Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Markus/Markkula/Markuksela
Onkohan kukaan mahdollisesti tutkinut otsikossa mainittuja sukuja ja jos on, niin onko noilla nimillä olemassa joku keskinäinen yhteys niin, että esimerkiksi Markus olisi muodostunut nimestä Markuksela tai Markkula nimestä Markus. Ja vielä se, että mistä päin maata nuo nimet mahtavat olla alunperin kotoisin.
Matti Lund
25.01.09, 12:17
Onkohan kukaan mahdollisesti tutkinut otsikossa mainittuja sukuja ja jos on, niin onko noilla nimillä olemassa joku keskinäinen yhteys niin, että esimerkiksi Markus olisi muodostunut nimestä Markuksela tai Markkula nimestä Markus. Ja vielä se, että mistä päin maata nuo nimet mahtavat olla alunperin kotoisin.
Eri puolilla (ainakin) Länsi-Suomea on tämännimisiä taloja, jotka ovat saaneet nimensä jostakusta muinoin kyseistä maapaikkaa hallinneesta Markku -nimisestä isännästä.
Pienet eroavuudet nimimuodoissa kuvastavat sitä etunimen antotapaa mieshenkilölle, joka on ollut vallitsevana kyseisellä paikkakunnalla siihen aikaan, kun talon nimi on annettu. Siis jossain päin se on ollut Markku, jossain muualla on suosittu Markusta. Lisäksi on ollut muitakin nimimuotoja kuten Markko. Samasta kannasta ovat myös nimimuodot ilman k -geminaattaa. Kaikki nämä ovat samalta pohjalta syntyneitä.
Markku/Markus on ollut joissain paikoin aika suosittu miehen etunimi esimerkiksi 1500 -luvulla ja näillä seuduin on sen takia "klimppi" Markkula / Markuksela -nimisiä taloja. Samassa pitäjässä saattaa olla ihan erillisiä Markkulan taloja, ei siis välttämättä halkomisesta syntyneitä samannimisiä. Halkomisesta syntyneet samannimiset talot saavat jonkin etuliitteen, mutta jako-osissa asuvista henkilöistä saatetaan käyttää ihan samaa lisänimeä.
On sangen harvinaista, että etunimipohjaisesta talonnimestä tullut lisänimi kulkeutuisi ainakaan Länsi-Suomessa niin, että lisänimen käyttäjän nimi periytyisi uuteen asuinpaikkaan talonnimeksi. Pääsääntö on, että vanha lisänimi väistyy. Onko Markkula/Markuksela -talojen joukossa poikkeusta tähän pääsääntöön, en ole selvittänyt, mutta esimerkiksi Limingan pitäjän alueella asuneet Markukselat/Markkulat käyttivät lisänimeänsä väliin aika tiiviisti.
terveisin Matti Lund
Kiitän vastauksesta.
Katselin tuossa äsken Hiskin tietoja haulla Markus, ja nimiä löytyi yllättävän paljon ja aivan joka puolelta maata. Noita toisia vaihtoehtoja en edes katsonut.
Olen itse alunperin Tyrnävän Markuksia ja tiedän sen verran, että omasta suvustani on tullut ainakin yksi Markkula eli isännän nimi on siis vaihtunut ilmeisesti talon mukaiseksi. En ole vielä saanut isäni suvusta kaikkia mahdollisia tietoja johtuen siitä, että toistaiseksi ei Tyrnävän kirkonkirjoja ole vielä digitoitu ja myös siitä, että niitä ei ole tallellakaan kovin paljon, kun ovat aikanaan palaneet. Jotakin löytyy Oulun maakunta-arkistosta, mutta en vielä ole sinne ehtinyt.
Tyrnävällä on Markuksia useita, ja ainakaan puheiden mukaan eivät ole sukua toisilleen. Sitä kyllä hieman ihmettelen, kun kyse on noinkin pienestä kunnasta asukasmäärän suhteen.
Matti Lund
25.01.09, 13:51
Kiitän vastauksesta.
Katselin tuossa äsken Hiskin tietoja haulla Markus, ja nimiä löytyi yllättävän paljon ja aivan joka puolelta maata. Noita toisia vaihtoehtoja en edes katsonut.
Olen itse alunperin Tyrnävän Markuksia ja tiedän sen verran, että omasta suvustani on tullut ainakin yksi Markkula eli isännän nimi on siis vaihtunut ilmeisesti talon mukaiseksi. En ole vielä saanut isäni suvusta kaikkia mahdollisia tietoja johtuen siitä, että toistaiseksi ei Tyrnävän kirkonkirjoja ole vielä digitoitu ja myös siitä, että niitä ei ole tallellakaan kovin paljon, kun ovat aikanaan palaneet. Jotakin löytyy Oulun maakunta-arkistosta, mutta en vielä ole sinne ehtinyt.
Tyrnävällä on Markuksia useita, ja ainakaan puheiden mukaan eivät ole sukua toisilleen. Sitä kyllä hieman ihmettelen, kun kyse on noinkin pienestä kunnasta asukasmäärän suhteen.
Kun edellä viittasin Liminkaan, mukaanluin tietysti Tyrnävän, Tyrnävä oli eräs Limingan kylä, jonne sitten perustettiin kappeli ja siitä tuli oma pitäjänsä. Tyrnävän Markus on kyllä tuttu tapaus ja talonnimi ja lisänimi esiintyy jo pitkin 1600 -lukua, on tuttu minulle veroluetteloista ja lukuisista käräjäjutuista.
En ole kuitenkaan selvittänyt sen kummemmin ajankohtaa, jolloin Tyrnävän talonnimi on syntynyt. Kuitenkin on sellainen muistikuva, että Markus -niminen isäntä olisi ollut sillä kohtaa veroluetteloissa.
Etunimipohjainen talonnimihän on useimmiten merkki siitä, että on ollut jonkinniminen kantatalo, joka on jaettu kahtia ja jako-osat ovat saaneet nimensä ensimmäisen jako-osan haltijan etunimestä, jotta ne voitaisiin paremmin erotella. Jos jako-osat ovat tasan ja haltijoiden patronyymit samat, sangen todennäköistä silloin on, että taloa on jaettu veljeksille.
terv Matti Lund
Mielenkiintoista! Muistaisitkohan mahdollisesti tuon isännän etunimen? Kotikylälläni oli kahden puolen Ängeslevänjokea kolme taloa: Koskela, Kuusela ja Viittala sekä lisäksi neljäs, joka oli sitten kai sillä lisänimellä eli Ala-Markus. Nämä talot siis olivat olemassa vuonna 1939, joka on syntymävuoteni. Samat talot ovat siellä vieläkin, tosin monessa on jo isännän sukunimi muuttunut.
Sitten Keskikylällä asui myöskin Markus -niminen perhe, mutta he kai sitten olivat aivan eri Markuksia.
Oma kotipaikkani oli tuo Viittala ja se rakennus, jossa minä synnyin, oli ollut aiemmin selvästi savupirtti, johon oli kylläkin myöhemmin muurattu savupiiput eli aika vanhasta asuinpaikasta on kyse. Sen verran olen saanut tähän mennessä eri lähteistä selville, että isäni suvussa isännät olivat Matti -nimisiä ja heitä oli ainakin 3 taaksepäin. Mutta mistä ovat olleet sitten alunperin lähtöisin, on hämärän peitossa.
Matti Lund
25.01.09, 15:41
Mielenkiintoista! Muistaisitkohan mahdollisesti tuon isännän etunimen? Kotikylälläni oli kahden puolen Ängeslevänjokea kolme taloa: Koskela, Kuusela ja Viittala sekä lisäksi neljäs, joka oli sitten kai sillä lisänimellä eli Ala-Markus. Nämä talot siis olivat olemassa vuonna 1939, joka on syntymävuoteni. Samat talot ovat siellä vieläkin, tosin monessa on jo isännän sukunimi muuttunut.
Sitten Keskikylällä asui myöskin Markus -niminen perhe, mutta he kai sitten olivat aivan eri Markuksia.
Oma kotipaikkani oli tuo Viittala ja se rakennus, jossa minä synnyin, oli ollut aiemmin selvästi savupirtti, johon oli kylläkin myöhemmin muurattu savupiiput eli aika vanhasta asuinpaikasta on kyse. Sen verran olen saanut tähän mennessä eri lähteistä selville, että isäni suvussa isännät olivat Matti -nimisiä ja heitä oli ainakin 3 taaksepäin. Mutta mistä ovat olleet sitten alunperin lähtöisin, on hämärän peitossa.
Hei,
Kyllä se vaikuttaa aika vahvasti siltä, että Ängeslevän Markukselan talon nimenantaja oli se Markus Ollinpoika, joka eli siellä 1500 -luvun loppupuolella ja 1600 -luvun alkupuolella. Verontarkistuksesa 1608 on Markus Ollinpojalle asetettu 1/2 manttaalia. Ängeslevä alkaa tuolloin Vilppu Viittaisella, jolla on 1/4 manttaalia. Ja on myös Lasse Viitttainen, jolla 1/4 manttaalia. Markus Ollinpoikaa seuraa poikansa Tuomas Markuksenpoika, joka on 1627 ruodutuksessa 30 -vuotias ja 1630 -ruodutuksessa 36 -vuotias. Ikätiedossa on siis 3 vuoden heitto, mutta molemmat ovat 1590 -lukua, 1594 ja 1597.
Tein pikatarkistuksen vuosien 1653 ja 1655 ruodutuksiin, joissa isännät ovat talonnimien mukaisesti, mutta yllätys yllätys: muilla on talonnimet mainittuna, muttei 1/2 manttaalin Tuomas Markuksenpojalla! Listan alussa on juuri Viitalainen.
Vasta 1670 -luvulla talonnimi ja lisänimi esiintyvät Markukselan osalta näissä luetteloissa, mutta kyllä taloa on nähtävästi nimitetty Markukselaksi Markuksesta lähtien.
Pikatsekkaus 1670 -luvulta ja koko vuosisadan loppupuolelta antaa Markukselan talon manttaaliksi edelleen 1/2, jossa tuolloin isännöi Iisakki Matinpoika. Talossa asui tuolloin myös Juho Matinpoika.
terv Matti Lund
Kiitos taas.
Näinkö se sitten olisi, että tuo mainitsemasi Markukselan talo olisikin muuttunut jossain vaiheessa Viittaseksi, joka taas saattaisi olla Viittalan talon alkua. Muistelen vanhoista asiakirjoista joskus nähneeni, että Ängeslevän kylällä Viittalan talo olisi ollut nro 1, mutta tuo on tosiaan muistinvarainen tieto. Nuo Matinpojat kyllä taas muistuttavat siitä, että isoisieni etunimi oli ainakin kolmessa polvessa Matti.
Näitä täytyy nyt kyllä tovi sulatella ja olisi toki aivan mahtavaa, jos isäni sukua saisi selville noinkin pitkälle.
terveísin
Punkka
Matti Lund
25.01.09, 16:34
Kiitos taas.
Näinkö se sitten olisi, että tuo mainitsemasi Markukselan talo olisikin muuttunut jossain vaiheessa Viittaseksi, joka taas saattaisi olla Viittalan talon alkua. Muistelen vanhoista asiakirjoista joskus nähneeni, että Ängeslevän kylällä Viittalan talo olisi ollut nro 1, mutta tuo on tosiaan muistinvarainen tieto. Nuo Matinpojat kyllä taas muistuttavat siitä, että isoisieni etunimi oli ainakin kolmessa polvessa Matti.
Näitä täytyy nyt kyllä tovi sulatella ja olisi toki aivan mahtavaa, jos isäni sukua saisi selville noinkin pitkälle.
terveísin
Punkka
Hei,
Olet nähtävästi käsittänyt asian aivan päinvastaisesti kuin selostin.
Siis Viittanen eli Viitalainen eli Viittala vaikuttaa olevan ikivanha nimi Ängeslevällä. Eli se on siellä vanha nimi jo 1500 -luvun lopulla, kun Markuksela nimenä siellä teki vasta tuloaan. Veroluetteloista saattaa olla hyvin selvitettävissä se, oliko Markuksela talona Viittalan tai jonkin muun "lapsi". Ehkä joku on sen jo selvittänytkin?
Yritin selittää aikaisemmassa viestissäni, että vanhemmasta talonnimestä saatettiin periyttää etunimipohjaisia uusia talonnimiä, mutta käsitit sen nähtävästi aivan toisinpäin. Sitä mitä yritin huonolla tuloksella Sinulle selittää tukevat parhaiten juuri Limingalla sellaiset talonnimet kuin Matinolli ja Matinlauri. Aivan yhtä hyvin Markus Ollinpojan talo olisi voinut saada Markukselan sijaan Ollinmarkuksen nimen, jos sen olosuhde olisi ollut sama kuin Matinollilla. Pitäjässähän oli noita s -loppuisia talonnimiä kuten Paulus ja Vitalis.
Sinun kannattaisi lukea täältä SSS:n linkeistäkin löytyviä Paikkalan ja Mikkosen nimistöartikkeleita saadaksesi jonkin tuntuman lisänimiin ja talonnimen antoon.
Markukselan talon asukkaitten alkuperä 1600- ja 1700 -luvuilla on hyvin selvitettävissä, sillä perinnönjaoista ja talokaupoista oli Limingan käräjillä laajoja käsittelyjä, joista sukuvyyhdit selviävät.
terveisin Matti Lund
Nähtävästi takerruin tuohon Viittala -nimeen, kun se on kotitaloni nimi. Täytyypä lukea nuo mainitsemasi jutut ja seuraavaksi tie vie sitten maakunta-arkistoon tutkimaan niitä sen aikaisia tuomiokirjoja, jos niistä mitään sitten ymmärrän. Taitavat olla ruotsinkielisiä ja se on minulle yhtä kuin hepreaa.
Kiitos joka tapauksessa siitä, että olet valaissut tuota nimijuttua.
Onkohan kukaan mahdollisesti tutkinut otsikossa mainittuja sukuja ja jos on, niin onko noilla nimillä olemassa joku keskinäinen yhteys niin, että esimerkiksi Markus olisi muodostunut nimestä Markuksela tai Markkula nimestä Markus. Ja vielä se, että mistä päin maata nuo nimet mahtavat olla alunperin kotoisin.
Anoppini sukujuuret Raahessa (Saloinen) ovat tulleet kyseisestä nimestä, joka on Oulunsuun Markukselasta lähtöjään.
Etsin vuosia yhteyttä Saloisten srk:aan tullutta Pher (Pär) Marcus (s. 1721) myöh. Tokolan juuria, joita ei meinannut löytyä millään mistään. Syynä lienee myöskin tuon ajan kirjojen vähyys. koska niitä ei välttämättä ole säilynyt. Suurena apuna asian todentamiseksi oli Oulunsuun tutkijoiden aktiivinen apu, jotta sain selvitettyä juuret. Markukselan historian tai synnyn on hankalampi selvittää, koska se on vaihtanut omistajaa Ison Vihan aikaan, mutta kertokoot ne paremmin, jotka sen ovat tutkineet.
Luulisi, että Oulun lähialueen samannimiset olisivat jollain lailla sukulaisia toisilleen, olihan siellä asutustakin ilmeisesti varsin vähän 1600-1700 luvuilla. Toisaalta talojen nimen mukaan asukkaita saattaasi luulla sukulaisiksikin, vaikka näin ei olisikaan, koska nimet seurasi aina seuraavaan paikkaan ja joillekin ne vain jäi 1800 -luvulla.
Matti Lund
27.01.09, 09:42
Anoppini sukujuuret Raahessa (Saloinen) ovat tulleet kyseisestä nimestä, joka on Oulunsuun Markukselasta lähtöjään.
Etsin vuosia yhteyttä Saloisten srk:aan tullutta Pher (Pär) Marcus (s. 1721) myöh. Tokolan juuria, joita ei meinannut löytyä millään mistään. Syynä lienee myöskin tuon ajan kirjojen vähyys. koska niitä ei välttämättä ole säilynyt. Suurena apuna asian todentamiseksi oli Oulunsuun tutkijoiden aktiivinen apu, jotta sain selvitettyä juuret. Markukselan historian tai synnyn on hankalampi selvittää, koska se on vaihtanut omistajaa Ison Vihan aikaan, mutta kertokoot ne paremmin, jotka sen ovat tutkineet.
Luulisi, että Oulun lähialueen samannimiset olisivat jollain lailla sukulaisia toisilleen, olihan siellä asutustakin ilmeisesti varsin vähän 1600-1700 luvuilla. Toisaalta talojen nimen mukaan asukkaita saattaasi luulla sukulaisiksikin, vaikka näin ei olisikaan, koska nimet seurasi aina seuraavaan paikkaan ja joillekin ne vain jäi 1800 -luvulla.
Hei,
Aika voimallinen Markukseloitten levittäytyminen vaikuttaa alkaneen Ängeslevältä käsin ennen hieman ennen isoavihaa.
Markus esiintyy läpi 1600 -luvun yhtenä talona, mutta vuosien 1690 ja 1691 henkiveronmaksajina näkyy jo kaksi Markusta ja pian tämän jälkeen savuluetteloissa esiintyy jo kolme Markusta.
Isoavihaa edeltävä tarkistus vuoden 1700 ruodutuksesta paljastaa Ängeslevällä kaksi Markusta. On 1/2 manttaalin verotalo, jota isännöi Juho Markuksela ja on 1/4 manttaalin kruununtila, jota isännöi Tuomas Markuksela, jolla on talossa apunaan hänen kaksi veljeään Juho ja Gabriel.
Oulunsuun tilanne on 1/2 manttaalin talo, jota isännöi Iisakki Markuksela. Kun Ängeslevällä oli hieman aikaisemmin myös ollut isännän nimenä Iisakki (Matinp.) Markuksela, kannattaisi tarkistaa ensin se, onko sama nimi pelkkä sattuma vai onko miesten välillä jokin yhteys. Vaikuttaa myös siltä, että Markuksela ei kuulunut Oulunsuussa vanhempaan nimistöön. (Nämä nimiasiat ovat toisaalta vaikeita asioita tutkimuksen kannalta yleensä ja sukututkimusharrastajilla niiden hahmottaminen ja käsittäminen ovat eräs pahimmista "akilleenkantapäistä". Osa ikivanhoista nimistä saattoi kadota käytöstä, mutta kimmahtaa uudestaan esiin pitkänkin ajan kuluttua.)
terveisin Matti Lund
On varmasti paljon mahdollista se, että alunperin on ollut esim. juuri tämä Oulunsuun Markuksela. Seudulla on tälläkin hetkellä sekä Markuksia, Markkuloita että Markuksela -nimisiä.
Vaikeaa se juurien selvittäminen on, varsinkin tällaiselle maallikolle kuin itse olen, sillä esimerkiksi SSHY:n digiarkistossa olevat tuomiokirjat näyttävät olevan ruotsinkielisiä ja minun kielitaitoni on kovin vajavainen.
Siinä mielessä minua kovasti kiinnostaa Tyrnävällä olevan kotitilani (synnyinpaikkani) tiedot, koska olen aivan varma siitä, että kysymyksessä on hyvin vanha asuinpaikka. Kuten aiemmassa kirjoituksessani kerroin, se rakennus on ollut aikanaan savupirtti. Eihän sitä silloin tullut sen enempää ajatelleeksi tietenkään, lapsi kun olin. Sen muistan, että uuden asuinrakennuksen valmistuttua ja vanhaa purettaessa löytyi viitteitä siitä, että paikalla oli ehkä ollut asutusta jo ennen sitä savupirttiä. Joitain sellaisia esineitä tms., joita ei kuitenkaan isänikään millään tavalla noteerannut enkä minä muista, mitä ne olivat. Mieleen jäi vain se, että isänikin mielestä paikka oli kauan ollut asutettuna.
Tyrnävän kirkonkirjoja ei ole kovin paljon jäljellä tulipalojen vuoksi. Niitä, mitä on säilynyt, on käytävä tutkimassa maakunta-arkistossa, kun ainakaan toistaiseksi niitä ei ole digitoitu.
Kiitän vastauksestasi, ja saattaa olla, että tuo Oulunsuun suunta ehkä antaa viitteitä siitä, mistä päin minun kannattaa tietoja etsiä.
Terveisin
Punkka
Matti Lund
27.01.09, 11:29
On varmasti paljon mahdollista se, että alunperin on ollut esim. juuri tämä Oulunsuun Markuksela. Seudulla on tälläkin hetkellä sekä Markuksia, Markkuloita että Markuksela -nimisiä.
Terveisin
Punkka
Hei,
Taas meni aivan häränpyllyä, eli käsitit asian täsmälleen päinvastoin kuin oli tarkoitettu.
Et myöskään nähtävästi lukenut aikaisempia viestejäni, joissa annoin joitakin tietoja Ängeslevän Markuksen talon asuttajista 1500 -luvun lopulla ja 1600 -luvulla. Edellisessä viestissäni sen sijaan annoin muutaman lisätiedon, mutta sata vuotta myöhemmältä ajalta.
Tutustu vielä aikaisemppin viesteihini ja yritä erottaa vuosisadat toisistaan.
Väännän kuitenkin antamieni tietojen ytimen vielä "rautalangasta":
1500 -luvun lopulla ja 1600 -luvun alussa Ängeslevänkylässä myöhemmin Markukseksi nimitettyä 1/2 veromanttaalin taloa asui mies nimeltään Markus Ollinpoika. Lue hänestä aikaisemmasta viestistäni!
Tästä etunimestä tuli esi-isiesi talonnimi:
Markus Ollinpoika --> Markus (eli Markuksela)
Samalla tavalla etunimestä ovat kymmenet talot saaneet nimensä muinaisen Limingan pitäjän avarilla lakeuksilla: Anttilat, Heikkilät, Junttilat, Marttilat, Mattilat, Similät, Tuorilat jne....
Ja eri pitäjissä on asunut Markus -etunimisiä isäntiä, joissa talonnimi on johtunut etunimestä aivan samalla tavalla kuin Ängeslevälläkin.
Täten on täysin poissuljettu sellainen mahdollisuus, että Markuksela -talonnimi olisi kulkeutunut juuri sillä tavalla Oulunsuusta Ängeslevälle kuin annoit ymmärtää!
- Toisaalta jätin antamillani tiedoilla takaportin sille mahdollisuudelle, että Markuksela -nimi olisi saattanut kulkeutua Ängeslevältä Oulunsuuhun.
Tällaisen mahdollisuuden falsifiointi tai todentaminen edellyttää, että tutkitaan ensin tarkoin Oulunsuun tilanne. Omalta osaltani olen kerännyt aika suuren määrän Oulunsuun talonhaltijoitten vuosikertoja 1500- ja 1600 -luvuilta ja joukossa on useita Markus -nimisiä isäntiä, joten tilaisuuksia synnyttää Markuksela -talonnimi ihan Oulunsuusta käsin oli moniaisia!
terveisin Matti Lund
Kiitän ja kumarran!
Olen maallikko ja kielitaidoton. Olen kyllä lukenut kaikki viestit, joita olen saanut, mutta ehkäpä en sitten kaikkea ole ymmärtänyt.
Jos minulla olisi rahaa, antaisin koko homman ammattitutkijalle, mutta ainakaan tällä hetkellä minulla ei siihen ole mitään mahdollisuuksia. Yritän kuitenkin jotenkin päästä eteenpäin.
Tuo lainaus tekstistäni, jonka otit esimerkiksi, oli vastaukseni Kukkikselle ja menikö sekin sitten väärin. Joka tapauksessa olen kiitollinen kaikista niistä viesteistä, joita olen tämän asian tiimoilta saanut ja yritän ottaa neuvoista vaarin.
Terveisin
Punkka
Teille molemmille laitan vain tämän arvioitavaksi nimistöstä:
Anoppini tunnetut esijuuret tulee Oulunsuun Markukselasta, joka on ollut ennen Isovihaa allaolevien asuin sija:
Lassi Markuksela 1690 - 1758
Lars Markuxela s. 1690 Oulunsuu - k. 1758 Oulunsuu
1. puoliso Margaretha Larsdr. Henttunen s. 1692 Muhos - k. 4.3.1732 Oulunsuu
2.puoliso Margaretha Henricsdr. Koukkari s. 1700 Utajärvi, Niska - k. ,
vihitty 23.12.1733 Oulun Tuomioseurakunta
3. puoliso Beata s. 1692 - k. 1759, vihitty
Lapset:
1. Lars Larsson Markuxela s. 29.12.1722 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
2. Henric Larsson Markuxela s. 27.5.1724 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
3. Margareta Larsdr. Markuxela s. 17.4.1726 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
4. Markuxela s. 26.9.1727 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
5. Petrus Larsson Markuxela s. 3.1.1729 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
6. Thomas Larsson Markuxela s. 18.12.1730 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
7. Michael Larsson Markuxela s. 17.2.1732 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
8. Anna Larsdr. Markuxela s. 20.9.1734 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
9. Sophia Larsdr. Markuxela s. 29.11.1736 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
10. Carin Larsdr. Markuxela s. 5.4.1739 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
11. Margaretha Larsdr. Markuxela s. 19.9.1741 Oulun tuomiokirkkoseurakunta
Eli mitään takeita siitä kuka tai ketkä ennen sitä siellä olivat ei ole tiedossa, mutta iso "plantaasi" Markuksela oli ennen uusia omistajia.
Matti Lund
27.01.09, 14:57
Kiitän ja kumarran!
Olen maallikko ja kielitaidoton. Olen kyllä lukenut kaikki viestit, joita olen saanut, mutta ehkäpä en sitten kaikkea ole ymmärtänyt.
Jos minulla olisi rahaa, antaisin koko homman ammattitutkijalle, mutta ainakaan tällä hetkellä minulla ei siihen ole mitään mahdollisuuksia. Yritän kuitenkin jotenkin päästä eteenpäin.
Tuo lainaus tekstistäni, jonka otit esimerkiksi, oli vastaukseni Kukkikselle ja menikö sekin sitten väärin. Joka tapauksessa olen kiitollinen kaikista niistä viesteistä, joita olen tämän asian tiimoilta saanut ja yritän ottaa neuvoista vaarin.
Terveisin
Punkka
Nyt Markus Ollinpojan jälkeenhän kerroin Markuksen pitkäaikaisena isäntänä olleen hänen poikansa Tuomas Markuksenpojan. Tuomashan oli syntynyt ensimmäisen mainitsemani asiakirjan mukaan 1597.
Nyt muutamalla otannalla vaikuttaa siltä, että Tuomas Markuksenpojalla oli kaksi poikaa Gabriel ja Matti Tuomaanpojat, joiden kesken taloa myöhemmin jaettiin ja laajennettiin, Gabriel sai 1/4 kruununmanttaalia ja Matti 1/2 veromanttaalia. Vaikuttaa siltä, että Gabrielin osa oli liitos jostain aikaisemmasta kruunulle joutuneesta talosta.
Molemmat osat periytyivät taas isältä pojalle.
Näyttää siis siltä, että 1600 -luvulla molemmilla linjoilla talot menivät aina isältä pojalle/pojille. Näin meni neljä polvea nuijasodan ajoilta isoonvihaan saakka Markuksen talossa/taloissa Ängeslevällä.
*************--> Gabriel Tuomp.--> Tuomas
Markus --> Tuomas
Ollinpoika ..... Markunp.
*************--> Matti Tuomp --> Iisakki / Juho
Oulunsuusta katsoin, että mainitsemaani Iisakkia seurasi jo ennen isoavihaa isäntänä Simuna Markuksela.
terv Matti Lund
Näköjään tiedät paljon tuosta otsikkoasiasta. Minulla olisi kysyttävää, mutta en viitsi tehdä sitä tässä keskustelussa. Sen vuoksi laitan tähän sähköpostiosoitteen ja pyydän, että otat yhteyttä sen kautta. Siis osoite on: eko.toivanen*mail.suomi.net
terveisin
punkka
Matti Lund
30.01.09, 14:15
Näköjään tiedät paljon tuosta otsikkoasiasta. Minulla olisi kysyttävää, mutta en viitsi tehdä sitä tässä keskustelussa. Sen vuoksi laitan tähän sähköpostiosoitteen ja pyydän, että otat yhteyttä sen kautta. Siis osoite on: eko.toivanen*mail.suomi.net
terveisin
punkka
Hei
Sen verran vielä lisävihjeenä Markuksen talon nimen syntysijaan liittyen, olen pannut merkille, että Ängeslevällä on kaksi nimeä peräkkäin pitkiä aikoja 1500 -luvun lopulla ja 1600 -luvun alkupuolelella:
Tuomas Ollinpoika
Markus Ollinpoika
Ne ovat tässä järjestyksessä ja talot vaikuttavat samankokoisilta. Siis tulee vaikutelma patronyymistä, vierekkäisyydestä ja talojen yhtäläisestä verotusarvosta, että ne ovat jaon tulosta samasta kantaosasta veljeksille.
Lisäksi joinakin vuosina Tuomas Ollinpojan nimen tilalla on Tuomas Viittalainen.
Jos, kuten näyttää, Tuomas Ollinpoika ja Tuomas Viittalainen ovat yksi ja sama mies, ja todennäköisesti Markus Ollinpojan veli, merkitsisi näitten seikkojen todentuminen, että Markuksen talo on syntynyt yhdestä Ängeslevän Viittalan taloista.
Selaamalla veroluettelovuosikertoja lisää, asiaan saanee riittävän varmistuksen.
Kun sanoit isovanhempiesi asuneen Viittalaa Ängeslevällä, vaikuttaisi siten siltä Sinun kohdallasi, että eräs ympyrä olisi esivanhempiesi kohtaloissa sulkeutunut.
terveisin Matti Lund
Kiitos tiedoista.
Paitsi, että isovanhemmat ovat asuneet Viittalan tilalla, olen itsekin asunut siellä elämäni ensimmäiset 28 vuotta.
Huolimatta siitä, että olet kiitettävästi kaivanut esille tietoja, en minä niistä itse pääse eteenpäin. Tuon ajan, josta on kysymys, kaikki asiakirjat ovat ruotsinkielisiä - ainakin ne, mitä olen netistä löytänyt, tai sitten en ole osannut etsiä oikein.
Pyysin Sinua ottamaan yhteyttä suoraan sähköpostiosoitteeseeni, jotta olisin voinut esittää kysymyksen, mutta kun et niin tehnyt, ei auta muu kuin kysyä tässä: teetkö sukututkimuksia ja paljonko niistä veloitat?
Pyydän vastausta.
Terveisin
Punkkahttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif
Onko kukaan sattunut löytämään, mikä oli miehiään Tyrnävän Ängeslevän toista Markukselaa isonvihan jälkeen isännöinyt Johan (k. 1749), jolla vaimo Lisa ja anoppi Margareta Leinotar?
Epäilen, että pariskunnan Liisa-tytär päätyi sitten vaimoksi Limingan Bisiin Lauri Pekanpoika Hotakalle (1710 Sotkamo - 1765 Liminka). Limingan rippikirjassa seisoo, että Liisa olisi syntynyt 1726 Ängeslevällä.
Jens
Oulun Sukututkimusseuran tutkimusten mukaan Tyrnävän rippikirjasta vv. 1703-1708 löytyy kaksi Markukselan taloa, joista toinen on oman sukuni alkupaikka. Olisikohan tuo talo, jossa isäntänä on Johan Gab.sson (06-08) ja vaimona Lijsa, etsimäsi talo. Alun perin tuon talon isäntänä on Gab. Thomasson, jonka poika on mainittu Johan. En ole tutkinut tuota haaraa pidemmälle. koska oma sukuni löytyy toisesta talosta.
Mikäli haluat, voin laittaa sähköpostin kautta kopion tuosta Oulun Sukututkimusseuran tutkimustuloksesta. Laita yv, ja ilmoita siinä sähköpostiosoitteesi.
Terveisin
Punkka
Hei, kiitos tiedosta. Itse asiassa minulla on hyllyssäni nuo vihreät nidokset Tyrnävän rippikirjoista - en vain ollut aikaisemmin tullut paneutuneeksi koko kysymykseen...
t. Jens
Voi olla, että sukujohdon todentamiseen tarvittaisiin jokin mehevä tuomiokirjamaininta. Markukselan talossa, joka sitten sai numeron Ängeslevä 42, isäntänä mainitaan vielä 1728 henkikirjassa Matti ja vaimonsa Marketta, mutta seuraavana vuonna jo Juho ja vaimonsa Liisa. Juho ilmestyy rippikirjoihin 1728. Olisiko kuitenkin tullut toisaalta?
Jens
Matti Lund
07.10.13, 13:03
Hei, kiitos tiedosta. Itse asiassa minulla on hyllyssäni nuo vihreät nidokset Tyrnävän rippikirjoista - en vain ollut aikaisemmin tullut paneutuneeksi koko kysymykseen...
t. Jens
Juho Markukselalle ei löydy vielä vuoteen 1727 päättyvistä rippikirjoista omaa taloaan, Matti Markuksela maksaa veroja vielä vuonna 1728 n:o 42:n puolesta. Tämän jälkeen Juho alkaa maksaa veroja Markukselan talon n:o 42 puolesta.
Tällöin hän on henkikirjoissa vielä itsellisenä Ängeslevällä, esim. vuodelle 1728 [9297:91], lisänimi on jo tällöin Markuksela.
Mutta eipä tästä mene kuin neljä vuotta ja sitten hän onkin jo kahden talon omistajana: Ängeslevän numeroitten 24 Pirskan ja 42 Markukselan, molemmat 1/4 manttaalin taloja. Juho Markuksela kuuluu myös Limingan lautamiehiin.
En ole selvittänyt Juhoa paremmin, mutta hänen talokauppansa olen kyllä rekisteröinyt ja jotain pientä muutakin.
Pirskan Juho Markuksela osti Iisakki Pirskalta eli Eskolalta kauppakirjalla 25.1.1732, ja maksoi siitä 600 taalaria kr. Hän esitti kauppakirjan mm. Limingan syyskäräjillä 25.8.1747 (mf ES2077, RR86), kun huudatti sitä. Tällöin jo myyjä Iisakki Pirska oli kuollut. (Iisakin isännyysaika jäi muutamaksi vuodeksi, vuonna 1727 näkyy vielä Taneli Pirska kuten rippikirjassakin, Iisakki vuodesta 1728.) Juho Markuksela otti kolmaneen kuulutuksen Pirskaan syyskäräjillä 1.9.1748.
Limingan talvikäräjillä 22.2.1748 vaimo Riitta Erkintytär Riski jakoi perintöä Pirskan naapurista, Könölän talosta. Perinnönjaon toimituskirja oli päivätty 24.2.1746. Isänperintö oli saatu perukirjasta 12.8.1745 ja jaettu tällöin lasten välillä. Riitta oli ollut kahdessa aviossa. Könölän hän luovutti vävylleen tyttärensä Marketta Antintytär Könösen miehelle Antti Mälliselle ja suurimman osan irtainta omaisuuttaan 466 taalaria 14 äyriä kr poikapuolelleen pappismies Mathias Lescheliukselle. Könölä oli Riitan ja hänen miehensä Antti Könösen hankintamaata.
Huomiota kiinnittää, että hän maksoi myös 100 taalaria lautamiehelle Juho Markukselalle Ängeslevältä.
Syy tälle jää mielenkiintoisesti rivien välistä arvioitavaksi.
Kun perinnönjaon laskelma toisaalla osoittaa, että Riitta maksoi edesmenneen tyttärensä Valpurin alaikäisen tyttären Marja Antintytär Kaikkosen osuutta 100 taalaria kr ja asiakirjasta selviää, että Juho Markuksela oli ottanut Riitan kanssa sopien tämän Marja Antintytär Kaikkosen kasvattityttärekseen tästä huolehtiakseen, selittyy Markukselan vastaanottama 100 taalaria sillä. Hän oli Marja Antintyttären laillinen holhooja.
(Tiedot ilmenevät RR86, mf ES2077).
Henkikirjan mukaan Juho Markuksela asui numerossa Markukselassa 42 ja Pirskaan n:o 24 on kirjattu itsellisinä mm. vuonna 1733 Lauri Haataja ja vaimonsa Sesiilia ja huomautettu, että sitä viljellään numerosta 42 käsin [9308b:1174, 1175].
terv Matti Lund
Hei!
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut tätä Markuksela-talon/suvun selvittelyä, koska olen anoppini esi-isiä selvitellessä törmännyt myös Markuksela nimeen.
Varmuudella olen päätynyt Matti Antinpoika Markuksela/Tuorilaan s. 16.12.1747 Liminka, k. 21.10.1812 Pulkkila; pso Anna Yrjöntr Laurila s. 15.12.1751 Oulu, k. 8.3.1819 Pulkkila. Perhe on muuttanut Limingan Tuorilasta Pulkkilan Saarikosken taloon.
Matti Antinpojan vanhemmat ovat: Antti Matinpoika Markuksela (s. 1716 Tyrnävä), k. ennen 1760 ja Malin Matintytär Tuorila s.17.2.1724 Liminka
Jos Antti Matinpoika Markuksela on syntynyt Tyrnävällä, hänen isänsä olisi niin ollen Matti Juhonpoika Markuksela s. 1600-luvulla.
Mahtaisikohan tämä Matti Juhonpoika Markuksela liittyä jotenkin edellä käytyyn talokeskusteluun?
Pirkko Vikman
Movitz, sait varmaan nyt tarpeellisen selvityksen Lundin kirjoituksesta. Itse en talon nro 42 osalta ole selvitellyt asukkaita sen enempää, sillä oman sukuni lähtö on talo nro 5.
Talossa nro 5 on syntynyt myös kysytty Antti Matinpoika eli isänsä on Matts Markuxela, syntynyt välillä 1690 - 1707 ja kuollut v. 1755.
Oman sukulinjani olen saanut selville pitkän työn tuloksena saamatta siihen juurikaan apua "ammattitutkijoilta".
Punkka
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.