Fromholtin appipuoli.
No niinhän olikin! Alkoi jo ylittää käsityskykyni. Siis Lepsin vaimo Kristina Erikintr. Drake kuoli 20.11.1689. Leps sai periä Kristinan 40 vuotta aiemmin kuolleen isäpuolen Josef Jakobinpojan (Munselius, k. 1649)) perintöosan Juutbackan, ja myi sen pian eteenpäin, ennen omaa kuolemaansa 1695.
Wendela Christiernintytär Wernbergillä (GS 9470) ja hänen miehellään Uudenkaarlepyyn kirkkoherralla Johannnes Johannis Grandeliuksella 1066 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1066) (yo 1654/55, † 1693) näyttää olleen tytär Elsa Grandell Uudenkaarlepyyn henkikirja 1704
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699219
ja 1705 (tyttären nimenä Elsa Grandelia)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10887254
joka seuraavana vuonna 1706 on naimisissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10845195
Jakob Knutinpoika Rörvikin kanssa, lisää tietoa voi ottaa vaikka
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/diverse/borgarsl_hl.html
Tämä siis varmistaa myös sen, ettei Wendela mennyt naimisiin Lapväärtin kirkkoherran Johannnes Johannis Wendeliuksen 3486 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3486) (yo 1688, † 1719) kanssa.
Kalajoen kappalaisen Jakob Teudschoviuksen (GS 7585) ylioppilasmatrikkelissa 357 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=357) olevissa viittauksissa mainitaan hänen leskellään Margareta Mathesialla (GS 4872) olevan tytär Anna
Kalajoen käräjät 20.–24.9.1701 s. 791
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532999
"Margeta Mathesias dotter Anna", joka on luultavasti sama kuin
Lohtajan käräjät 14.–15.1.1701 s. 58
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532623
"Borgarens Lars Hinderssonns hustru Anna Jacobzd:r Teudschovia".
Eli onko tietoa porvari Lars Hinderssonista eli onko kyseessä sama Anna Teudschovia, joka mainitaan Leo Nyholm, Sursillin suku. Lisäyksiä ja oikaisuja, Genos 66(1995), s. 71-81, 96
http://www.genealogia.fi/genos-old/66/66_71.htm
7585 V En sondotter till Jakob Teudschovius var antagligen Anna Teudschovius, gift med Erik Fogde, vilkas son Erik döptes i Stockholm (Katarina förs.) 8.5.1715. En av faddrarna var hustru Margareta Carling.
Kalajoen kappalaisen Jakob Teudschoviuksen (GS 7585) ylioppilasmatrikkelissa 357 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=357) olevissa viittauksissa mainitaan hänen leskellään Margareta Mathesialla (GS 4872) olevan tytär Anna
Kalajoen käräjät 20.–24.9.1701 s. 791
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532999
"Margeta Mathesias dotter Anna", joka on luultavasti sama kuin
Lohtajan käräjät 14.–15.1.1701 s. 58
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532623
"Borgarens Lars Hinderssonns hustru Anna Jacobzd:r Teudschovia".
Eli onko tietoa porvari Lars Hinderssonista eli onko kyseessä sama Anna Teudschovia, joka mainitaan Leo Nyholm, Sursillin suku. Lisäyksiä ja oikaisuja, Genos 66(1995), s. 71-81, 96
http://www.genealogia.fi/genos-old/66/66_71.htm
7585 V En sondotter till Jakob Teudschovius var antagligen Anna Teudschovius, gift med Erik Fogde, vilkas son Erik döptes i Stockholm (Katarina förs.) 8.5.1715. En av faddrarna var hustru Margareta Carling.
Kyseessä näyttäisi olevan Kokkolan porvari Lars Henrikinpoika, kast. 23.12.1665 Kokkola, jolle ilmestyy vaimo Anna Jacobintytär vuoden 1686 henkikirjaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669810
Lars Henrikinpoika löytyy äitinsä Carin Larsintyttären kanssa edellisestä vuoden 1683 henkikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022304
Lars Henrikinpojan vanhemmat ovat kauppias ja raatimies Henrik Eskelinpoika, haud. 19.8.1697 Kokkola, ikä 72 v, ja Karin Larsintytär (Qvikant), synt. 30.10.1621, haud. 20.11.1688 Kokkola.
Erään Lars Hinderssonin poika Jacob kastetaan 1.5.1689 Kokkolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8238472
mutta kyseessä voi olla myös Lars Henrikinpoika Mürichin poika Jacob, joka vihitään Kokkolassa 18.11.1712 Margareta Tastin kanssa. Lars Henrikinpoika Mürichin vaimo (vihitty 10.8.1686) oli Liisa Olofintytär.
Kyseessä näyttäisi olevan Kokkolan porvari Lars Henrikinpoika, kast. 23.12.1665 Kokkola, jolle ilmestyy vaimo Anna Jacobintytär vuoden 1686 henkikirjaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669810
Lars Henrikinpoika löytyy äitinsä Carin Larsintyttären kanssa edellisestä vuoden 1683 henkikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022304
Lars Henrikinpojan vanhemmat ovat kauppias ja raatimies Henrik Eskelinpoika, haud. 19.8.1697 Kokkola, ikä 72 v, ja Karin Larsintytär (Qvikant), synt. 30.10.1621, haud. 20.11.1688 Kokkola.
Erään Lars Hinderssonin poika Jacob kastetaan 1.5.1689 Kokkolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8238472
mutta kyseessä voi olla myös Lars Henrikinpoika Mürichin poika Jacob, joka vihitään Kokkolassa 18.11.1712 Margareta Tastin kanssa. Lars Henrikinpoika Mürichin vaimo (vihitty 10.8.1686) oli Liisa Olofintytär.
Anna Jacobsdr. Teutschovia kuolee 29.8.1744 ja haudataan 2.9.1744 Kalajoella
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5545184
ikä 80 v 3 kk 5 p eli olisi syntynyt noin vuonna 1664. Nyt pitää löytää vielä Lars Henrikinpojan hautaus.
Margareta Markuksentytär Neostadian, haud. 1.6.1702 Oulu (GS 2149), ja Oulun kauppias ja raatimies Anders Jöraninpoika Sipeliuksen, haud. 25.3.1699 Oulu, poika Johan Andersinpoika Sipelius haudataan Oulun seurakunnan tilien mukaan 6.12.1708
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753070
Leski Christina Groot kuolee 68-vuotiaana Oulussa 17.9.1743
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727464
Christina Groot mainitaan siskonsa Johan Hoffrenin (GS 6043) lesken Anna Grootin perunkirjoituksessa (18.3.1723 Oulu).
Ennen isovihaa oleva kinkerikirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29755034
rippikirja otteet
1723-30 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588118
1731-41 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587705
1742-54 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589673
Johan Sipeliuksella ja Christina Grootilla näyttäisi olevan ainakin lapset Johan, Anders ja Henrik:
Johan Johaninpoika Sipelius haud. 19.10.1732 Oulu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726148
Anders Johaninpoika Sipelius, haud. 10.10.1764 Oulu (vaimo Margareta Olofintytär Ansula, haud. 9.9.1776 Oulu) Oulun rippikirja
1731-40 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587705
muuttaa vuodenvaihteessa 1735/36 rippikirjan sivulle 80 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587745
1742-54 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589347
1755-59 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5609595
1760-65 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610128
1766-71 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610600
1772-77 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610995
A. Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653–1800. SSJ 25 #628. Sipelius, Anders, postiljon, död i september 1764 jämte sin son Olof »olyckeligen» på e båt; bouppt. 17.4.1765. Änkan Margareta Ansenia uppgav, att hennes avlidne man ej veterligen hade någon arvinge utan ansåg sig vara närmast att ärva honom i synnerhet som det enlight berättelse förmodades, att sonen, som avled banrlös, hade överlevat fadern.
Henrik Johaninpoika Sipelius katoaa rippikirjasta vuonna 1727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588118
Joissakin Sursill-tutkimuksissa Margareta Casparintytär Alstadian (GS 2124) ja Markus Andersinpoika Neostadiuksen poikana oleva Anders Johaninpoika Elfving on selvästi sekaannus eli hän on oikeasti vävy Anders Jöraninpoika Sipelius.
Margareta Markuksentytär Neostadian, haud. 1.6.1702 Oulu (GS 2149), ja Oulun kauppias ja raatimies Anders Jöraninpoika Sipeliuksen, haud. 25.3.1699 Oulu, poika Johan Andersinpoika Sipelius haudataan Oulun seurakunnan tilien mukaan 6.12.1708
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753070
Leski Christina Groot kuolee 68-vuotiaana Oulussa 17.9.1743
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727464
Christina Groot mainitaan siskonsa Johan Hoffrenin (GS 6043) lesken Anna Grootin perunkirjoituksessa (18.3.1723 Oulu).
Ennen isovihaa oleva kinkerikirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29755034
rippikirja otteet
1723-30 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588118
1731-41 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587705
1742-54 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589673
Johan Sipeliuksella ja Christina Grootilla näyttäisi olevan ainakin lapset Johan, Anders ja Henrik:
Johan Johaninpoika Sipelius haud. 19.10.1732 Oulu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726148
Anders Johaninpoika Sipelius, haud. 10.10.1764 Oulu (vaimo Margareta Olofintytär Ansula, haud. 9.9.1776 Oulu) Oulun rippikirja
1731-40 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587705
muuttaa vuodenvaihteessa 1735/36 rippikirjan sivulle 80 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587745
1742-54 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589347
1755-59 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5609595
1760-65 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610128
1766-71 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610600
1772-77 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610995
A. Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653–1800. SSJ 25 #628. Sipelius, Anders, postiljon, död i september 1764 jämte sin son Olof »olyckeligen» på e båt; bouppt. 17.4.1765. Änkan Margareta Ansenia uppgav, att hennes avlidne man ej veterligen hade någon arvinge utan ansåg sig vara närmast att ärva honom i synnerhet som det enlight berättelse förmodades, att sonen, som avled banrlös, hade överlevat fadern.
Henrik Johaninpoika Sipelius katoaa rippikirjasta vuonna 1727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588118
Joissakin Sursill-tutkimuksissa Margareta Casparintytär Alstadian (GS 2124) ja Markus Andersinpoika Neostadiuksen poikana oleva Anders Johaninpoika Elfving on selvästi sekaannus eli hän on oikeasti vävy Anders Jöraninpoika Sipelius.
Johan Andersson Sipelius maksaa Oulun kirkontilien mukaan vihkirahan 20.1.1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752931
Sitten vähän tarkennuksia Sinius-sukuun:
Samuel Jöraninpoika Hiltusen vaimo (Klara Hannuntytär Sinius (GS 3293)) haudataan 21.7.1686
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753329
samalla haudataan näköjään seitsemän henkilöä, joten mikähän on syy?
Samuel Jöraninpoika Hiltunen haudataan 1.3.1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752881
Staphan Keukoinen maksaa vihkirahan 16.4.1684
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753302
eli hän menee naimisiin Anna Samuelintytär Hiltusen (GS 3295) kanssa.
Tapani Keukoinen osottautuu Tapaninpojaksi, sillä raastuvanoikeudessa hän on joskus Staffan Staffansson Keukoinen esim. Oulun RO 18.9.1682 f. 87
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719453
eli hänen isänsä näyttäisi olevan Oulun varapormestari Staffan Eskelinpoika Keukoinen, haudattu Oulussa 29.10.1682
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U106
ja äiti siis Hailuodon kirkkoherran Sigfridus Canutin tytär Brita Sigfridintytär.
Vuoden 1698 henkikirjan mukaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773900
Staffan Keukoinen on kuollut eli hän voi olla se Staffan Staffanson, joka haudataan 23.12.1697, mutta tämä vaatii vielä varmennusta. Vaimo Anna Samuelintytär Hiltunen (GS 3295) mainitaan vielä 1697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769795
Johan Samuelinpoika Hiltunen (GS 3296) taas haudataan 22.5.1689
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752870
Samuel Samuelinpoika Hiltunen (GS 3298) maksaa vihkirahan 20.1.1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752860
eli hän menee naimisiin Karin Eskelintyttären kanssa.
Thomas Tiexo haudataan 26.4.1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752941
eli hän on Margareta Samuelintytär Hiltusen (GS 3294) mies, Margareta mainitaan henkikirjassa vielä 1692
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10957090
muttei enään seuraavassa 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986309
Tiexo olisi nähtävästi Kemistä, joten eräs 80-vuotias Henrik Hiltunen haudataan Kemissä 4.4.1743, joten voisiko hän olla Henrik Samuelinpoika Hiltunen (GS 3298)?
Jouni Kaleva
25.01.17, 17:41
Staphan Keukoinen maksaa vihkirahan 16.4.1684
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753302
eli hän menee naimisiin Anna Samuelintytär Hiltusen (GS 3295) kanssa.
Tapani Keukoinen osottautuu Tapaninpojaksi, sillä raastuvanoikeudessa hän on joskus Staffan Staffansson Keukoinen esim. Oulun RO 18.9.1682 f. 87
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719453
eli hänen isänsä näyttäisi olevan Oulun varapormestari Staffan Eskelinpoika Keukoinen, haudattu Oulussa 29.10.1682
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U106
ja äiti siis Hailuodon kirkkoherran Sigfridus Canutin tytär Brita Sigfridintytär.
Erinomaista, että tälle Sigfridus Canutin tyttärelle löytyi etunimi Brita. Se on tullut hänelle äidiltään, joka oli Brita Erikintytär.
Onko 28.3.1710 Pietarsaaressa 44-vuotiaana kuoleva Erasmus Carlssonin vaimo Maria Hamnia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7155657
Pietarsaaren pormestari Elias Hamniuksen U455 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U455) (GS 8352) sisko?
Onko 28.3.1710 Pietarsaaressa 44-vuotiaana kuoleva Erasmus Carlssonin vaimo Maria Hamnia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7155657
Pietarsaaren pormestari Elias Hamniuksen U455 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U455) (GS 8352) sisko?
Laitetaan vielä Pietarsaaren RO 25.6.1710 f. 158 § 193
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11444592
30.9.1710 f. 181 § 233 & f. 182 § 234
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11444604
ja 5.10.1710 f. 183 § 235
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11444605
Onko 28.3.1710 Pietarsaaressa 44-vuotiaana kuoleva Erasmus Carlssonin vaimo Maria Hamnia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7155657
Pietarsaaren pormestari Elias Hamniuksen U455 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U455) (GS 8352) sisko?
http://archive.is/ZLT1F
Startsida (https://archive.is/o/ZLT1F/www.pedersoreprosteri.fi/web/index.php) http://suku.genealogia.fi/ sYw3eAAAAFnRFWHRDcmVhdGlvbiBUaW1lADAzLzI5LzA1WJcVm AAAAAd0SU1FB9cCBwkXNuEQx24AAAAJcEhZcwAACvAAAArwAUK sNJgAAAAEZ0FNQQAAsY8L/GEFAAAABlBMVEX////AAADEbUU+AAAAAXRSTlMAQObYZgAAABJJREFUeNpjYKAtYAQBS jhYAQAGYAAaGLBmcAAAAABJRU5ErkJggg== Kronoby församling (https://archive.is/o/ZLT1F/www.pedersoreprosteri.fi/web/index.php?option=com_content&task=blogsection&id=32&Itemid=325) http://suku.genealogia.fi/ sYw3eAAAAFnRFWHRDcmVhdGlvbiBUaW1lADAzLzI5LzA1WJcVm AAAAAd0SU1FB9cCBwkXNuEQx24AAAAJcEhZcwAACvAAAArwAUK sNJgAAAAEZ0FNQQAAsY8L/GEFAAAABlBMVEX////AAADEbUU+AAAAAXRSTlMAQObYZgAAABJJREFUeNpjYKAtYAQBS jhYAQAGYAAaGLBmcAAAAABJRU5ErkJggg== Kyrkan
...
Den stora ljuskronan för 24 ljus mitt i kyrkan, har skänkts 1690 av härandshövding Olaus Hamnius, ägare till det stora hemmet Rudnäs, och hans närmasta och hängde i den föregående kyrkan över hans grav. Den var en gåva till den socken som skänkt honom så rikligt av denna världens goda, men med vars allmode han så ofta trätt. ”Olaus Eliae Hamnius. Magdalena. Josephi. Mathesia: Elias Hamnius. Susanna Hamnia. Maria Hamnia. A:o 1960”
Eli näyttää siltä, että kihlakunnantuomari Olaus Eliae Hamniuksen ja Magdalena Josephi Mathesian (GS 8351) lapset ovat: Elias Hamnius (GS 8352), Susanna Hamnia (GS 8353) ja kysytty Maria Hamnia.
Nyt pitää löytää vielä Erasmus Carlssonin kuolinaika. Eräs Erasmus Carlsson kuolee 95-vuotiaana Hattulan Rahkolassa 28.3.1742 ja hänet löytää sieltä vasta isovihan jälkeen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206432
jolloin vaimona on Maria Erikintytär, kuoli 10.12.1758 Hattulassa, ikä 61 vuotta. Vihkimaksu voisi olla Hattulan tileissä 14.1.1722 oleva maksu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7217775
http://archive.is/ZLT1F
Startsida (https://archive.is/o/ZLT1F/www.pedersoreprosteri.fi/web/index.php) http://suku.genealogia.fi/ sYw3eAAAAFnRFWHRDcmVhdGlvbiBUaW1lADAzLzI5LzA1WJcVm AAAAAd0SU1FB9cCBwkXNuEQx24AAAAJcEhZcwAACvAAAArwAUK sNJgAAAAEZ0FNQQAAsY8L/GEFAAAABlBMVEX////AAADEbUU+AAAAAXRSTlMAQObYZgAAABJJREFUeNpjYKAtYAQBS jhYAQAGYAAaGLBmcAAAAABJRU5ErkJggg== Kronoby församling (https://archive.is/o/ZLT1F/www.pedersoreprosteri.fi/web/index.php?option=com_content&task=blogsection&id=32&Itemid=325) http://suku.genealogia.fi/ sYw3eAAAAFnRFWHRDcmVhdGlvbiBUaW1lADAzLzI5LzA1WJcVm AAAAAd0SU1FB9cCBwkXNuEQx24AAAAJcEhZcwAACvAAAArwAUK sNJgAAAAEZ0FNQQAAsY8L/GEFAAAABlBMVEX////AAADEbUU+AAAAAXRSTlMAQObYZgAAABJJREFUeNpjYKAtYAQBS jhYAQAGYAAaGLBmcAAAAABJRU5ErkJggg== Kyrkan
...
Den stora ljuskronan för 24 ljus mitt i kyrkan, har skänkts 1690 av härandshövding Olaus Hamnius, ägare till det stora hemmet Rudnäs, och hans närmasta och hängde i den föregående kyrkan över hans grav. Den var en gåva till den socken som skänkt honom så rikligt av denna världens goda, men med vars allmode han så ofta trätt. ”Olaus Eliae Hamnius. Magdalena. Josephi. Mathesia: Elias Hamnius. Susanna Hamnia. Maria Hamnia. A:o 1960”
Eli näyttää siltä, että kihlakunnantuomari Olaus Eliae Hamniuksen ja Magdalena Josephi Mathesian (GS 8351) lapset ovat: Elias Hamnius (GS 8352), Susanna Hamnia (GS 8353) ja kysytty Maria Hamnia.
Nyt pitää löytää vielä Erasmus Carlssonin kuolinaika. Eräs Erasmus Carlsson kuolee 95-vuotiaana Hattulan Rahkolassa 28.3.1742 ja hänet löytää sieltä vasta isovihan jälkeen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206432
jolloin vaimona on Maria Erikintytär, kuoli 10.12.1758 Hattulassa, ikä 61 vuotta. Vihkimaksu voisi olla Hattulan tileissä 14.1.1722 oleva maksu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7217775
Leo Nyholm, Befolkningen i Jakobstad 1653–1714. SSJ 51 (1996) #328
RASMUS KARLSSON ABBOR, handlande. Ed. 27.1.1692, i mtl 1686-90 hos styvfadern Mickel Markusson, 1692-1712. Sades 15.5.1669 vara 3½ år gammal. Son till Rasmus Pålssons dotterson Karl Hansson Abbor och Karin Andersdotter, omgift med Mickel Markusson. -Gift med Maria Hamnius, dotter till kyrkoherden i Pedersöre Elias Hamnius och Margareta Walleriansdotter (katso korjaus). Hon begrovs 28.3.1710, 44 år 2 månader 7 dagar gammal.
Barn:
Elisabet, begr. 11.7.1697, 10 år gammal.
Maria, begr. 20.4.1695.
Jonas, döpt 28.10.1696.
Anders, döpt 4.10.1699, begr. 3.7.1700.
Karin, född 8.8.1701.
Anna, född 1.9.1703.
Rasmus Karlsson Abborin äiti Karin Andersdotter haudataan 10.7.1704, 73 vuoden 3 kuukauden ikäisenä, isäpuoli Mickel Markusson haudataan 19.4.1700 ja sisarpuoli Elisabet Michelsdotter Ensenius oli naimisissa Pietarsaaren pormestari Niklas Wendeliuksen 3048 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3048) (yo 1683, † 1714) kanssa.
Korjaus: Pedersören kirkkoherra Elias Hamniushan kuolee jo 1662, joten hän ei voi olla noin 1666 syntyvän Maria Hamniuksen isä eli näyttää tosiaan siltä, että kyseessä on hänen poikana Olaus Eliae Hamniuksen tytär.
Lukkari Petter Andersson Bohm haudataan 72-vuotiaana 17.3.1734 Muhoksella ja hänen leskensä Margareta Ahlholm haudataan 78-vuotiaana 5.5.1735 Oulussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726168
Heidät vihitään Oulussa 31.7.1685, jolloin Petter Andersson Bohm asui vielä isäpuolensa Jakob Josefssonin kanssa. Petter Andersson mainitaan 7-vuotiaaksi äitinsä perukirjassa (3.12.1668 Oulu), jonka jälkeen isäpuoli meni uusiin naimisiin. Petter Bohm ja hänen vaimonsa Margareta löytyvät vielä Oulun kinkerikirjasta ennen isovihaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29755052
jolloin Petter Bohm toimi Oulun kaupungin viskaalina.
Kyseesä on siis Oulun lukkari Anders Pettersson Bohmin († 1769) vanhemmat, jonka pojat löytyvät ylioppilasmatrikkelista Oulun kappalainen Petter Bohm 6617 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6617) (yo 1739, † 1775), Pulkkilan kappalainen Gustaf Bohm 7418 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7418) (yo 1748, † 1774), Siikajoen kirkkoherra Samuel Bohm 7628 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7628) (yo 1751, † 1800).
Toinen poika Henrik Pettersson Bohm näyttää taas olevan lukkarina Muhoksella rk 1723-32
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5683319
Tyttäristä Brita Petterintytär Bohm, k. 24.10.1760 Oulu, oli naimisissa Israel Ervastin, haud. 1.8.1757 Oulu, kanssa Oulun rk 1723-30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588139
1760-65
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610003
Kinkerikirjassa näkyvä tytär Maria voi olla se Maria Bohm, joka kuolee 90-vuotiaana 3.2.1786 Kempeleessä.
Onko tietoa kenen tytär Margareta Ahlholm on?
Lukkari Petter Andersson Bohm haudataan 72-vuotiaana 17.3.1734 Muhoksella ja hänen leskensä Margareta Ahlholm haudataan 78-vuotiaana 5.5.1735 Oulussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726168
Heidät vihitään Oulussa 31.7.1685, jolloin Petter Andersson Bohm asui vielä isäpuolensa Jakob Josefssonin kanssa. Petter Andersson mainitaan 7-vuotiaaksi äitinsä perukirjassa (3.12.1668 Oulu), jonka jälkeen isäpuoli meni uusiin naimisiin. Petter Bohm ja hänen vaimonsa Margareta löytyvät vielä Oulun kinkerikirjasta ennen isovihaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29755052
jolloin Petter Bohm toimi Oulun kaupungin viskaalina.
Kyseesä on siis Oulun lukkari Anders Pettersson Bohmin († 1769) vanhemmat, jonka pojat löytyvät ylioppilasmatrikkelista Oulun kappalainen Petter Bohm 6617 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6617) (yo 1739, † 1775), Pulkkilan kappalainen Gustaf Bohm 7418 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7418) (yo 1748, † 1774), Siikajoen kirkkoherra Samuel Bohm 7628 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7628) (yo 1751, † 1800).
Toinen poika Henrik Pettersson Bohm näyttää taas olevan lukkarina Muhoksella rk 1723-32
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5683319
Tyttäristä Brita Petterintytär Bohm, k. 24.10.1760 Oulu, oli naimisissa Israel Ervastin, haud. 1.8.1757 Oulu, kanssa Oulun rk 1723-30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588139
1760-65
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610003
Kinkerikirjassa näkyvä tytär Maria voi olla se Maria Bohm, joka kuolee 90-vuotiaana 3.2.1786 Kempeleessä.
Onko tietoa kenen tytär Margareta Ahlholm on?
Petter Bohm näyttää olleen Kuusamon lukkari 1722–1730
http://www.kirjastovirma.fi/muistomerkit/kuusamo/05
Lisäksi pieni korjaus eli kinkerikirjassa näyttää lukevankin Marg. eli kyseessä on Margareta-tytär.
Muuten Oulun kirkontileistä löytyy
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753096
4.6.1711 Sahl. Rådman Hans Forbus E:a i Brahestad eli kyseessä täytyy olla Hans Casparinpoika Forbuksen toisen vaimon leski Ingeborg Mårtenintytär Långin hautaus. Leski muutti miehensä Hans Forbuksen, k. 7.4.1710 Raahe, kuoleman jälkeen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
poikansa Iin kappalaisen Johan Forbuksen (virheellisesti GS 6392) luokse, pojan vaimo on Beata Samuelintytär Lithovius (GS 3443). Osa tämän Hans Forbuksen lapsistahan on vanhoissa Sursill-tutkimuksissa laitettu virheellisesti hänen velipuolensa Johan Forbuksen (GS 6390) lapsiksi.
Kuka on muuten 16.4.1713 Oulussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753163
haudattava Henrich Ahlholmin leski? Yksi vaihtoehto olisi Henrik Gabrielinpoika Ahlholm (GS 5991), joka voi olla se Lieksassa kuoleva ja Pielisjärvellä marraskuussa 1693 haudattava Henrik Ahlholm.
Jouni Kaleva
01.02.17, 17:55
Muuten Oulun kirkontileistä löytyy
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753096
4.6.1711 Sahl. Rådman Hans Forbus E:a i Brahestad eli kyseessä täytyy olla Hans Casparinpoika Forbuksen toisen vaimon leski Ingeborg Mårtenintytär Långin hautaus. Leski muutti miehensä Hans Forbuksen, k. 7.4.1710 Raahe, kuoleman jälkeen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390043
poikansa Iin kappalaisen Johan Forbuksen (virheellisesti GS 6392) luokse, pojan vaimo on Beata Samuelintytär Lithovius (GS 3443). Osa tämän Hans Forbuksen lapsistahan on vanhoissa Sursill-tutkimuksissa laitettu virheellisesti hänen velipuolensa Johan Forbuksen (GS 6390) lapsiksi.
Näin on, Johan/Hans Forbusten kanssa täytyy olla tarkkana.
Hans Forbus gifte sig andra gången 17.1.1669 med Ingeborg Mårtensdotter Lång, änka efter kamreraren Lars Hansson Åhs, som dött 8.4.1667. [3] Hon var född på Edholms gård i östra Ryds socken i Roslagen och var syster till majoren Samuel Lång. [4] Hon dog hos sin son Johan i Ijo kort efter 16.10.1710.(Släkten Forbus' äldsta led Jur.pol.mag. LEO NYHOLM, Stockholm, Genos 49(1978),s. 3999-45)
Ingeborg Långista siis tiedetään, että oli viimeksi ripillä Iissä 16.10.1710, kirjattu sen jälkeen rippikirjassa vainajaksi. Hautausmaksu maksettu Ouluun 4.6.1711, joten kuolema ja hautajaiset ovat olleet jossakin noiden päivien haarukassa.
Tämän Ingeborgin mainitulla Johan-pojalla (k.9.8.1719 Ii) ei tiedossani ole lainkaan lapsia, ei näy ainakaan tuossa linkitetyssä rippikirjassa. Hänet lienee sekoitettu omaan samanimiseen veljenpoikaansa ja ikätoveriinsa? Tarkasti ottaen Johanin velipuoli oli häntä 29 vuotta vanhempi Hans Hansinpk. Forbus (1650-1733), Siikajoen khra 1699. Tällä oli poika Johan Hansinpk. Forbus (n.1682-1742) Rantsilan khra. Tämän pso Elisabeth Kröger, mutta tämäkin avio kaiketi lapseton?
Pieni lisäys Margaretha Jöranintytär Lyttraean (GS 7583) miehen tietoihin eli Matts Arfvola haudataan Oulun tilien mukaan 16.2.1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752881
Arvoilan Matts maksaa vaimonsa hautauksen 24.11.1660
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752622
joten tämä vaimo on se joka on vuoden 1660 henkikirjassa ja hänellä on vaimo jo seuraavassa henkikirjassa 1663
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623043
Jostakin syystä Matts Arvolan vaimo on henkikirjassa välillä Margareta Nilsdr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650481
ja välillä Margareta Jöransdr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645813
Nyholm, Leo, Arvolander, Genos 67(1996), s. 179-182, 188
http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_179.htm
artikkelissa mainittu Anna-tytär näyttää menneen naimisiin Tuomaksen kanssa, joka alkaa käyttämään sukunimeä Arvola hk 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986305
mutta Anna on leski jo seuraavassa hk 1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969345
sen jälkeen Anna menee naimisiin Jöranin kanssa, joka myös alkaa käyttämään sukunimeä Arvola hk 1699
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776861
Anna kuolee 74-vuotiaana 19.9.1743 Oulussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727462
Jöran Arvola kuolee 74-vuotiaana 16.7.1747 Oulussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727491
Oulun rk 1742-54
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589400
Vähänkyrön talonpoika Heikki Yrjänänpoika Pukin muistiinpanoissa
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3255436-kynalla-kyntamisen-vaarat
sanotaan "nin minä sain cula ia se oli heluntain pyhinä Iota Simuna mun racas velieni on cuolu Ingrin mala cuin hän oli hengiä cirioita mas.” kyseessä on Margareta Isakintytär Hamnian (GS 1226), haud. 11.3.1677 Vaasa, mies porvari ja Vaasan kaupungin rahastonhoitajana toiminut Simuna Yrjänänpoika Pukki eli Bock on kuollut helluntain pyhinä 1682 henkikirjoittajana Inkerinmaalla.
Kansallisbiografian artikkeli
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/724/
Heikki Pukin merkintöjen mukaan Simuna meni 1680 "toisen kerran Narvahan" ja kuoli kaksi vuotta myöhemmin "Inkerinmaalla kuin hän oli henkiä kirjoittamas". Simuna Pukki eli Simon Bock oli todella henkikirjoittaja ja toimi lisäksi revisiomaanmittarina Liivinmaalla.
Turun kämnerioikeudessa 13.1.1704 f. 8v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12192897
mainittu edesmenneen Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Jacob (Petterinpoika) Hoffrénin U483 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U483) († 1701, GS 6059) leski Maria Lindh näyttää muuttavan henkikirjojen mukaan Merimaskun Rauduiseen 1704
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895719
1705
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11059923
jossa kuolee 64-vuotiaana 9.4.1705
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5316609
Maria Lindhin ensimmäinen mies oli inspehtori Abraham Nilsinpoika Istman
Jarl Pousar, Isthmenius - Istman, Genos 65(1994), s. 82-84
http://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_82.htm
Asiakirjuri Jacob Hoffrénin kuolinaika vaatii vielä varmistuksen eli hän on Turun henkikirjan mukaan elossa vielä ainakin vuonna 1701
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10980560
Rauman pormestari Johan Jakobinpoika Walsteniuksen (GS 7107) vaimo näyttää oleva Anna Maria Harder, joka mainitaan edesmenneen pormestari Johan Walsteniuksen leskenä Rauman RO 21.1.1699 s. 13
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11422510
Hänet mainitaan vaimona myös Matti Wallan teoksesta "Virkamiehiä 1600-luvulla", jonka voi ladata sivulta
https://sites.google.com/site/mattiwalta/httpssitesgooglecomsitemattiwaltavirkamiehet
Heillä näyttää olleen ainakin yksi tytär Anna Johansdotter Walstenia, joka kastetaan Raumalla 2. pääsiäipäivänä (Feria 2 Paschatos) 1694 eli 9.4.1694
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5541794
Onko muuten pormestari Johan Walsteniuksen hautausaika 24.2.1698
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8518050
hänethän mainitaan vainajaksi jo Rauman RO 8.1.1698 s. 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11422586
ja hänen tilalleen Rauman pormestariksi valitaan Hans Bijnman Rauman RO 23.7.1698 s. 127
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11422489
Pormestari Hans Bijnman mainitaan myös Turun KO 30.10.1701 s. 725
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12191577
Johan Walsteniuksen isän Jakob Walsteniuksen kuolinpesän asianosaisena, muita ovat Johan Walsteniuksen veli Aron Walstenius ja langot Arvid Lietzen ja Gabriel Corte.
Anna Johanintytär Forsmanin (GS 8148) sanotaan olleen ensin naimisissa kauppiaan ja raatimies Grels Isakinpoika Ryssin k. 1693 Uusikaarlepyy, kanssa Uudenkaarlepyyn henkikirja 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022418
vaikka hänet mainitaan samaan aikaan olevan naimisissa Oulun triviaalikoulun rehtorin, FM Olaus Olai Lauraeuksen (GS 8620, yo 1668 1969 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1969), † 1690) kanssa Oulun henkikirja 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022188
Vuoden 1695 Uudenkaarlepyyn pitäjän henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984912
Anna Johanintytär Forsman on Uudenkaarlepyyn pitäjänapulaisen Larentius Andreae Matilaisen (myös Mathelien) (yo 1689 3609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3609), † 1695) vaimona, ennen kuin muuttaa leskenä takaisin Ouluun 1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969351
jossa hänet haudataan 62-vuotiaana 20.1.1726
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726676
Samaan aikaan Grels Isakinpoika Ryssin leski Anna Johanintytär Forsman mainitaan Uudenkaarlepyyn henkikirjassa 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986408
ainakin vuoteen 1708
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167882
jolloin hän on Uudenkaarlepyyn kappalaisen Henricus Gustavi Neostadiuksen (GS 2143, yo 1695 4089 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4089), † 1710) anoppi.
Eli kumpi Anna Johanintytär Forsmaneista on Kajaanin linnanpäälikön ja komendantin Johan Petterinpoika Petrejuksen eli Forsmanin ja hänen vaimonsa Susanna Johanintytär Pictorian (GS 7966) tytär.
Edesmenneen Herra Laureuksen vaimo Anna Forsman mainitaan myös Turun KO 17.2.1692 s. 113
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12175828
"hustru Anna Forsman sahl. hr Laurei efterlefwerska från Österbotn ... Militia Auditeuren Wälbetrodde Jacob Munselius såsom warande enckias wärd och svåger".
Jossa mainittu sotatuomari Jakob Jakobinpoika Munselius (GS 8909, yo 1669 2029 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2029), † 1701) oli naimisissa kolmesti
Turun KO 22.9.1693 s. 282
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12176233
"Saken mellan Hans Axelsson å sin hustrus, H: Anna Petres vägnar kiärande, och Militia Auditeuren Jacob Munselius svarande ... Jacob Munselius ... hans sahl. hustru af sin syster hustru Anna Petre ... hennes förriga man sahl. puukslagare Joost Östsson".
Anna Petrin miehet patarummunlöyjä Jost Östsson ja Hans Axelsson löytyvät Sauvon Fröjdbölestä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913509
Tämä siksi, että jos tästä voisi saada selvyyttä Jakob Munseliuksen ensimmäisiin vaimoihin Gertrud, haud. 19.8.1677 Turku, ja Maria Hannuntyttär, haud. 22.7.1688 Turku. Kolmas vaimo oli Maskun kirkkoherran tytär Anna Erikintytär Isthmenia, k. 12.11.1707 Pertteli.
Kuka on Sahl. Johan Ahlholms enkia Carin Josephsdr., joka kuolee 78-vuotiaana Pyhäjoella 22.9.1706
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9356174
eli oliko Pyhäjoen kirkkoherralla Henricus Johannis Lithoviuksella myöh. Ahlholmilla myös Johan niminen poika, joka voisi olla Uppsalassa 24.12.1636 oleva ylioppilas Johannes Henrici Ijoensis
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U74
Jouni Kaleva
05.05.17, 19:30
Kuka on Sahl. Johan Ahlholms enkia Carin Josephsdr., joka kuolee 78-vuotiaana Pyhäjoella 22.9.1706
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9356174
eli oliko Pyhäjoen kirkkoherralla Henricus Johannis Lithoviuksella myöh. Ahlholmilla myös Johan niminen poika, joka voisi olla Uppsalassa 24.12.1636 oleva ylioppilas Johannes Henrici Ijoensis
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U74
Olisipa hienoa, jos tälle löytyisi varmistus. Mahtoiko tuo Johannes Henrici Ijoensis ikinä valmistua ja toimia kirkollisessa virassa? Joka tapauksessa hän lienee synt. viimeistään 1620, jos olisi vaikkapa 16-vuotiaana mennyt Upsalaan. Hän voisi olla yksi Henrik Johannis Ahlholmin tunnistamatta jääneistä lapsista. Käräjillä 1633 Iissä Herra Henrik (Johannis Ahlholm) ilmoitti, että hänellä on vanha isä, sängyn oma vaimo ja 7 alaikäistä lasta. Haukiputaan kappalainen Carolus Kranck oli tuossa vaiheessa jo täysi-ikäinen. Alaikäisiä lapsia on tunnistettavissa
Margareta
Henrik
Gabriel
Florens
Klaus.
Jos tämä Johan Henrici Ijoensis kuuluu alaikäisten sarjaan, niin hän olisi vanhimmasta päästä tätä sarjaa. Tai sitten hän voisi olla Carolus Kranckin täysveli, eli isänsä eka aviosta.
Olisipa hienoa, jos tälle löytyisi varmistus. Mahtoiko tuo Johannes Henrici Ijoensis ikinä valmistua ja toimia kirkollisessa virassa? Joka tapauksessa hän lienee synt. viimeistään 1620, jos olisi vaikkapa 16-vuotiaana mennyt Upsalaan. Hän voisi olla yksi Henrik Johannis Ahlholmin tunnistamatta jääneistä lapsista. Käräjillä 1633 Iissä Herra Henrik (Johannis Ahlholm) ilmoitti, että hänellä on vanha isä, sängyn oma vaimo ja 7 alaikäistä lasta. Haukiputaan kappalainen Carolus Kranck oli tuossa vaiheessa jo täysi-ikäinen. Alaikäisiä lapsia on tunnistettavissa
Margareta
Henrik
Gabriel
Florens
Klaus.
Jos tämä Johan Henrici Ijoensis kuuluu alaikäisten sarjaan, niin hän olisi vanhimmasta päästä tätä sarjaa. Tai sitten hän voisi olla Carolus Kranckin täysveli, eli isänsä eka aviosta.
Tätä minä juuri ajattelin, sillä yleensähän ensimmäiselle pojalle annettiin isänisän nimi eli Henrik Johannis Ahlholmin tapauksessa se olisi juuri Johan. Veljessarjaan kuuluu selvästi myös Klaus (yo Turussa 1642/43 ja Uppsalassa 31.10.1645) eli se nimi taas tulee äidinisältä. Muut pojat Gabriel (yo Turussa sl. 1644 ja Uppsalassa 31.10.1645), Florents (yo Uppsalassa 11.1647) ja Henrik ei taida olla ylioppilas (jos ei ole Uppsalassa 17.12.1650 oleva yo Henricus Henrici Uloënsis Finno).
Johan Ahlholmin leski Karin Josefintytär kuoli 78-vuotiaana, joten hän olisi syntynyt 1628.
En löytänyt muuta kuin yhden muun Johan Ahlholmin eli Johan Gabrielinpoika Ahlholmin, haud. 4.6.1697 Raahe, mutta tämän vaimo on henkikirjojen mukaan Kirsti ja he asuivat vielä 1697 veljen Pyhäjärven lukkarin Gabriel Gabrielinpoika Ahlholmin luona.
Jouni Kaleva
06.05.17, 15:06
Tätä minä juuri ajattelin, sillä yleensähän ensimmäiselle pojalle annettiin isänisän nimi eli Henrik Johannis Ahlholmin tapauksessa se olisi juuri Johan. Veljessarjaan kuuluu selvästi myös Klaus (yo Turussa 1642/43 ja Uppsalassa 31.10.1645) eli se nimi taas tulee äidinisältä. Muut pojat Gabriel (yo Turussa sl. 1644 ja Uppsalassa 31.10.1645), Florents (yo Uppsalassa 11.1647) ja Henrik ei taida olla ylioppilas (jos ei ole Uppsalassa 17.12.1650 oleva yo Henricus Henrici Uloënsis Finno).
Johan Ahlholmin leski Karin Josefintytär kuoli 78-vuotiaana, joten hän olisi syntynyt 1628.
En löytänyt muuta kuin yhden muun Johan Ahlholmin eli Johan Gabrielinpoika Ahlholmin, haud. 4.6.1697 Raahe, mutta tämän vaimo on henkikirjojen mukaan Kirsti ja he asuivat vielä 1697 veljen Pyhäjärven lukkarin Gabriel Gabrielinpoika Ahlholmin luona.
Carolus Kranck tuli Haukiputaan kappalaiseksi jo 1632, lienee synt. n. 1610. Jos tämä Johannes Henrici Ijoensis olisi Caroluksen isoveli, niin hän olisi melko vanha ollakseen ylioppilaana Uppsalassa 1636. Siksi arvelen, että hän voisi olla pikkuveli synt. n. 1618-1620.
Henrik Henrikinpk. Ahlholm, Sursill 5980, oli Brahean pormestari. Ehkäpä hän ei tosiaan ollut ylioppilas, mutta varmaan luku- ja laskutaitoinen.
Carolus Kranck tuli Haukiputaan kappalaiseksi jo 1632, lienee synt. n. 1610. Jos tämä Johannes Henrici Ijoensis olisi Caroluksen isoveli, niin hän olisi melko vanha ollakseen ylioppilaana Uppsalassa 1636. Siksi arvelen, että hän voisi olla pikkuveli synt. n. 1618-1620.
Henrik Henrikinpk. Ahlholm, Sursill 5980, oli Brahean pormestari. Ehkäpä hän ei tosiaan ollut ylioppilas, mutta varmaan luku- ja laskutaitoinen.
Lapsia on voinut kuolla pienenä, joten jo sen vuoksi järjestys voi muutua. Epäilen Johanin olevan vanhimman Anna Klaesintyttären pojista eli olisi syntynyt noin 1620 eli olisi yksi vuoden 1633 alaikäisistä eli poikien ikäjärjestys olisi Johan, Klaes, Gabriel, Florents ja Henrik. Margareta tulee äidinäidiltä, joten jos puuttuva on tytär hän voisi olla isänäidin kaima Kristina.
Catharina Johanintytär Pictoriuksella (GS 8252) ja Petrus Olai Lundinuksella taitaa olla myös tytär Margareta Peersdotter Lundina, k. 1706 Uusikaarlepyy, joka näkyy Uudenkaarlepyyn henkikirjoissa vuodesta 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905426
vuoden 1691 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775971
hän on mennyt naimisiin Nils Larsinpoika Turdinin, k. 1726 Uusikaarlepyy, kanssa.
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/backmanw/nsp/02nsphb.htm#turdin2
Katso myös
http://www.malax.org/westside/oldside/discus/messages/15/1549.html?1200742154
Heillä näyttää olevan ainakin poika Johan Nilsson Turdin, s. (rk) 1701, k. 20.10.1771 Uusikaarlepyy, ikä 70 v.
1.Pso: Anna Udd, haud. 31.12.1738 Uusikaarlepyy, ikä 50 v.
2.Pso: Anna Sofia Smitt eli Schmidt, s. (rk) 1717, k. 23.10.1774 Uusikaarlepyy, ikä 58 v.
Rippikirjat
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10065917
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10065982
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597497
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597689
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597827
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597397
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597433
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16586089
Catharina Johanintytär Pictoriuksella (GS 8252) ja Petrus Olai Lundinuksella taitaa olla myös tytär Margareta Peersdotter Lundina, k. 1706 Uusikaarlepyy, joka näkyy Uudenkaarlepyyn henkikirjoissa vuodesta 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905426
vuoden 1691 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775971
hän on mennyt naimisiin Nils Larsinpoika Turdinin, k. 1726 Uusikaarlepyy, kanssa.
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/backmanw/nsp/02nsphb.htm#turdin2
Katso myös
http://www.malax.org/westside/oldside/discus/messages/15/1549.html?1200742154
Heillä näyttää olevan ainakin poika Johan Nilsson Turdin, s. (rk) 1701, k. 20.10.1771 Uusikaarlepyy, ikä 70 v.
1.Pso: Anna Udd, haud. 31.12.1738 Uusikaarlepyy, ikä 50 v.
2.Pso: Anna Sofia Smitt eli Schmidt, s. (rk) 1717, k. 23.10.1774 Uusikaarlepyy, ikä 58 v.
Rippikirjat
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10065917
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10065982
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597497
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597689
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597827
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597397
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597433
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16586089
Uudenkarlepyyn RO 5.3.1679 s. 22-23
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11901818
jaetaan edesmenneiden herra Pehr Lundiniuksen (päiväys 26.10.1670) ja edesmenneen tullimies Johan Hedmanin pesiä.
Johan Hedman ja Karin Johansdotter mainitaan vielä Uudenkaarlepyyn henkikirjassa 1675
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650141
Kemin kappalainen Canutus Magni Gammal (GS 943) näyttää kuolevan vuonna 1663, sillä hänet mainitaan vaimonsa ja tytttären kanssa vielä sen vuoden henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623030
mutta saman vuoden Kemin käräjillä 6.&7.7.1663 f. 329v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711873
mainitaan herra Knutin leski Malin Johansdotter (Pictorius) (GS 7965)
Seuraavan vuoden 1664 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617739
heidän tilallaan on Johan Hindersson vaimonsa ja tyttären kanssa, joten onko jollakin tietoa hänestä eli onko hän lesken uusi mies, sillä myöhemmissä henkikirjoissa tila on merkitty H:r Knutts gård esim. 1667
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1667/1667_107_Henki.jpg
Kemin kappalainen Canutus Magni Gammal (GS 943) näyttää kuolevan vuonna 1663, sillä hänet mainitaan vaimonsa ja tytttären kanssa vielä sen vuoden henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623030
mutta saman vuoden Kemin käräjillä 6.&7.7.1663 f. 329v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711873
mainitaan herra Knutin leski Malin Johansdotter (Pictorius) (GS 7965)
Seuraavan vuoden 1664 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617739
heidän tilallaan on Johan Hindersson vaimonsa ja tyttären kanssa, joten onko jollakin tietoa hänestä eli onko hän lesken uusi mies, sillä myöhemmissä henkikirjoissa tila on merkitty H:r Knutts gård esim. 1667
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1667/1667_107_Henki.jpg
Hei näyttää siltä, että Johan Henrikinpoika onkin Canutus Magnin Gammalin vävy, sillä Kemin henkikirjassa 1674
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1674/1674_011_Henki.jpg
pitäjänkirjuri Johan Henrikinpojan vaimona on Margareta Knutintytär, eli hän on luultavasti sama kuin Margareta Knutintytär Gammal (GS 944). Pitäjänkirjuri Johan Henrikinpoika näkyy vaimoineen vielä seuraavissa henkikirjassa 1675
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649704
mutta 1676 hän on ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650466
Muuten herra Knutin leski mainitaan vielä Kemin käräjillä 10.-11.2.1673 f. 398
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715672
"Wällärde H:r Gabriel Christjerni kärde till Hindrich Bertillson i Karjalax om Kåifwukari Engh under ett Skatt Lass höö, Hindrich sade sin Sal: Farbroder bekommit samma Engh af Sal: H:r Knutz Enckia i Rautiala, som hennes Fader Sal: H:r Johan Pictorius skall köpt af een Uhlo Borgare Jöns Jacobsson för Aderton Dal:r och borgaren den bekommit i pant af H:r Gabriels Hemmans förrige åboo Carll Tulkila, Och som nu Nembden intygade Engen således ifrån hemmanet kommen wara, Hindrich låfwade den och nu godwilligen restituera till H:r Gabriel emot Elofwa Dal: K:m:t, Hwar om dee sigh och föreente, altså låter och Rätten der wed bero, Och H:r Gabriel behålla Engen under Tulkila hemman, som han och tillförene och i forna tijder warit hafwer".
Jutun mukaan siis myös Kemin kappalainen Gabriel Christierni Lithovius (GS 5848) olisi vielä elossa, joskin hänen apunaan oli silloin hänen vävynsä Laurentius Matthiæ Saloander 1001 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1001) (yo 1653, † 1694).
Katso myös Kemin käräjät 25.–28.6.1679 f. 130 § 456
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724998
Cappellan wördige H:r Lars Mathiæ förmedhelst Tolfman Jöns Jönsson Herfwä, opwijste Extract af Landt Ransakning Protocoll d: 20 och 21 Febr: 1677 passerat, dher utinnan honom tillijka medh sin Swärfadher H:r Gabriel Christiernj tillåthes at få bruka Hauckas Ödhes hemman effter wälborne H:r Landzhöfdingens resolution för grääsgäldt, till dess någon wille dhet på frijheet optaga
Joten milloin Gabriel Christierni Lithovius kuoli? Onko muuten tietoa hänen vaimonsa Anna Wendelian vanhemmista?
Samalla etsin edelleen heidän tytärensä Elsa Gabrielintytär Lithovia, k. 22.3.1699 Kemi, ikä 52 v, aviomiestä. Elsa mainitaan Kemin käräjillä 8.-10.7.1695 s. 53
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693083
Hwadh wedkommer den Arfzprætention som hustru Ellssa Gabriels dotter giör till dess Syster Sahl: H:r Laurentij Mathiæ Änkia hustru Anna Gabriels dotter härflytande både af Fäder- och Möderne, emedan hon derföre dhe andra sina Systrar Brijta och Margeta skall allaredan förnögt. Så alldenstundh utj detta Sterbhuus icke allenast hustru Ellssas uthan och dess Broders sampt många andras fordringar infalla dem Änkian omöijeligen mächtar att betahla; Fördenskull synes rådeligast att näst föregången laga wärderingh öfwer hennes Ägendom så i lööst som fast een Ordenteligh Concursus Creditorum skeer, på det hwar och een i proportion af dess fordran må någorlunda komma till betalningen. Imedlertijd beroor medh det Testamente som bemällte hustru Anna giordt sitt Besittiande Börde hemman angående
Tosin Gabriel Christierni Lithoviuksen kuuluminen Sursill-sukuun on epävarmaa, sillä hänen isänsä Cristianus Henrici Lithovius (GS 5842) oli Limingan kappalaisena jo 1600 ja kuolee viimeistään 1610 eli hänkin näyttää olevan Lithovius-suvun kantaisän Henricus Laurentiin ensimmäisestä avioliitosta, eikä toisesta Karin Östenintyttären (GS 2343) kanssa näytä olevan yhtään yhteistä lasta.
Lisäys:
Kemin pitäjänkirjuri Johan Henrikinpoika Waicko 1417 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1417) (yo 1660)
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1417
Hei näyttää siltä, että Johan Henrikinpoika onkin Canutus Magnin Gammalin vävy, sillä Kemin henkikirjassa 1674
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1674/1674_011_Henki.jpg
pitäjänkirjuri Johan Henrikinpojan vaimona on Margareta Knutintytär, eli hän on luultavasti sama kuin Margareta Knutintytär Gammal (GS 944). Pitäjänkirjuri Johan Henrikinpoika näkyy vaimoineen vielä seuraavissa henkikirjassa 1675
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649704
mutta 1676 hän on ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650466
Muuten herra Knutin leski mainitaan vielä Kemin käräjillä 10.-11.2.1673 f. 398
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715672
"Wällärde H:r Gabriel Christjerni kärde till Hindrich Bertillson i Karjalax om Kåifwukari Engh under ett Skatt Lass höö, Hindrich sade sin Sal: Farbroder bekommit samma Engh af Sal: H:r Knutz Enckia i Rautiala, som hennes Fader Sal: H:r Johan Pictorius skall köpt af een Uhlo Borgare Jöns Jacobsson för Aderton Dal:r och borgaren den bekommit i pant af H:r Gabriels Hemmans förrige åboo Carll Tulkila, Och som nu Nembden intygade Engen således ifrån hemmanet kommen wara, Hindrich låfwade den och nu godwilligen restituera till H:r Gabriel emot Elofwa Dal: K:m:t, Hwar om dee sigh och föreente, altså låter och Rätten der wed bero, Och H:r Gabriel behålla Engen under Tulkila hemman, som han och tillförene och i forna tijder warit hafwer".
Jutun mukaan siis myös Kemin kappalainen Gabriel Christierni Lithovius (GS 5848) olisi vielä elossa, joskin hänen apunaan oli silloin hänen vävynsä Laurentius Matthiæ Saloander 1001 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1001) (yo 1653, † 1694).
Katso myös Kemin käräjät 25.–28.6.1679 f. 130 § 456
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724998
Cappellan wördige H:r Lars Mathiæ förmedhelst Tolfman Jöns Jönsson Herfwä, opwijste Extract af Landt Ransakning Protocoll d: 20 och 21 Febr: 1677 passerat, dher utinnan honom tillijka medh sin Swärfadher H:r Gabriel Christiernj tillåthes at få bruka Hauckas Ödhes hemman effter wälborne H:r Landzhöfdingens resolution för grääsgäldt, till dess någon wille dhet på frijheet optaga
Joten milloin Gabriel Christierni Lithovius kuoli? Onko muuten tietoa hänen vaimonsa Anna Wendelian vanhemmista?
Samalla etsin edelleen heidän tytärensä Elsa Gabrielintytär Lithovia, k. 22.3.1699 Kemi, ikä 52 v, aviomiestä. Elsa mainitaan Kemin käräjillä 8.-10.7.1695 s. 53
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693083
Hwadh wedkommer den Arfzprætention som hustru Ellssa Gabriels dotter giör till dess Syster Sahl: H:r Laurentij Mathiæ Änkia hustru Anna Gabriels dotter härflytande både af Fäder- och Möderne, emedan hon derföre dhe andra sina Systrar Brijta och Margeta skall allaredan förnögt. Så alldenstundh utj detta Sterbhuus icke allenast hustru Ellssas uthan och dess Broders sampt många andras fordringar infalla dem Änkian omöijeligen mächtar att betahla; Fördenskull synes rådeligast att näst föregången laga wärderingh öfwer hennes Ägendom så i lööst som fast een Ordenteligh Concursus Creditorum skeer, på det hwar och een i proportion af dess fordran må någorlunda komma till betalningen. Imedlertijd beroor medh det Testamente som bemällte hustru Anna giordt sitt Besittiande Börde hemman angående
Tosin Gabriel Christierni Lithoviuksen kuuluminen Sursill-sukuun on epävarmaa, sillä hänen isänsä Cristianus Henrici Lithovius (GS 5842) oli Limingan kappalaisena jo 1600 ja kuolee viimeistään 1610 eli hänkin näyttää olevan Lithovius-suvun kantaisän Henricus Laurentiin ensimmäisestä avioliitosta, eikä toisesta Karin Östenintyttären (GS 2343) kanssa näytä olevan yhtään yhteistä lasta.
Lisäys:
Kemin pitäjänkirjuri Johan Henrikinpoika Waicko 1417 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1417) (yo 1660)
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1417
Johan Henrikinpoika Waicko näyttää muuttaneen välillä takaisin Ouluun, sillä hän näkyy siellä henkikirjoissa vuosina 1667 ja 1669
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Oulu/1669/1669_Henki_54.jpg
samaan aikaan Kemissä näkyy henkikirjassa H:r Knutts gård
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1667/1667_107_Henki.jpg
hän toimi Oulussa tullimestarina Oulun RO 30.5.1670 s. 60
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742576
mutta muutti ainakin jo 1672 takaisin pitäjänkirjuriksi Kemiin.
Hänen isänsä on näköjään Heikki Heikinpoika Waikko vanhempi, joka oli Martti Pietarnpoika Waikon vävy tai vävypuoli
Sven-Erik Åström, Mårten Waikko i Uleåborg och hans släktkrets, Genos 53(1982), s. 85-99
http://www.genealogia.fi/genos-old/53/53_85.htm
Oliko kapteeni Gustaf Gustafinpoika Witting, s. 24.8.1646 Lohtaja, k. 28.3.1699 Riika, (GS 9067), naimisissa sillä Lohtajan Käräjillä 22.&23.9.1699 s. 1049
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697569
"Sahl: Capiteins Wittingz Enckias Wällb:ne Fruu Catharina Lundz Fullmächtige Häradzskrifwaren wällb:de Erich Munselius"
eli kapteeni Wittingin leski olisi Catharina Lund, joten onko jollakin tietoja hänestä ja oliko mahdollisesti lapsia?
Asia jatkuu myöhemmin samoilla käräjillä s. 1061
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697579
jolloin Erik Munseliuksen (GS 8917) anoppina mainitaan Gustaf Wittingin sisko Brita Gustafintytär Wittingin (GS 9068)
"Dhet leet Befall:n wällb:de Johan Rudhoff emoot Crono resten á 62 D:r S:M:t häradzskrif:ren wällb:de Erich Munselius på sin Swärmoders hustru Britha Wittingz wägnar för dess 558 D:r K:m:ts fordran första reesan Opbiuda Niemelä 2/3 M:lls Börde hem:n som Sahl: Cap: Gustaff Wittingz Erfwingar tillkommer, hwilcket klanderlööst wann sin framgång".
Laihian käräjät 8.–9.1.1655 f. 191v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709228
"Fordoom Caplaans i Stoorkyrå S: Her Michels son Anders Michelson medh sina swågrar Erich Eskelsson och Anders Oloffsson tilltaltte Kyrkioherden Her Håkan om en fierdningh Penningar, som Her Håkan af deras Fäderness fasta arff under hendren haft som en förmyndare, dedt han och tilstoo, men beuiste medh deras Stiuffadhers S: Jacob Larssons Qwittens af åhr 1638 denn 28 Martij der han tilståår hafwa emot tagit Penningar 100 Dahl:r Kop:r M:t dedt samma deras Moder Margareta Peers dåtter för ährlige godemän bekänt nestförledet åhr 1653 den 22 Augustj at wara tagna af be:te Her Håkan sijna barns Penningar till deras Uppehälle wedh dy hårda åhren som för detta warit, helst emedan de intet haft annat at födha sigh medh wedh deras omyndige åhr"
eli Isonkyrön kappalaisella herra Mikaelin (GS 23) pojalla Anders Mikaelinpojalla (GS 24) on langot Erik Eskelinpoika (vaimo GS 25) ja Anders Olavinpoika (vaimo GS 26), näistä Anders Olavinpoika on tunnistettu Isonkyrön pitäjänsepäksi, jonka poika Jaakko Andersinpoika (GS 27) käytti nimeä Pajapappi
http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60.htm
mutta onko lanko Erik Eskelinpoika Laihian Alapotilan isäntä Erik Eskelinpoika, joka näkyy jo vuoden 1635 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576972
ja mainitaan vanhaksi vuoden 1654 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593531
yhdessä poikansa, tämän vaimon ja tyttären kanssa. Poika oli Matti Erkinpoika, jolla oli vaimo Karin Tuomaantytär.
Onko taas Anders Mikaelinpoika (GS 24) Laihian Torstilassa 1635 oleva Anders Mikaelinpoika, jolla näyttää olevan poika Martti Andersinpoika, joka on henkikirjoissa isäntänä vuodesta 1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286110
Matti Lund
30.06.17, 17:02
Hei
Sinulla on ihan oikeaoppinen luotausyritys,
Mutta nuo esiinottamasi nimet on joko vaikeaa ellei mahdotontakin sovittaa Sursill -yhteyteen,
Hyvin kyseenalaistahan erittäin tiettävästi on; oliko Simon Nurkan anoppi ns Sursill
Voidaan todistaa, ettei anoppi ollut nimeltään Katarina Sursill
Anoppi voidaan uskotella joksikuksi Sursilliksi vain epävarman perimätarinan perusteella ja sitä vastassa on muuhun viittaavia tuomiokirjojen näyttöjä,
Entä Laihian pää?
Torstilan Mäki ei tule kysymykseen
Antti Mikaelinpoikaa ajateltiin Härön talon isännäksi ja siellä hän asuukin, mutta hän oli saanut jonkin vaivan
Joka tuli esteeksi sille,
Alapoti kyllä nimen puolesta sopii ja jotkut ovat merkinneet hänet tähän yhteyteen,
Alapoti kyllä kuuluu omiin esivanhempiini, mutta en pysty aikatietoja sovittamaan Mikael Simoniksen yhteyteen,
Mielestäni Alapotin muitakaan lapsia ei voida sovittaa muuten kuin lievää väkivaltaa käyttäen,
Terv M Lu
Hei
Sinulla on ihan oikeaoppinen luotausyritys,
Mutta nuo esiinottamasi nimet on joko vaikeaa ellei mahdotontakin sovittaa Sursill -yhteyteen,
Hyvin kyseenalaistahan erittäin tiettävästi on; oliko Simon Nurkan anoppi ns Sursill
Voidaan todistaa, ettei anoppi ollut nimeltään Katarina Sursill
Anoppi voidaan uskotella joksikuksi Sursilliksi vain epävarman perimätarinan perusteella ja sitä vastassa on muuhun viittaavia tuomiokirjojen näyttöjä,
Entä Laihian pää?
Torstilan Mäki ei tule kysymykseen
Antti Mikaelinpoikaa ajateltiin Härön talon isännäksi ja siellä hän asuukin, mutta hän oli saanut jonkin vaivan
Joka tuli esteeksi sille,
Alapoti kyllä nimen puolesta sopii ja jotkut ovat merkinneet hänet tähän yhteyteen,
Alapoti kyllä kuuluu omiin esivanhempiini, mutta en pysty aikatietoja sovittamaan Mikael Simoniksen yhteyteen,
Mielestäni Alapotin muitakaan lapsia ei voida sovittaa muuten kuin lievää väkivaltaa käyttäen,
Terv M Lu
Yritän vain tunnistaa kyseiset henkilöt eli ihmettelin, että Isonkyrön kappalaisen Mikaelin poika Anders Mikaelinpoika ja hänen lankonsa Erik Eskelinpoika ja Anders Olavinpoika käräjöivät Laihialla. Herra Mikaelin leskihän mainitaan vielä Isonkyrön käräjillä 6.–12.10.1680 s. 353
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3726502
"Jacob Andersson Smedh ... hans Sal: Moder Faders H:r Michells Enkia".
Matti Lund
01.07.17, 12:22
Yritän vain tunnistaa kyseiset henkilöt eli ihmettelin, että Isonkyrön kappalaisen Mikaelin poika Anders Mikaelinpoika ja hänen lankonsa Erik Eskelinpoika ja Anders Olavinpoika käräjöivät Laihialla. Herra Mikaelin leskihän mainitaan vielä Isonkyrön käräjillä 6.–12.10.1680 s. 353
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3726502
"Jacob Andersson Smedh ... hans Sal: Moder Faders H:r Michells Enkia".
Joo, Pajapappi on selvä tappaus.
Olen nyt kesälaitumilla sivistyneen maailman ulkopuolella, mutta yritän vastata muistinvaraisesti.
Muistelisin niin, että Hra Michaelin lasten perintöä oli otettu huostaan Laihian kirkkoherran Haquinus Nicolain tykö ja sen omaisuuden osan käsittely olisi ollut sen takia Laihialla.
Toisaalta Hra Michaelin kuolinpesällä oli kiinteää omaisuutta Isossakyrössä, eli Maalarin (Smalar) talon hankintamaa Ikolankylässä.
Tätä koskevaa tietysti käsiteltiin Isonkyrön käräjillä.
Terv M Lu
"löösskåna Walborg Hansdr. ... född i Gamble Carlebÿ Caplans Sahl. Her Hanss oächta dåtter" löytyy Ison- ja Vähäkyrön käräjiltä 4.-8.8.1657 f. 171v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710241
Kokkolan kappalainen Herra Hans taitaa olla paimenmuiston Johannes Simonis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1828), † 1641, (GS 5). Onko muuten hänen vaimonsa Gunilla, Bygdeån kappalaisen 1591, kirkkoherran 1593 Nicolaus Petri Turdinuksen, † 1626, tytär?
Gunilla mainitaan Kokkolan henkikirjassa 1641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593070
ja meni leskeksi jäätyään naimisiin Kokkolan pormestari Gabriel Ljungonpojan kanssa
Kokkolan käräjät 29.-30.7.1670 f. 472 s. 243 § 636
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714062
"Lagless: wel:t Gustaf Gabrielsson lett nu igenom sin uthskickade [Munsterskrif:n] Gabriel Josepss: protestera emoth det kiöp befahl:n Christian Willingzhuussen om Nerfuila Hemman á 1/3 Mant: skatt giort haf:r ... huar effter een Stundh förekom Göstaf Gabrielsson sielf och Således förklarade Saaken Nembl: dett Peer Matzon Nerfwils Farfadher Peer Michelssonn skall besutit och ägt samma hemman, men som han är kommen i Stoor rest haf:r då warande befahl:n Anderss Månsson det upkiöpt, och sedhermera, som ingen war af Erfwingerna Solvendo det att inbörda, försåldes samma hemman till H:r Hans Nurcerum, huilkens Enckia Göstaf Gabrielssons fadher för medelst Gifftermåhll bekom, att således hemmaneth honom och tillföll, på huilken han Sedhermehra Lagmans Confirmation skall ehrhollit ... dy förmente han sigh wara nermare effter Lagh, Nerfuila hemman att inlössa än Willingzh:".
Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjassa 23.2.1667 f. 9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742680
olevassa Brita Matzdotterin, haud. 9.3.1662 Oulu, (GS 5319) olevassa pesänjaossa mainitaan vävy Vöyrin kirkkoherra Martin Gammal, poika pormestari Anders Jöransson (GS 5372), edesmennyt maisteri Jacobi Lÿthrai (GS 5717), poika kapteeni (Johan) Eneqvesten (GS 5353), vävy Henrich Cauhain ja edesmenneen pojan Matz Larssonin (GS 5320) tilalla oli hänen poikansa Johan Eneqvist (GS 5321).
Alatornion kappalaista vuodesta 1650 Jakob Enqvistiä, † 1667 Alatornio, (GS 5322, yo Uppsalassa 20.11.1645 Jacobus Enqwijst Bothniensis U142 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U142)) ei mainita, joten kenen poika hän on, sillä yo-matrikkelissa oleva Johan Mattsson Enqvist tuntuu liian nuorelta isäksi eli Jakobin pitäisi olla Brita Matintyttären pojanpojanpoika?
Eräs kapteeni Johan Herbert Eneqvist mainitaan Oulun raastuvanoikeudessa mm. 7.6.1671 s. 64
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742508
tämä kapteeni yleni myöhemmin everstiluutnantiksi ja aateloitettin 12.1.1682 (ei introdusoitu). Onko hänellä yhteyksiä Oulun Enqvisteihin eli ovatko hänen vanhempansa tiedossa?
Hei
Sinulla on ihan oikeaoppinen luotausyritys,
Mutta nuo esiinottamasi nimet on joko vaikeaa ellei mahdotontakin sovittaa Sursill -yhteyteen,
Hyvin kyseenalaistahan erittäin tiettävästi on; oliko Simon Nurkan anoppi ns Sursill
Voidaan todistaa, ettei anoppi ollut nimeltään Katarina Sursill
Anoppi voidaan uskotella joksikuksi Sursilliksi vain epävarman perimätarinan perusteella ja sitä vastassa on muuhun viittaavia tuomiokirjojen näyttöjä,
Moi,
onko kuitenkin niin, että Simon Nurkan appiukko on Henrik Nikolai Fordell Westzynthius?
Moi,
onko kuitenkin niin, että Simon Nurkan appiukko on Henrik Nikolai Fordell Westzynthius?
Ainakin tyttären Dordin perinnönjaon (Tukholman RO 13.10.1634) mukaan isän Henricus Nicolain
1. puoliso Margareta ja lapset Canutus (pso. Anna), Dordi (pso. Olog Gregersson) ja Anna i Kyro (pso. Simon Nurka)
2. puoliso Christina ja lapset Peder, Elina ja Margareta.
1580 kuollutta Pietarsaaren kappalaista Johannes Henriciä ei mainita, mutta luuultavasti tämä johtuu siitä, että hän kuoli naimattoman eikä jättänyt jälkeläisiä.
Kannattaa lukaista Yrjö Blomstedt, Westzynthius-suvun alkupolvista muutama lisätieto, Genos 40(1969) s. 45-50
Kimmo muistaa oikein. Jo Gabriel Peitziuksen vuoden 1747 käsikirjoituksessa on tosiaan Hericum Jacobi eikä Nikolai. Myöhemmin Alcenius jotenkin onnistui sotkemaan niin, että vuonna 1850 painettuun Genealogia Sursillianaan Henricus Jacobille tuli sukunimeksi Fordell, mitä taas ei missään vanhoissa käsikirjoituksissa ole.
Gabriel Peitzius mainitsee näin:
Catharina Ericsdr war den första som kom ifrån Uhmo till Österbothn tiente för en Nyckelpiga hos Hans Fordell i Pedersöre fick Henricum Jacobi Past: i Pedersöre uti konung Johan III tid
Lapsiksi Peitzius luettelee seuraavat:
Johannes Henrici Sacell i Pedersöre ogift
Anna Henriksdr fick Simonen Johannis Nurcka past i Storkyro
Canutus Henrici Pastor i Pedersöre hh. först Lucia Hans Fordells dr hade med henne 11 barn
Tukholman raadin vuoden 1634 sukukaaviossa Margaretalle ja Henrikille on merkitty lapset: Canutus (pso. Anna), Dordi (pso. Olog Gregersson) ja Anna i Kyro (pso. Simon Nurka).
Tässä v.1634 kaaviossa ei siis mainita Cnut Henrikssonin ensimmäistä puolisoa Lucia Fordellia, jonka Terserus/Peitzius taas on maininnut. Sen sijaan käsikirjoitus ei tunne vaimoa nimeltä Anna. Tuomiokirjakaaviossa on vain vaimo Anna ja tieto heidän kahdeksasta lapsestaan. Eli tämän(kin) perhekunnan suhteen monenmoista epäselvyyttä löytyy...
Terv. Tiina M
Nostan tämän Tutkimuslöytöjä-osiossa olevan julkaisun tänne pohdittavaksi.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=37792
Mitä kautta ja kenen toimesta tuomari Abraham Paleen ja Margareta Katarina Tigerstedt nuorimmaksi tyttäreksi on merkitty Sursill-sukupuissa Helena (s.6.10.1731 Uusikaupunki).
Tätä Helenaa ei löydy alkuperäisessä Sursillianissa, vaikka muut lapset löytyvät.
Tällä on erityistä merkitystä sen takia, että Sibeliuksen äitilinja ei menekään Sursill-tyttäriin, kuten on yleisesti luultu ja tiedoitettukin.
Erkki Nenonen
Brita Mathiaksentytär (Granberg, GS 5319), haud. 9.3.1662 Oulu, toinen puoliso Oulun pormestari Jöran Andersson (Lythraeus) haudataan Tukholman Suurkirkon (Nikolai) haudattujen mukaan 4.10.1633
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K182O0141-0160.pdf
Toinen mielenkiintoinen tieto löytyy vihityistä sillä Oulun pormestari Jöran Marcuksenpoika Zadler 1675 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1675) (yo (1664), † 1689) vihitään Tukholman Suurkirkon (Nikolai) vihittyjen mukaan Anna Lundin kanssa 17.12.1682. Anna Lund meni miehensä kuoleman jälkeen naimisiin seuraavan Oulun pormestarin Gabriel Henrikinpoika Gråån 2818 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2818) (yo 1679, † 1715, GS 9073) kanssa ja uudelleen leskeksi jäätyään Anna Lund myi Tukholma Suurkirkossa (Nikolai) olevan haudan nr 253 kauppias Johan Borckerille 15.8.1716 eli nähtävästi Anna Lund on kotoisin Tukholmasta
http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K183O0021-0040.pdf
mutta ilman patronyymiä en voi varmistaa onko hän esim. se Samuel Påhlssonin tytär Anna, joka kastetaan 18.4.1666. Samuel Påhlssonin lapsia haudataan hautaan nr 253.
Pieni pohdinta eli olisiko
http://www.annelikotisaari.net/Gabriel.Wernberg.htm#Taulu%2048
Teerijärven kappalaisen Gabriel Gabrielis Weranderin, k. 22.5.1731 Teerijärvi (GS 9150)
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3080
vaimo Anna Rivelius, k. 28.9.1744 Teerijärvi, ikä 84 1/2 v,
Maalahden kirkkoherran Laurentius Johannis Riveliuksen ja hänen vaimonsa Valborg Andersintytär Kempen tytär
http://www.annelikotisaari.net/Gabriel.Wernberg.htm#Taulu%2028
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=616
sillä vuoden 1686 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669973
heillä on tyttäret Maria ja Anna.
Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling (‡ 1707) ja hänen 1. puolisonsa Beata Larsdotter Brochiuksen pojan Erik Erlingin ylioppilasmatrikkelin viitteissä
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3660
mainitaan KA mf. ES 1750 (cc 13) Perniön käräjät 11.–13.2.1685 f. 96v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3677716
(Arendatoren Erich Ersson [Pihl] på sin Swärfaders Tullnären Erich Erlingz wegnar)
eli Erik Erlingin vävy olisi Perniön Laukon ja Melkkilän tilan vuokraaja Erik Erikinpoika Pihl.
Berndt Godenhielm, Korpral Erik Pihl, Genos 49(1978), s. 107-112
http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_107.htm
Kuka on tämä Lapuan pitäjänkirjuri Samuel Lithovius, joka haudataan 59 vuoden ja 3 kuukauden ikäisenä Lapualla 12.3.1727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=67008917
Lapuan vuonna 1717 nimitetyllä (virkaan 1722) kirkkoherralla Michael Samuelis Lithoviuksella, ‡ 16.5.1738 Lapua, (GS 3444), oli kyllä myös veli Samuel Samuelis Lithovius (GS 3530, Yo Turussa sl. 1699 4455 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4455), Uppsalassa 1.11.1703), mutta tämä kastettiin Iissä vasta 16.7.1682 Ii, joten hän olisi hautauksen yhteydessä vasta vajaan 45-vuoden ikäinen. Pitäjänkirjuri Samuel Lithovius kylläkin näyttää ilmestyvän Lapualle samoihin aikoihin kirkkoherran kanssa, sillä hän näkyy Lapuan henkikirjoissa jo 1724
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792115
Yksi toinen vaihtoehto olisi Samuel Gabrielinpoika Lithovius (GS 3757), joka mainitaan isänsä perukirjassa Oulussa 28.1.1667 Oulu.
Lisäyksenä vielä kirkkoherra Michael Samuelis Lithoviuksen (GS 3444) leski Clara Larsintytär Lithovia (GS 3530) näyttää haudatun Oulussa 20.3.1755
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5755494
afl. Probsten Lithovius encka Fru Clara Lithovia gratis
Edesmenneellä Lapuan kirkkoherralla Marcus Gabrielis Gronoviuksella (GS 2127) mainitaan hänen ensimmäisen vaimonsa Susanna Carlintytär Wijkin (GS 9097) perintöä käsittelevässä jutussaolevan ainakin tyttäret Maria ja Elisabet
Raision ja Maarian käräjät 21.–22.1.1709 f. 346v–351
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35242675
Professoren, Edle och Höglärde Mag: Petrus Hahn kärde effter uthwärkad stämning till Mons:r Carl Laurentz om 1/3 af Stenbergz Frälse hem:n i Masko S:n som Laurentz innehaf:r hwilken 1/3 H:r Professoren med ett d: 6 Julij 1708 af dygdesamme hustru Christina Ringias Fullmechtig Rector Scholæ Ehrewördige Herman Ross slutit Köpebreff bewijste sig hafwa tillhandlat för 400 D:r K:m:t, sammaledes opwiste H:r Professoren een aff Jacob Corander d: 23 Junii 1708: underskrif:n Skrifft Hwar medelst Corander tillstår sig till Professoren försåld den andel uti Steenberg som honom och des hustru Maria Gronovia tillkommer som och der jemte till H: Professoren opdraget all den prætention han jemte des hustru hafwer till dett henne effter Sal: Inspectorens Tawastz Enkia Sahl: Maria Jacobsd:r tillfallne Arf samt 1708 Åhrs Ränta af Steenberg för den andehl han der af försåldt, hwarjemte Jungfru Elisabetha Gronovias Fullmechtig Rector Scholæ Herman Ross d: 6 Juli samma Åhr å bem:te Jungfru Gronovias wägnar äfwen andragit H:r Professoren den andel i Steenberg samt Löösöhren som hon effter hennes afl: Moder Susanna Wijk har att tillgå ell:r fordra, af hwilket alt nogsamt skulle wara klaart att H:r Professoren woro Sal: Marci Gronovii Barns Rättz och prætensions innehafware, des utan till att närmare wijsa sin Rätt inlade Professoren ett memorial som Ord if: ord sålunda lyder.
Elisabet kastetaan Vaasassa 3.12.1686, mutta Maria on voinut syntyä jo Uudessakaarlepyyssä, sillä hänet mainitaan jutun yhteydessä olevan naimisissa Jacob Coranderin kanssa.
Kultaseppä Jacob Coranderin ja vaimo Marian löytää
Kokkolan rippikirjasta 1724-29
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241508
jolloin heillä on poika Marcus, * 15.3.1708 Kokkola. (Gabriel * 6.1.1707 Kokkola, haud. 11.2.1707 Kokkola. Maria * 11.11.1725 Kokkola, haud. 5.1.1726 Kokkola).
Seuraavassa rippikirjassa 1730-35
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241535
Maria muuttuu Margaretaksi, jolloin heillä ovat pojat Elias, Nils ja Marcus. Vuosien 1736-41 rippikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241612
Jacob Corander on syntynyt 15.7.1673, vaimo Margareta 1685, poika Marcus on mennyt naimisiin (vihitty Kokkolassa 13.2.1733) Helena Agandran kanssa ja he muuttavat Vihantiin, Elias on syntynyt 1720 ja Nils 29.8.1727.
Seuraavassa rippikirjassa 1742-47
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241674
löytyykin sitten enään Jacob ja Marcus Coranderin lesket, sillä Jacob Corander haudataan Kokkolassa 4.4.1740 ja Jacob Coranderin leski haudataan Kokkolassa 13.2.1743.
Lisäksi yksi Marcus Gronoviuksen pikkutytär haudataan yhdessä äitinsä Susanna Carlintytär Wijkin kanssa Vaasassa 8.3.1694
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9064159
Onko tieto kuinka Elisabet Markuksentytär Gronovian kävi?
Gabriel Christophori Gronoviuksella tiedetään olleen ensimmäisen vaimonsa (luultavasti Beata Laurintytär Granbergin (GS 5259) ja Christopher Hansinpoika Granqvistin tytär) kanssa lapset Maria, Malin ja Gabriel Gronovius
Lapuan talvikäräjät 1688 f. 22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3671356
Företredde Cappellanen i denne Sochen, Wördige och wellerde H:r Gabriel Gronovius tillijka medh sin Mågh Leutnanten Manhafftigh Henrich Faber, insinuerandes effterfölliande, sins emellan aff ett berådt modh fölliande förlijkningh, som war således Ordh ifrån ordh lydande: Ehuruwehl Jagh Gabriel Gronovius Cappellan Uthj Lappå Sochen allareda åhr 1667 d: 2 Novemb: föreenttes medh mina 3:ne barn Nembl: Maria Malin och Gabriel Gronovij af förra Kullan, utj deres förmyndares och Ehrewördige H:r Kyrckioherdens Närwaro, Sålunda, att ...
Näistä Malin Gronovia, k. 8.8.1743 Lohtaja, ikä 96 v 7 kk, oli naimisissa luutnantti Henrik Faberin kanssa ja heillä oli ainakin tyttäret Anna Greta, k. 3.5.1741 Lohtaja, ikä 62, Magdalena, k. 15.7.1735 Lohtaja, ikä 55, ja Sofia k. 11.8.1768 Lohtaja, ikä 80 v
Lohtajan rk 1733-40
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9034768
Näistä ainoastaan Sofia näyttää kuolevan naimattomana.
Isovihan aikaisen pakolaisluettelon mukaan
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting57.htm
7560 Magdalena Gronovia, Lieutnants änkia
i: Borgsjö sn. l: nej. gm: Henricus Faber, Lieutnant.
7561 Magdalena Faber, Volonteurs änkia
i: Borgsjö sn. l: nej. gm: Michel Klöker, Volonteur.
Joten Magdalena Faber näyttää menneen rippikiran mukaan uuteen avioliittoon Cristian Jämpen kanssa.
Benedictus
11.12.18, 23:20
Bernhardus Petri (K luultavasti 1593)
Bernhard / Björn / Bärn Persson
Isonkyrön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5018) (Kyröjoensuun) kappalainen, mainitaan 1580; Lapuan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5047) kirkkoherra ainakin jo syksyllä 1584, sillä hänen palkkaetujaan koskeva kuningas Juhana III:n kirje on päivätty 26.9.1584.
Bernhardus Petri sai kreivi Axel Leijonhufvudin kirjeellä 3.3.1589 vapautuksen eräistä veroista ja vielä kuninkaan kirjeellä 14.9.1590 parannusta elatukseensa. Hänet (”Her Biörnn i Lappå”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
K Lapua luultavasti 1593.
P Margareta Markusdotter hänen 1. avioliitossaan, sai Kaarle-herttuan kirjeellä 8.8.1595 eläkkeeksi itselleen ja monille pienille lapsilleen 8 tynnyriä viljaa vuosittain.
Margareta Markusdotterin P2 viimeistään 1598 huovi Karl Påhlsson.
Anneli Kotisaari:
https://www.annelikotisaari.net/margaretha.ja.lapset.htm
Tässä Carl Påhlsson Wernberg, Hämeenkyrön nimismies.
Oliko Carl Påhlsson Margareta Eriksdotter Sursillin poika.
Tuntuisi, ettei kukaan ole vaivautunut tutkimaan Carlin tai isänsä perhettä lähemmin.
Miisamaija
12.12.18, 01:45
Täällä näkyy Galle, Haquinus Nicolai (1600–1657), Laihian kirkkoherra 1626 P1 ehkä Margareta Eriksdotter Sursill https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/746
Benedictus
12.12.18, 10:06
Kuten nähdään on tässä todella suuria epäselvyyksiä Sursilleistä.
Sursill-tutkimusten mukaan Kokkolan pormestarin Carlin tytär Anna Carlintytär (GS 9111) on naimisissa Vaasassa maalarin Christian Henrikinpojan kanssa.
Maalari Christer Hendersson mainitaan vaimoineen ensimmäisen kerran Vaasassa jo vuoden 1641 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593255
ja viimeisen kerran henkikirjassa 1669
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76531043
ja maalari Christer Hendersson haudataan Vaasassa 6.12.1677 (päivä voi olla myös 16)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9064079
ja heillä näyttää olleen ainakin tytär Karin Christersdotter, joka mainitaan jo vuoden 1671 henkikirjassa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001772_00082
1674
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00136
1675
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650334
1676
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650953
Karin Christersdotter Willbrandt menee Vaasassa 3.2.1677 naimisiin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9064021
Anders Persson Bromannin kanssa, joka ilmestyy henkikirjaan yhdessä maalari Nils Christerssonin kanssa 1677
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649468
1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646290
Maalari Nils Christersson menee Vaasassa 20.2.1680 naimisiin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9064023
Maria Bertilsdotterin kanssa, joka näkyy jo vuoden 1680 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12762103
yhdessä Nilsin siskon Helenan kanssa.
Helena Christersdotter voi olla se, joka menee Vaasassa 31.1.1682 naimisiin Hans Erikssonin kanssa
ja he näkyvät vuoden 1683 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022611
seuraavassa 1686 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12670062
Helena on jo leski.
Kyseinen maalari Christian Henrikinpoika Willbrandt löytyy myös kansallisbiografiasta
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2692
Onko joku tutkinut kyseistä Willbrandt-maalarisukua?
Mitenköhän näiden päivitysten/korjausten kanssa kuuluu tällä hetkellä toimia? Yritin lähettää korjauslomaketta tuolla http://sursill.net/ mutta "internal server erroria" vain pukannut...
Kyseiset tarkastettavat tiedot koskevat Maria Johanintytär Gumsea (7651) ja hänen todennäköistä tytärtään 1.avioliitosta. Linkkejä aiheesta olen kerännyt tuonne:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=38034
Mitenköhän näiden päivitysten/korjausten kanssa kuuluu tällä hetkellä toimia? Yritin lähettää korjauslomaketta tuolla http://sursill.net/ mutta "internal server erroria" vain pukannut...
Kyseiset tarkastettavat tiedot koskevat Maria Johanintytär Gumsea (7651) ja hänen todennäköistä tytärtään 1.avioliitosta. Linkkejä aiheesta olen kerännyt tuonne:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=38034
Itse olen ilmoittanut Anneli Kotisaarelle, jonka sivuilta löytyy kattavin Sursill-selvitys
https://www.annelikotisaari.net/
Ilmoitin hänelle mm.
Gustaf Hansinpoika Åhs (GS 5350) perukirjassa (1.5.1746 Oulu) mainitaan lesken Maria Calician lisäksi lapset ensimmäisestä avioliitosta poika Johan Åhs, 18-vuotta "som nyligen begivit sig på skip att segla utomlands", ja tytär Brita Åhs, 16-vuotta, ja viimeisestä avioliitosta Samuel Åhs, 3-vuotta.
Gustaf Hansinpoika Åhs, s. 16.7.1697 Raahe, k. 29.11.1745 Oulu. (GS 5350).
1. puoliso: Oulu 14.5.1727 Brita Pijhl, k. 12.1.1733 Oulu. Lapset:
Johan, s. 14.2.1728 Oulu,
Brita, s. 21.9.1730 Oulu (kastetuissa virheellisesti Johan), k. 27.12.1798 Uusikaarlepyy.
1.Puoliso: Kemin nimismies Sven Bogman U589 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U589) († 1762). (Huom. 1.Puoliso Brita Cajanus (GS 3585)).
Kemin rk 1752-1756
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847591
1757-1763
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847817
2.Puoliso: Kemi 27.11.1768 Lumijoen kappalainen Petter Lithovius 6061 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6061) (yo 1733, † 1771). (GS 3954). (Huom. 1.Puoliso Magdalena Björnström (GS 3319)).
3.Puoliso: Uudenkaarlepyyn kirkkoherra, FM Johan Forshäll 6459 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6459) (yo 1738, † 1792). (Huom. 1.puoliso Brita Falander (GS 8390)).
Gustaf, s. 9.1.1733 Oulu, k. 13.1.1733 Oulu, ikä 4 p.
2. puoliso: Oulu 30.5.1734 Katarina Josefintytär, haudattu 27.8.1736 Oulu.
3. puoliso: Oulu 1.5.1737 Maria Isakintytär Calicius, haudattu 1.3.1773 Oulu. Lapset:
Isak, s. 11.3.1738 Oulu. k. 7.6.1738 Oulu, ikä 2 kk.
Maria, s. 26.7.1739 Oulu, k. 25.12.1739 Oulu, ikä 5 kk.
Karin, s. 26.1.1741 Oulu, k. 27.8.1741 Oulu, ikä 1/2 v.
Gustaf, s. 27.2.1742 Oulu, k. 14.3.1742 Oulu, ikä 16 p.
Samuel, s. 17.4.1744, saatko selvää mitä mainitaan hänen kohdallaan Oulun rippikirjassa 1772-1778
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610999
Uppsalan yliopiston teologian professori ja tuomiorovasti Gabriel Nicolai Mathesiuksen (GS 8262) leski Eva Johanna Mårtenintytär Uddbom, * 23.7.1736 Uppsala
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0004338_00012#?c=&m=&s=&cv=11&xywh=-795%2C-6%2C7397%2C4475
menee uusiin naimisiin Uppsalassa 12.10.1775 Uppsalan yliopiston taloustieteen professori Emanuel Ekmanin, * 13.12.1737 Åmål, , † 21.5.1801 Uppsala, kanssa
https://www.finna.fi/Record/fennica.602312
Eva Johanna Mårtenintytär Uddbom haudataan Uppsalassa 2.7.1784
https://www.finna.fi/Record/fennica.602408
Tyrnävän kappalaisen Josephus Samuelis Lithoviuksen (GS 3327) poika Samuel Josefinpoika Lithovius (GS 3328) mainitaan Limingan henkikirjoissa vuonna 1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645820
seuraavassa henkikirjassa 1680
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761773
hän on naimisissa Susanna Andersintyttären kanssa, joka näkyy myös pojan vaimona seuraavassa henkikirjassa 1681
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647410
Vuoden 1683 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022174
mainitaan tytär Susanna.
Onko jollakin lisätietoa kyseisestä avioparista?
Vuosien 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905139
-
1692 henkikirjoissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956032
Josef Lithoviuksella mainitaan tytärpuoli Sofia, joka on luultavasti Sofia Abrahamintytär Bång, sillä Muhoksen kappalaisen Abrahamus Erici Bångin (k. n. 1667) leski oli Beata Josefintytär, katso vuoden 1674 henkikirja
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00032
ja Josef Lithoviuksen tiedetään menneen naimisiin 1680-luvulla vielä Iin kappalaisen Josephus Jacobin (Björn, Fellman) tyttären Beata Josefintyttären kanssa.
Sofia Abrahamintytär Bång meni myöhemmin naimisiin Josef Lithoviuksen pojan Henricus Josephi Lithoviuksen (GS 3423) kanssa.
Kemiön kappalaisen Ericus Erici Dahlin, * ~1685 Oulu, † 18.3.1732 Kemiö, (GS 6806), leski Margaretha Gabrielintytär Gottleben, * 16.8.1695 Tammela, kuolee 85-vuotiaana Liedossa 22.3.1780
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8993407
tyttärensä Britan luona
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8989412
Tytär Brita oli Liedon pitäjänapulaisen Anders Lönnrothin 6304 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6304) (yo 1736, † 1774) leski.
Jouni Kaleva
26.07.19, 20:17
Vuosien 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905139
-
1692 henkikirjoissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956032
Josef Lithoviuksella mainitaan tytärpuoli Sofia, joka on luultavasti Sofia Abrahamintytär Bång, sillä Muhoksen kappalaisen Abrahamus Erici Bångin (k. n. 1667) leski oli Beata Josefintytär, katso vuoden 1674 henkikirja
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00032
ja Josef Lithoviuksen tiedetään menneen naimisiin 1680-luvulla vielä Iin kappalaisen Josephus Jacobin (Björn, Fellman) tyttären Beata Josefintyttären kanssa.
Sofia Abrahamintytär Bång meni myöhemmin naimisiin Josef Lithoviuksen pojan Henricus Josephi Lithoviuksen (GS 3423) kanssa.
Hei
Tänään ajelin Tyrnävän läpi, komeat peltoaukeat ja siisti paikkakunta!
Olisipa mukava, jos voitaisiin varmistaa, että Beata Josefintytär oli kahdessa aviossa ja että hän oli Iin pitkäikäisen kappalaisen Josephus Jacobin tytär. Nyt meillä on (vain) Sursillianan tieto Beata jälkimmäisestä aviosta.
Eero Kojonen: Sursillin suku, Genealogia Sursilliana, 1971, keroo: Taulu 3327 sivu 264: "VI Josef Samuelinpoika Lithovius, myös Limingius. s. 1632. Ylioppilas Upsalassa 1650, Turussa (pohj.) 1652. Tyrnävän kappalainen 1655. K. 1692. Puoliso 1:o Margaretha Peldanus. Vanhemmat: Ilmajoen kirkkoherra Jakob Peldanus, alkuaan Jaakko Peltoniemi ja Märtha Strigelius; 2:o Kajaanin kappalaisen ja pedagogin Anders Antiliuksen leski Agneta Cajanus. Vanhemmat: Kajaanin voutikunnan ja Pielisjärven vouti Anders Cajanus ja Agneta Matintytär Laatikatar; 3:o Beata Björn. Isä: Iin kappalainen Josef Björn".
Onko meillä muuta tietoa tästä Beata Josefintyttärestä? Jos hän olisi ollut Bångin toinen vaimo, niin kuitenkin Sofia Abrahamintr. Bångin äiti lienee Abrahamin ensimmäinen vaimo Katarina Elisabet Frosterus?
Hei
Tänään ajelin Tyrnävän läpi, komeat peltoaukeat ja siisti paikkakunta!
Olisipa mukava, jos voitaisiin varmistaa, että Beata Josefintytär oli kahdessa aviossa ja että hän oli Iin pitkäikäisen kappalaisen Josephus Jacobin tytär. Nyt meillä on (vain) Sursillianan tieto Beata jälkimmäisestä aviosta.
Onko meillä muuta tietoa tästä Beata Josefintyttärestä? Jos hän olisi ollut Bångin toinen vaimo, niin kuitenkin Sofia Abrahamintr. Bångin äiti lienee Abrahamin ensimmäinen vaimo Katarina Elisabet Frosterus?
Leski Beata Josefintytär mainitaan yhdessä poikapuolensa Oulun porvari Isach Abrahaminpojan kanssa Oulun käräjillä 10.-13.7.1678 f. 177 § 655
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724024
Wähl:t Johan Bockmöller inlade Godhe, och af Rätten forordnade Mäns, Rådhmans Anders Cauhans och Stadzskrifwarens Johan Mårthenssons Liqvidations Rächningh, emellan sigh och Sahl: H:r Abraham Bångz Enckias, dygdesamma h: Beata Josepzdotters fullmächtige och Stiuf Son Rådhman Isaak Abrahamsson, oprättadt d: 8 Novemb: 1677 dherutinnan Enckian giörs skyldig 657 D:r 12 ö: Kopp:r m:t dher opå Bochmöller nu söchte Laga dohm
Oulun porvari Isak Abrahaminpoika, haud. 25.5.1681 Oulu, näytttää olleen vuonna 1658 vielä isänsä luona
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001766_00079
mutta jo vuonna 1659 hänet mainitaan Oulussa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001767_00087
jolloin hän oli jo naimisissa Karin Zachriksentytär Ficken kanssa, joka siis jatkoi hänen miehensä liiketoimia Oulun RO 13.8.1681 f. 88
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741928
Sofian ja Isakin ikäero näyttää niin suurelta, että Beata Josefintytär sopisi paremmin Sofian äidiksi, sillä Sofian avioituminen tapahtui vasta 1690-luvulla eli vasta kun Josef Lithoviuksen poika Henrik palasi opiskelemasta ja alkoi Kempeleen pitäjänapulaiseksi Limingan hk 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983293
Nyt pitää etsiä vielä maininta Beata Josefintyttärestä uudelleen avioitumisen jälkeen, sillä viimeisin löytämäni maininta hänestä on Oulun käräjiltä 21.-23.2.1681 s. 168
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683967
Jouni Kaleva
27.07.19, 15:55
Sofian ja Isakin ikäero näyttää niin suurelta, että Beata Josefintytär sopisi paremmin Sofian äidiksi, sillä Sofian avioituminen tapahtui vasta 1690-luvulla eli vasta kun Josef Lithoviuksen poika Henrik palasi opiskelemasta ja alkoi Kempeleen pitäjänapulaiseksi Limingan hk 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983293
Tätä tukee myös se, että Henrik Lithovius ja Sofia Bång kastoivat tyttärensä 1. Margareta isänäidin mukaan
2. Beata äidinäidin mukaan.
Isovihan aikana Ruotsissa on paossa Kajaanin postimesrin leski Anna Claesintytär Alholm
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting57.htm
7759 Anna Claesdotter Alholm, postmästars änckia
fr: Kajana. i: Nora sn.
Hän ei voi olla kukaan muu kuin Pyhäjoen kirkkoherra Claudius Henrici Ahlholmin (GS 5966) Anna, joka mainitaan Pyhäjoen käräjillä 7.-9.1678 f. 123v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723910
Sahl: Kyrkeherdhens M:r Clas Aalholms dotter Anna
Paltamon nimismies ja vuodesta 1687 Kajaanin postimestari Johan Samuelinpoika Uhlvik on vihitty Oulussa 26.5.1682
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753405
Anna Claesintytär Ahlholmin kanssa
ja heidät mainitaan Paltamossa jo vuonna 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022496
ja heidät mainitaan Kajaanissa vielä vuonna 1708
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167809
Johan Samuelinpoika Uhlvikin ensimmäinen puoliso oli Jeremias Andersinpojan (Cajanus) leski Maria Danielintytär Kröger, jonka kanssa hänellä oli ainakin poika
Johan Johaninpoika Uhlvik, joka oli kajaanin postimestarina isänsä jälkeen 1709-45 ja myös vahtimestarina 1714 ja 1743-45.
Pso: Maria Arffman, * ~1689, k. 11.3.1763 Kajaani, ikä 74 v. Ja heidät mainitaan sotapakolaisen Ruotsissa
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting41.htm
5385 Ullwijk, Wachtmästare på Cajana Slott
fr: Kajana.
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting43.htm
5561 Ulvich, Wachtmestare
fr: Kajana. _på Cajana Slått.
(äiti pitää varmistaa)
Anna Johanintytär Uhlvik, * ~1682, k. 29.4.1742 Sotkamo, ikä 59 v 11 kk 3 vko.
Pso: ~1708 Lars Biörkfors, Kajaanin kassanhoitaja, tykistön oppilaskonstaapeli 1714 ja hantlankari, kuollut Isovihan aikana, sillä Anna mainitaan leskenä jo 1721.
Anna Claesintytär Ahlholmin, kanssa oli ainakin lapset:
Margareta Johanintytär Uhlvik, joka mainitaan Kajaanin henkikirjoissa 1707 ja 1708 ja Sotapakolaisen Ruotsissa 1720
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting59.htm
8655 Margaretha Ulvijk, Påstmästardotter
fr: Kajana. i: Nora förs.
Maria Johanintytär Uhlvik, joka mainitaan Kajaanin henkikirjoissa 1707 ja 1708 ja Ohto Mannisen "Kajaanin asukaat 1651-1750" mukaan mahdollisesti naimisissa Paltamossa 1713 ja 1715.
Jouni Kaleva
29.07.19, 18:35
Erinomainen selvitys, kiitos!
Annan äiti, Claudius Henricin 1. pso oli Anna Mikontytär, joka ilm. oli tunnetun Oulun porvarin ja laivurin Mikko Pentinpojan tytär.
Isovihan aikana Ruotsissa on paossa Kajaanin postimesrin leski Anna Claesintytär Alholm
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting57.htm
7759 Anna Claesdotter Alholm, postmästars änckia
fr: Kajana. i: Nora sn.
Hän ei voi olla kukaan muu kuin Pyhäjoen kirkkoherra Claudius Henrici Ahlholmin (GS 5966) Anna, joka mainitaan Pyhäjoen käräjillä 7.-9.1678 f. 123v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723910
Sahl: Kyrkeherdhens M:r Clas Aalholms dotter Anna
Pekka Hiltunen
30.07.19, 16:27
Hei. Oli pakko "tarttua hiireen", vaik´en nyt olekaan esittämässä mitään päivityksiä p.o. "sukukirjaan": ketjussa kun nyt kumminkin mainitaan vaasalaiseksi mainittu Brunell-suku. On semmoinen mielikuva, että Oulun raatimies ja kenties pormestarikin olisi ollut tämän nimistä sukua.
Leo Meckelininkin esipolviin lukeutui erään esi-isänsä, Henrik M:n anoppi Maria Brunell, jonka taustat eivät selvinne Kuopion ja Niuvanniemen säilyneistä tiedoista. Erään Henrik Mechelinin (Kuopion kpl, 3.1.1671 Mäkkylä, Espoo - 10.7.1729 Kuopio) poikia olivat (m.m.)
1. Petrus Mechelin (s ~1705), jonka p:soksi 1726 tuli Ester Brun, jonka suvut taas näyttävät johtuvan Rantasalmen Brun Olofssoniin ja vaimoonsa, mahd. Sortavalasta olleeseen Maria Antintytär Taskiseen, k. 1722 Tornioniemi, Rantasalmi, ja
2. Henrik Mechelin (s.~1707), joka taas avioitui Karl Scopan ja vaimonsa Maria Brunellin (1692-1729 Niuvanniemi) tyttären, Elisabet Scopan (1712-1.2.1773 Kuopio Kasurila) kanssa.
Mainittujen Ester Brunin ja Maria Brunellin ikäero ei ole liian suuri heidän olettamiseksi sisaruksiksi (vaikka sitten olisivat eri äideistäkin). Toisaalta mielenkiintoni kohdistuu Rantasalmen Tornioniemeen, joka lienee ollut asutettuttu "ruotsalaisilla" eli lännestä käsin jo Keskiajalla, kun taas Ruotsinvallan Pohjanmaa Tornionjokea myöten asutettiin pysyvästi (eli verotuskelpoisesti) vasta Keskiajan lopulla tai 1500-l alussa (ruotsalaisilla/ satakuntalaisilla).
Leo Mechelinin esi-isän veljenvaimon suku kyllä on varsin järkeenkäyvästi kyetty problematisoimaan, ja näyttää ilmeiseltä, että Sortavalan Antti Taskisen on siihen ainakin yli 0,5 todennäköisyydellä osoitettu "sekaantuneen", mutta Maria Brunell näyttäysi olevan "vedetty hatusta" ainakin omiin tauluihini - Leosta en sano tässä nyt mitään. Voisikohan joku Sursill-tutkijoista ja -selvittelijöistä esittää oman näkemyksensä Maria Brunellin syntyperästä? - Se "Tornio"-nimen etymologia kyllä valjennee ilman genealogiaakin, jos kyseessä onkin vain tornin-omaiset kalliomuodostelmat siellä ja täällä...
PH
Erinomainen selvitys, kiitos!
Annan äiti, Claudius Henricin 1. pso oli Anna Mikontytär, joka ilm. oli tunnetun Oulun porvarin ja laivurin Mikko Pentinpojan tytär.
Anna Mikontytär näyttää olleen Claudius Henricin ainoa puoliso, sillä hän jäi leskeksi katso Pyhäjoen käräjät 13.-15.7.1674 f. 774v / s. 318
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716507
Ländzman Florens Alhollm beswerade sigh opå Kyrckieheerdens Enckians dygdesamme hust: Anna Michellsd:rs wägnar öfwer een Pijga Brita Jacobzd:r
Anna Mikontyttären isä Mikko Pentinpoika eli vielä 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022188
henkikirjoissa 2. vaimo Brita Erikintytär, joten tytär Anna Claesintytär Ahlholm on varmaan muuttanut hänen luokseen Ouluun vanhempiensa kuoleman jälkeen.
Jouni Kaleva
31.07.19, 12:00
Huomaan kirjoittaneeni harhauttavasti, Claudius Henricin ainoa vaimo oli todella Anna Mikontytär.
Nyt kun tuli esiin Mikko Pentinpojan vaimo Brita Erikintytär 1682, niin täytyy tutkailla, oliko tämä Mikon kolmas vaimo??
HK 1680 ei Mikon taloudessa näy muita kuin renki ja 2 piikaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761767
Hiskin mukaan Oulussa hautausmaksu Michel Bengtssonin (ensimmäisestä) vaimosta 18.4. 1658. Ja sitten 1.4.1680 Michel Bengtsonin leskestä. Ei ole sama mies, jos kerran oli elossa ja naimisissa 1682??
Jouni
Anna Mikontytär näyttää olleen Claudius Henricin ainoa puoliso, sillä hän jäi leskeksi katso Pyhäjoen käräjät 13.-15.7.1674 f. 774v / s. 318
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716507
Ländzman Florens Alhollm beswerade sigh opå Kyrckieheerdens Enckians dygdesamme hust: Anna Michellsd:rs wägnar öfwer een Pijga Brita Jacobzd:r
Anna Mikontyttären isä Mikko Pentinpoika eli vielä 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022188
henkikirjoissa 2. vaimo Brita Erikintytär, joten tytär Anna Claesintytär Ahlholm on varmaan muuttanut hänen luokseen Ouluun vanhempiensa kuoleman jälkeen.
Huomaan kirjoittaneeni harhauttavasti, Claudius Henricin ainoa vaimo oli todella Anna Mikontytär.
Nyt kun tuli esiin Mikko Pentinpojan vaimo Brita Erikintytär 1682, niin täytyy tutkailla, oliko tämä Mikon kolmas vaimo??
HK 1680 ei Mikon taloudessa näy muita kuin renki ja 2 piikaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761767
Hiskin mukaan Oulussa hautausmaksu Michel Bengtssonin (ensimmäisestä) vaimosta 18.4. 1658. Ja sitten 1.4.1680 Michel Bengtsonin leskestä. Ei ole sama mies, jos kerran oli elossa ja naimisissa 1682??
Jouni
Olisiko näistä Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista apua eli Oulun RO 16.6.1682 f. 66
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719432
2.6.1683 f. 48v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707899
15.8.1683 f. 73 (juttu alkaa aivan sivun lopussa)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719496
eli 18.4.1658 haudattu vaimo Brita Matintytär näyttäisi olleen Matti Laurinpoika Katajan (GS 5320) leski ja josta on siis jutussa mainittu Mikko Pentinpojan tytärpuoli Brita Matintytär Enqvist, jonka veli oli jutussa mainittu Johan Matinpoika Enqvist (GS 5321).
Brita Matintytär Enqvistin mies oli taas Tuomas Tuomaanpoika, joka haudattiin 6.5.1680 ja heillä oli tytär Brita Tuomaantytär Engvist, joka meni myöhemmin naimisiin Matti Tylsän kanssa, joka on siis 2.3.1729 Oulussa haudattu Matti Kataja.
Raatimies Mikko Pentinpoika mainitaan vainajaksi Oulun RO 3.9.1684 f. 77v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707784
eli Mikko Pentinpojan edesmenneen tyttären Felicia Mikontyttären mies oli edesmennyt Anders Henrikinpoika Kauhanen (GS 5368), josta oli siis poika Mikko Andersinpoika Kauhanen (GS 5369), joka näyttää muuttaneen Tukholmaan Oulun RO 21.10.1685 f. 111v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707684
Nyt pitää siis selvittää mikä oli tuo Oulun kirkon tileistä 1.4.1680 löytyvä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753380
för Michell Bengtsson enkia
Jouni Kaleva
01.08.19, 10:23
Kiitos linkeistä! Näistä varmistuu se yleisesti esitetty tieto, että Brita Matintytär oli Matti Laurinpoika Katajan leski ja toisessa aviossa Mikko Pentinpojan kanssa.
Kysymys on siitä, oliko Mikko Pentinpojalla aikaisempi avio ennen Brita Matintytärtä.
Matti Katajalla ja Brita Matintyttärellä oli useita lapsia, jotka lienevät syntyneet 1620-luvulla. Esim. Katarina Matintr. Enqvist haud. Pudasjärvellä 30.3.1690 61-vuotiaana, eli synt. 1628-1629.
Samalla kymmenluvulla näyttäisi syntyneen Mikko Pentinpojan lapsisarjaa.
Epäilisin, että Brita Matintyttären ja Mikko Pentinpojan kesken oli kyseessä kahden lesken avio. Ratkaiseva kysymys lienee: milloin kuoli Matti Laurinpoika Kataja? Hän näyttää olevan elossa henkikirjassa 1647. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645264
Yhteenvetona olisi Mikko Pentinpojalla ollut ehkä 3 avioliittoa:
1. NN k.??
2. Brita Matintytär (Enqvistin leski) haud. 1658?
3. Brita Erikintytär. Näkyy HK 1683.
Olisiko näistä Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista apua eli Oulun RO 16.6.1682 f. 66
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719432
2.6.1683 f. 48v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707899
15.8.1683 f. 73 (juttu alkaa aivan sivun lopussa)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719496
eli 18.4.1658 haudattu vaimo Brita Matintytär näyttäisi olleen Matti Laurinpoika Katajan (GS 5320) leski ja josta on siis jutussa mainittu Mikko Pentinpojan tytärpuoli Brita Matintytär Enqvist, jonka veli oli jutussa mainittu Johan Matinpoika Enqvist (GS 5321).
Brita Matintytär Enqvistin mies oli taas Tuomas Tuomaanpoika, joka haudattiin 6.5.1680 ja heillä oli tytär Brita Tuomaantytär Engvist, joka meni myöhemmin naimisiin Matti Tylsän kanssa, joka on siis 2.3.1729 Oulussa haudattu Matti Kataja.
Raatimies Mikko Pentinpoika mainitaan vainajaksi Oulun RO 3.9.1684 f. 77v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707784
eli Mikko Pentinpojan edesmenneen tyttären Felicia Mikontyttären mies oli edesmennyt Anders Henrikinpoika Kauhanen (GS 5368), josta oli siis poika Mikko Andersinpoika Kauhanen (GS 5369), joka näyttää muuttaneen Tukholmaan Oulun RO 21.10.1685 f. 111v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707684
Nyt pitää siis selvittää mikä oli tuo Oulun kirkon tileistä 1.4.1680 löytyvä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753380
för Michell Bengtsson enkia
Olisiko näistä Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista apua eli Oulun RO 16.6.1682 f. 66
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719432
2.6.1683 f. 48v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707899
15.8.1683 f. 73 (juttu alkaa aivan sivun lopussa)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11719496
eli 18.4.1658 haudattu vaimo Brita Matintytär näyttäisi olleen Matti Laurinpoika Katajan (GS 5320) leski ja josta on siis jutussa mainittu Mikko Pentinpojan tytärpuoli Brita Matintytär Enqvist, jonka veli oli jutussa mainittu Johan Matinpoika Enqvist (GS 5321).
Brita Matintytär Enqvistin mies oli taas Tuomas Tuomaanpoika, joka haudattiin 6.5.1680 ja heillä oli tytär Brita Tuomaantytär Engvist, joka meni myöhemmin naimisiin Matti Tylsän kanssa, joka on siis 2.3.1729 Oulussa haudattu Matti Kataja.
Raatimies Mikko Pentinpoika mainitaan vainajaksi Oulun RO 3.9.1684 f. 77v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707784
eli Mikko Pentinpojan edesmenneen tyttären Felicia Mikontyttären mies oli edesmennyt Anders Henrikinpoika Kauhanen (GS 5368), josta oli siis poika Mikko Andersinpoika Kauhanen (GS 5369), joka näyttää muuttaneen Tukholmaan Oulun RO 21.10.1685 f. 111v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707684
Nyt pitää siis selvittää mikä oli tuo Oulun kirkon tileistä 1.4.1680 löytyvä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753380
för Michell Bengtsson enkia
Mikko Pentinpojan vaimo näyttää haudatun 12.11.1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752437
joten 18.4.1658 haudattu Mikko Pentinpojan vaimo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
voisi olla toinen vaimo. Tiedossa on kuitenkin Oulun RO 28.5.1679 f. 35v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742136
että Brita Matintytär oli Anders Kauhasen (GS 5368) vaimon Felicia Mikontyttären äitipuoli. Henkikirjojen perusteella 1658
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001766_00076
näyttää siltä, että Mikko Pentinpoika menee naimisiin Matti Laurinpojan (GS 5320) lesken kanssa vasta vuonna 1658, sillä Johan Enqvistin (GS 5321) kohdan merkintä on tulkittava leskeksi ja pojaksi, ja seuraavana vuonna 1659
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001767_00087
Johan Enqvist on yksin ja Mikko Pentinpojalla on vaimo ja poika. Matti Laurinpojan leski mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1648 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286051
ja Matti Laurinpojan leski mainitaan myös Oulun RO 12.3.1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627456
ja poikansa Johan Enqvistin kanssa Oulun RO 20.3.1658
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627629
Edesmenneen raatimies Mikko Pentinpojan poika Heikki Mikonpoika mainitaan Oulun RO 14.2.1685 f. 6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707578
Näyttää siis siltä, että raatimies Mikko Pentinpojan vaiheet pitää selvittää paremmin eli käydä ainakin Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjat vielä uudemman kerran läpi, sillä mainitaanhan hänet jo Oulun RO 9.3.1631 f. 216v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704034
ja 21.2.1635 f. 158 § 3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704875
Mikko Pentinpojan vaimo näyttää haudatun 12.11.1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752437
joten 18.4.1658 haudattu Mikko Pentinpojan vaimo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
voisi olla toinen vaimo. Tiedossa on kuitenkin Oulun RO 28.5.1679 f. 35v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742136
että Brita Matintytär oli Anders Kauhasen (GS 5368) vaimon Felicia Mikontyttären äitipuoli. Henkikirjojen perusteella 1658
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001766_00076
näyttää siltä, että Mikko Pentinpoika menee naimisiin Matti Laurinpojan (GS 5320) lesken kanssa vasta vuonna 1658, sillä Johan Enqvistin (GS 5321) kohdan merkintä on tulkittava leskeksi ja pojaksi, ja seuraavana vuonna 1659
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001767_00087
Johan Enqvist on yksin ja Mikko Pentinpojalla on vaimo ja poika. Matti Laurinpojan leski mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1648 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286051
ja Matti Laurinpojan leski mainitaan myös Oulun RO 12.3.1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627456
ja poikansa Johan Enqvistin kanssa Oulun RO 20.3.1658
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627629
Edesmenneen raatimies Mikko Pentinpojan poika Heikki Mikonpoika mainitaan Oulun RO 14.2.1685 f. 6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707578
Näyttää siis siltä, että raatimies Mikko Pentinpojan vaiheet pitää selvittää paremmin eli käydä ainakin Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjat vielä uudemman kerran läpi, sillä mainitaanhan hänet jo Oulun RO 9.3.1631 f. 216v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704034
ja 21.2.1635 f. 158 § 3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704875
Pieni lisäys eli Mikko Pentinpojan leski Brita Erikintytär näyttää menneen uusiin naimisiin porvari Johan Sigfridinpoika Boneliuksen kanssa
Oulun ja Hailuodon käräjät 12.–13.2.1691 s. 116
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690329
Handelsman Wel:t Johan Sigfredsson Boelius framwijste huru honom wore wedh tilltredande Echtenskap medh Sahl: Michil Bengdtssons Enckia dygdesamme hustru Brita Erichzdotter tillwerderat och berecknat på dess hustrus Andehl een Engh om 4 Lass af Ladugårdz Ägor under Teppola i Kembeleby och Limmingo Sochn, begerandes den honom till säckerheet inprotocolleras måtte
Brita Erikintytär näyttäisi olevan Muhoksen kappalaisen Erik Braxin tytär
Oulun ja Hailuodon käräjät 20.–23.2.1699 s. 452
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697000
Handelssman wähl:t Johan Sigfredssonn Bonelius ... sin Sahl: Swärfader fordom Cappellan wed Muhos Cappel H:r Erich Brax
Jouni Kaleva
01.08.19, 12:22
Tämäpä onkin merkillistä!
Tuolla HK 1658 on Mikko Pentinpojalla vaimo, poika ja tytär. Ja jos olet oikeassa, niin Johan Eneqwistin taloudessa on vaimo ja poika -- ja kirjaus tarjoittaisikin aiemmin kuolleen Matti Laurinpojan vaimoa/leskeä (=Brita Matintytär) ja poikaa (=Johan).
Tällöin Mikko Pentinpojalle tulisi jo neljäs vaimo kuvioon??
1. NN haud. 1644
2. NN2 haud. 1658
3. Brita Matintytär (Enqvistin leski) vihitty kenties 1658-1659, kuollut 1679 mennessä, jolloin perinnöstä kiisteltiin käräjillä.
4. Brita Erikintytär, näkyy henkikirjassa 1683.
Kuitenkin tuossa 1679 perintökiistassa näyttää kohdassa 3. kerrottavan, että Mikko Pentinpoika mennessään entisen vaimonsa jälkeen toiseen avioon (uti annat gifte) ei ollut tehnyt inventaariota omasta, puhumattakaan uuden vaimon, Britan omaisuudesta. Ja pointtinani tässä se, että kyseessä olisi Britan kanssa toinen, eikä kolmas avio. Ei tule muutenkaan esiin, että olisi ollut "välivaimo NN2" tässä perintökiistajutussa. Lapsia on kahta sarjaa, tulee esiin, että Mikko Pentinpojalla ja Brita Matintyttärellä ei ollut yhteisiä lapsia.
On siis vähän liikaa Mikko Pentinpojan haudattuja vaimoja. Olisiko kaupungissa kuitenkin ollut kaksi samannimistä miestä???
Tämäpä onkin merkillistä!
Tuolla HK 1658 on Mikko Pentinpojalla vaimo, poika ja tytär. Ja jos olet oikeassa, niin Johan Eneqwistin taloudessa on vaimo ja poika -- ja kirjaus tarjoittaisikin aiemmin kuolleen Matti Laurinpojan vaimoa/leskeä (=Brita Matintytär) ja poikaa (=Johan).
Tällöin Mikko Pentinpojalle tulisi jo neljäs vaimo kuvioon??
1. NN haud. 1644
2. NN2 haud. 1658
3. Brita Matintytär (Enqvistin leski) vihitty kenties 1658-1659, kuollut 1679 mennessä, jolloin perinnöstä kiisteltiin käräjillä.
4. Brita Erikintytär, näkyy henkikirjassa 1683.
Kuitenkin tuossa 1679 perintökiistassa näyttää kohdassa 3. kerrottavan, että Mikko Pentinpoika mennessään entisen vaimonsa jälkeen toiseen avioon (uti annat gifte) ei ollut tehnyt inventaariota omasta, puhumattakaan uuden vaimon, Britan omaisuudesta. Ja pointtinani tässä se, että kyseessä olisi Britan kanssa toinen, eikä kolmas avio. Ei tule muutenkaan esiin, että olisi ollut "välivaimo NN2" tässä perintökiistajutussa. Lapsia on kahta sarjaa, tulee esiin, että Mikko Pentinpojalla ja Brita Matintyttärellä ei ollut yhteisiä lapsia. Mikko Pentinpojan vaimo näyttää haudatun 12.11.1644.
On siis vähän liikaa Mikko Pentinpojan haudattuja vaimoja. Olisiko kaupungissa kuitenkin ollut kaksi samannimistä miestä???
Oulussa näyttäisi olevan ainakin perämies Mikko Pentinpoika, joka suorittaa hautausmaksun pojastaan Tuomaksesta 27.3.1672
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752661
Mikko Pentinpoika maksaa "Gammal Gumman" hautauksen 5.2.1665
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752640
Eli luultavasti tuo vuoden 1658 hautaus on oikein ja raatimies Mikko Pentinpoika on uudelleen avioitunut tämän jälkeen Matti Laurinpojan lesken Brita Matintyttären kanssa ja tästä uudesta avioliitosta ei ole lapsia, sillä Brita Matintytär näyttää saaneen lapsia jo 1630-luvun alussa ja Mikko Pentinpojalla mainitaan vaimo vielä 1669
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76531035
mutta ei enään 1671
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001772_00021
Brita Matintytär on siis kuollut viimeistään 1679, jonka jälkeen raatimies Mikko Pentinpoika avioituu vielä Muhoksen kappalaisen Erik Braxin tyttären Brita Erikintytären kanssa, mutta tämä avioliitto jää lyhyeksi, sillä raatimies Mikko Pentinpoika mainitaan vainajaksi 1684. Nyt pitäisi löytää ensimmäisen vaimon nimi ja näköjään kaikkien raatimies Mikko Pentinpojan lasten äiti.
Sursill-tutkimuksen mukaan Brita Matintytär olisi Oulun raatimiehen ja varapormestari 1638 Matti Mikonpojan tytär, jonka leski Anna mainitaan vielä Oulun RO 23.4.1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627459
Jouni Kaleva
01.08.19, 13:40
Ehkäpä hautaukset 1644 Mikko Pentinpojan vaimo ja 1680 Mikko Pentinpojan leski kuuluvatkin tälle perämies-Mikolle. Silloin koko homma pysyisi kasassa.
Brita Erikintr. Brax näyttäisi menneen sittemmin toiseen avioonsa Johan Boneliuksen kanssa.
Johan Bonelius (Sigfridin poika, taulu 2). Henkikirjan mukaan kotona vielä 1681. Kauppias Oulussa, otettiin porvariksi 1687, vannoi porvarivalan 1691. Toimi ajoittain raadin apujäsenenä. K. Oulussa (haud. 19.11.) 1705. - Puoliso Brita Eerikintytär (hänen 2. aviossaan); 1. puoliso luult. raatimies Mikko Pentinpoika. Lapsia: Margareta, k. ennen vuotta 1721. Puoliso (jo 1706) Oulun raatimies Isak Gamman (hänen 1. aviossaan), k. 1735. (Genos 36(1965), s. 40-48)
Oulussa näyttäisi olevan ainakin perämies Mikko Pentinpoika, joka suorittaa hautausmaksun pojastaan Tuomaksesta 27.3.1672
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752661
Mikko Pentinpoika maksaa "Gammal Gumman" hautauksen 5.2.1665
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752640
Eli luultavasti tuo vuoden 1658 hautaus on oikein ja raatimies Mikko Pentinpoika on uudelleen avioitunut tämän jälkeen Matti Laurinpojan lesken Brita Matintyttären kanssa ja tästä uudesta avioliitosta ei ole lapsia, sillä Brita Matintytär näyttää saaneen lapsia jo 1630-luvun alussa ja Mikko Pentinpojalla mainitaan vaimo vielä 1669
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76531035
mutta ei enään 1671
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001772_00021
Brita Matintytär on siis kuollut viimeistään 1679, jonka jälkeen raatimies Mikko Pentinpoika avioituu vielä Muhoksen kappalaisen Erik Braxin tyttären Brita Erikintytären kanssa, mutta tämä avioliitto jää lyhyeksi, sillä raatimies Mikko Pentinpoika mainitaan vainajaksi 1684. Nyt pitäisi löytää ensimmäisen vaimon nimi ja näköjään kaikkien raatimies Mikko Pentinpojan lasten äiti.
Sursill-tutkimuksen mukaan Brita Matintytär olisi Oulun raatimiehen ja varapormestari 1638 Matti Mikonpojan tytär, jonka leski Anna mainitaan vielä Oulun RO 23.4.1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627459
Jouni Kaleva
01.08.19, 13:51
Ja tuossa jutussa mainitaan Annan vävy Erich Zachariasson, jolle Anna oli tehnyt lahjoituksen. Kuka oli tämä Erik?
Sursill-tutkimuksen mukaan Brita Matintytär olisi Oulun raatimiehen ja varapormestari 1638 Matti Mikonpojan tytär, jonka leski Anna mainitaan vielä Oulun RO 23.4.1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627459
Ja tuossa jutussa mainitaan Annan vävy Erich Zachariasson, jolle Anna oli tehnyt lahjoituksen. Kuka oli tämä Erik?
Eerikki Sakarinpoika aiemman pormestarin Sakari Ficken poika.
Kaleva 27.6.2008
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/sakarinpojan-mailta-kaivetaan-paikallishistoriaa/317948/
Eerikki Sakarinpojan, virallisemmin Eric Zachariassonin, entisiltä peltoaukeilta kaivetaan esiin muinaishistoriallisesti arvokkaita esineitä.
Lisää luettavaa
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/naakka/helmikuu/naakka_lue.htm
Tosin pormestarin pahin vihamies Eerikki Sakarinpoika esitti maaherra Thure Ribbingin pitämässä tutkintotilaisuudessa Krögerin erottamista, mutta muut kaupunkilaiset eivät yhtyneet valitukseen.
Margareta Ficken isään palatakseni. Isä voi myös olla pormestari Sakarias Ficken poika Eerik tai Sakarias.
Eli Sakarias Ficken perikunta näyttäisi tälläiseltä:
Sakarias Ficke, haud. 29.5.1657 Oulu.
P: Margareta Laurintytär Tolvanen, haud. 10.5.1663 Oulu.
Lapsia:
1.
Marina, haud. 1.5.1669 Oulu. (poika Zachris, katso Sursill 3535)
-P: Matts Jönssinpoika (Uhlbrandt), haud. 24.2.1652 Oulu.
2.
Eerik, eli 1657 Oulu. (riita pormestari Daniel Krögerin kanssa kesti 1648-57)
3.
Sakarias, k. 1664 Raahe. Katso:http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U111
4.
Elisabet,
-P: Matias Johannis Salonius, s. n. 1624, k. 1690 Saloinen. Katso: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=438
?5. (voi olla myös pojan tytär)
Margaretha, haud. 1684 Oulu.
-P: Klaus Jenderjan, haud. 1660 Oulu.
?6. (voi olla myös pojan tytär)
Karin , eli 1698 Oulu.
-P: Iisak Abrahaminpoika, haud. 25.5.1681 Oulu. (perunkirjoitus 20.5.1698)
Teveisin Johannes Hissa
Ps: Sakarias Ficken nimikirjoitus löytyy Oulun kaupungin historia I:stä sivulta 390.
Oulussa näyttäisi olevan ainakin perämies Mikko Pentinpoika, joka suorittaa hautausmaksun pojastaan Tuomaksesta 27.3.1672
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752661
Mikko Pentinpoika maksaa "Gammal Gumman" hautauksen 5.2.1665
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752640
Eli luultavasti tuo vuoden 1658 hautaus on oikein ja raatimies Mikko Pentinpoika on uudelleen avioitunut tämän jälkeen Matti Laurinpojan lesken Brita Matintyttären kanssa ja tästä uudesta avioliitosta ei ole lapsia, sillä Brita Matintytär näyttää saaneen lapsia jo 1630-luvun alussa ja Mikko Pentinpojalla mainitaan vaimo vielä 1669
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76531035
mutta ei enään 1671
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001772_00021
Brita Matintytär on siis kuollut viimeistään 1679, jonka jälkeen raatimies Mikko Pentinpoika avioituu vielä Muhoksen kappalaisen Erik Braxin tyttären Brita Erikintytären kanssa, mutta tämä avioliitto jää lyhyeksi, sillä raatimies Mikko Pentinpoika mainitaan vainajaksi 1684. Nyt pitäisi löytää ensimmäisen vaimon nimi ja näköjään kaikkien raatimies Mikko Pentinpojan lasten äiti.
Sursill-tutkimuksen mukaan Brita Matintytär olisi Oulun raatimiehen ja varapormestari 1638 Matti Mikonpojan tytär, jonka leski Anna mainitaan vielä Oulun RO 23.4.1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627459
Kirkon vuoden 1644 istumajärjestyksen mukaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752442
Qvinfålks Bencker mitt i Kyrckan
rivi 10
h Margeta Michels Bengtssons
eli Mikko Pentinpojan ensimmäinen vaimo näyttäisi olevan Margareta, joten nyt pitäisi löytää vielä patronyymi.
Jouni Kaleva
02.08.19, 10:21
Kirkon vuoden 1644 istumajärjestyksen mukaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752442
Qvinfålks Bencker mitt i Kyrckan
rivi 10
h Margeta Michels Bengtssons
eli Mikko Pentinpojan ensimmäinen vaimo näyttäisi olevan Margareta, joten nyt pitäisi löytää vielä patronyymi.
Hieno löytö!
Hieno löytö!
Claudius Henrici Ahlholmin ja Anna Mikontyttären vanhimmat tyttäret näyttävät olleen Anna (isänäiti Anna Claesintytär Grooth) ja Margareta s. 1656.
Myöskin Samuel Samuel Lithoviuksen ja Beata Mikontyttären vanhimmat tyttäret näyttävät olleen Karin (isänäiti Karin Nikolauksentytär Lithman) ja Margareta.
Johan Jönsinpoika Hedraeuksen ja Kristiina Mikontytären tytäret olivat taas Anna ja Margareta.
En löytänyt Oulun raastuvanoikeuden notaarin ja raatimies Johan Jönsinpoika Hedraeuksen vanhempia mutta hänet mainitaan Mikko Pentinpojan vävynä Oulun RO 2.3.1659
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627813
Antti Heikinpoika Kauhasella ja Felicia Mikontyttärellä ei näytä jääneen lapsista henkiin kuin äidinisän mukaan nimetty Mikko Antinpoika Kauhanen.
Leo Nyholm, Granberg. Ytterligare en gren av släkten Sursill, Genos 65(1994), s. 136-138, 144
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_136.htm
Kuuluvatko veljekset luutnantti Erik Mårtensson Granberg s. n. 1690, haud. 12.6.1737 Haukipudas, ja varusmestari Kristoffer Mårtensson Granberg, s. n. 1692, k. 7.3.1736 Reisjärvi, Sursill-sukuun? Lisäksi heillä näyttää olleen sisar Karin, joka näkyy veljensä Erik Granbergin luona 1726 merkinnällä muuttanut Lohtajaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314640
eli hän voisi olla se Karin Granberg joka menee Vaasassa 13.3.1726 naimisiin kapteeni Gustaf Lagermarckin kanssa (Tab 3)
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Lagermarck_nr_1141
Oululainen laivanomistaja ja raatioikeuden apujäsen Gabriel Hansson Grooth myi Lohtajan Lohtajankylän Orjalan 7.1.1677 Mårten Mårtensson Maunulalle
Lohtajan käräjät 22.2.1683 s. 217
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686042
Lohtajan käräjät 31.8.-1.9.1693 s. 341
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691768
Orjala oli luultavasti Gabriel Hansson Groothin, haud. 15.3.1682 Oulu, vaimon Kirstin Christophersdotterin, haud. 14.12.1712 Oulu, omaisuutta, joka oli siis luultavasti Lohtajan nimismiehen Christopher Hansson Granqvistin ja Beata Larsdotter Granbergin (GS 5259) tytär.
Mårten Mårtensson Orjala näkyy yhdessä vaimonsa Karin Mattsdotterin kanssa Lohtajan Lohtajankylän Orjalassa 1680
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761958
Edellisessä vuoden 1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646050
Orjalassa ovat Mårten Mårtensson vanhempi ja hänen poikansa Mårten Mårtenson nuorempi, sitä ennen vuonna 1677
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649088
ja 1676
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650545
isä ja poika olivat näköjään Lohtajan Ingervikissä.
Sitä ennen Mårten Mårtensson vanhempi näkyy Lohtajalla yhdessä vaimonsa Liisa Simonsdotterin kanssa 1675
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650104
ja 1674
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00060
Onko joku tutkinut Lohtajan Maunulaa tai Orjalaa tarkemmin?
Jouni Kaleva
12.08.19, 14:55
Oululainen laivanomistaja ja raatioikeuden apujäsen Gabriel Hansson Grooth myi Lohtajan Lohtajankylän Orjalan 7.1.1677 Mårten Mårtensson Maunulalle
Lohtajan käräjät 22.2.1683 s. 217
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686042
Lohtajan käräjät 31.8.-1.9.1693 s. 341
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691768
Orjala oli luultavasti Gabriel Hansson Groothin, haud. 15.3.1682 Oulu, vaimon Kirstin Christophersdotterin, haud. 14.12.1712 Oulu, omaisuutta, joka oli siis luultavasti Lohtajan nimismiehen Christopher Hansson Granqvistin ja Beata Larsdotter Granbergin (GS 5259) tytär.
Tämä olisi looginen selitys Kirstin Christoferintyttären vanhemmista. Kirstiniä on vuosikymmenten varrella sitkeästi yritetty saada sopimaan Bondsdorf-sukuun, missä tapauksessa hänellä olisi ollut jopa 4 avioliittoa. Jospa Orjalan omistushistoria menisi tuonne nimismiehen sukuun, niin oletus saisi kovasti lisää painoarvoa.
Kauppias Henrik Carlinpoika Balckholm, s. n. 1660, haud. (1?).3.1739 Haukipudas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319105
oli naimisissa kaksi kertaa ensin Anders Jöraninpoika Sipeliuksen ja Margareta Markuksentytär Neostadian (GS 2149) tyttären Karin Andersintytär Sipelian kanssa, joka mainitaan henkikirjassa vielä 1711
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857
ja myöhemmin Liisa Gabrielintyttären, s. n. 1687, haud. 29.4.1739 Haukipudas, kanssa.
Haukiputaan kastetuista löytyy tytär
Brita Henrikintytär Balckholm, s. 5.3.1691 Haukipudas, .
Rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297490
löytyy lisäksi lapset
Carl Henrikinpoika Balckholm eli Höyhtyä, s. (rk) 24.12.1699 Oulu, k. 28.8.1791 Haukipudas.
Pso: Haukipudas 19.12.1727 Brita Andersintytär Halonen eli Snickari, s. 1.8.1685 Haukipudas, k. 4.2.1758 Haukipudas.
Margareta Henrikintytär Balckholm eli Höyhtyä, s. 1701 Oulu, k. 22.7.1762 Haukipudas.
Pso: Oulu 30.3.1730 Limingan komppanian sotilas 1739 Olof Henrikinpoika Wirkkunen myöh. Wass, s. 1707 Oulu, k. 14.2.1755 Ylikiiminki.
Karin Henrikintytär Balckholm eli Höyhtyä, haud. 25.3.1739 Haukipudas.
Pso: Haukipudas 13.7.1735 Kemin komppanian sotilas 1735, myöh. korpraali Johan Staffaninpoika Unger, s. 5.1.1701, k. 24.9.1785 Paltamo, Säräisniemi. Muutti 1. vaimonsa kuoleman jälkeen Hailuotoon.
Anders Henrikinpoika Balckholm eli Höyhtyä, mainitaan rippikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297490
ripillä 24.6.1734-25.3.1740. Onko hänestä lisätietoa?
Onko jollakin tietoa Ilmajoella olevasta lippumies Johan Hildeenistä s. 1684 ja Maria Peldanista s. 2.2.1691, joiden viimeinen ripilläkäynti päivä Ilmajoella näyttää olevan 1.11.1742
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066823
Pohjanmaan rymnentin eronnut entinen lippumies Johan Hildeen kuolee 61-vuotiaana Perttelissä 7.9.1745
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9325830
Maria Peldanin vanhemmat näyttävät olevan Ilmajoen kappalainen Isaacus Jacobi Peldanus 1518 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1518) (yo 1662, † 1699) ja hänen esimmäinen vaimo Agneta Hansdotter Beckman († 1692)
https://www.annelikotisaari.net/hans.o.sursill.htm#Taulu%2010
Maria Peldan kastetaan Ilmajoella kynttilänpäivänä (Festo Purificatio) 1991 eli 2.2.1691
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106844
Hiskissä löytyy Ilmajoen kastetuista
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/b5wz3u?fi+0115+kastetut+2594)25.12.1722 26.12.1722 Johan Hilden Maria Peldan Agnetha
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/b5wz3u?fi+0115+kastetut+3182)1734 1734 Johan Hilden Maria Pelden -
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/b5wz3u?fi+0115+kastetut+3415)27.3.1737 28.3.1737 Rinda Johan Hildeen Maria Peldan Helena
ja haudatuista
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/b5wz3u?fi+0115+haudatut+2883)22.5.1735 26.5.1735 Luctaisela barn Magdalena 1 6
omainen: Johan Hildens
Onko jollakin tietoa Ilmajoella olevasta lippumies Johan Hildeenistä s. 1684 ja Maria Peldanista s. 2.2.1691, joiden viimeinen ripilläkäynti päivä Ilmajoella näyttää olevan 1.11.1742
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066823
Pohjanmaan rymnentin eronnut entinen lippumies Johan Hildeen kuolee 61-vuotiaana Perttelissä 7.9.1745
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9325830
Maria Peldanin vanhemmat näyttävät olevan Ilmajoen kappalainen Isaacus Jacobi Peldanus 1518 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1518) (yo 1662, † 1699) ja hänen esimmäinen vaimo Agneta Hansdotter Beckman († 1692)
https://www.annelikotisaari.net/hans.o.sursill.htm#Taulu%2010
Maria Peldan kastetaan Ilmajoella kynttilänpäivänä (Festo Purificatio) 1991 eli 2.2.1691
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106844
Hiskissä löytyy Ilmajoen kastetuista
25.12.1722 26.12.1722 Johan Hilden Maria Peldan Agnetha
1734 1734 Johan Hilden Maria Pelden -
27.3.1737 28.3.1737 Rinda Johan Hildeen Maria Peldan Helena
ja haudatuista
22.5.1735 26.5.1735 Luctaisela barn Magdalena 1 6
omainen: Johan Hildens
Lippumies Johan Hildeen ja Maria Peldan löytyvät aluksi Maria Peldanin enon Pedersören nimismies Jakob Beckmanin luota
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316288
Onko Jakob Beckmanilla Carl niminen poika?
Hiskin mukaan Johan Hildenille ja Maria Peldanille syntyy Pedersören Östensöössä tytär Carin
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/bepwmt?fi+0399+kastetut+455)6.5.1726 8.5.1726 Östensöö Johan Heldan Peldan Carin
Lisäksi Pedersörestä löytyy Christin Peldana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316348
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316341
joka menee Pedersöressä naimisiin
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/bepwmt?fi+0399+vihityt+175) 30.10.1729 Mons. Johan Limatius Jung. Christina Peldana W:sund
ja kuolee
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/bepwmt?fi+0399+haudatut+773)1733 22.4.1733 Kyrckoby Chirsten Peldanna 45
eli oli synynyt noin 1688.
Nyt pitäisi siis löytää Johan Limatiuksen tiedot. Samoihin aikoihin Pedersöressa on myös Anders Limatius, k. 2.4.1761 Kurkijoki, ikä 84-vuotta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316546 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316546)
jonka puoliso oli Petter Oxen leski Magdalena Isakintytär Nagel, s. 15.8.1698 Vaasa, haud. 28.12.1779 Kurkijoki, jotka myöhemmin muuttivat Kurkijoelle, Kurkijoen rk 1763-77
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8472157
Tämä Kristina Peldan taitaa olla Agneta ja Maria Peldanin sisko, sillä vuoden 1704 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10698884
Henrich Wegeliuksen luona on vaimon sisko Kirstin Peldana.
Närpiön kappalaisen Johannes "Hans" Johannis Wasaeuksen
https://www.annelikotisaari.net/hans.o.sursill.htm#Taulu%203
tytär Karin Hannuntytär oli naimisissa vaasalaisen porvarin Staffan Mattsinpoika Erving, k. 1679 Vaasa, kanssa, joka teki inventaarion vaimonsa kuoleman jälkeen 6.11.1671 s. 78
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11813275
heillä oli ainakin kaksi poikaa:
Hans Staffaninpoika Erving, k. 1690 Vaasa.
Pso: Vaasa 3.4.1684 Gerska Matintytär Holmudd, joka meni leskeksi jäätyään naimisiin Pohjanmaan eteläisen kihlakkunnan kirjurin Jakob Jakobinpoika Peldanin, haud. 7.7.1695 Oulu, kanssa ja uudelleen leskeksi jäätyään Närpiön ja Lapväärtin nimismiehen Gabriel Gabrielinpoika Peldanin (GS 2793) kanssa.
Anders Staffaninpoika Erving, joka isännöi taloa veljensä kuoleman jälkeen vielä 1692
katso Vaasan RO 26.1.1684 s. 7 (Huom. mainitaan, että Hans ja Anders ovat Jacob Beckmanin siskon poikia ja Ingeborg Olofsdotter on heidän äitipuoli)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11814744
Staffan Mattsinpoika Ervingin toinen puoliso oli Ingeborg Olavintytär Arenia, k. 23.11.1699 Laihia, joka meni leskesi jäätyään naimisiin Laihian kirkkoherran Christian Laibeckin kanssa, katso Vaasa RO 22.1.1683 s. 5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11814121
Tästä avioliitosta näyttää eloon jääneet ainakin lapset Margareta Staffanintytär Erving ja Jakob Staffaninpoika Erving eli Wasenberg
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=395
Laihian käräjät 26.–27.3.1701 s. 585–593 (Råd- och Handelsmannen ifrån Wasa Wählachtad Petter Hällström præsenterade Ländzmannens i Calajåki Isaac Ihlkens (katso 4086 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4086)) Fullmacht af d: 10 nästledne Februarij att uppå des hustrus och med Arfwingars wägnar tilltahla Sahl: Jungfrw Christina Laibeckz Förmyndare Capellanen här sammastädes wördige och wällärde H:r Mathias Reinius 2769 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2769), angående hennes Arf och qwarlåtenskap uti Fäderne som dhee prætendera, så upwijste och Mons:r Esaias Groop een Fullmacht af berörde Månad meddelt uthaff bemelte Sahl: Jungfrus Moder Moder, den Ehreborne och dygdesamme Matronan, hustru Chatarina Baxter ... om icke hon, hustru Catharina Baxter, är så när des Sahl: dåtter dåtter att ärfwa, som hennes halfsyskon, hwilka deehls både sitt Fäderne och Möderne hafwer uthbekommet ... half Syskonen upå Fädernes sijdan: Länsmannen Ihlkens hustru Elisabet Laibeck, Johan Lauræi hustru Maria Laibeck, Hindrich Peldans hustru Catharina Laibeck, Så förmoda och Sahl: H:r Johan Gumbses barn komma till Arfz effter dheras moder Sahl: hust: Margreta Laibeck som iämwähl dhen Afleednes halfsyster warit, och förr än Christina död blefwet, Sedan äro hennes half Syskon uppå Mödernet Jacob Erfwing i Stockholm, och Giästgifwarens hustru i Kuricka, hustru Margreta Erfwing ... Giästgifwaren Johan Jacobson i Kylmäjyro ... befinnes aff Häredz Protocollet de dato d: 26 Martij 1697, att Jungfru Christina Laibecks Moder Systers man, nu mera Sahl: Simon Michelson i Wasa och Länsmannen Samuel Schöring äro förordnade till hennes Förmyndare ... Något der effter är Simon Michelson genom döden affgången, hafwandes hans högwördigheet H:r Biskopen då han Visiterade 1698 Förordnadt Capellanen H:r Mathias Rein i den Aflednes ställe ... Sahl: Simon Michelsons Successor Matrimonii Handelsmannen Anders Biörkman ... Jungfru Christinæ Laibeckz Moder Sahl: hustru Ingeborg Arenia).
19.–20.3.1702 s. 559 (Handelsmannen Petter Hällström ifrån Wasa befullmechtigad uthaff Capiteinskans Framleedne hustru Ingeborg Areniæ frånwarande Arfwingar, iämpte bemelte Areniæ Son, Jacob Wasenberg).
Karin Staffanintytär Erving, kast. 19.11.1672 Vaasa,
Margareta Staffanintytär Erving, kast. 21.3.1674 Vaasa, k. 12.1.1740 Sulva, ikä 75 v 9 kk 11 p. (Huom. kuolinikä 10 vuotta liian vanha).
1.Pso: Laihia 4.12.1692 Johan Jakobinpoika Kylmäjyrä, k. 27.3.1724 Kurikka, ikä 52 v 14 p.
2.Pso: Isokyrö 12.6.1728 Thomas Johaninpoika Röring, k. 30.10.1756 Vaasa, ikä 74 v.
Olof Staffaninpoika Erving, kast. 25.8.1675 Vaasa,
Jakob Staffaninpoika Erving eli Wasenberg, kast. 27.6.1678 Vaasa,
Elias Brennerin, * 18.4.1647 Isokyrö, † 16.1.1717 Tukholma, (GS 9452) perukirja 18.6.1717 Tukholma
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0103338_00157#?c=&m=&s=&cv=156&xywh=382%2C348%2C7008%2C3893
josta käy ilmi lesken lisäksi silloin elossa olevat lapset eli
Fru Regina Brenner, gift med kyrkoherden uti Hvellinge i Skåne magister Petrus Hedengran,
Fru Sophia Brenner, gift med häradshövding Carl Löfgren,
sonen Hr. Ludvig Brenner, som i Kongl. Kammarkollegio hafwer sin förrättning,
jungfru Maria Aurora Brenner nu 20 åhr,
sonen Carl Brenner nu 19 åhr,
jungfru Eleonora nu 15 åhr.
Näistä Ludvig Brenner (GS 9456) näyttää löytyvän myöhemmin Kokkolasta, jossa hänelle syntyy kaksi lasta eli
Isak Brenner, * 12.11.1732 Kokkola, haud. 20.5.1733 Kokkola.
Sofia Elisabet Brenner, * 25.12.1738 Kokkola (Pso: Tukholma 26.12.1762 Carl Törn)
Lisäksi Kokkolan rippikirjan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241608
mukaan lapsista Carl Ludvig († 22.4.1804 Tukholma) näyttää syntyneen Helsingborgissa 1729 ja sitä aikaisemmat lapset Tukholmassa
Elias Brenner 1718 († 12.7.1783 Tukholma),
Charlotta 1722 († 26.10.1747 Tukholma, Pso: Tukhlma 26.9.175 sairaalaapastori Jonas Jonae Bodberg) ja
Henrik (* 13.1.1726 Tukholma, † 3.8.1783 Tukholma).
Sophia Brennerillä (GS 9455) ja hänen ensimmäisellä miehellään Norrtäljen pormestarilla Carl Simoninpoika Löfgrenillä (yo Uppsalassa 20.10.1688) näyttää Norrtäljen syntyeiden mukaan ainakin kolme lasta
Carl Löfgren, * 10.9.1708 Norrtälje, † 5.6.1746 Tukholma. Yo Uppsalassa 28.11.1729. Tukholman (Ulrika Eleonora) kappalainen. Naimaton.
Sophia Elisabeth Löfgren, * 23.12.1709 Norrtälje, † 1751. Pso: rykmentinpastori Petrus Marelius, † 4.3.1758 Pommeri.
Agneta Löfgren, kast. 26.2.1711 Nortälje.
Sophia Brenner menee 1720 toiseen avioliittoon kihlaknnantuomari Daniel Månsinpoika Enerothin kanssa ja tästä avioliitosta on poika
Danel Eneroth, * 1720, † 20.9.1762 Göteborg.Raatimes Göteborgissa.
Eva Christina Olofintytär Wallenstierna s. 1722 Barvan pitäjä, k. 15.11.1775 Barvan pitäjä, (GS 8489)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0005687_00171
vihitty toiseen avioliittoon Strängnäs lokakuu 1754
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0007656_00071
hovisihteeri Martinus Danielis Lundius s. 27.5.1718 Uppsala, k. 26.7.1785 Strängnäs, yo Uppsalassa 20.3.1727
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0004336_00096
vanhemmat professori Uppsalassa, myöh. piispa Strängnäsissä 1729 Daniel Danielis Lundius s. 1.8.1666 Söd, k. 25.12.1747 Strängnäs
https://sok.riksarkivet.se/sbl/mobil/Artikel/9867
ja hänen ensimmäinen vaimo Maria Andersintytär Heland, k. 21.9.1737 Strängnäs.
Uppsalan matrikkelista löytyy myös professori Daniel Lundiuksen pojat Daniel yo 20.3.1706, Olaus yo 11.4.1711, Elias yo 25.5.1719.
Tämä sen vuoksi, että pojat näyttävät puuttuvan netissä olevista sukututkimuksista näistä pojista Daniel Lundiuksesta tuli Strängnäsin pormestari 1737 ja hänen yhden tyttären kummina näyttää olevan Christina Lovisa Wallenstierna (GS 8490) vuonna 1742
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0007653_00138
Edesmennyt Kristiinankaupungin pormestari Johan Hansson (Hoffren) (GS 6131) haudataan Tukholmassa (Jakob&Johannes) 13.2.1691
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054836_00013
ja hänet kotiutetaan 10.6.1691
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054836_00061
Tapani Kovalaine
11.08.20, 17:25
-.-.-
Lisäksi Pedersörestä löytyy Christin Peldana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316348
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316341
joka menee Pedersöressä naimisiin
[/SIZE][/FONT] https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/bepwmt?fi+0399+vihityt+175) 30.10.1729 Mons. Johan Limatius Jung. Christina Peldana W:sund
ja kuolee
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/bepwmt?fi+0399+haudatut+773)1733 22.4.1733 Kyrckoby Chirsten Peldanna 45
eli oli synynyt noin 1688.
Nyt pitäisi siis löytää Johan Limatiuksen tiedot. Samoihin aikoihin Pedersöressa on myös Anders Limatius, k. 2.4.1761 Kurkijoki, ikä 84-vuotta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316546 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316546)
jonka puoliso oli Petter Oxen leski Magdalena Isakintytär Nagel, s. 15.8.1698 Vaasa, haud. 28.12.1779 Kurkijoki, jotka myöhemmin muuttivat Kurkijoelle, Kurkijoen rk 1763-77
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8472157
Tämä Kristina Peldan taitaa olla Agneta ja Maria Peldanin sisko, sillä vuoden 1704 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10698884
Henrich Wegeliuksen luona on vaimon sisko Kirstin Peldana.
Voisiko tuo etsinnässä ollut Johan Limatius olla se monsieur, joka avioitui noin vuonna 1735 Elisbet Carleniuksen s. 27.5.1703 Kokkola, k. 1.4.1788 Uusikaarlepyy, kanssa? Pariskunnalle syntyi Kokkolassa neljä tytärtä. Perhe muutti sittemmin Uusikaarlepyyhyn, jossa Johan Limatius kuoli 62 vuoden ikäisenä 26.6.1769.
Digi 8 rk 1736-1753 Kokkola: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241573
Voisiko tuo etsinnässä ollut Johan Limatius olla se monsieur, joka avioitui noin vuonna 1735 Elisbet Carleniuksen s. 27.5.1703 Kokkola, k. 1.4.1788 Uusikaarlepyy, kanssa? Pariskunnalle syntyi Kokkolassa neljä tytärtä. Perhe muutti sittemmin Uusikaarlepyyhyn, jossa Johan Limatius kuoli 62 vuoden ikäisenä 26.6.1769.
Digi 8 rk 1736-1753 Kokkola: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241573
Vuonna 1769 kuoleva Uudenkaarlepyyn porvari Johan Limatiuksen vaimo näyttää olevan Walborg
rk 1762-67 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597153
rk 1768-71 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597359
ja vävyn perusteella hän on sama kuin edellisistä rippikirjoissa oleva Johan Larsson
rk 1755-61 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16597857
Etsitty Johan Limatius näyttäisi olevan Anders Limatiuksen poika
Pedersören rk 1736-43 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24316546
Johan Limatius ja Elisabet Carlenius löytyvät vielä
Kokkolan rk 1748-53 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241717
Catharina Johanintytär Utter, * ~1669 Taivassalo, ‡ 26.2.1744 Lokalahti, ikä 75 v, (GS 7491), vihitään Lokalahdella 1.5.1700 Erik Arvidinpojan, ‡ 22.9.1723 Lokalahti, kanssa.
Henkikirjoissa näkyy vuodesta 1707 lähtien poikapuoli Johan Matinpoika Lundström myöh Simola, * ~1689, ‡ 15.1.1744 Lokalahti, ikä 54 v, joka vihitään Lokalahdella 2.10.1711 Maria Simontyttären, * 12.6.1688 Lokalahti, ‡ 26.2.1758 Lokalahti, ikä 69 v 9 kk, kanssa, joiden poika on ylioppilaana Turussa 1743 oleva Emanuel Lundström
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6909
Joten Catharina Johanintytär Utterin ensimmäinen mies on Matti, joka on luultavasti sama kuin se Matts Lund, ‡ 4.10.1696 Lokalahti, ikä 62 v, jonka kahden pojan kastetodistus löytyy Lokalahden kastetuista (kummeina Catharina Utterin sisarukset ja muita sukulaisia)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8264757
vanhin poika on syntynyt 28.7.1686 ja nuorempi 20.7.1689 eli jos nuorempi on Johan niin vanhempi on luultavasti Nauvon kirkkoherra Fredrik Lundström, joka löytyy ylioppilaana Turusta kl. 1706
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4933
Lisäksi Matts Lundilta löytyy tytär Maria, joka kastetaan 29.3.1693 ja löytyy jo vuoden 1712 henkikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10961650
Erik Arvidinpojan kanssa Catharina Johanintytär Utterilla on lapset:
Agnes Erikintytär Lundström, kast. 27.7.1702 Lokalahti, † 2.7.1780 Lokalahti, ikä 78 v.
Pso: Lokalahti 29.4.1729 Erik Thomaksenpoika Markkula, kast. 21.2.1697 Lokalahti, ‡ 2.2.1752 Lokalahti, ikä 55 v.
ja
Erik Erikinpoika Lundström, kast. 17.4.1706 Lokalahti, † 30.4.1778 Lokalahti, ikä 72 v.
Pso: Lokalahti 1.12.1730 Anna Johanintytär, kast. (tv) 11.9.1710 Lokalahti, † 25.5.1779 Lokalahti, ikä 68 v 7 kk.
Poimitaan viesti Suomalaisia 1700-luvun Tukholmassa, oli "Skinnare ålderman Skröder" -viestiketjusta
...
29. juli 1718 copulerades handelsman ifrån Nyland och Ekenäs stad And. Murberg och jungfru Agneta Uhonia?
Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 16 / sid 15a
...
Kyseessä on varmaan Iniön kappalaisen Johan Uhoniuksen 3135 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3135) (yo (1684)) ja Kristina Johanintytär Utterin (GS 7490) tytär Agneta, joka näkyy heidän kanssaan Taivassalon henkikirjoissa 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10961656
ja 1713
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19242605
vihkimisestä on myös henkilökirjanen
God är gvd, och godt är alt, hwad hans godhet har befalt; i enfaldighet betrachtadt, tå borgaren och handelsmannen ifrån Ekenäs stad, den ähreborne och wälachtade, herr Andreas Murberg, med den ähreborna och dygderika iungfrun, iungf. Agneta Uhonia, fulbordade sit ächta förbund i Stockholm den [ ] julii anno 1718
http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00091549700
Lasimestari Anders Murberg ja hänen vaimonsa Agneta näkyvät Tammisaaren rippikirjoissa 1738
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881167
1739-43
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881048
1748-54 (syntymäajat Anders Murberg * 30.11.1689 ja Agneta * 9.8.1690)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881320
ja 1755-61, jossa merkinnät loppuvat heidän osaltaan vuonna 1757
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881426
Lasimestari Anders Murbergin vaimo haudataan kirkontilien mukaan 13.7.1757
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8887098
Poimitaan viesti Suomalaisia 1700-luvun Tukholmassa, oli "Skinnare ålderman Skröder" -viestiketjusta
Kyseessä on varmaan Iniön kappalaisen Johan Uhoniuksen 3135 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3135) (yo (1684)) ja Kristina Johanintytär Utterin (GS 7490) tytär Agneta, joka näkyy heidän kanssaan Taivassalon henkikirjoissa 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10961656
ja 1713
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19242605
vihkimisestä on myös henkilökirjanen
God är gvd, och godt är alt, hwad hans godhet har befalt; i enfaldighet betrachtadt, tå borgaren och handelsmannen ifrån Ekenäs stad, den ähreborne och wälachtade, herr Andreas Murberg, med den ähreborna och dygderika iungfrun, iungf. Agneta Uhonia, fulbordade sit ächta förbund i Stockholm den [ ] julii anno 1718
http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00091549700
Lasimestari Anders Murberg ja hänen vaimonsa Agneta näkyvät Tammisaaren rippikirjoissa 1738
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881167
1739-43
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881048
1748-54 (syntymäajat Anders Murberg * 30.11.1689 ja Agneta * 9.8.1690)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881320
ja 1755-61, jossa merkinnät loppuvat heidän osaltaan vuonna 1757
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881426
Lasimestari Anders Murbergin vaimo haudataan kirkontilien mukaan 13.7.1757
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8887098
Lasimestari Anders Murberg haudataan Tammisaaren kirkontilien mukaan 25.5.1759
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8887108
Ruukinpatruuna Ståhlhammarin vaimo eli
Helena Margaretha Petterintytär Thorwöst (GS 8713) haudataan Turussa 22.1.1734
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8048146
kun taas itse ruukinpatruuna Erik Ståhlhammar kuolee Mustion rippikirjan mukaan 1741
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8815655
Onko jollakin tietoa Vaasan ensimmäisen pormestari Samuel Thomaksenpojan (GS 9477) tyttären Anna Samuelintyttären miehestä saksalaisesta porvarista ja tullinvuokraajasta Joachim (Jakob) Mewertistä, joka näkyy Mustasaaren karja ja kylvö luetteloissa ainakin vuosina 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649625), 1625 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651785), 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652852) ja 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653590). Anna taas mainitaan leskenä jo vuosien 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576970) ja 1636 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577301) henkikirjoissa ja myöskin Vaasan RO 10.&24.10.1636 f. 126 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667876) "Sahl: Joachim Mewerts Enkias hustru Annas i Smedzby". Viimeisen kerran Anna-leski mainitaan henkikirjoissa vuonna 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183999).
Pekka Hiltunen
24.08.20, 11:56
Onkohan tehty selkoa Tukholman (tai "Söderin"/ Strängsholmin) Fordelleista. Esi-isäni Johan Mattsson Fordellin olen muitta mutkitta ja omapäisesti sekä ehkä erheellisestikin yhdistänyt Sursillien Fordelleihin, kun mahdollinen, teoreettinen "Matts Johansson"/ "Jönsson F". ainakin ajallisesti sopisi olemaan p.o. Lännan Nyckelbergan herras- eli ruukinpatruunan kartanonvoudin Sursillien Jönsin 2. polven jälkeläinen?
Merimaskun Tammistosta rusthollin ostanut Johan Mattsson ja itseään 30 v nuorempi vaimo Brigitta Jacobsdotter (s. 16.4.1649 Ruotsi, k. 2.2.1694 Merimasku) & näitten yhteinen ttr Catharina (s. 3.6.1679 Ruotsi, Länna [Nyckelberga?], k. 9.4.1751 Turku) siirtyivät Suomen puolelle samoihin aikoihin kuin Nousiaisista m.m. paikallishistoriasta ja yo-matrikkelista löytyvä ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell, jonka vaimon patronyymi niin ikään oli "Jacobsdotter".
Johan Mattsson Fordellin ja Bengt Bengtssonin ikäero oli niin huomattava, että heidän vaimonsa voisivat ehkä olla sisarpuolia, mutta tuskin täyssisaria...
Tässä YO-matrikkelin tietoja Albert Davidi Spemseniuksesta, jolle ratsumestarit Bengt Bengtsson Fordell ja Peer Mattsson Röökman koettivat järjestää kappalaisenasuntoa, mikä sitten toteutuikin niin, että Killaisten Tuorin ja Lapilan talot yhdistettiin kappalaisen virka-asunnoksi Catharina Johandsotter Fordellin p:son, Johan Gustafsson Alleniuksen aikana, kun kruunu luovutti khra Gustaf Alleniuksen pojalle p.o. autioituneet talot:
Lemun ja Maskun käräjät 7.–8.6.1667 f. 44v (Företrädde Ryttmestaren Manhafftigh Bengdt Bengdtsson i Kåljola by och Noussis Sochn, Jempte Ryttmestaren Manhafftigh Per Mattzsson [Röökman] i Killais by och samma Sochn, och gofwo rätten tillkenna, hwru deras Cappellan, wällerde Do:us Albertus Davidi, icke haar ähnnu her till dato ägdt och hafft Någon Cappellans bool, eller något hemman i Noussis Sochn, såsom Lijkwäll Cappellan i Wirmo, Masko, och andre Sochnar hafwa)...
Nousiaisten kpl Petrus Albertinpoika Spensenius (p:so Catharina Allenia) oli saman pitäjän khra Gustaf Alleniuksen (p:so Maria Jägerhorn) lanko.
(Catharina Johansdotter Fordellin synnyinpaikasta on vallinnut kirjallisuudessa epätietoisuutta ja virheellistä tietoa (esim Juha Sinivaaran muuten kattavilla ja arvokkailla sukusivuilla). Kaarina siis syntyi Ruotsissa nykyisen Strängnäsin kaupungin alueella Lännassa, missä sijaitsi aikoinaan ruukinpatruunan herraskartano Nyckelberga (varmaankin monien muitten herraskartanoitten ohella). Kyseiseltä "bergalta" ovat kartanot kai palaneet salamaniskujen seurauksena yksi toisensa jälkeen, mutta nummen rinteellä sijaitsevissa kartanon apurakennuksissa tarjotaan nykyään majoitus- ja ravitsemusalan palveluja matkailijoille... Ruotsissa on Keskiajalla vaikuttanut alueeseen kytkeytynyt Lännan rälssisuku, jolla ei kai ole yhteyttä Fordelleihin.)
PH
Onkohan tehty selkoa Tukholman (tai "Söderin"/ Strängsholmin) Fordelleista. Esi-isäni Johan Mattsson Fordellin olen muitta mutkitta ja omapäisesti sekä ehkä erheellisestikin yhdistänyt Sursillien Fordelleihin, kun mahdollinen, teoreettinen "Matts Johansson"/ "Jönsson F". ainakin ajallisesti sopisi olemaan p.o. Lännan Nyckelbergan herras- eli ruukinpatruunan kartanonvoudin Sursillien Jönsin 2. polven jälkeläinen?
Merimaskun Tammistosta rusthollin ostanut Johan Mattsson ja itseään 30 v nuorempi vaimo Brigitta Jacobsdotter (s. 16.4.1649 Ruotsi, k. 2.2.1694 Merimasku) & näitten yhteinen ttr Catharina (s. 3.6.1679 Ruotsi, Länna [Nyckelberga?], k. 9.4.1751 Turku) siirtyivät Suomen puolelle samoihin aikoihin kuin Nousiaisista m.m. paikallishistoriasta ja yo-matrikkelista löytyvä ratsumestari Bengt Bengtsson Fordell, jonka vaimon patronyymi niin ikään oli "Jacobsdotter".
Johan Mattsson Fordellin ja Bengt Bengtssonin ikäero oli niin huomattava, että heidän vaimonsa voisivat ehkä olla sisarpuolia, mutta tuskin täyssisaria...
Tässä YO-matrikkelin tietoja Albert Davidi Spemseniuksesta, jolle ratsumestarit Bengt Bengtsson Fordell ja Peer Mattsson Röökman koettivat järjestää kappalaisenasuntoa, mikä sitten toteutuikin niin, että Killaisten Tuorin ja Lapilan talot yhdistettiin kappalaisen virka-asunnoksi Catharina Johandsotter Fordellin p:son, Johan Gustafsson Alleniuksen aikana, kun kruunu luovutti khra Gustaf Alleniuksen pojalle p.o. autioituneet talot:
Lemun ja Maskun käräjät 7.–8.6.1667 f. 44v (Företrädde Ryttmestaren Manhafftigh Bengdt Bengdtsson i Kåljola by och Noussis Sochn, Jempte Ryttmestaren Manhafftigh Per Mattzsson [Röökman] i Killais by och samma Sochn, och gofwo rätten tillkenna, hwru deras Cappellan, wällerde Do:us Albertus Davidi, icke haar ähnnu her till dato ägdt och hafft Någon Cappellans bool, eller något hemman i Noussis Sochn, såsom Lijkwäll Cappellan i Wirmo, Masko, och andre Sochnar hafwa)...
Nousiaisten kpl Petrus Albertinpoika Spensenius (p:so Catharina Allenia) oli saman pitäjän khra Gustaf Alleniuksen (p:so Maria Jägerhorn) lanko.
(Catharina Johansdotter Fordellin synnyinpaikasta on vallinnut kirjallisuudessa epätietoisuutta ja virheellistä tietoa (esim Juha Sinivaaran muuten kattavilla ja arvokkailla sukusivuilla). Kaarina siis syntyi Ruotsissa nykyisen Strängnäsin kaupungin alueella Lännassa, missä sijaitsi aikoinaan ruukinpatruunan herraskartano Nyckelberga (varmaankin monien muitten herraskartanoitten ohella). Kyseiseltä "bergalta" ovat kartanot kai palaneet salamaniskujen seurauksena yksi toisensa jälkeen, mutta nummen rinteellä sijaitsevissa kartanon apurakennuksissa tarjotaan nykyään majoitus- ja ravitsemusalan palveluja matkailijoille... Ruotsissa on Keskiajalla vaikuttanut alueeseen kytkeytynyt Lännan rälssisuku, jolla ei kai ole yhteyttä Fordelleihin.)
PH
Sursilleihin liittyvät Fordellit ovat kotoisin Pietarsaaresta, kuten käy ilmi Lucia Fordellin pojan Kuninkaallisen kanslian apulaiskanslisti Johannes Canuti Fortheliuksen (GS 778) kirjoituksesta vuodelta 1610
Decas II. quaestionum illustrium, ad supplendum ethicarum quaestionum centuriam, auctorii loco adjectarum. ... Praeside ... m. Henrico Velstenio, philos. moralis prof. publ. discutiendam proponit m. Johannes Canuti Forthelius, è Bothnia Orientali Peersörensis, ad diem 22. Septemb. horis locoq[ue] consuetis
http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00091531600
Dorothea Mathiaksentytären (GS 5310) mies Oulun pormestari Hans Jönsson (Fordell) oli myös kotoisin Pietarsaaresta.
Jouni Kaleva
25.08.20, 11:49
Dorothea Mathiaksentytären (GS 5310) mies Oulun pormestari Hans Jönsson (Fordell) oli myös kotoisin Pietarsaaresta.
Hans Jönsson Fordellin 1. vaimo oli Anna, mutta hänen (Annan) vanhemmista on erilaisia mainintoja. Onkohan tästä mitään lähteitä?
Pekka Hiltunen
26.08.20, 08:33
Sursilleihin liittyvät Fordellit ovat kotoisin Pietarsaaresta...
...Dorothea Mathiaksentytären (GS 5310) mies Oulun pormestari Hans Jönsson (Fordell) oli myös kotoisin Pietarsaaresta.
Tukholman Johan Mattssonia tai muitakaan Fordelleja en ole löytänyt Anbytarforumilta. Olen sijoittanut Johan Mattsson Fordellin Pietarsaaren nimismiehen, Hans Hansson Fordellin pojaksi. Magdalena Alftanan puolisoa, Erik Mattsson Forteliusta on sijoiteltu Pietarsaareen Hans Hanssonin veljenpojaksi. Erik Mattsson Fortelius on käynyt koulua Norrköpingissä, Nyköpingissä ja Strängnäsissä. Hänen 2. vaimokseen mainitaan Brita Johansdotter, jonka äiti oli Magdalena Johansdotter, vhm:t Hans Jacobi Nycarlus & Margareta Johansdoitter (vhm:t Hans Frese ja Anna Östenintytär Sursill).
Tunnetaanko esim. Dorothea Matiaksentyttärelle veljiä tai patronyymiltään Matts-nimistä jälkeläistä, kuten Erik Mattsson (Fortelius) tai Johan Mattsson, joka molemmat siis vaikuttivat Strängnäsissä (Erik Mattsson lukiossa ja Johan ennen muuttoaan Suomeen Taivassaloon ostettuaan Tammiston rusthollin? Lännan kartanonvouti Johan Mattsson Fordell ei ole voinut perusteetta käyttää hyvin tunnettua lisänimeä, mutta sen hän on voinut saada myös äitinsä puolelta samoin kuin ehkä Erik Mattsson Forteliuskin (?).
Jouni Kalevan Hans Jönssonin Anna-vaimon syntyperiä olen minäkin joskus tainnut arvailla. Esillä ovat muistaakseni olleet niin Turusta pohjoiseen siirtyneet/ "karkoitetut" porvarit kuin Zachris Topeliuksen isoäidin isoäiti tai tämän sisar, joka Zebulon-nimisen isänsä tyttärenä "otti kasteen": heidän molemmat vanhempansa olivat kruunun luvalla Suomessa asuvia juutalaisia, joitten naispuolisten jälkeläisten oli käännyttävä välttääkseen maassta karkoittamisen: juutalaisuushan "periytyy" vain äidin puolelta, joten kristityn äidin pojat olivat kristittyjä eikä heitä hyväksytty juut. srk:n jäseniksi.
Toisaalta Tukholmassa oli 1600-l:n lopulla kokonainen ja toimiva seurakunta (yli 10 miestä), joilla oli lupa jäädä odottelemaan velkojensa maksamista kruunun taholta. Velat kyettiin kuitenkin maksamaan vasta Pikku-Vihan jälkeen, mutta jo Kustaa III myönsi Ruotsin suurimpiin kaupunkeihin juutalaisille luvan perustaa seurakuntia (jotka juut. säädösten mukaan toimiakseen siis käsittivät vähintään 10 miespuolista jäsentä, jotka olivat "täysi-ikäisiä" eli 13 v täyttäneitä srk:n asianmukaisten toimitusten mahdollistamiseksi).
Tunnetun suvun vain etunimeltä tunnettu naispuolinen jäsen oli yleensä "liian tunnettu".
PH
Hans Jönsson Fordellin 1. vaimo oli Anna, mutta hänen (Annan) vanhemmista on erilaisia mainintoja. Onkohan tästä mitään lähteitä?
Dorothea Mathiaksentytären (GS 5310) oli 1.vaimo, sillä Anna oli Oulun pormestari Hans Jönssonin leski, sillä hän oli myös Pyhäjoen kirkkoherra Georgiuksen leski, kuten käy ilmi useaan kertaan Oulun raastuvanoikeudessa
esim. Oulun RO 6.6.1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627780
Dn: Georgius Georgij Sahl. Hans Jönssons änkians hustru Anna Jacobz dåtters sån
katso myös edellinen 4.6.1654 juttu.
Anna mainitaan Pyhäjoen herra Jöranin leskenä Oulun RO 31.10.1636 f. 108
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667834
ja 6.5.1637 f. 113
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667844
Nyt pitäisi ottaa vielä selvää kumman Pyhäjoen kirkkoherran Georgiuksen leski hän on
Georgius Petri Hordelius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1040) 1614 † 1620
Georgius Johannis Wesilaxius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2665) 1622 † 1629.
Jouni Kaleva
26.08.20, 17:08
Dorothea Mathiaksentytären (GS 5310) oli 1.vaimo, sillä Anna oli Oulun pormestari Hans Jönssonin leski, sillä hän oli myös Pyhäjoen kirkkoherra Georgiuksen leski, kuten käy ilmi useaan kertaan Oulun raastuvanoikeudessa
esim. Oulun RO 6.6.1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627780
Dn: Georgius Georgij Sahl. Hans Jönssons änkians hustru Anna Jacobz dåtters sån
katso myös edellinen 4.6.1654 juttu.
Anna mainitaan Pyhäjoen herra Jöranin leskenä Oulun RO 31.10.1636 f. 108
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667834
ja 6.5.1637 f. 113
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667844
Nyt pitäisi ottaa vielä selvää kumman Pyhäjoen kirkkoherran Georgiuksen leski hän on
Georgius Petri Hordelius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1040) 1614 † 1620
Georgius Johannis Wesilaxius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2665) 1622 † 1629.
Hei
Tästähän lähtee monta johtolankaa taaksepäin. Olin lukevinani tuon 4.6.1654 jutun tähän tapaan, pari sanaa jäi ymmärtämättä:
"Jöran Jöransson, studiosus, framkom och inladhe een sijn Moders hro Anna Jakobs dåtters fulmacht dat. Calajoki den 26. Maij 653. kärandes till Thomas Jöransson Leiståj i Uhlå om hans Moders arff, som skall innestå hoos Leiståi efter studentens Moormoder, Thomas inlade der emooth een Testament Skrift, dat. Uhlå 27. Aug åhr 1631, underskrifwen af Jöran Andersson. Zacharia Sigfridi, Jacob Andersson, Hans Peerson och Matz Michelson af inneholdh att Jörans moor modher hafuer testamenterat ?? ?? Brusius Sigfridsson allan ägendom efter sijn dödedagar utj löst och fast att niuta och Oklandrat behålla undantagandes hennes gång kläder, dem haft hon tillsagt sin dåtter bet. Anna Jacobs dåtter efter sin dödedagar,thaf huilcka hon een klädning bekommit hafr som fullmachtige D. Georgius bekände."
Jöran Jöransson (Georgius Georgii) mainitaan tässä 1654 opiskelijaksi, vaikka hän on minimissään jo 24-vuotias, jos olisi Wesilaxiuksen (k. 1629) poika. Ja olisi jo min. 27-vuotias, jos olisi Hordeliuksen (k.n.1626) poika. Jöranin äidinäiti on siis testamentannut kaiken omaisuutensa Brusius Sigfridinpojalle, kuka lienee.. vain pitovaatteet tyttärelle, mainitulle Anna Jaakontyttärelle.
Helsingin Yliopiston matrikkeli tuntee Georgius Georgii Hordeliuksen, joka oli ylioppilas Uppsalassa 1642. Hän sopisi ehkä olemaan tämän 1654 Oulun jutun studiosus? Onko jossakin eri henkilö Georgius Georgii Wesilaxius?? https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U122
Esiin tuomasi Turun Hiippakunnan Paimenmuisto esittää, että Anna oli Wesilaxiuksen leski, mutta lähdeviite ei tuosta tule esiin. Kun Pyhäjoen Yrjö-papit kuolivat melko lailla peräkkäin, n. 1626-1629, niin olisiko estettä vallankumoukselliselle teorialle, että Anna Jaakontytär oli siellä peräkkäin kummankin puolisona ja Hans Jönsson Fordell olisi Annan kolmas mies??
Georgius Georgii Hordelius olisi tämän teorian pohjalta Georgius Wesilaxiuksen poikapuoli.
s.peltonen
26.08.20, 22:48
Tervehdys Jouni ja JHissa,
Esiin tuomasi Turun Hiippakunnan Paimenmuisto esittää, että Anna oli Wesilaxiuksen leski, mutta lähdeviite ei tuosta tule esiin.
Toisaalta Paimenmuistossa (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2669) Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimon Margareta Yrjöntytär Hordelian ("Margareta Jöransdotter Hordelia") vanhemmiksi mainitaan Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius ("Georgius Johannis Wesilaxius") ja Anna Jaakontytär ("Anna Jakobsdotter").
Vaikuttaa kuin tässä Wesilaxius ja Hordelius olisivat menneet jollain tapaa sekaisin.
Kun Pyhäjoen Yrjö-papit kuolivat melko lailla peräkkäin, n. 1626-1629, niin olisiko estettä vallankumoukselliselle teorialle, että Anna Jaakontytär oli siellä peräkkäin kummankin puolisona ja Hans Jönsson Fordell olisi Annan kolmas mies??
Uskoisin, että ensimmäisen Yrjön (Yrjö Petruksenpoika Hordelius) leskivaimo ei avioitunut jälkimmäisen Yrjön (Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius) kanssa.
Tämä siksi, useammassa vuosien 1623-1630 vero- ja ruodutusluetteloissa on samassa luettelossa edesmenneen herra Yrjön leskivaimo (joka vaikuttaisi olevan kirjattuna Pohjankylän Vuotilan taloon) ja kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika.
Ensimmäisen Yrjön (Petruksenpoika) leskivaimoa tuskin olisi kirjattu luetteloihin herra Yrjön leskivaimona, mikäli hän olisi ehtinyt avioitua kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojan kanssa ja ollut elävän kirkkoherran vaimo.
Esim. vuoden 1623 kymmenysluettelossa Pyhäjoen pitäjän Pohjankylään kirjataan edesmenneen herra Yrjön leskivaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648823) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut silloinen kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648829); samoin vuoden 1627 karja- ja kylvöluetteloon Pohjankylään kirjataan kirjataan herra Yrjön leskivaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653380) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653392); vuoden 1627 ruodutusluettelossa Etelänkylän listalle (kyseisessä luettelossa Pohjankylän talot on kirjattuna Etelänkylän listalle) 2/3 manttaalin taloon herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00068) ja samaisen luettelon lopussa on kirkkoherra Yrjön (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00072) talous (rengit); vuoden 1629 ruodutusluettelossa Pohjankylään 2/3 manttaalin taloon kirjataan herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00229) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut Yrjö Johannneksenpoika (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00232); ja vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pohjankylään 2/3 manttaalin taloon on kirjattuna herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00188) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut Yrjö Johannneksenpoika (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00191).
Vuoden 1633 ruodutusluettelo on jo Erik Montanuksen allekirjoittama.
Joitakin lisälinkkejä Pyhäjoen kirkkoherroista Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksesta ja Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksesta on keskusteluketjun "Knut Johansson, Oulun porvari" viestissä 75 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=290443&postcount=75).
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
27.08.20, 07:19
Esim. vuoden 1623 kymmenysluettelossa Pyhäjoen pitäjän Pohjankylään kirjataan edesmenneen herra Yrjön leskivaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648823) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut silloinen kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648829); samoin vuoden 1627 karja- ja kylvöluetteloon Pohjankylään kirjataan kirjataan herra Yrjön leskivaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653380) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653392); vuoden 1627 ruodutusluettelossa Etelänkylän listalle (kyseisessä luettelossa Pohjankylän talot on kirjattuna Etelänkylän listalle) 2/3 manttaalin taloon herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00068) ja samaisen luettelon lopussa on kirkkoherra Yrjön (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00072) talous (rengit); vuoden 1629 ruodutusluettelossa Pohjankylään 2/3 manttaalin taloon kirjataan herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00229) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut Yrjö Johannneksenpoika (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00232); ja vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pohjankylään 2/3 manttaalin taloon on kirjattuna herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00188) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut Yrjö Johannneksenpoika (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00191).
Vuoden 1633 ruodutusluettelo on jo Erik Montanuksen allekirjoittama.
Joitakin lisälinkkejä Pyhäjoen kirkkoherroista Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksesta ja Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksesta on keskusteluketjun "Knut Johansson, Oulun porvari" viestissä 75 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=290443&postcount=75).
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Vuosina 1622-1627 Vuotila vaikuttaa olevan kirjattuna joissakin luetteloissa herra Yrjön leskivaimon nimellä ja joissakin leskivaimo Kertun nimellä. Vuotila kirjataan leskivaimo Kertun nimellä vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650283) maantarkastuskirjassa, vuosien 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647569) ja 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653267) maakirjoissa (vuoden 1627 maakirjassa Etelänkylän ja Pohjankylän otsikot vaikuttavat olevan väärin päin), vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649992) kymmenysluettelossa, vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653015) ja 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654343) karja- ja kymmenysluetteloissa, ja vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652690) ja 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654127) myllytulliluetteloissa. Talo kirjataan herra Yrjön leskivaimon nimellä vuosien 1627, 1629 ja 1630 ruodutusluetteloissa, vuoden 1623 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648823) kymmenysluettelossa, vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650018) maakirjassa sekä vuoden 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653380) karja- ja kylvöluettelossa. Mikäli leskivaimo Kerttu ja herra Yrjön leskivaimo olisivat yksi ja sama leskivaimo, niin silloin Oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut leskivaimo Anna Jaakontytär ei sovi olemaan kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo; siinä tapauksessa Anna vaikuttaa olevan kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxiuksen leskivaimo; ja siinä tapauksessa jää ihmetyttämään miksi Annan lapsista käytetään sukunimeä Hordelius. En kuitenkaan ole ollenkaan varma onko kyseessä yksi vaiko kaksi eri leskivaimoa. Herran Yrjön leskivaimolle ei mainita etunimeä. Leskivaimo Kerttua ei mainita herra Yrjön leskivaimoksi. Voisiko tässä olla kyseessä kaksi eri leskivaimoa: herra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo ja leskivaimo Kerttu (joka olisi lapinvouti Martti Jaakonpojan leskivaimo taikka tämän tytär taikka tämän pojan leskivaimo)? Voisiko molemmilla leskivaimoilla olla osuus Vuotilaan? Miten herra Yrjön leskivaimo sai osuuden (joko koko talon taikka osan siitä) lapinvouti Martti Jaakonpojan talosta? Onko herra Yrjön leskivaimo jotain sukua lapinvoudille; taikka onko lapinvoudin talo velkaantunut taikka muutoin myyty?Hei Sari
Kiitos taas laajoista ja tarkoista pohdinnoistasi. Samaa rataa näkyvät ajatukset meillä kulkeneen, mutta sinulla on myös tarkat lähdeviitteet:D:
Nyt näyttäisi, että leskivaimo Kerttu olisi tosiaan herra Yrjö Petruksenpojan leski. En jaksa uskoa kahden leskivaimon vaihtoehtoon, kun koko ajan näyttää olevan yksi talo (Vuotila). Olisiko herra Yrjö Petruksenpoika hankkinut talon lapinvouti Martti Jaakonpojalta ja Yrjön kuoltua sitä hallinnoi hänen Kerttu-leskensä.
Tuo jättäisi vain yhden vaihtoehdon Anna Jaakontyttären suhteen: hän on herra Yrjö Johanneksenpojan vaimo sekä ainakin herra Yrjö Yrjönpojan (Dn.Georgius Georgii) äiti. Ylioppilasmatrikkelin mukaan veljekset Georg ja Karl Hordelius on yhtä aikaa 12.11.1642 kirjattu Uppsalan yliopistoon https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=677 Näistä ainakin Karlista selkeästi käytetään nimeä Hordelius mm. tuomiokirjoissa.
Jos nämä veljekset olisivat (vastoin matrikkelin tietoa) Yrjö Johanneksenpojan poikia ja syntyneet ehkäpä 1620-luvun jälkipuoliskolla, niin olisivat "oikean ikäisiä" (teini-ikäisiä) mennessään yliopistoon.
Mistä itse asiassa tulee nimi Wesilaxensis tuolle Yrjö Johanneksenpojalle?
Mistä itse asiassa tulee nimi Hordelius tuolle Yrjö Petruksenpojalle?
Onko kumpikaan "sukunimi" aikalaislähteissä?
Olisiko jostakin syystä niin, että Yrjö Johanneksenpoikakin olisi esiintynyt nimellä Hordelius? Olisivatko nämä Yrjö-herrat peräti keskenään sukua??
Jouni Kaleva
27.08.20, 09:44
Vuotilan taloa veroluetteloiden mukaan vaikuttaisi vuosina 1598-1620 isännöivän Martti Jaakonpoika. Vuoden 1618 ruodutusluetteloon Martti Jaakonpojan taloon kirjataan isännän lisäksi yksi vävy; kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isännät, mutta mainitaan lukumäärät, pojille, tyttären pojille, vävyille, jne. Vuoden 1611 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651273) maakirjassa Vuotila näyttäisi olevan kirjattuna Jaakko Martinpojan nimellä (lieneekö etunimi ja patronyymi lipsahtaneet väärin päin, vai olisiko kyseessä Martti Jaakonpojan poika taikka vävy?). Vuoden 1613 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637429) maakirjassa talo kirjataan jälleen Martti Jaakonpojan nimellä. Vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641290) maakirjassa Martti Jaakonpojan nimellä kirjatun Vuotilan talon viereen kirjattu kommentti, minkä mukaan talo on saanut verovapauden kuninkaan kirjeellä. Vuotilaa isännöinyt Martti Jaakonpoika vaikuttaisi olevan entinen lapinvouti. 13.03.1614 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641487) päivätyllä kirjeellä Kustaa Adolf myönsi vapauden vuosittaisista veroista iäkkään Martti Jaakonpojan isännöimään taloon Martin elinajaksi; talon mainitaan sijaitsevan Pyhäjoella. Vuosien 1614-1615 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638538) ja 1615-1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640274) tilikirjoissa mainitaan, että vanha lapinvouti Martti Jaakonpoika on saanut 13.03.1614 päivätyllä kuninkaan kirjeellä verovapauden taloonsa; talo mainitaan 2/3 manttaalin taloksi.
Vuotila kirjataan Martti Jaakonpojan nimellä vielä vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645772) maakirjassa ja vuosien 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644822) ja 1621 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647146) kymmenyslutteloissa. Vuosien 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645958) ja 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647387) kymmenysluetteloissa Vuotila vaikuttaisi olevan kirjattuna Martti Heikinpojan nimellä. Vuoden 1622 karja- ja kymmenysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647464) Martti Heikinpoika on kirjattu Pohjankylään huonemiehenä; tuolloin Vuotilan taloa tuntuisi puutuvan listalta. Onko kenelläkään tietoa kuka voisi olla Martti Heikinpoika; onko hän jotain sukua Martti Jaakonpojalle taikka tämän vävy?
Vuosina 1622-1627 Vuotila vaikuttaa olevan kirjattuna joissakin luetteloissa herra Yrjön leskivaimon nimellä ja joissakin leskivaimo Kertun nimellä.
Teoksessa Kyösti Kiuasmaa: Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet..1560-1600 s.143 kerrotaan, että Pohjois-Pohjanmaalla oli ryhmä erikoistehtäviä suorittavia kruununmiehiä. Näiden vuosipalkka oli samaa tasoa kuin alivoudilla, 30mk/v. Lapinvoudin tehtävää hoiti 1557-62 Hannu Niilonpoika ja hänen jälkeensä Martti Jaakonpoika, joka oli henkilöstössä vv. 1565-71. Tilivuosina 1571-75 samoista tehtävistä vastasi myös Erkki Perttelinpoika.
Voudin tehtävä varmaan edellytti jo aikuista ikää. Ajatellaanpa, että Martti Jaakonpoika olisi synt. viimeistään 1540. Hän on varmaan elossa vielä 1614, jolloin saa kuninkaan verovapauspäätöksen. Tuolloin hän on jo 75+ eli tosiaan iäkäs. Ihmetyttää hieman, millä perusteella hän onnistui verovapauden kuninkaalta hankkia, jos kruunun palveluksesta oli kulunut jo reilut 40 vuotta. Ehkäpä Martti kuolee viimeistään 1622, jolloin Vuotilan taloon kirjataan huonemies Martti Heikinpoika. Onko huonemies vähän niinkuin pehtorin asemassa oleva, ei talon varsinainen haltija? Khra Yrjö Petruksenpoika (Hordelius) näkyy kuolevan samoihin aikoihin n. 1620. Ehkäpä hänen leskensä piti poistua pappilasta (mikä talo toimi pappilana?) ja leski sai jollakin kaupalla tai sopimuksella Vuotilan haltuunsa.
Vielä Vuotila-nimestä: voiko olla sama kuin Voutila, eli olisi annettu isännän toimen perusteella??
Hei Sari
Kiitos taas laajoista ja tarkoista pohdinnoistasi. Samaa rataa näkyvät ajatukset meillä kulkeneen, mutta sinulla on myös tarkat lähdeviitteet:D:
Nyt näyttäisi, että leskivaimo Kerttu olisi tosiaan herra Yrjö Petruksenpojan leski. En jaksa uskoa kahden leskivaimon vaihtoehtoon, kun koko ajan näyttää olevan yksi talo (Vuotila). Olisiko herra Yrjö Petruksenpoika hankkinut talon lapinvouti Martti Jaakonpojalta ja Yrjön kuoltua sitä hallinnoi hänen Kerttu-leskensä.
Tuo jättäisi vain yhden vaihtoehdon Anna Jaakontyttären suhteen: hän on herra Yrjö Johanneksenpojan vaimo sekä ainakin herra Yrjö Yrjönpojan (Dn.Georgius Georgii) äiti. Ylioppilasmatrikkelin mukaan veljekset Georg ja Karl Hordelius on yhtä aikaa 12.11.1642 kirjattu Uppsalan yliopistoon https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=677 Näistä ainakin Karlista selkeästi käytetään nimeä Hordelius mm. tuomiokirjoissa.
Jos nämä veljekset olisivat (vastoin matrikkelin tietoa) Yrjö Johanneksenpojan poikia ja syntyneet ehkäpä 1620-luvun jälkipuoliskolla, niin olisivat "oikean ikäisiä" (teini-ikäisiä) mennessään yliopistoon.
Mistä itse asiassa tulee nimi Wesilaxensis tuolle Yrjö Johanneksenpojalle?
Mistä itse asiassa tulee nimi Hordelius tuolle Yrjö Petruksenpojalle?
Onko kumpikaan "sukunimi" aikalaislähteissä?
Olisiko jostakin syystä niin, että Yrjö Johanneksenpoikakin olisi esiintynyt nimellä Hordelius? Olisivatko nämä Yrjö-herrat peräti keskenään sukua??
Hans Jönssonin leski Oulusta rouva Anna mainitaan Kalajoen käräjäjillä 1.-2.8.1642 f. 143 (alin juttu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705274
yläpuoleisessa jutussa taitaa olla Hans Jönssonin poika Hans Hansson Oulusta.
Hans Jönssonin leski Oulusta rouva Anna mainitaan Kalajoen käräjäjillä 1.-2.8.1642 f. 143 (alin juttu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705274
yläpuoleisessa jutussa taitaa olla Hans Jönssonin poika Hans Hansson Oulusta.
Laitetaan vielä yksi Oulun raastuvanoikeuden ote
Oulun RO 6.5.1635 f. 168v juttu N:o 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704897
Tervehdys Jouni ja JHissa,
Toisaalta Paimenmuistossa (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2669) Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimon Margareta Yrjöntytär Hordelian ("Margareta Jöransdotter Hordelia") vanhemmiksi mainitaan Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius ("Georgius Johannis Wesilaxius") ja Anna Jaakontytär ("Anna Jakobsdotter").
Vaikuttaa kuin tässä Wesilaxius ja Hordelius olisivat menneet jollain tapaa sekaisin.
Uskoisin, että ensimmäisen Yrjön (Yrjö Petruksenpoika Hordelius) leskivaimo ei avioitunut jälkimmäisen Yrjön (Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius) kanssa.
Tämä siksi, useammassa vuosien 1623-1630 vero- ja ruodutusluetteloissa on samassa luettelossa edesmenneen herra Yrjön leskivaimo (joka vaikuttaisi olevan kirjattuna Pohjankylän Vuotilan taloon) ja kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika.
Ensimmäisen Yrjön (Petruksenpoika) leskivaimoa tuskin olisi kirjattu luetteloihin herra Yrjön leskivaimona, mikäli hän olisi ehtinyt avioitua kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojan kanssa ja ollut elävän kirkkoherran vaimo.
Esim. vuoden 1623 kymmenysluettelossa Pyhäjoen pitäjän Pohjankylään kirjataan edesmenneen herra Yrjön leskivaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648823) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut silloinen kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648829); samoin vuoden 1627 karja- ja kylvöluetteloon Pohjankylään kirjataan kirjataan herra Yrjön leskivaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653380) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653392); vuoden 1627 ruodutusluettelossa Etelänkylän listalle (kyseisessä luettelossa Pohjankylän talot on kirjattuna Etelänkylän listalle) 2/3 manttaalin taloon herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00068) ja samaisen luettelon lopussa on kirkkoherra Yrjön (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00072) talous (rengit); vuoden 1629 ruodutusluettelossa Pohjankylään 2/3 manttaalin taloon kirjataan herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00229) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut Yrjö Johannneksenpoika (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00232); ja vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pohjankylään 2/3 manttaalin taloon on kirjattuna herra Yrjön leskivaimo (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00188) ja samaisen luettelon on allekirjoittanut Yrjö Johannneksenpoika (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00191).
Vuoden 1633 ruodutusluettelo on jo Erik Montanuksen allekirjoittama.
Joitakin lisälinkkejä Pyhäjoen kirkkoherroista Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksesta ja Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksesta on keskusteluketjun "Knut Johansson, Oulun porvari" viestissä 75 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=290443&postcount=75).
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Vaikka Georgius Johannis siirtyi Pyhäjoen kirkkoherraksi, näkyy hän edelleen Kalajoen kirjoissa ainakin vuoteen 1629
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654331
Vuosien 1630-32 Pohjois-Pohjanmaan kirjat näyttävät puuttuvan, mutta vuonna 1633 tämä tila olikin sitten jo Hans Jönssonin hallussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655143
Hans Jönssonin leski Anna Jakobintytär näkyy Oulun henkikirjoissa ainakin vuosina 1641 (myöskin tytär)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592936
1642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131078
1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159366
mutta häntä ei näy Oulussa enään seuraavassa 1645
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164587
ja vuoden 1647 henkikirjassa on 0
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645264
samoihin aikoihin Kalajoella
1641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593030
1642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131115
Anna leski ilmestyy Kalajoelle 1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162055
1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159390
1645
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164635
ja Anna leski näkyy aina vuoteen 1652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183897
jonka jälkeen tila siirtyy tyttärelle Margareta leskelle 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184156
Pyhäjoen käräjät 13.2.1655 f. 25v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708841
"Emedan såsom Hindrich Tirinen nekar och förwägrar sigh eij hafwa Caverat för dee bönder som Sal: H:r Gabriel Westzyntio på hans hustrus wägna och hans Andeel effter fordom Kyrckioherden Sal: H:r Jören i Pyhäjokj uthj Arfzlått är uppdragit, bestående uthj 80 D:r K:M:t".
Joten näyttää selvältä, että Anna Jakobintytär on Georgius Johanniksen leski, joten olisiko lisänimi Hordelius liitetty väärään Georgiukseen eli onko Georgius Petristä käytetty hänen elinaikanaan lisänimeä Hordelius vai onko lisänimi tullut käyttään vasta Carolus Georgii Hordeliuksella
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=677
Ehkä selvyyttä saaaisiin, jos tiedettäisiin miksi Carolus otti käyttöönsä Hordelius lisänimen?
s.peltonen
02.09.20, 19:56
Tervehdys JHissa ja Jouni,
Joten näyttää selvältä, että Anna Jakobintytär on Georgius Johanniksen leski
SuurenSuuret Kiitokset Hienoista löydöistä!
Kyllä näiden Kalajoen veroluetteloiden valossa näyttäisi siltä, että Hannu Jönssinpojan leskivaimon Anna Jaakontyttären aiempi puoliso oli herra Yrjö Johanneksenpoika (Georgius Johannis).
Vuoden 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12771968) kymmenysluettelon sekä vuosien 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22172405), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183875) ja 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184076) maakirjojen perusteella tämä Yrjö Johanneksenpojan Kalajoella sijaitseva kokomanttaalin tila vaikuttaisi olevan Ellilän tila.
Herra Yrjö vaikuttaa omistaneen kyseisen tilan viimeistään vuodesta 1620; tuolloin talo kirjataan maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646203) nimellä "her Jören". Vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650246) maantarkastuskirjaan talo kirjataan nimellä "D: Georgius Johannis". Vuoden 1629 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00233) ruodutusluettelossa mainitaan, että taloon on kirjattu Pyhäjoen kirkkoherran renki Lasse Mikonpoika ("kyrkioherdens dreng i Pyhäjoki"). Vuoden 1628 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653280) maakirjaan talo kirjataan vielä nimellä "d: Georgius Johannis", ja vuoden 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655143) maakirjaan talo kirjataan jo Hannu Jönsinpojan nimellä.
olisiko lisänimi Hordelius liitetty väärään Georgiukseen eli onko Georgius Petristä käytetty hänen elinaikanaan lisänimeä Hordelius
Sellaisia aikalaisia lähteitä ei vielä ole tullut vastaan, joissa herra Yrjö Johanneksenpojasta taikka herra Yrjö Petruksenpojasta olisi käytetty sukunimeä.
Sukunimet molemmille Yrjöille mainitaan Vähäkyrön seurakunnan arkiston Merkittävien tapausten kirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491037)ssa ("Georgius Petri Hordelius" ja "Georgius Johannis Wesilaxensis"). Kirjassa näyttää olevan kirkkoherroja pitkältä ajalta. Tietääkö kukaan mistä ja milloin sukunimet on poimittu tähän kirjaan?
Mikäli nuo kirjassa mainitut sukunimet olisivat oikeelliset, niin Yrjö Petruksenpoika olisi Hordelius ja Yrjö Johanneksenpoika olisi Wesilaxius. Jos olettaisimme, että nämä lisänimet olisivat oikeelliset, niin saammeko herra Yrjöjen lapset asettumaan oikeiden isien lapsiksi?
Karl Yrjönpoika Hordelius mainitaan aikalaislähteissä Hordeliukseksi; lähteitä on mainittu Ylioppilasmatrikkelissa (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=677). Karlin isäksi on ylioppilasmatrikkelissa mainittu Yrjö Petruksenpoika Hordelius (Jöran Hordelius eli Georgius Petri).
Yrjö Yrjönpojan voimme Oulun tuomiokirjojen perusteella olettaa Yrjö Johanneksenpojan pojaksi (eli hän olisi Wesilaxius).
Mainitaanko missään aikalaislähteessä, että Karl Hordeliuksella olisi ollut Yrjö nimistä veljeä?
Hieronimus Skepperin vaimon voidaan Oulun ja Iin tuomiokirjojen perusteella olettaa Anna Jaakontyttären tyttäreksi (eli Skepperin vaimo olisi Wesilaxius).
Mainitaanko missään aikalaislähteessä, että Hieronimus Skepperin vaimon sukunimi olisi Hordelius?
Pohjanmaan kopiokirjassa 1652-1652 (6823:125 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137859)) on 30.10.1650 päivätty kirje, jossa kerrotaan, että Uudenkaarpelyyn kappalainen Gabrielin leskivaimolle Margetta Yrjöntyttärelle oli 13.02.1649 myönnetty kahden vuoden verovapaus hänen Kalajoella sijaitsevaan Ellilän tilaansa, ja nyt Marketalle myönnettiin verovapaus samaan tilaan niin kauan kuin hän on leskenä ja hän tätä tilaa emännöi. Mikäli Ellilän tila oli vanhemmilta peritty, vaikuttaisi Marketta olevan herra Yrjö Johanneksenpojan (Wesilaxius) ja Anna Jaakontyttären tytär.
Marketan edesmennyt mies Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel saattaisi olla sama henkilö kuin Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel, jolle 10.01.1644 päivätyssä kirjeessä myönnettiin lupa ylösottaa kymmenen vuotta autiona ollut Erkki Mikonpojan 3/4 manttaalin talo (Pohjanmaan kopiokirja 1609-1655; 6824:85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13081671)).
Kuka oli tämä Uusikaarlepyyn kappalainen Gabriel, joka vaikuttaisi olevan edesmennyt vuoteen 1649 mennessä?
Paimenmuisto ei tunne Gabriel nimistä kappalaista 1640-luvulta. Paimenmuiston mukaan Gabriel Westzynthius tuli tulee Uudenkaarpepyyn kappalaiseksi vasta vuoden 1659 tietämillä ja menehtyi vuoden 1670 tietämillä.
Tietääkö kukaan mihin perustuu se, että Gabriel Westzynthius olisi tullut Uusikaarpepyyn kappalaiseksi vasta vuoden 1659 tietämillä?
Pyhäjoen käräjillä 13.2.1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708841) Gabriel Westzynthius mainitaan edesmenneeksi: "sal H:r Gabriel Westzyntio".
Olisiko Paimenmuistoon tullut Gabrielille liian myöhäinen ajanjakso kappalaisen toimelle ja kuolinajalle? Vai olisiko kaksi eri Gabrielia päässyt yhdistymään yhdeksi henkilöksi? Mikäli Gabrieleita oli kaksi, niin kumpi Gabriel oli Gabriel Nuutinpoika Westzynthius?
Mainitaanko Gabriel Westzynthiusta eläväisenä missään aikalaislähteessä vuoden 1649 jälkeen?
Mikäli Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimo Marketta Yrjöntyttären vanhemmat olivat Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius ja Anna Jaakontytär, olisi Anna Jaakontytär leskeydyttyään avioitunut vävynsä veljen vaimon isän kanssa (Paimenmuiston mukaan Carolus Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimo oli Anna Hannuntytär Fordell, jonka isä oli Oulun raatimies Hannu Jönsinpoika Fordell); ja näin Annasta olisi tullut vävynsä veljen anoppipuoli.
-
Voisiko olla seuraavasti?
Yrjö Petruksenpoika Hordelius:
lapsia:
- Karl Yrjönpoika Hordelius
Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius:
vaimo: Anna Jaakontytär (joka leskeydyttyään avioituu Oulun raatimies Hannu Jönsinpojan kanssa)
lapsia:
- Yrjö Yrjönpoika Wesilaxius
- Marketta Yrjöntytär Wesilaxius (puoliso: Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel, joka mahdollisesti olisi Gabriel Westzynthius)
- tytär (mahdollisesti Karin Yrjöntytär) Wesilaxius (puoliso: Hieronimus Skepper)
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Tervehdys JHissa ja Jouni,
SuurenSuuret Kiitokset Hienoista löydöistä!
Kyllä näiden Kalajoen veroluetteloiden valossa näyttäisi siltä, että Hannu Jönssinpojan leskivaimon Anna Jaakontyttären aiempi puoliso oli herra Yrjö Johanneksenpoika (Georgius Johannis).
Vuoden 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12771968) kymmenysluettelon sekä vuosien 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22172405), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183875) ja 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184076) maakirjojen perusteella tämä Yrjö Johanneksenpojan Kalajoella sijaitseva kokomanttaalin tila vaikuttaisi olevan Ellilän tila.
Herra Yrjö vaikuttaa omistaneen kyseisen tilan viimeistään vuodesta 1620; tuolloin talo kirjataan maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646203) nimellä "her Jören". Vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650246) maantarkastuskirjaan talo kirjataan nimellä "D: Georgius Johannis". Vuoden 1629 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00233) ruodutusluettelossa mainitaan, että taloon on kirjattu Pyhäjoen kirkkoherran renki Lasse Mikonpoika ("kyrkioherdens dreng i Pyhäjoki"). Vuoden 1628 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653280) maakirjaan talo kirjataan vielä nimellä "d: Georgius Johannis", ja vuoden 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655143) maakirjaan talo kirjataan jo Hannu Jönsinpojan nimellä.
Sellaisia aikalaisia lähteitä ei vielä ole tullut vastaan, joissa herra Yrjö Johanneksenpojasta taikka herra Yrjö Petruksenpojasta olisi käytetty sukunimeä.
Sukunimet molemmille Yrjöille mainitaan Vähäkyrön seurakunnan arkiston Merkittävien tapausten kirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491037)ssa ("Georgius Petri Hordelius" ja "Georgius Johannis Wesilaxensis"). Kirjassa näyttää olevan kirkkoherroja pitkältä ajalta. Tietääkö kukaan mistä ja milloin sukunimet on poimittu tähän kirjaan?
Mikäli nuo kirjassa mainitut sukunimet olisivat oikeelliset, niin Yrjö Petruksenpoika olisi Hordelius ja Yrjö Johanneksenpoika olisi Wesilaxius. Jos olettaisimme, että nämä lisänimet olisivat oikeelliset, niin saammeko herra Yrjöjen lapset asettumaan oikeiden isien lapsiksi?
Karl Yrjönpoika Hordelius mainitaan aikalaislähteissä Hordeliukseksi; lähteitä on mainittu Ylioppilasmatrikkelissa (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=677). Karlin isäksi on ylioppilasmatrikkelissa mainittu Yrjö Petruksenpoika Hordelius (Jöran Hordelius eli Georgius Petri).
Yrjö Yrjönpojan voimme Oulun tuomiokirjojen perusteella olettaa Yrjö Johanneksenpojan pojaksi (eli hän olisi Wesilaxius).
Mainitaanko missään aikalaislähteessä, että Karl Hordeliuksella olisi ollut Yrjö nimistä veljeä?
Hieronimus Skepperin vaimon voidaan Oulun ja Iin tuomiokirjojen perusteella olettaa Anna Jaakontyttären tyttäreksi (eli Skepperin vaimo olisi Wesilaxius).
Mainitaanko missään aikalaislähteessä, että Hieronimus Skepperin vaimon sukunimi olisi Hordelius?
Pohjanmaan kopiokirjassa 1652-1652 (6823:125 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137859)) on 30.10.1650 päivätty kirje, jossa kerrotaan, että Uudenkaarpelyyn kappalainen Gabrielin leskivaimolle Margetta Yrjöntyttärelle oli 13.02.1649 myönnetty kahden vuoden verovapaus hänen Kalajoella sijaitsevaan Ellilän tilaansa, ja nyt Marketalle myönnettiin verovapaus samaan tilaan niin kauan kuin hän on leskenä ja hän tätä tilaa emännöi. Mikäli Ellilän tila oli vanhemmilta peritty, vaikuttaisi Marketta olevan herra Yrjö Johanneksenpojan (Wesilaxius) ja Anna Jaakontyttären tytär.
Marketan edesmennyt mies Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel saattaisi olla sama henkilö kuin Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel, jolle 10.01.1644 päivätyssä kirjeessä myönnettiin lupa ylösottaa kymmenen vuotta autiona ollut Erkki Mikonpojan 3/4 manttaalin talo (Pohjanmaan kopiokirja 1609-1655; 6824:85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13081671)).
Kuka oli tämä Uusikaarlepyyn kappalainen Gabriel, joka vaikuttaisi olevan edesmennyt vuoteen 1649 mennessä?
Paimenmuisto ei tunne Gabriel nimistä kappalaista 1640-luvulta. Paimenmuiston mukaan Gabriel Westzynthius tuli tulee Uudenkaarpepyyn kappalaiseksi vasta vuoden 1659 tietämillä ja menehtyi vuoden 1670 tietämillä.
Tietääkö kukaan mihin perustuu se, että Gabriel Westzynthius olisi tullut Uusikaarpepyyn kappalaiseksi vasta vuoden 1659 tietämillä?
Pyhäjoen käräjillä 13.2.1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708841) Gabriel Westzynthius mainitaan edesmenneeksi: "sal H:r Gabriel Westzyntio".
Olisiko Paimenmuistoon tullut Gabrielille liian myöhäinen ajanjakso kappalaisen toimelle ja kuolinajalle? Vai olisiko kaksi eri Gabrielia päässyt yhdistymään yhdeksi henkilöksi? Mikäli Gabrieleita oli kaksi, niin kumpi Gabriel oli Gabriel Nuutinpoika Westzynthius?
Mainitaanko Gabriel Westzynthiusta eläväisenä missään aikalaislähteessä vuoden 1649 jälkeen?
Mikäli Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimo Marketta Yrjöntyttären vanhemmat olivat Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius ja Anna Jaakontytär, olisi Anna Jaakontytär leskeydyttyään avioitunut vävynsä veljen vaimon isän kanssa (Paimenmuiston mukaan Carolus Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimo oli Anna Hannuntytär Fordell, jonka isä oli Oulun raatimies Hannu Jönsinpoika Fordell); ja näin Annasta olisi tullut vävynsä veljen anoppipuoli.
-
Voisiko olla seuraavasti?
Yrjö Petruksenpoika Hordelius:
lapsia:
- Karl Yrjönpoika Hordelius
Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius:
vaimo: Anna Jaakontytär (joka leskeydyttyään avioituu Oulun raatimies Hannu Jönsinpojan kanssa)
lapsia:
- Yrjö Yrjönpoika Wesilaxius
- Marketta Yrjöntytär Wesilaxius (puoliso: Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel, joka mahdollisesti olisi Gabriel Westzynthius)
- tytär (mahdollisesti Karin Yrjöntytär) Wesilaxius (puoliso: Hieronimus Skepper)
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Tuo paimenmuiston kuolinaika on väärin, sillä
Ylioppilasmatrikkelissa Magnus Westzynthiuksen
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1142
Vht: Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel Westzynthius (Gabriel Canuti, yo Uppsalassa 1.1628, † ~1650) ja Margareta Jöransdotter Hordelius.
Gabriel mainitaa Uudenkaarlepyyn kappalaisena jo 1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12161683
Pyhäjoen käräjät 19.2.1644 f. 296v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705226
Her Gabriell Sacellaan i Ny Carleby företrädde och tillkenna gaff att han hade någhra geldh på sijn Swärfadhers Sal: her Jörans Wägnar at fordra
Tuo paimenmuiston kuolinaika on väärin, sillä
Ylioppilasmatrikkelissa Magnus Westzynthiuksen
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1142
Vht: Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel Westzynthius (Gabriel Canuti, yo Uppsalassa 1.1628, † ~1650) ja Margareta Jöransdotter Hordelius.
Gabriel mainitaa Uudenkaarlepyyn kappalaisena jo 1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12161683
Pyhäjoen käräjät 19.2.1644 f. 296v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705226
Her Gabriell Sacellaan i Ny Carleby företrädde och tillkenna gaff att han hade någhra geldh på sijn Swärfadhers Sal: her Jörans Wägnar at fordra
Uudenkaarlepyyn käräjät 9.1.1644 f. 261
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705507
Her Gabriell Canuti Caplaan härsammastädz tillätz till Wällborne Landzhöfdingenes wijdhare Confirmation at Uptaga et ödhes hemman i Wexala der Erich Mickellss: tillförende åboot hafuer åm 3/4 Mantall Skatt
Entinen vouti Israel Olsson mainitaan raatimehenä Oulussa 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704697
jonka jälkeen hän on vähän aikaan Oulun- ja Kajaaninlinnan kapteenina, jonka jälkeen hän näyttää muuttavan Kruunupyyhyn ja menee naimisiin Kruunupyyn kirkkoherran Jeremias Matthiæ Cronbäckin, † 1637, lesken kanssa ja he näkyvät Kruunupyyn henkikirjoissa Hopsalan Rudnäsissä vuodesta 1641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593098
1642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131140
1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162072
1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159406
1645
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164598
vuonna 1647 tilalla on vain piika
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645299
ja vuonna 1648 ei sitäkään
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286150
kuten ei myöskään 1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144207
Tämän jälkeen tila näyttää siirtyvän Elias Marci Hamniukselle
Kokkolan käräjät 6.–7.8.1651 f. 333v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707412
"Dn: Elias Marci Inlade een Copia aff H:s Kongl: M:ttz donations Breff honom gifuit på Råtnäss hemman, huus och ägor, dett Fordom Befallningz Mannen Israell Olson besittit haff:r ..."
Entisellä vouti Israel Olofssonilla mainitaan "stiuffson Sahl H:r Jacob Jeremiæ Cronbeck"
Kruunupyyn käräjät 7.–8.9.1680 s. 170
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728670
Onko kenelläkään tieto milloin entinen vouti Israel Olofsson kuoli ja onko vaimon nimestä havaintoa?
Israel Olofsson mainitaan Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1623-1624 (4947) f. 142
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649007
Jagh Simon Erici Frosterus Gudz ordz tienare och Kyrckeherde i Vlå, här medh witterlighit gör migh hafwa be- kommit Tijio Tonnor Spannmåll vthöfuer mitt wedherlagh och Tertial aff thenne Sochnenes tijiondh, hvilcka min antecessor Hedherligh och Wördigh man Her Johannes Henrid vthaff Wår A. N-.geste Herre och Konungh här i Vlå på åhr 1614 Ibrwärft hafwer, Bedher förthenskuldh ganska Ödmiukelighen och vnderdånlighen the Welbome Herrar Rijkz och Camar rådh, thett the förbeitte Tjjio T:r så nu vthi ährligh och wäl- achtadt Israel Olssons Rekenskap som tilföme ( HwarfÖre iagh theres Herlighet på thz ödmiukeUgaste betackar ) for mig bestå uiUe, Löntagandes aff Gudh then Aldrahögsta vnder huilckens milda beskydd iagh the Welborne Herrar ganska ödmiukelighen och wnderdånligen befaler. Til ytermere wisso vnder mitt Signet. Skrifwit i Vlå then 14. Septembr. Åhr 1624.
Jouni Kaleva
10.10.20, 13:05
Kauppias Henrik Carlinpoika Balckholm, s. n. 1660, haud. (1?).3.1739 Haukipudas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319105
oli naimisissa kaksi kertaa ensin Anders Jöraninpoika Sipeliuksen ja Margareta Markuksentytär Neostadian (GS 2149) tyttären Karin Andersintytär Sipelian kanssa, joka mainitaan henkikirjassa vielä 1711
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857
ja myöhemmin Liisa Gabrielintyttären, s. n. 1687, haud. 29.4.1739 Haukipudas, kanssa.
Haukiputaan kastetuista löytyy tytär
Brita Henrikintytär Balckholm, s. 5.3.1691 Haukipudas, .
Rippikirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297490
löytyy lisäksi lapset
Carl Henrikinpoika Balckholm eli Höyhtyä, s. (rk) 24.12.1699 Oulu, k. 28.8.1791 Haukipudas.
Pso: Haukipudas 19.12.1727 Brita Andersintytär Halonen eli Snickari, s. 1.8.1685 Haukipudas, k. 4.2.1758 Haukipudas.
Margareta Henrikintytär Balckholm eli Höyhtyä, s. 1701 Oulu, k. 22.7.1762 Haukipudas.
Pso: Oulu 30.3.1730 Limingan komppanian sotilas 1739 Olof Henrikinpoika Wirkkunen myöh. Wass, s. 1707 Oulu, k. 14.2.1755 Ylikiiminki.
Karin Henrikintytär Balckholm eli Höyhtyä, haud. 25.3.1739 Haukipudas.
Pso: Haukipudas 13.7.1735 Kemin komppanian sotilas 1735, myöh. korpraali Johan Staffaninpoika Unger, s. 5.1.1701, k. 24.9.1785 Paltamo, Säräisniemi. Muutti 1. vaimonsa kuoleman jälkeen Hailuotoon.
Anders Henrikinpoika Balckholm eli Höyhtyä, mainitaan rippikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297490
ripillä 24.6.1734-25.3.1740. Onko hänestä lisätietoa?
Kimmo Kemppaisen löytämän Kajaanin talvikäräjien 1708 jutun (sivu 276, keskimmäinen juttu) mukaan Henrik Balkholmin vaimo oli Kaisa Vilpuntytär. "...Carin Philippdåtters...hennes nuvarande mans Henrich Balkhålms ifr. Ijå sochn begiäran..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573626
Näin ollen Oulun henkikirjassa 1711 näkyvä vaimo Carin täytyykin olla tämä Kaisa Vilpuntytär.
Hei
Anna Östenintyrä Sursillin puolisoiksi mainitaan
1. Hans Johan Frese
2. jacob Eskilinpoika
Molemmille on merkitty sama s-aika n. 1550 ja k-aika 1611.
Onko kukaan selvittänyt miesten s- ja k-aikoja?
Omiin tietoihini tein Hans Johan Freselle korjauksen niin, että poistin s-ajan ja k-ajaksi merkitsin k. ennen 1600.
Annan 2. avioliiton vihkiajaksi mainitaan n. 1600, joten 1. puoliso on varmaan kuollut ennen 2. avioliittoa.
Ansku
Hei
Anna Östenintyrä Sursillin puolisoiksi mainitaan
1. Hans Johan Frese
2. jacob Eskilinpoika
Molemmille on merkitty sama s-aika n. 1550 ja k-aika 1611.
Onko kukaan selvittänyt miesten s- ja k-aikoja?
Omiin tietoihini tein Hans Johan Freselle korjauksen niin, että poistin s-ajan ja k-ajaksi merkitsin k. ennen 1600.
Annan 2. avioliiton vihkiajaksi mainitaan n. 1600, joten 1. puoliso on varmaan kuollut ennen 2. avioliittoa.
Ansku
Alkuperäisessä Sursillianassa Anna Östenintyttären 1. mieheksi mainitaan vain Hans, ei muuta. Sursillin sukuun Eero Kojonen on mahdollisena maininnut Hans tai Johan mahdollisesti Frese. Ei siis Hans Johan. Kaksoisnimet eivät olleet tuolloin käytössä. Sitä paitsi Hans ja Johan ovat molemmat Johanneksesta johdettuja nimiä. Kojonen on Frese nimen lisännyt selvästi Luukon maininnasta, että 1696 jätettiin käräjille laamannintuomio Vähänkyrö Hyyriän kylässä 1566 tehdystä vaihtokaupasta,jossa osapuolina olivat eräs pappi Jöns Fress ja Jöns Elofinpoika. 1550-luvun puolivälistä Hyyriästä ei löydy tämän nimistä. Elof tai Elef ovat kyllä tähän aikaan yleisiä nimiä Pohjanmaalla. Muualta Suomesta en ole monta samannimistä tavannut. Käsitykseni on, että oikea laamannintuomion antavuosi oli 1466. Raisiossa toimi silloin pappina eräs Jöns Fres, jota Lucia Olofintytär (Skelge) testamentissaan 1455 muisti. Kerttulan kylästä lahjoitettiin luostarille tila, joka oli ostettu pohjaniehiltä. Kylässä oli myöhemmin Friisilä niminen talo. Oletan, että hän teki tuon vaihtokaupan. Laamannintuomion vuosi on vain luettu väärin. Nuo isoilla latinalaisilla kirjaimilla kirjoitetut tuhannet ja vuosisadat ovatkin vaikeasti luettavia, sen sijaan pienet v ja x erottuvat selvemmin.
T.V.
Kimmo Kemppaisen löytämän Kajaanin talvikäräjien 1708 jutun (sivu 276, keskimmäinen juttu) mukaan Henrik Balkholmin vaimo oli Kaisa Vilpuntytär. "...Carin Philippdåtters...hennes nuvarande mans Henrich Balkhålms ifr. Ijå sochn begiäran..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573626
Näin ollen Oulun henkikirjassa 1711 näkyvä vaimo Carin täytyykin olla tämä Kaisa Vilpuntytär.
Vielä Oulussa asuessaan 1704 Henrik Balkholmilla on vaimo Carin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699345
mutta Haukiputaalle muuton jälkeen 1705 hän on ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886444
kuten myös 1706
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695195
ja 1707
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971697
mutta 1708 hänelle ilmestyy vaimo Carin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168952
Nyt pitää vielä etsiä Carin Philipintyttären ja myös myöhemmän vaimon Liisa Gabrielintyttären vanhemmat.
Tiina Miettinen
13.10.20, 15:10
Alkuperäisessä Sursillianassa Anna Östenintyttären 1. mieheksi mainitaan vain Hans, ei muuta. Sursillin sukuun Eero Kojonen on mahdollisena maininnut Hans tai Johan mahdollisesti Frese. Ei siis Hans Johan. Kaksoisnimet eivät olleet tuolloin käytössä. Sitä paitsi Hans ja Johan ovat molemmat Johanneksesta johdettuja nimiä. Kojonen on Frese nimen lisännyt selvästi Luukon maininnasta, että 1696 jätettiin käräjille laamannintuomio Vähänkyrö Hyyriän kylässä 1566 tehdystä vaihtokaupasta,jossa osapuolina olivat eräs pappi Jöns Fress ja Jöns Elofinpoika. 1550-luvun puolivälistä Hyyriästä ei löydy tämän nimistä. Elof tai Elef ovat kyllä tähän aikaan yleisiä nimiä Pohjanmaalla. Muualta Suomesta en ole monta samannimistä tavannut. Käsitykseni on, että oikea laamannintuomion antavuosi oli 1466. Raisiossa toimi silloin pappina eräs Jöns Fres, jota Lucia Olofintytär (Skelge) testamentissaan 1455 muisti. Kerttulan kylästä lahjoitettiin luostarille tila, joka oli ostettu pohjaniehiltä. Kylässä oli myöhemmin Friisilä niminen talo. Oletan, että hän teki tuon vaihtokaupan. Laamannintuomion vuosi on vain luettu väärin. Nuo isoilla latinalaisilla kirjaimilla kirjoitetut tuhannet ja vuosisadat ovatkin vaikeasti luettavia, sen sijaan pienet v ja x erottuvat selvemmin.
T.V.
Muistutetaan myös mieliin se, että ainoa kirjallinen tieto Annasta ja tämän avioliitoista on Peitziuksen käsinkirjoittamassa kronikassa vuodelta 1747 (joka lienee kopio Terseruksen kadonneesta kässäristä). Kaikki sen jälkeen painetut kirjat kuten Genealogia Sursilliana (1850) yms. perustuvat vain siihen, ja kukin tutkija Alceniuksesta alkaen on tehnyt Peitziuksen merkinnän perusteella omia päätelmiään, tulkintojaan, hypoteesejaan ja lisäyksiään.
Peitziuksen käsikirjoituksessa 1747 mainitaan Annasta:
"Anna Östensdr fick först Johannem sac i Laihela sedan Jacobum Eschilli Past. in Laihela. Hennes B: Agnetha Hans dr fick först Casparum (yläpuolelle lisätty Martini) past i Lillkyrö sedan Past Sigfridum i Laihela hans hustru lefr öfr 112 åhr blind 12 sidsta åhr."
Siinä kaikki.
Annaa ei yksikään 1500- tai 1600-luvun asiakirja tunne. Artikkelissani (Genos 1/2017) esitin arvelun, että vuonna 1587 mainittu "herra Jöns" voisi olla Anna Östenintyttären aviomies, joskaan siitä ei ole varmuutta.
Tiina Miettinen
Jouni Kaleva
13.10.20, 17:10
Vielä Oulussa asuessaan 1704 Henrik Balkholmilla on vaimo Carin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699345
mutta Haukiputaalle muuton jälkeen 1705 hän on ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886444
kuten myös 1706
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695195
ja 1707
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971697
mutta 1708 hänelle ilmestyy vaimo Carin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168952
Nyt pitää vielä etsiä Carin Philipintyttären ja myös myöhemmän vaimon Liisa Gabrielintyttären vanhemmat.
Siis noin 1708 sopisi Henrikin ja Kaisa Vilpuntyttären vihkimisvuodeksi. Tuo sanamuoto ao. jutussa "...hennes nuvarande man..." voisi viitata siihen, että myös Kaisalla olisi ollut kyseessä toinen avio?
Liisa Gabrielintytär oli kotoisin Alahärmän Kaupista, ilmoittaa jälleen Kimmo Kemppainen. Tuossa 1724 jutussa (sivu 77, alin juttu) mainitaan "... Hindrich Balckholm ifrån Nykarlby fordrar af sin hustrus Elisabeth Gabrielsdotters Broder Erich Gabrielsson..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23077850
Selasin Uudenkaarlepyyn henkikirjan 1724 sekä 1728 alkavan rippikirjan, mutta en onnistunut havaitsemaan Henrikiä siellä.
hviitasalo
13.10.20, 17:54
Ohto Manninen kirjassaan "Kajaanin asukkaat 1651-1750" (sivu 108) mainitsee Carin Philipintyttären, henkikirjoissa 1696,1699. Vanhemmat raatimies Philip Philipinpoika ja Carin Larsintytär.
Jouni Kaleva
13.10.20, 19:21
Ohto Manninen kirjassaan "Kajaanin asukkaat 1651-1750" (sivu 108) mainitsee Carin Philipintyttären, henkikirjoissa 1696,1699. Vanhemmat raatimies Philip Philipinpoika ja Carin Larsintytär.
Vartiaisen kirjassa "Kajaanin kaupungin historia I (1931) on useita mainintoja Filip Filipinpojasta. Kirjaan otetun vuoden 1697 myllytulliluettelon mukaan kirjattiin raatimies Philip Philipsson (ei vaimoa), poika Philip, pojanvaimo Kirsten. Ei Carin-tytärtä. Tuosta voisi epäillä Carinin olevan aviossa tai leski.
Carin-niminen vaimo on ainakin seuraavilla:
raatimies Påhl Rahikainen
Esaias Andersson
Mickell Nykäinen
Johan Leinoinen
Erich Pipari
Jouni Kaleva
14.10.20, 07:05
Lisää tietoa Kimmo Kemppaiselta:
Carin Philipsdotter on leski Oulun kaupungista esittäessään Kajaanin talvikäräjillä 1707 velkavaatimuksen 175 taalerista. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534959
Samaa velkaa perätään edelleen Kajaanin talvikäräjillä 1724, vaatimuksen esittää nyt jo kuolleen Carin Philipintyttären puolesta hänen veljensä Samuel Philipinpoika. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620810
Ritva Nygren
15.10.20, 19:15
Lisää tietoa Kimmo Kemppaiselta:
Carin Philipsdotter on leski Oulun kaupungista esittäessään Kajaanin talvikäräjillä 1707 velkavaatimuksen 175 taalerista. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534959
Samaa velkaa perätään edelleen Kajaanin talvikäräjillä 1724, vaatimuksen esittää nyt jo kuolleen Carin Philipintyttären puolesta hänen veljensä Samuel Philipinpoika. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620810
Eräs Kaisa Vilpuntytär Oulun raastuvassa:
30.3.1707 s. 91 (k. 758) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18687539
Edesmenneen porvari Jakob Tolvasen leski Carin Philipdotter.
s. 92 Jakob Tolvasen Brita-tyttären holhoojaksi Britan isän veli Johan Peerss. Tolvanen.
1700 Anders Tolvasella veli Jakob, jolla ensimmäisen kerran vaimo Carin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148091
1703 Jakob kuollut (Oulu tilit haudattu 24.3.1703).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10561036
Leski Carin mainittu vielä Oulussa:
1704 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699159
1705 ?
1706 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10845084
Siis noin 1708 sopisi Henrikin ja Kaisa Vilpuntyttären vihkimisvuodeksi. Tuo sanamuoto ao. jutussa "...hennes nuvarande man..." voisi viitata siihen, että myös Kaisalla olisi ollut kyseessä toinen avio?
Liisa Gabrielintytär oli kotoisin Alahärmän Kaupista, ilmoittaa jälleen Kimmo Kemppainen. Tuossa 1724 jutussa (sivu 77, alin juttu) mainitaan "... Hindrich Balckholm ifrån Nykarlby fordrar af sin hustrus Elisabeth Gabrielsdotters Broder Erich Gabrielsson..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23077850
Selasin Uudenkaarlepyyn henkikirjan 1724 sekä 1728 alkavan rippikirjan, mutta en onnistunut havaitsemaan Henrikiä siellä.
Liisa Gabrielintytär löytyy Lapuan rippikirjoista ennen isovihaa Naarasluoman Kaupista
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5859864
Erik Kaupin sisko Liisa näkyy myös henkikirjoissa vuonna 1708
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12166994
1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11401460
1710
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12878454
ja vuonna 1711 näkyy tytär Liisa, joka varmaan pitäisi olla sisko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12316163
Ines Kass, Vem var Lars Mattssons hustru Lucia, Genos 48(1977), s. 100-101
https://www.genealogia.fi/genos-old/48/48_100.htm
mukaan Pietarsaaren Yli-Ähtävän Nybackin Lars Matssonilla on sisarpuoli Karin Hansdotter, joka oli naimisissa Per Hendersonin kanssa.
Kun taas Pietarsaaren kirkkoherran Canutus Henricin poika Isak Knutsson (GS 796)
Leo Nyholm, Westzynthius, Genos 67(1996), s. 133-134
http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_133.htm
tiedetään olleen naimissa Per Henderssonin lesken kanssa eli onko kyseessä sama Per Hendersson, sillä Pietarsaaren käräjillä 8.8.1640 f. 23
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705016
"Isaach Knutzson på sijn svågers Lars Matzson" eli Isak Knutsson (GS 796) olisi Lars Matssonin lanko.
Sursill tutkimuksissa Walborg Gabrielintytär Wernbergin (GS 9129.1) tyttären
Brita Martintytär Wargian ja tämän miehen Alatornion kappalaisen Johannes Magni Kempen, † 1642 Alatornio, lapsena mainitaan vain yo Uppsalassa 20.11.1645, Alatornion komministeri 1653, Jukkasjärven kirkkoherra 1675, Ylitornion 1682 Martinus Johannis Kempe, * 1.5.1630 Alatornio, † 11.2.1686 Ylitornio. Samaan aikaan kuitenkin Tornion seudulla ovat myös vääpeli Axel Johansson Kempe ja Tornion porvari ja kaupunginviskaali Samuel Kempe, jonka perunkirja 22.4.1704 löytyy Tornion raastuvanoikeuden arkistosta (OMA)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77834872
eli ovatko hekin Britan ja Johanin poikia.
Samannimiset pojat löytyvät myös Britan siskon Anna Martintytär Wargian ja tämän miehen ja samalla Johan Kempen veljen yo Uppsalassa 8.9.1610, Närpiön kappalainen 1620, Lapväärtin kirkkoherra 1636 ja siitä erotetun Kristiinankaupungin kirkkoherra 1649 Andreas Magni Kempen lapsista.
Per-Olof Snell, Brottstyckenur det tidiga Haparanda-Tornio bebyggelsen och människorna 1500-1700
https://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf
Jouni Kaleva
26.11.20, 18:19
Siltähän tuo kovasti vaikuttaa, että Torniossa esiintyvä Samuel Kempe olisi tämän Johannes Kempen poika.
Ylioppilasmatrikkelissa esitellään nimikaima luutnantti Samuel Antinpk. Kempe, joka lienee Tornion kaimansa serkku. Tuolla useita lähdeviitteitä Tornioon, joista melkoinen osa on luutnantin kuoleman (1679) jälkeisiä kirjauksia, eli väärällä henkilöllä. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1003Sursill tutkimuksissa Walborg Gabrielintytär Wernbergin (GS 9129.1) tyttären
Brita Martintytär Wargian ja tämän miehen Alatornion kappalaisen Johannes Magni Kempen, † 1642 Alatornio, lapsena mainitaan vain yo Uppsalassa 20.11.1645, Alatornion komministeri 1653, Jukkasjärven kirkkoherra 1675, Ylitornion 1682 Martinus Johannis Kempe, * 1.5.1630 Alatornio, † 11.2.1686 Ylitornio. Samaan aikaan kuitenkin Tornion seudulla ovat myös vääpeli Axel Johansson Kempe ja Tornion porvari ja kaupunginviskaali Samuel Kempe, jonka perunkirja 22.4.1704 löytyy Tornion raastuvanoikeuden arkistosta (OMA)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77834872
eli ovatko hekin Britan ja Johanin poikia.
Samannimiset pojat löytyvät myös Britan siskon Anna Martintytär Wargian ja tämän miehen ja samalla Johan Kempen veljen yo Uppsalassa 8.9.1610, Närpiön kappalainen 1620, Lapväärtin kirkkoherra 1636 ja siitä erotetun Kristiinankaupungin kirkkoherra 1649 Andreas Magni Kempen lapsista.
Per-Olof Snell, Brottstyckenur det tidiga Haparanda-Tornio bebyggelsen och människorna 1500-1700
https://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf
Siltähän tuo kovasti vaikuttaa, että Torniossa esiintyvä Samuel Kempe olisi tämän Johannes Kempen poika.
Ylioppilasmatrikkelissa esitellään nimikaima luutnantti Samuel Antinpk. Kempe, joka lienee Tornion kaimansa serkku. Tuolla useita lähdeviitteitä Tornioon, joista melkoinen osa on luutnantin kuoleman (1679) jälkeisiä kirjauksia, eli väärällä henkilöllä. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1003
Ylioppilasmatrikkelissa olevissa viittauksissa mainitaa Kemin käräjät 4.–5.3.1698 s. 395 (Rådman ifrån Torno Stadh Samuel Kemppe förekom oppå sin Mågz Borgarens der sammastädes Nills Gabrielssons wägnar), 407 (Handelssman ifrån Torneå wähl:t Nills Gabrielson å sin Sahl: hustrus Anna Beckz wägnar).
Nils Gabrielsson mainitaan myös Samuel Kemppen perunkirjassa 22.4.1704
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77834872
Brita Samuelintytär Kempe kuolee Torniossa 61-vuotiaana 18.12.1727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7862511
jolloin hänen äitinään mainitaan Brita Perssdotter, joten perunkirjassa mainittu leski Maria näyttää olevan Samuel Kempen toinen vaimo.
Porvari Nils Gabrielsson kuolee Torniossa 62-vuotiaana 6.1.1732
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7862514
hänen äitinään mainitaan Brita Nilsdotter. Nimen perusteella Nils Gabrielssonin isä voisi olla Gabriel Nilsson, joka näkyy Tornion henkikirjoissa mm. 1671
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001772_00150
Samuel Kempe mainitaan ilman vaimoa Tornion henkikirjassa 1663
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0006022_00219
mutta seuraavassa hänellä on vaimo 1665
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001769_00139
Samuel Kempe mainitaan viimeisen kerran Tornion henkikirjassa 1701
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001795_00310
ja seuraavassa on vaimo Maria Kempe 1702 (ei maksettu henkirahaa)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001796_00174
mutta seuraavassa hänen tilallaan on rummunlyöjä Gustafin vaimo Brita 1703
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001797_00191
joten Samuel Kempe on luultavasti kuollut 1701.
Axel Johansson Kempen vaiheet taas tulevat hyvin selväksi
Per-Olof Snell, Brottstyckenur det tidiga Haparanda-Tornio bebyggelsen och människorna 1500-1700
https://familjenbostrom.se/genealogi...nda-Tornio.pdf (https://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf)
sivulta 184 Brita Jönsdotter Bulles nye man Axel Kempe
eli Axel Kempen vaimo oli Jürgen Bullen leski Brita Jönsdotter.
Axel Kempe mainitaan viimeisen kerran Alatornion henkikirjoissa 1690
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001786_00041
jonka jäleen tilalla on luultavasti tytär Brita Kempe (vai onko veljentytär Brita Samuelsdotter Kempe?), joka mainitaan Alatornion henkikirjoissa 1692
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001787_00066
1694
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001789_00072
1695
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001790_00071
1696
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001791_00044
1697
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001792_00037 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001792_00037)
1698
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001793_00043 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001793_00043)
jonka jälkeen tilalla on tullimies Mårten Thåman 1699
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001890_00040 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001890_00040)
joka kuoli Torniossa 82-vuotiaana 1.11.1737.
Pekka Hiltunen
27.11.20, 18:36
Eräs Ravander-suvun jäsen on tietääkseni vain jo isänsä puolelta Sursilleja - ja olen itse ollut kaivelevinani näitä kymmenkunta sukuhaaraa - mutta kun vielä elossa olevien jälkeläisten äideissäkin oli Esaias van:n etäserkkujen ja Sursillien sukujen esivanhempia (joita en ollenkaan ole selvitellyt), niin olisi ehkä näitten kiinnostuneitten asianomaisten(-kin) kannalta ehkä hyödyllistä tai ainakin mielenkiintoista tietää, että kuinka pitkälle näitä oikein riittää: mihin määrään on tarkoitus selvittää "Sursillien suvut"? Siis näin vain yhdellä lauseella kysyttynä.
PH
Eräs Ravander-suvun jäsen on tietääkseni vain jo isänsä puolelta Sursilleja - ja olen itse ollut kaivelevinani näitä kymmenkunta sukuhaaraa - mutta kun vielä elossa olevien jälkeläisten äideissäkin oli Esaias van:n etäserkkujen ja Sursillien sukujen esivanhempia (joita en ollenkaan ole selvitellyt), niin olisi ehkä näitten kiinnostuneitten asianomaisten(-kin) kannalta ehkä hyödyllistä tai ainakin mielenkiintoista tietää, että kuinka pitkälle näitä oikein riittää: mihin määrään on tarkoitus selvittää "Sursillien suvut"? Siis näin vain yhdellä lauseella kysyttynä.
PH
Tämä keskustelu on keskittynyt lähinnä Sursill suvun alkupuoleen eli käytännössä vain 1600- ja 1700-luvulle, sillä alkupuolessakin on vielä paljon lisättävää / korjattavaa.
Ylioppilasmatrikkelissa olevissa viittauksissa mainitaa Kemin käräjät 4.–5.3.1698 s. 395 (Rådman ifrån Torno Stadh Samuel Kemppe förekom oppå sin Mågz Borgarens der sammastädes Nills Gabrielssons wägnar), 407 (Handelssman ifrån Torneå wähl:t Nills Gabrielson å sin Sahl: hustrus Anna Beckz wägnar).
Nils Gabrielsson mainitaan myös Samuel Kemppen perunkirjassa 22.4.1704
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77834872
Brita Samuelintytär Kempe kuolee Torniossa 61-vuotiaana 18.12.1727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7862511
jolloin hänen äitinään mainitaan Brita Perssdotter, joten perunkirjassa mainittu leski Maria näyttää olevan Samuel Kempen toinen vaimo.
Porvari Nils Gabrielsson kuolee Torniossa 62-vuotiaana 6.1.1732
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7862514
hänen äitinään mainitaan Brita Nilsdotter. Nimen perusteella Nils Gabrielssonin isä voisi olla Gabriel Nilsson, joka näkyy Tornion henkikirjoissa mm. 1671
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001772_00150
Samuel Kempe mainitaan ilman vaimoa Tornion henkikirjassa 1663
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0006022_00219
mutta seuraavassa hänellä on vaimo 1665
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001769_00139
Samuel Kempe mainitaan viimeisen kerran Tornion henkikirjassa 1701
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001795_00310
ja seuraavassa on vaimo Maria Kempe 1702 (ei maksettu henkirahaa)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001796_00174
mutta seuraavassa hänen tilallaan on rummunlyöjä Gustafin vaimo Brita 1703
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001797_00191
joten Samuel Kempe on luultavasti kuollut 1701.
Axel Johansson Kempen vaiheet taas tulevat hyvin selväksi
Per-Olof Snell, Brottstyckenur det tidiga Haparanda-Tornio bebyggelsen och människorna 1500-1700
https://familjenbostrom.se/genealogi...nda-Tornio.pdf (https://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf)
sivulta 184 Brita Jönsdotter Bulles nye man Axel Kempe
eli Axel Kempen vaimo oli Jürgen Bullen leski Brita Jönsdotter.
Axel Kempe mainitaan viimeisen kerran Alatornion henkikirjoissa 1690
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001786_00041
jonka jäleen tilalla on luultavasti tytär Brita Kempe (vai onko veljentytär Brita Samuelsdotter Kempe?), joka mainitaan Alatornion henkikirjoissa 1692
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001787_00066
1694
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001789_00072
1695
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001790_00071
1696
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001791_00044
1697
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001792_00037 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001792_00037)
1698
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001793_00043 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001793_00043)
jonka jälkeen tilalla on tullimies Mårten Thåman 1699
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001890_00040 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001890_00040)
joka kuoli Torniossa 82-vuotiaana 1.11.1737.
Pieni lisäys eli Alatornion kappalaisen Johan Kempen, k. 1642 Alatornio, leski Brita Marintytär Wargia näyttää menneen naimisiin Tornion porvarin Hans Abrahamssonin kanssa
https://www.genealogia.fi/genos-old/44/44_48.htm
tästä avioliitosta näyttää olleen yksi poika
Hans Hansson Braas, k. 1701 Tornio
https://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_57.htm
jonka ensimmäinen vaimo oli Carl Sigfridsonin ja Margareta Claesdotterin tytär, joka kuoli 1686,
ja toinen vaimo oli 1693 leski Anna Jönsdotter, joka oli aikaisemmin ollut naimisissa Alatornion Korpikylän Olof Henriksonin ja Tornion porvarin Olof Mörtin kanssa.
Ensimmäisestä avioliitosta näyttää olleen yksi tytär
Beata Hansdotter Brase, k. 1716 Tornio. Pso: Henrik Henriksson Chore
https://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_57.htm
ja toisesta avioliitosta oli poika
Mårten Hansson Brase, k. 27.10.1740 Tornio, ikä 41 v. Pso: Tornio 24.4.1728 Margareta Petterintytär Tornström, k. 30.12.1751 Tornio, ikä 37 v.
Pieni lisäys eli Alatornion kappalaisen Johan Kempen, k. 1642 Alatornio, leski Brita Marintytär Wargia näyttää menneen naimisiin Tornion porvarin Hans Abrahamssonin kanssa
https://www.genealogia.fi/genos-old/44/44_48.htm
tästä avioliitosta näyttää olleen yksi poika
Hans Hansson Braas, k. 1701 Tornio
https://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_57.htm
jonka ensimmäinen vaimo oli Carl Sigfridsonin ja Margareta Claesdotterin tytär, joka kuoli 1686,
ja toinen vaimo oli 1693 leski Anna Jönsdotter, joka oli aikaisemmin ollut naimisissa Alatornion Korpikylän Olof Henriksonin ja Tornion porvarin Olof Mörtin kanssa.
Ensimmäisestä avioliitosta näyttää olleen yksi tytär
Beata Hansdotter Brase, k. 1716 Tornio. Pso: Henrik Henriksson Chore
https://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_57.htm
ja toisesta avioliitosta oli poika
Mårten Hansson Brase, k. 27.10.1740 Tornio, ikä 41 v. Pso: Tornio 24.4.1728 Margareta Petterintytär Tornström, k. 30.12.1751 Tornio, ikä 37 v.
Unohtui yksi tytär eli
Margareta Hansdotter Brase, * ~1698, † 15.10.1779 Tornio.
Pso: Tornio 3.1.1725 notaari ja raatimies Torniossa Abraham Abrahamsson Hellander, * ~1686, † 4.10.1747 Tornio. Tornion rk 1750-62
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851465
poika Hans Abraham Abrahamsson Hellander, * 6.10.1725 Tornio, † 27.6.1785 Tornio, meni naimisiin Kemissä 17.12.1776 Elisabet Margaretha Isaksdotter Forteliuksen, * 9.7.1753 Paltamo, (GS 4505) kanssa ja heidät löytää Tornion rk 1780-96
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7832290
Vähänkyrön kappalainen Carl Johansson Rein on syntynyt 21.1.1712 Osaran tilalla Ikaalisissa.
Ikaalisten seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1680-1730 (I C:1, 1680-1716, 1718-1730), jakso 65: Födde 1712 21: Janu:; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6384969 / Viitattu 22.1.2021
Hän ei ole syntynyt Ilmajoella, jossa hänen isänsä Johan Henrichsson Rein oli nimismiehenä vuosina 1721-1747. Johan Rein ja Elisabet Steen olivat Ikaalisisten Osarassa ainakin vuosina 1709-1713.
Carl Reinin puoliso oli Maria Stenbäck.
Martti Rautio
Silloisen Pietarsaaren pitäjän kappalaisen Carolus Canuti (Westzynthius) (GS 950) luona vuoden 1638 ruotuluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053351_00071
on renkinä veljenpoika Cnut Hendersson. Onko siis niin, että Sursillin suku, Tillägg och rättelser, Genos 50(1979), s. 21-27
http://www.genealogia.fi/genos-old/50/50_21.htm
801 V
Fogden på Fordellsgården, sedan borgaren i Jakobstad Jöns Eriksson var gift med en Elisabet Henriksdotter, som var syster till sergeanten Knut Henriksson. Jöns Erikssons svärmor bodde 1659 i Nykarleby. Det är ovisst om det är samme Jöns Eriksson, vars svärmor hustru Brita 1654 säges vara änka efter en Lars Matsson. Sannolikt var Jöns Erikssons hustru Elisabet Henriksdotter den under nr 801 nämnda dottern till Elisabet Knutsdotter (SS 798), som säkert bodde hos sina båda söner i Nykarleby 1659. Brodern Knut Henriksson är då en hittills okänd son till Elisabet Knutsdotter eller identisk med SS 786 som felaktigt uppförts som son till Henrik Christersson. Är däremot Jöns den Jöns Eriksson, vars svärmor hette Brita, så bör hustrun Elisabet vara en hittills okänd dotter till Brita Mathesius (SS 785) och svärmodern Brita måste då ha varit omgift med en Lars Matsson. (Jakobstads rrp 27.11.1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627821), 5.3. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627685) och 18.4.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627692))
mainitut kersantti Knut Henriksson ja hänen sisko Elisabet Henriksdotter ovat Henrik Knutssonin (GS 792) lapsia eli hänen vaimonsa olisi Brita Mathesia, joka menisi sitten naimisiin Pietarsaaren pitäjän Sundbyn Lars Mattsonin kanssa ja mainitaan hänen leskenään vuodesta 1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163818
1645
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164251
1646 Enkian h. Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168490
1647 Enkian h. Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12165136
Käytännössä siis Sursilleissa olisi jälleen menneet sukupolvet sekaisin eli nimismies Henrik Knutsson (GS 792) olisi muuttunut kuvitteeliseen sisarenpoikaan nimismieheen Henrik Christerssoniin (GS 785), jonka olisi pitänyt olla nimismiehenä ennen isäänsä Christer Mattssonia (vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00098) rl mukaan 40 v), jonka vaimo on Karin Knutsdotter (GS 779).
Christer Mattsson mainitaan valvomassa edesmenneen poikansa Christer Christerssonin (GS 782) lasten oikeuksia Pietarsaaren pitäjän käräjillä 4.–6.3.1654 f. 235 / s. 103
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708436
Christer Madzson och Her Anders Jacobj, bäggie på Sahl: Christer Christerssonss barns wägna och dheras förmyndare förlijktes in för Rätta om dherass arfz rätt
Silloisen Pietarsaaren pitäjän kappalaisen Carolus Canuti (Westzynthius) (GS 950) luona vuoden 1638 ruotuluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053351_00071
on renkinä veljenpoika Cnut Hendersson. Onko siis niin, että Sursillin suku, Tillägg och rättelser, Genos 50(1979), s. 21-27
http://www.genealogia.fi/genos-old/50/50_21.htm
801 V
Fogden på Fordellsgården, sedan borgaren i Jakobstad Jöns Eriksson var gift med en Elisabet Henriksdotter, som var syster till sergeanten Knut Henriksson. Jöns Erikssons svärmor bodde 1659 i Nykarleby. Det är ovisst om det är samme Jöns Eriksson, vars svärmor hustru Brita 1654 säges vara änka efter en Lars Matsson. Sannolikt var Jöns Erikssons hustru Elisabet Henriksdotter den under nr 801 nämnda dottern till Elisabet Knutsdotter (SS 798), som säkert bodde hos sina båda söner i Nykarleby 1659. Brodern Knut Henriksson är då en hittills okänd son till Elisabet Knutsdotter eller identisk med SS 786 som felaktigt uppförts som son till Henrik Christersson. Är däremot Jöns den Jöns Eriksson, vars svärmor hette Brita, så bör hustrun Elisabet vara en hittills okänd dotter till Brita Mathesius (SS 785) och svärmodern Brita måste då ha varit omgift med en Lars Matsson. (Jakobstads rrp 27.11.1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627821), 5.3. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627685) och 18.4.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627692))
mainitut kersantti Knut Henriksson ja hänen sisko Elisabet Henriksdotter ovat Henrik Knutssonin (GS 792) lapsia eli hänen vaimonsa olisi Brita Mathesia, joka menisi sitten naimisiin Pietarsaaren pitäjän Sundbyn Lars Mattsonin kanssa ja mainitaan hänen leskenään vuodesta 1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163818
1645
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164251
1646 Enkian h. Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168490
1647 Enkian h. Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12165136
Käytännössä siis Sursilleissa olisi jälleen menneet sukupolvet sekaisin eli nimismies Henrik Knutsson (GS 792) olisi muuttunut kuvitteeliseen sisarenpoikaan nimismieheen Henrik Christerssoniin (GS 785), jonka olisi pitänyt olla nimismiehenä ennen isäänsä Christer Mattssonia (vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00098) rl mukaan 40 v), jonka vaimo on Karin Knutsdotter (GS 779).
Christer Mattsson mainitaan valvomassa edesmenneen poikansa Christer Christerssonin (GS 782) lasten oikeuksia Pietarsaaren pitäjän käräjillä 4.–6.3.1654 f. 235 / s. 103
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708436
Christer Madzson och Her Anders Jacobj, bäggie på Sahl: Christer Christerssonss barns wägna och dheras förmyndare förlijktes in för Rätta om dherass arfz rätt
Leo Nyholm, Jöns Eriksson i Jakobstad, Genos 62(1991), s. 117
https://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_117.htm
Eli Jöns Erikssonin vaimo on Elisabet Larsdotter eli hän on Britan toisesta avioliitosta, joten Knut Henriksson voi edelleen olla ensimmäisestä.
Gävlen kirkkoherran Johannes Henrici Schaeferin (GS 9134) toinen puoliso on Ingrid Lenesia
vihitty Gävlessä 4.5.1712
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031011_00009
ja kuollut Gävlessä 2.1.1745
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031013_00103
Rauman RO 16.7.1729 s. 183
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11432022
jutusta käy ilmi, että edesmenneellä Rauman pormestarilla Johan Jakobinpoika Walsteniuksella (GS 7107) oli isovihan jälkeen elossa kaksi lasta:
Elisabet Johnintytär Walstenia,* 1.5.1693, † 27.9.1754 Uusikirkko Tl. (GS 7089), jonka mies oli Uudenkirkon Tl. kirkkoherra Immanuel Michaelis Brunlöf, * 22.10.1686 Kustavi, † 20.5.1758 Uusikirkko Tl. (GS 7422). Eli hänet on vanhoissa Sursill-tutkimuksissa virheellisesti laitettu Christianus Petri Walsteniuksen (GS 7086) tyttäreksi.
Kornetti Anders Johaninpoika Walstenius (uupuu Sursilleista), jonka vaimo oli Christina Larsintytär Dycander, kast. 5.8.1694 Viipuri, † 23.8.1762 Rauma, ikä 37 v 3 kk.
Johan Jakobinpoika Walsteniuksen (GS 7107), haudattu 24.2.1698 Rauma, kuoleman jälkeen hänen leski Anna Maria Harder meni naimisiin Rauman seuraavan pormestarin Hans Binman kanssa, josta avioliitosta oli siis ainakin poika ja kirkkoherra Immanuel Brunlöfin lankopuoli tarkastaja Hans Anders Binman.
Pormestari Hans Binman ja hänen vaimonsa kuolivat sotapakolaisuuden aikana (J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #1745 (1714), 2923 (1715), 4158 (1716), 5227 (1720))
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting36.htm
joten isovihan jälkeen Rauman pormestariksi tuli Gustaf Sidberg, * (rk) 20.3.1689, ‡ 6.6.1761 Rauma, joka osti kornetti Walsteniuksen vanhemmiltaan perimän ja pahoin ränsistyneen talon ja hän oli naimisissa Elisabet Arvidintytär Lietzenin, * ~1700 Turku, ‡ 28.7.1748 Rauma, kanssa, jonka äiti oli Sara Jakobintytär Walstenia (GS 7117). Raumalle muuttivat myöskin Hämeenlinnan kirkkoherran Andreas Simonis Polvianderin, * ~1690, Ikaalinen, ‡ 9.2.1743 Hämeenlinna, ikä 53 v, leski Christina Arvidintytär Lietzen, * (rk) 2.8.1700 Turku, † 24.3.1770 Rauma, ikä 69 v 7 kk, ja naimaton Anna Margareta Arvidintytär Lietzen, * (rk) 10.2.1693 Turku, † 6.11.1752 Rauma, ja he näkyvät Rauman rippikirjoissa 1736-42
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523231
ja 1750-56
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523508
Kaikki Turun akatemian kvestori Arvid Erici Lietzenin 3034 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3034) (yo 1682/83, † 1708) kolme tyttärtä olivat näköjään isovihan aikana leski Sara Walstenian kanssa sotapakolaisina Ruotsissa (J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #1637 (1714, leski), 2822 (1715, leski), 4059 (1716, leski))
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm
Kuka oli Orismalan ruukinsaarnaajan Olaus Andreæ Juneliuksen, * 1680-luvulla Raahe, † 20.9.1716 Kuusamo, ensimmäinen vaimo Anna Dorothea, joka näkyy Isonkyrön henkikirjassa vuonna 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12212686
Ylioppilasmatrikkelin mukaan
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5010
hänellä oli vain vaimo
Brita Sigfridintytär Bonelia, * 1693 Rovaniemi, † 9.4.1743 Alatornio, ikä 50 v. (GS 1291), jonka O. Junelius nai tullessaan armvovuoden saarnaajaksi Kuusamoon 1716 ja B. Bonelia näyttää leskeksi jäätyään menneen uuteen avioliittoon Alatornion kappalaisen Henricus Johannis Tornbergin, * 1678 Koutokeino, † 15.4.1743 Alatornio, ikä 63 v, kanssa 1720 ja he näkyvät Alatornion henkikirjoissa vuodesta 1721
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001815_00039
Löysin taas lisäyksen Sursilliin. Maria Gabrielintr Cajanus SS 6395
Kuollut 09.08.1751 Iissä 40 vuoden 7 kk ja 7 päivän ikäisenä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/31.htm
Syntynyt siis noin 1711.
Tästä on myös Petrus Josephi Calamniuksen (P. J. C) tekemä henkilökirjanen
http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00088766400
En christen til-uti-och ifrån werlden : förestäld då ... jungfru Maria Cajana, ifrån en siuklig lefnad i werlden, genom en salig död, med glädie, til siälen, ifrån werlden bortgick på Ijå probste-gård den 9 Aug. åhr 1751. och dess andelösa lekamen, ... til sitt hwilo-rum beledsagades uti Ijo Sochns moderkyrckia den 15 i samma månad och åhr. Af det förnäma sorg-bundna husets ödmjuke tienare, P. J. C
Lisäksi löytyi yksi mielenkiintoinen Anna Hoffrenia eli
kuka on Paltamon kirkkoherran Johan Cajanuksen luona Paltamon pappilassa asuva vaimon siskontytär Anna Hoffrenia 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12986116
1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969260
1697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76532200
Samoihin aikoihin Paltamon pappilassa asui myös Johan Cajanuksen siskontytär Anna Lithovia (GS 3417).
Ainoa löytämäni mahdollisuus olisi, että Anna olisi Karin Johanintytär Mathesian (GS 4370) ja Pyhäjoen Haapaveden kappalaisen Henrik Houreniuksen eli Hoffreniuksen (GS 5961), † 1675
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1145
tytär. Margareta Henrikintytär Hoffrenia (GS 5962) näyttää menneen naimisiin Paltamon kappalaisen Johan Prochaeuksen
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U439
kanssa eli Anna olisi muuttanut siskonsa kanssa Paltamoon, kun taas leski olisi jäänyt poikansa Henrik Hoffreniuksen kanssa Pyhäjoelle 1695
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984314
Nyt pitäisi vielä löytää mihin Anna Hoffrenia meni tämän jälkeen.
Kokkolan kaupungin notaari Johan Strommius
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3160
ilmoittaa Oulun raastuvanoikeudessa 13.3.1695 s. 82
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11711558
että Sofia Gråå (GS 9080) on hänen isänsä veljen leski ja Palmenien äitipuoli.
Eli aikaisemmin Sursill sukututkimuksissa ollut ensimmäinen mies Stronemius on oikeasti Strommius.
Nyt pitäisi vielä löytää Strommius veljesten isä Lauri ja hänen veljensä nähtävästi Käkisalmen tai Viipurin seudulta.
Strommius tulee luultavasti sanasta Ström (suom. Virta) eli mahdollisia nimiä on esim. Virtanen.
Bodniemi37
04.06.21, 20:47
Strommius tulee luultavasti sanasta Ström (suom. Virta) eli mahdollisia nimiä on esim. Virtanen.
[/SIZE][/FONT]
Voisiko sukunimi olla Jokelainen, ks. Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl44.htm, Jawenainen -Jufwoin?
Folke Landgrénin Ruin-suvun selvityksessä [Finländsk släktkalender I (Hfors : Folke Landgrén, 1920), s. 178-180, luettavissa SukuHaussa] mainitaan käkisalmelainen porvari "Nils Nilsson Jokelin eller Jokelainen".
Terveisin,
Kokkolan kaupungin notaari Johan Strommius
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3160
ilmoittaa Oulun raastuvanoikeudessa 13.3.1695 s. 82
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11711558
että Sofia Gråå (GS 9080) on hänen isänsä veljen leski ja Palmenien äitipuoli.
Eli aikaisemmin Sursill sukututkimuksissa ollut ensimmäinen mies Stronemius on oikeasti Strommius.
Nyt pitäisi vielä löytää Strommius veljesten isä Lauri ja hänen veljensä nähtävästi Käkisalmen tai Viipurin seudulta.
Strommius tulee luultavasti sanasta Ström (suom. Virta) eli mahdollisia nimiä on esim. Virtanen.
Kokkolan kaupungin notaari Johan Strommius oli myös urkuri, joka sai oppinsa Turun urkurilta Christian Kellneriltä Turun RO 20.8.1692 s. 574
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11651734
Yksi vaihtoehto olisi, että Strommius tulisi alunperin Tanskasta, sillä siellä näyttää löytyvän ylioppilaina
Kjøbenhavns Universitets Matrikel. Andet Bind. 1667-1740 (https://slaegtsbibliotek.dk/909546.pdf)
Claudius Thormonis Strømmius
Iohannes Petri Strømmius
Kenen leski on Karin Jakobintytär Teudschovia Oulun RO 29.1.1697 s. 24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13152070
14.6.1699 s. 184
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70772458
17.6.1699 s. 187
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70772422
Ainakin Kalajoen kappalaisen Jacobus Jacobi Tyskin eli Teudschoviuksen (GS 7585) siskon Karin Jakobintytär Tyskin eli Teudschovian (GS 7566) tiedetään olleen elossa, mutta hänen tiedetyt edesmenneet miehet olivat Pohjois-Pohjanmaan kruununvouti Anders Alexanderinpoika Keith, hukkui haaksirikossa matkalla Tukholmaan 1643, ja Kokkolan pormestari Daniel Jönsinpoika Swart, ‡ 15.6.1692 Kokkola, mutta hän tosin olisi ehtinyt uusiin naimisiin ja leskeytyä kolmannen kerran. Muita mahdollisia olisivat Kalajoen kappalaisen Jacobus Jacobi Tyskin eli Teudschoviuksen (GS 7585) tytär Karin Jakobintytär Teudschovia (GS 7591) ja lisäksi Kajaanin kirkkoherralla Jacobus Petri Tyskillä eli Teudschoviuksella voisi olla Karin tytär.
Jouni Kaleva
15.06.21, 16:35
Kenen leski on Karin Jakobintytär Teudschovia Oulun RO 29.1.1697 s. 24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13152070
Eikös tuossa sivun 24 keskivaiheilla lue "Cappelans Samuel Caijmannij Enckia Carin Teudskovia"
Tosin tuollainen "Caijmannij" on minulle ihan vieras, jos edes luin nimen oikein?
Jouni Kaleva
16.06.21, 11:12
Kimmo Kemppainen ystävällisesti toimitti seuraavat viitteet:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22901779
Kuopion pitäjän käräjät 1683: Caplans Hr. Samuel Backmanni Enckia Hustro Karin Jakobsdotter perää huomenlahjaansa anopiltansa Juliana Larsintyttäreltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707551
Oulun raastuvanoikeus joulukuussa 1686:
Erich Franck valtakirjalla: hustro Carin Jacobsdotter, Sahl Hr. Samuels Enckia ifr. Saufwolax -- ilmiantaa sisarensa, Maria Jaakontyttären siitä, että tämä on pimittänyt Karinin perintöosuutta. Marian anoppi Brita Johansdotter.
Eikös tuossa sivun 24 keskivaiheilla lue "Cappelans Samuel Caijmannij Enckia Carin Teudskovia"
Tosin tuollainen "Caijmannij" on minulle ihan vieras, jos edes luin nimen oikein?
Onneksi sentään Karin patronyymi Jakobsdotter löytyi.
Oulun RO 14.6.1699 s. 184
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70772458
mutta miksi siinä on Sahl. man W. N: N:, mikä taitaa tarkoittaa sahlig man Wälbetrodde nomen nescio eli edesmennyt mies luotettava nimi tuntematon.
Jutussa mainittu Uudenkaarlepyyn notaari Johan Matilainen eli Matlin oli naimisissa Anna Zachriksentytär Uhlbrandtin (GS 5351) kanssa. Uudessakaarlepyyssä vaikutti myös Carlmannus-suku esim.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=378
mutta en löydä siitäkään Samuelia.
Hei
Kuopion kappalainen oli pappisluelleloiden mukaan 1673-79 Samuel Christerni Lackman. Joten olisiko tuo 1683 käräjien Backman kuitenkin Lackman ja Oulun raastuvanoikeuden 1697 Samuel olisi väärinkirjoitettu eli alkukirjan L eli Lagmanni
Kimmo Kemppainen ystävällisesti toimitti seuraavat viitteet:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22901779
Kuopion pitäjän käräjät 1683: Caplans Hr. Samuel Backmanni Enckia Hustro Karin Jakobsdotter perää huomenlahjaansa anopiltansa Juliana Larsintyttäreltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707551
Oulun raastuvanoikeus joulukuussa 1686:
Erich Franck valtakirjalla: hustro Carin Jacobsdotter, Sahl Hr. Samuels Enckia ifr. Saufwolax -- ilmiantaa sisarensa, Maria Jaakontyttären siitä, että tämä on pimittänyt Karinin perintöosuutta. Marian anoppi Brita Johansdotter.
Maria Jacobsdotter Teudshowia
Oulun RO 1.8.1681 f. 78v ja 3.8.1681 f. 79
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741919
H. Samuel Christierni ilman vaimoa Kuopion henkikirja 1677
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22192414
H. Samuel Christierni ja vaimo Kuopion henkikirja 1679
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646801
Jouni Kaleva
16.06.21, 17:42
Maria Jacobsdotter Teudshowia
Oulun RO 1.8.1681 f. 78v ja 3.8.1681 f. 79
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741919
Tässä taisi Maria syyttää Brita Joakimintytärtä siitä, että tämä olisi moittinut Mariaa varkaaksi, minkä sanomisen Brita kielsi.
Tässä taisi Maria syyttää Brita Joakimintytärtä siitä, että tämä olisi moittinut Mariaa varkaaksi, minkä sanomisen Brita kielsi.
Jutun lopussa f. 81
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741921
käy ilmi, että Brita Joakimintytär on Simon Määtän vaimo ja he näkyvät 1683 Oulun henkikirjoissa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022187
Simon Määttä vaimo Brita Krull eli hän näytää olevan kultaseppä Jochum Krullin tytär.
Nyt pitäisi vielä löytää Maria Jakobintytär Teudshovian mies.
Jouni Kaleva
17.06.21, 11:31
Onneksi sentään Karin patronyymi Jakobsdotter löytyi.
Oulun RO 14.6.1699 s. 184
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70772458
mutta miksi siinä on Sahl. man W. N: N:, mikä taitaa tarkoittaa sahlig man
Taitaa olla "hennes Sahl man hr. N:N:" jota Matlin oli solvannut "kallandes honom en --- präst..."
Näyttäisi, että kirjurille ei selvinnyt Karinin miesvainajan nimi ensinkään, mutta pappi hän oli ollut.
Jouni Kaleva
17.06.21, 11:34
Nyt pitäisi vielä löytää Maria Jakobintytär Teudshovian mies.
Joulukuussa 1686 olivat hengissä Maria sekä hänen anoppinsa Brita Johanintytär. Jutusta ei käy esiin, oliko Marian mies tuossa vaiheessa elossa vai ei, sama koskee Marian mahdollista appiukkoa.
Löytyisikö tämmöistä väkeä (Brita + miniä Maria) ao. vuoden Oulun henkikirjoista?
Joulukuussa 1686 olivat hengissä Maria sekä hänen anoppinsa Brita Johanintytär. Jutusta ei käy esiin, oliko Marian mies tuossa vaiheessa elossa vai ei, sama koskee Marian mahdollista appiukkoa.
Löytyisikö tämmöistä väkeä (Brita + miniä Maria) ao. vuoden Oulun henkikirjoista?
Pohjois-Pohjanmaan henkikirjat puuttuvat vuosilta 1682 ja 1684-1687.
Jöran Teudshovius oli Turussa vielä 1681
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11016902
ja ilmestyy Oulun henkikirjoihin 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022190
mutta sen jälkeen Oulun henkikirjoissa on tauko vuoteen 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905149
Jouni Kaleva
17.06.21, 14:15
Pohjois-Pohjanmaan henkikirjat puuttuvat vuosilta 1682 ja 1684-1687.
Jöran Teudshovius oli Turussa vielä 1681
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11016902
ja ilmestyy Oulun henkikirjoihin 1683
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022190
mutta sen jälkeen Oulun henkikirjoissa on tauko vuoteen 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905149
HK 1688 on ihan liian monta Brita-vaimoa. Yhtään Maria-leskeä ei sattunut silmiini.
Jouni Kaleva
18.06.21, 07:15
Kimmo Kemppainen toimitti oheisen jutun Paltamon talvikäräjiltä 1696.
Siinä Kajaanin porvari Daniel Theudscovius on vastaamassa velivainajansa Kustaan velasta Henrik Rusaselle. Todistetaan, että Rusanen oli jo ottanut osamaksuna vainajan sukulaisen hevosen Oulusta. Tämä sukulainen näyttää olleen lanko (svåger) Jaakko Teppo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693661
Kimmo Kemppainen toimitti oheisen jutun Paltamon talvikäräjiltä 1696.
Siinä Kajaanin porvari Daniel Theudscovius on vastaamassa velivainajansa Kustaan velasta Henrik Rusaselle. Todistetaan, että Rusanen oli jo ottanut osamaksuna vainajan sukulaisen hevosen Oulusta. Tämä sukulainen näyttää olleen lanko (svåger) Jaakko Teppo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693661
Kyseessä ovat siis Kajaanin kirkkoherran Jacobus Petri Teudschoviuksen
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=576
tyttäret. Vävy näyttäisi olevan Jaakko Toppi, jolla näkyy Maria vaimo 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905149
Nyt pitää tarkistaa onko Jaakko Toppi samoja Toppisia kuin Topelius-suku.
Ainakin Genin mukaan
https://www.geni.com/photo/view/6000000009834391797?album_type=photos_of_me&photo_id=6000000010028476223
Topelius suvun kantaisän tullimies Mikael Jakobinpoika Toppilan veli oli laivuri Jakob Toppi.
Eräs Karin Teudsch menee Pyhtäällä 13.2.1712 naimisiin vehkalahtelaisen lasimestari Johan Strickerin kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4535404
Isovihan jälkeen Ouluun ilmestyy lasimestari Johan Stricker, joka oli naimisissa Lars Bergin lesken Elisabeth Hansintytär Snellmannin kanssa
Oulun rk 1723-30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588278
ja 1731-41
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588022
Olen miettinyt voisiko tämä Karin Teudsch olla vuokraaja Jakob Jakobinpoika Teudschin (GS 7586) ja Karin Henrikintytär Tawastin tytär, sillä heillä on tiedossa vain pojat Siuntion kirkkoherra Gabriel Teudschovius (GS 7587)
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4305
ja Pietarsaaren porvari Jakob Teudsch
Pietarsaaren rk 1733-40
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7150217
1741-48
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7150301
Jouni Kaleva
19.06.21, 05:44
Vävy näyttäisi olevan Jaakko Toppi, jolla näkyy Maria vaimo 1688
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905149
Olisi hyvä saada lisävarmistusta tähän kysymykseen Teppo vai Toppi.
Katsoin Oulun HK 1683, mutta en onnistunut löytämään ketään Toppi-nimellä. Pari Teppoa oli, mutta ei tähän sopivaa.
Mahtoiko tuo Jaakko Toppi jättää perukirjaa?
Ritva Nygren
19.06.21, 10:10
Olisi hyvä saada lisävarmistusta tähän kysymykseen Teppo vai Toppi.
Katsoin Oulun HK 1683, mutta en onnistunut löytämään ketään Toppi-nimellä. Pari Teppoa oli, mutta ei tähän sopivaa.
Mahtoiko tuo Jaakko Toppi jättää perukirjaa?
Joku Jakob Toppi:
12.2.1690 s. 29/134 (k. 16) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13400891
Jakob Toppi som står för skeppare på den skuthan som han hafwer i hoop med sal. Johan Hildens änckia hustru Carin Lundina pålades att betala 1689 års handels genant …
Jouni Kaleva
19.06.21, 12:42
Kimmo Kemppaiselle jälleen kunnia lähteiden etsimisestä:
Oulun raastuvassa jaettiin 19.2.1681 Olli Niilonpk. Toppilan perintöä.
Lapsia ovat
Jaakko Ollinpoika
Anna Ollintytär
Brita Ollintytär
Carin Ollintytär
sekä sisarpuoli Liisa (Lisbetha) Ollintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741851
Sopinee, että tämä Jaakko Ollinpk. Toppila on sama kuin Oulussa 1680-90-luvulla esiintyvä laivuri Jaakko Toppi, jolla vaimo Maria. Nyt enää pitäisi vahvistaa, että Maria on Theudscovius-sukua, Jaakontytär.
Kimmo Kemppaiselle jälleen kunnia lähteiden etsimisestä:
Oulun raastuvassa jaettiin 19.2.1681 Olli Niilonpk. Toppilan perintöä.
Lapsia ovat
Jaakko Ollinpoika
Anna Ollintytär
Brita Ollintytär
Carin Ollintytär
sekä sisarpuoli Liisa (Lisbetha) Ollintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741851
Sopinee, että tämä Jaakko Ollinpk. Toppila on sama kuin Oulussa 1680-90-luvulla esiintyvä laivuri Jaakko Toppi, jolla vaimo Maria. Nyt enää pitäisi vahvistaa, että Maria on Theudscovius-sukua, Jaakontytär.
Oulun RO 13.11.1686 f. 90v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13401430
Bårgarens här i Staden Jacob Topss hustru Maria Jacobsdr.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.