Mikä erottaa?

[Heljä Habermann]

Hei!
Aloittelijan tietämättömyydessäni ihmettelen, mikä ero on torpparilla, mökkiläisellä, mäkitupalaisella ja itsellisellä, joten voisikohan joku ystävällinen ihminen valistaa.
Terveisin
Heljä Habermann

[Sari H]

Hei

Wikipedia on hyvä apuväline

Tässä Mäkitupalainen
http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4kitupalainen
Torppari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Torppari
Itsellinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itsellinen

[Heikki Koskela]

Hei!
Aloittelijan tietämättömyydessäni ihmettelen, mikä ero on torpparilla, mökkiläisellä, mäkitupalaisella ja itsellisellä, joten voisikohan joku ystävällinen ihminen valistaa.
Terveisin
Heljä Habermann

Torppari on ainoa selkeä sosiaalinen ryhmä sillä heidän suhteensa "emotaloon" on selvästi määritelty. Se sijaan muut mainitsemasi sosiaaliryhmät ovat keskenään päällekkäin meneviä. Aina ei tiedä mistä ryhmästä on kyse. Rippikirjamerkinnöissä merkintöjä joko tietoisesti sekoitetaan toisiinsa tai sitten kirjaaja ei ole ollut aina riittävän tarkkana. Kyllä kaikille on varmasti määritelmä mutta eri puolilla Suomea käytäntö vaihteli. Tämä on kuitenkin mutu-tuntuma asiaan.

[Heljä Habermann]

Kiitti Sari! Jopa selvisi.
Terveisin Heljä

[Pauli]

Kysynpä minäkin, kun kerran tilaisuus on: onko "talollisella" ja "talokkaalla" eroa?

[Heikki Koskela]

Talokas-sana tuli muotiin käyttää vastineena talollinen-sanalle joskus 1800-luvun lopulla ja käytettiin seuraavaan muotisanaan saakka, joka oli/on maanviljelijä nykyään. Maanviljelijä-sana kuitenkin on selvästi ammattinimike, mutta sekä talollinen että talokas viittasi omistamiseen pääasiassa. Käytännössä talollisen ja talokkaan välillä ei eroa esiinny.

[Matti Lund]

Kysynpä minäkin, kun kerran tilaisuus on: onko "talollisella" ja "talokkaalla" eroa?


Näillä sanamuodoilla ei ole tietysti mitään merkityseroa. Talokas -sanaa käytettiin kielilain voimaantultua lavealti virallisissa asiakirjoissakin ja pitkään paikallisissa kontrahdeissa ainakin Pohjanmaalla, mutta "kielitaistelussa" yleiskielen sanaksi tarkoittamaan talonhaltijaa "talollinen" voitti, ja "talokas" -sana miellettäneen enää enemmän länsimurteen pohjaiseksi sanaksi.

Jos taas analysoidaan oikeudelliselta kannalta itsellinen ja mökkiläinen/mäkitupalainen sanojen merkityseroa, sitä ei ole, mutta asumismuodon kannalta itsellinen on laajempi käsite, sillä sehän kattaa kaikki vailla kiinteää omaisuutta olevat, ne joilla on asuttavanaan erillinen itsellisasumus kuten mäkitupa, sekä ne, jotka asuivat talollisen palvelusväelle varaamissa tiloissa, renkituvassa ja sen sellaisessa. Ja tietysti mäkitupalaisillakin saattoi olla kanssa-asumassa "hyyryläisiä".

Myös mökkiläisten välillä oli pieniä eroja. Oli mökkiläisiä, jotka asuivat talon maalla ja mökkiläisiä, jotka asuivat kylän maalla. Jos ajatellaan mökkiläisiä oikeudellisen suojan kannalta, pieniä eroja oli siinäkin. Mökin pystyttämiseksi kylän yhteismaalle tarvittiin kylänmiesten lupa. Taas jos näin hankittu asuinpaikka osoittautui kylänmiesten kannalta haitalliseksi, kylänmiehet yleensä yhteisesti hajoittivat mökin ja häätivät asukkaat pois. Joskus tällaisesta tapauksesta saattoi muodostua kontrahtiriita, jonka koukeroihin vedoten jompi kumpi osapuoli tuli anomaan oikeuden apua.

Vähän eri tapaus oli oikeudellisen suojan kannalta sellainen verottamaton itsellisasumus, ulkoisesti mäkitupa, joka oli erotettu perinnönjaossa jonkun perillisen asuttavaksi; siis suvun jäsenelle oli sovittu suojapaikka talon maalta. Tällaista oikeutta ei voitu tietystikään mitätöidä noin vain, vaan jos isäntä kuitenkin halusi ajaa myöhemmin asukkaan ulos, hänen täytyi korvata asukkaalle siitä aiheutuneet menetykset ja oikeus yleensä tuomitsi isännän tarjoamaan apua mökin siirtämiseksi johonkin muuhun paikkaan, johon asukas oli saanut luvan.

terveisin Matti Lund

[Heljä Habermann]

Kiitos kaikille erinomaisesta informaatiosta! Nyt ihmettelen vielä loisia; missä majailivat ne loiset, jotka on erikseen kirjattu loistenkirjaan?
Terveisin
(aina vaan ihmettelevä) Heljä

[kkylakos]

Kiitos kaikille erinomaisesta informaatiosta! Nyt ihmettelen vielä loisia; missä majailivat ne loiset, jotka on erikseen kirjattu loistenkirjaan?
Terveisin
(aina vaan ihmettelevä) Heljä

Jossain... Itse sain tälläisessä tapauksessa (1800-luku, Pohjanmaa) tarkennusta asuinpaikkaan henkikirjoista, joissa kukin oli merkitty taloon ja kylään. Kaste yms. tiedoista voisi saada myös kiinni?

[Terho Asikainen]

Ruotsalaisessa sukututkimuksessa termien inhyses ja inhyseshjon ero määritellään seuraavasti:

inhyses: henkilö, joka asui jonkun toisen omistamassa talossa, riippumatta siitä, maksoiko hän vuokraa vai ei.

inhyseshjon: (köyhä) henkilö, joka asui jonkun toisen omistamassa talossa, eikä maksanut vuokraa.

http://www.rootsweb.ancestry.com/~swewgw/index.htm (http://www.rootsweb.ancestry.com/%7Eswewgw/index.htm)

Sosiaalihistoriaa paremmin tuntevat voinevat valaista, miten tarkoin nämä termit vastaavat suomen "itsellistä" ja "loista".

Joka tapauksessa loiset ovat Suomessa olleet ennen muuta savolainen ilmiö. Käytännössä he ovat asuneet usein todella tilapäisissä oloissa, esim. talon tuvan nurkassa. Ks. esim.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Loinen_(yhteiskunta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Loinen_%28yhteiskunta))

t. Terho.

[Seppo Niinioja]

Jarmo Paikkalan kirjoitus Loiset (Sukutieto 4/2001, s. 10-14) on kattava ja hauskakin esitys aiheesta. Eri puolilla maata on käytetty kymmeniä nimityksiä. esim. erinäinen, häntävieras, köppäläinen, nurkkainalainen.

Heidän työympäristöään kuvaa realistisesti Eero Järnefelt maalauksessaan Raatajat rahanalaiset/Kaski vaikkapa tässä: http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=14137 .

Seppo Niinioja

[Jukka H]

Ei liene yhtä oikeaa selitystä loinen t. inhyses sanalle. Käytäntökin näyttää vaihdelleen paikkakunnittain. Sana Loinen lienee savoa, eikä sitä kai lännempänä käytetty ainakaan ihmisistä.
Usein inhyses tai loinen kirjatut ovat talon isäntäperheen lähisukulaisia: syytinkille jääneet vanhaisäntä ja -emäntä, talossa asuvat isännän veljet tai sisaret. (Nämä jälkimmäiset ovat olleet ruokapalkkaista työvoimaa, eivätkä mitenkään "loisia" sanan nykymerkityksessä.) Milloin talo oli myyty vieraalle, jäi entinen isäntäväki usein syytinkisopimuksella taloon asumaan. Ja jäivät niihin usein uskolliset rengit ja piiat kuolemaansa asti ja näiden (ruokko)lapsetkin. Kaikki samalla "tittelillä". Ainoa kattava nimitys olisi "talossa asuva ja siitä elantonsa saava muu kuin isäntä, emäntä tai heidän lapsensa tai palkollisensa".
T. Jukka