Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Oliko Karin Bielke Jaakko Teitin äiti?
Terho Asikainen
22.01.09, 22:50
Vuonna 2006 ilmestynyt monin tavoin kiinnostava Olli Niilo Teittisen laatima Teit-Teitti-Teittinen -sukujen sukukirja kertoo sivullaan 41, että Jaakko Teitin isä oli Kuuskosken herra ja huovilippueen päällikkö Lauri Teit, joka syntyi noin 1510 Pernajan Teitomissa ja kaatui torjuessaan venäläisten hyökkäystä maaliskuussa 1571.
Hänen ensimmäinen vaimonsa oli kirjan mukaan Karin Erikintytär Bjelke, syntynyt Vadan Benhamrassa noin 1511. Kirjan mukaan tämän isä oli puolestaan Erik Eriksson Bjelke.
Tämä tieto tuntuisi sopivan yhteen Elgenstiernan Bielke-suvun taulun 19 kanssa, jossa Suomessakin vaikuttaneiden Erik Turesson Bielken ja hänen vaimonsa Gunilla Besen Erik-pojasta mainitaan seuraavaa:
Erik Eriksson, till Benhamra. Var gift och efterlämnade endast en dotter Karin Eriksdotter.
Jos tämä sukuyhteys on totta, se on aika kiinnostava tieto, koska Bielke-sukuhan on Ruotsin vanhimpia aatelissukuja, ja yhteydessä pohjoismaisiin kuningashuoneisiin ja melkein mihin tahansa. Teiteistä puolestaan polveutuvat lähes kaikki Savon Teittiset.
Itse en ole kuitenkaan vielä vakuuttunut asiasta.
Teittisten sukukirjan ilmoittamista syntymävuosista voi laskea, että Karin Bielke olisi saanut ensimmäisen lapsensa 16-vuotiaana. Tämä nyt voi olla vielä mahdollistakin, mutta kummallista kyllä, mm. tuolla sivulla
http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=buchroeder&id=I555237762
esitetään, että ei suinkaan Karin vaan hänen isänsä Erik Eriksson oli se, joka oli syntynyt Benhamrassa 1511. Silloin ainakaan hänen tyttärensä ei kyllä voi enää olla Lauri Teitin lasten äiti. Itse en ole nähnyt cd-romilla ilmestyneitä Ruotsin ritarihuoneen sukutauluja, onkohan niissä tarkempia tietoja?
Oleellista on tietysti, mihin lähteeseen tieto Lauri Teitin puolison henkilöllisyydestä perustuu. Teittisten sukukirja ei esitä tälle tiedolle muuta lähdeviitettä kuin seuraavan:
Kaarina oli hänen poikansa, Jaakko Teitin mukaan sukua Hogenskild Bielkelle. (Koskinen, Yrjö: Jaakko Teitti; Hist. Ark. VI.)
Ettei olisi käynyt niin, että Lauri Teitin puoliso on vain tämän lausuman perusteella yhdistetty sopivannäköiseen Bielke-suvun oksaan?
Tunteeko joku aihepiiriä paremmin?
t. Terho
Lars Mattson Teit, verotalonpoika Tetomissa 1555
isä Mats Jönsson, maanomistaja Tetomissa 1552,
isänisä Jöns Håkansson, maanomistaja Tetomissa 1496
isänisänisä Håkan Jönsson, Pernajan Kuuskoski, puoliso Gertrud Särkilahdelta
Katso myös tämä
http://juhansuku.blogspot.com/2009/01/skotit-pernajassa.html
Niin ja Larsin 1. pso Karin Eriksdotter, 2. pso Margareta Hansdotter, 3. pso Margareta Pehrsdotter. Lapsia oli kahdesta ensimmäisestä aviosta yhteensä 11 kpl
Tämän enempää en asiasta tiedä, mutta jos näistä on jotain hyötyä
Juha
Lars Mattsson Teet, Hövitsman
Isä: Matts Jönsson Teit (http://koti.welho.com/mjuhala/Brigitta-Ekestubbe.htm#Table13) (Taulu 13), Äiti: Brita Larsdotter Creuz (http://koti.welho.com/mjuhala/Brigitta-Ekestubbe.htm#Table14) (Taulu 14)
* 1500, Pernaja, Tetom † 1571, Pernaja, Tetom
Kuolinsyy: kaatui Venäläisten hyökkäyksessä
Puolisot
A) Margareta
*1510
Lapsi
1) Anna Teit
B) Karin Hogensild Bjelke
Lapset
1) Dordi Teit (http://koti.welho.com/mjuhala/Brigitta-Ekestubbe.htm#Table6) (Taulu 6)
2) Ingebor Teit
3) Mårten Teit *1540, Pernaja, Pernaja
VN Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 Huovien lippueen päällikkö Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin SP Syntynyt Pernaja. Kuollut venäläisten hyökkäyksessä 1571 Pernaja. Aatelinen kartanonomistaja/ Pernaja,Tetom 1552 (kartano tuhottiin venäläisten hyökkäyksessä 1571) - hövidsman. Larsin 1. vaimo oli ilmeisesti Karin Eriksdr Hogenskild Bjelke ja lapsia tuosta avioliitosta 5, 2. Margareta Hansdr, jonka kanssa liitosta lapsia oli 6. Vaimo n:o 3 oli Margareta Persdr ja tuo liitto lienee ollut lapseton. Teet-Teit on vanhaa aatelissukua, Ruotsissa 1649 alkaen n:olla 436 ja nimellä Stjencreutz ja toinen suvun jäsen nimellä Teet (n:o 550) v. 1652. Jo v. 1250 aatelinen Teit palveli Birjer-jaarlia sodassa. Hän oli hyvin arvostettu mies Suomessa ja antoi rakentaa Pernajan kirkon ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä kotipaikan mukaan. Kirkko lienee tuolloin käsittänyt vain kappelin, nykyinen kirkko mainitaan aikaisisintaan 1351. Hänen poikansa oli Jöns Teit. Teit-suvun haaroja lienee levinnyt ympäri Suomea, mutta niitä on vaikea sitoa yhteen. Knekthövidsman i Tetom, Pernå sn Död stupade 1571 (Elg.VIII,217;Ramsay s.482). Han gifte sig först med Karin Eriksdotter. Gift i andra giftet med Margareta Hansdotter. I tredje gifte var han med Margareta Persdotter. Frälseman i Tetom
http://koti.welho.com/mjuhala/Brigitta-Ekestubbe.htm#Table10
http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-ia8.htm
Tuossa Timon mainitsemassa tekstissä jatkuu tuo virheellinen käsitys tämän Teit -suvun yhteydestä Birger -jaarlin retkeen sekä suvun skottilaiseen alkuperään.
Lähdekritiikin käyttö on suotavaa, jotta samat virheet eivät kopioituisi aina uudelleen ja uudelleen.
Juha
En ota vastuuta noista linkkejen tiedoista.
Lars Mattsson Teit
Yrke: Hövitsman Far: Mats Jönsson Teit (- 1555) (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/pab3c0887.html) Mor: Britta Larsdotter (1469 - ) (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/p914bddbd.html) Född: Finland, Tetom by Bosatt: Tetom by Finland Död: 1571
Familj med Margareta Persdotter (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/p1bae1f07.html) Vigsel: ()
Familj med Karin Eriksdotter (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/pe12e7146.html) Vigsel: () Barn:
Andreas Laurenti Larsson Teit
Olaus Laurenti Larsson Teit
Jakob Larsson Teit
Malin Larsdotter Teit
Familj med Margareta Hansdotter (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/p5fda61ab.html) Vigsel: () Barn:
Dordi Larsdotter Teit (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/pcc0a5632.html)
Mårten Larsson Teit (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/p89339240.html)
Melker Larsson Larsson Teit (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/p50f7ba2b.html)
Anna Larsdotter Teit (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/pb3f9d728.html)
Katarina Larsdotter Teit (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/p12478367.html)
Bengt Larsson Teit (- 1563) (http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/pe90220ed.html)
http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/t.gif http://web.telia.com/%7Eu11314904/htmlmis/t.gif
http://web.telia.com/~u11314904/htmlmis/pa28df349.html
Ehkä ei ollut?
XV Erik Turesson (Bielke) k. 1511 Viipurissa. Valtaneuvos, Suomen käskynhaltija. Tukholman linnanvouti 1489, Stegeborgin päällikkö 1494-1499. Sai Hannu-Kuninkaalta ritarinarvon ja vuonna 1499 Viipurin ja Savonlinnan lääneineen, mutta luopui kuninkaasta, kun Sten Sture tuli Suomeen, jolloin hän sopi valtionhoitajan kanssa Hollolan pappilassa. Svante Sture määräsi hänet koko Suomen ynnä Ahvenanmaan käskynhaltijaksi 1504 sekä osoitti hänelle muutenkin luottamusta, mutta elämänsä loppuaikoina hän joutui kuitenkin kireisiin väleihin valtionhoitajan kanssa. Hän hankki välirauhan Venäjän puolelta 1504 ja 1510, aikaansai kauppayhteyttä Viron kanssa, teki ensimmäisen yrityksen Saimaan yhdistämiseksi mereen kanavalla ja johti yleensä rauhattomana aikana ansiokkaasti Suomen hallintoa, vaikka hän ei voinutkaan estää tanskalaisia hävittämästä Ahvenanmaata ja ryöstämästä Turkua 1509.270.
Vanhemmat Ture Turesson (Bielke) ja Ingegärd Körningsdotter (Taulusta 241) (http://www.mesterton.net/kerttu/t241.htm).
Puoliso: Gunilla Bese. (Taulu 387) (http://www.mesterton.net/kerttu/t387.htm) s. 1473, k. 7.4. 1553.
Vanhemmat Johan Stensson Bese ja Katarina Jonsdotter (Gädda) (Taulusta 400) (http://www.mesterton.net/kerttu/t400.htm) Vuodesta 1499 Viipurin linnanrouvana. Miehensä kuoltua 1511 hän kieltäytyi jättämästä käsistään tämän läänityksiä, Viipuria ja Savonlinnaa. Lopulta tehtiin hänen ja Sten Sture nuoremman välillä sopimus, jonka kautta Gunilla rouva luovutti 1513 linnansa vävylleen Tönne Eerikinpoika Tottille, saaden itse korvausta Ruotsin puolella.429.
Lapset:1. Karin Eriksdotter (Bielke), s. . Tauluun 387 (http://www.mesterton.net/kerttu/t387.htm) 2. Axel Eriksson (Bielke), s. n.1500, k. 1559 XIV Tönne Eriksson Tott k. .1.1522 avrättad i Åbo slott. Uppträder tidigast 1490 och var redan då hövitsman på Raseborg (FMU 4330 och 4331), vilken han därefter länge innehade på (sin fasters make) Sten Stures vägnar (FMU 4531 och 5008) 1504 (FMU 5021och 5183) fick som förläning av Svante Nilsson och innehade ännu 1512. Mottog 26.5.1513 Viborg och Nyslott (FMU 5660) och avstod i aug. s.å. Raseborg (FMU 5694). Var hövitsman på Viborg och Nyslott ännu 1520 (FMU 6008). Nämnes 1520 (FMU 6005) bland Sveriges rikes råd och män före personer, som långt tidigare kunnat beläggas som riksråd. Han torde efter sin faster Ingeborg Åkedotter ha ärvt Berga i Ununge sn, Närdinghundra hd i Uppland, och hälften av Skälsnäs i Hults sn S.Vedbo härad i Småland. Avrättades på Åbo slott i januari 1520. Vapen: kvadrerad sköld. - Gift med Karin Nilsson, dotter av riddaren och riksrådet Nils Fadersson (Sparre av Hjulsta och Ångsö) och Kristina Nilsdotter (Oxenstierna). Gifte om sig med Hillevi (Helvig) Axelsdotter, dotter av danska riksrådet Axel Brahe och Marine Tygedotter (Lunge). Hon ägde Aspnäs i Östervåla sn, Våla hd i Uppland, som var hennes sätesgård 1500 och 1501, och jord i Göstrings hd i Östergötland , dog 22.12.1503 och begravdes i Ångsö kyrka. Tidigare hade hon varit gift med Tönne Erikssons föregående hustrus farbror riksrådet Bengt Fadersson (Sparre av Hjulsta och Ångsö), spm senast nämns i livet 1496. Tönne Eriksson gifte om sig 1512 (FMU 5625) med Karin Eriksdotter, dotter av riddaren och riksrådet Erik Turesson (Bielke) i äktenskap med Gunnild Johansdotter (Bese). Karin Eriksdotter hade tidigare varit trolovad med Tönne Erikssons kusin Åke Hansson och gifte om sig senast 1526 med hövitsmannen på Kalmar, sedermera fogden i Dalarna Arvid Västgöte, som dog mellan 19.8.1529 och 2.2.1530.419.
Vanhemmat Erik Åkesson Tott ja Berta Evertsdotter Moltke (Taulusta 388) (http://www.mesterton.net/kerttu/t388.htm).
1. Puoliso: Karin Nilsdotter (Sparre av Hjulsta och Ångsjö)
Lapset:1. Ingeborg Tönnesdotter Tott 2. Puoliso: Hillevi Axelsdotter Brahe
3. Puoliso: Vihitty 1512 Karin Eriksdotter (Bielke). (Taulu 386) (http://www.mesterton.net/kerttu/t386.htm)
Vanhemmat Erik Turesson (Bielke) ja Gunilla Bese (Taulusta 399) (http://www.mesterton.net/kerttu/t399.htm) levde ännu 1556 (1565?).
Lapset:2. Ingeborg Tönnesdotter Tott, s. . Tauluun 386 (http://www.mesterton.net/kerttu/t386.htm) 3. Axel Tönnesson Tott 4. Märta Tönnesdotter Tott af Skedebo, s. . Tauluun 441 (http://www.mesterton.net/kerttu/t441.htm) 5. Erik Tönnesson Tott
http://www.mesterton.net/kerttu/t399.htm
Sitten toinen juttu.
Släkterna Teit, Teet och Stierncreutz
http://www.lpgenealogi.se/index.php?view=article&catid=36%3Aegen-forskning&id=47%3Aslaekterna-teit-teet-och-stierncreutz-&tmpl=component&print=1&page=&option=com_content&Itemid=53
Korjaus on 2 saman nimistä Karin Eriksdotter Bielke.
samannimiset sekkoittavat. Sekä Erik Eriksson Bielken tuntematon vaimo.
XVIII Erik Eriksson Bielke till Benhamra
Vanhemmat Erik Turesson Bielke af Åkerö ja Gunilla Johansson Bese (Taulusta 889) (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20889)
Puoliso: Puoliso. (Taulu 657) (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20657)
Lapset:Karin Eriksdotter Bielke, s. . Tauluun 657 (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20657)XVII Lars Mattson Teit rälssimies i Tetom, knehtien päällikkö, k. 1571 kaatui venäläisten hyökkäyksessä.
Vanhemmat Matts Jönsson Teit ja Brita Larsdotter Creutz i Sarvlaks (Taulusta 658) (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20658).
1. Puoliso: Karin Eriksdotter Bielke
Vanhemmat Erik Eriksson Bielke till Benhamra ja Puoliso (Taulusta 888) (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20888)
Lapset:Ingeborg Larsdotter Teet, s. . Tauluun 887 (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20887) 2. Puoliso: Margareta Hansdotter. (Taulu 654) (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20654)
Lapset:Anna Larsdotter Teit, s. . Tauluun 654 (http://koti.japo.fi/%7Ejkhpuro/jorma.htm#Taulu%20654) Mårten Larsson Teit i Tetom, nimismies i Pernå 1572-1580, k. eli vielä 1584 Jakob Larsson Teit i Tetom, sihteeri, Jaakon valitusrekisteri 1555-1557, k. eli vielä 1596 3. Puoliso: Margareta Persdotter
Lapset:Dordi Larsdotter Teet
http://koti.japo.fi/~jkhpuro/jorma.htm#Taulu%20657
Koskisen kirjoitus julkaistiin 1878 Historiallisen arkiston 6. niteessä sivuilla 290-299, ja siinä esitetään seuraavaa:
- Jaakko Teitin (Teittus, Teitti, Teijttis, Teittz, Teith, Teeth) isä oli nimeltään Lars ja suku vanhaa pernajalaista rälssiä
- isä tarkemmin sanoen Kuuskosken herra Lauri Matinpoika
- veljet: maisteri Martinus Teittus (k. 1545) oli kuninkaallisten prinssien opettaja, Olavi oli Lapveden kirkkoherra ja Antti Pernajan kirkkoherra
- Jaakko mainitaan ensi kertaa 1547 Turun tuomiokirkon voutina, opiskeli sittemmin ulkomailla, hankki Kustaa Vaasan käyttöön tietoa kruunun ja aateliston tiluksista 1555-57 > Jaakko Teitin valitusluettelo
- viittaa A.G.Ahlqvistin tiedonantoon (Hist.Bibliot. 1877, s. 146) Jaakko Teitin kirjeistä Hogenskild Bielkelle, ja tekee selkoa kirjeen sisällyksestä:
- Teitti: "Vaikka minä mies parka olen köyhä, kurja ja viheliäinen ja köyhistä vanhemmista lähtenyt, ovatpa ne kuitenkin kunnialliselta vuoteelta syntyneet aviosäädyssä, ja äitini-äidin äiti lähtenyt samasta suvusta ja syntyperästä, kuin Teidän ankaruutenne on lähtenyt isän kannalta." [Tähän lauseeseen perustuu nähdäkseni koko keskustelu Teitin kytköksestä Bielke-sukuun, ja osoitetaan selvästi, ettei Jaakon äiti ainakaan ole Bjelkejä. Jaakko sanoo pikemminkin olevansa köyhästä perheestä, mikä on tietysti kovin suhteellista: epäilemättä köyhästä verrattuna mahtaviin Bjelkeihin. Toisaalta: Jaakko Teitti on kirjoittanut kirjeensä tilanteessa, jossa hän itse on oikeudessa ja ”anoo nöyrillä lauseparsilla herra Hogenskild’in suosiota”. Olisi uhkarohkeaa ja röyhkeää vedota näinkin täsmennettyyn ja jotenkin läheiseen sukulaisuussuhteeseen, jollei sellaista olisi. Kaipa Bielket itse tiesivät, mihin sukuihin heitä edeltävänä satana vuotena oli naitu. Mutta miten mitätön uusmaalainen rälssimies olisi nainut yhdestä valtakunnan ylhäisimmistä suvuista? Siinä miettimistä!Teitti (jatkaa myöhemmin kiittäen Jumalaa siitä): ”että oikeus vielä on olemassa ja että minä mies parka hyvillä syillä osoitin itseni (kunnian ohessa) samasta suvusta alkuni saaneen äitini kannalta”
- Koskinen ei ota kantaa sukulaisuusväitteen todenperäisyyteen: ”Ilmoitus että Jaakko Teitin äidin-äidin äiti kuului Bielke-sukuun, saattaa kenties vastaiselle tutkimukselle olla hyödyksi.
Mutta tarkastellaanpa näitä Teetomin ”Teittejä”:
Lauri Matinpoika, rälssimies Teetomissa 1555, nihtijoukkion päällikkö, lyötiin kuoliaaksi venäläisten hyökkäyksessä 1571. Ramsay mainitsee ensimmäiseksi puolisoksi Karin Eriksdotterin, joka ”äidinäitinsä kautta oli sukua Hogenskild Bjelkelle” [häntä itseään ei siis kukaan väitä Bjelkeksi! Olisipa mukava tietää, mistä Ramsay on saanut tuon nimen! Joku testamentti ehkä?]
Heillä oli lapset:
Andreas Laurentii Teit, Pernajan kirkkoherra 1550-1579
Olaus Laurentii Teit, Lappeen kirkkoherra 1559-1569
Jakob Larsson Teit = Jaakko Teitti, elossa vielä 1596
tyttäret Ingeborg ja Malin
Lauri Matinpoika lienee ollut siinä määrin mahtava mies Pernajassa, ettei hänen vanhimmalla pojallaan ole ollut vaikeuksia päästä tuottoisaan kirkkoherranvirkaan. Alaikäraja pappisvihkimyksellä oli kuitenkin 25 vuotta, joten Andreaan on täytynyt syntyä viimeistään 1525 ja Olaus-veljen 1534.
Lasse Matsson mainitaan voudintileissä Teitomissa ensimmäisen kerran 1552, vaikka isänsä nimi komeili varsinaisissa maakirjoissa vielä 1553. Maakirjoissa Lauri syrjäyttää isänsä 1554 (Matts Jönsson mainitaan 1543-1553). Oletettaessa, että Lauri Matinpojan lapsikatras on alkanut karttua 1520-luvulla, hänen on itsensä täytynyt syntyä viimeistään vuoden 1500 vaiheilla, eli hän on ollut ajan oloihin nähden joka tapauksessa huomattavan iäkäs kohdattuaan kuolemansa venäläisten hävitysretken yhteydessä. Koskapa Ramsay sanoo (kaiketikin löytänyt jonkun dokumentin, josta näin käy ilmi, sillä voudintileihin ei käy tässä oikein luottaminen) että Matts Jönsson ”oli kuolleena 1555”, eli hänen kuolemansa ajoittuisi n. vuoteen 1554, mikä puolestaan tarkoittaa, että hänkin oli saavuttanut korkean iän. Kaipa hän on syntynyt vuoden 1480 vaiheilla; muuten he ovat eläneet aivan liian iäkkäiksi ja saaneet lapsia kohtuuttoman nuorina. Mihin pyrin tällä? Jos oletetaan, että Jaakko Teitin sanomus pitäisi paikkansa, ja hänen äidinäidinäitinsä oli ruotsalaista Bielke-sukua, hänen äidinäidinäitinsä olisi pitänyt syntyä (arvatenkin) 1400-luvun puolivälissä (jos kohta tietysti mikäli mies on ollut useita kertoja naimisissa, voi kuusikymppisen miehen vaimo olla 16-vuotias, virhemarginaalia siis on!) Mahdollista linkkiä Bjelke-sukuun tulee siis etsiä joka tapauksessa paljon varhaisemmilta ajoilta kuin 1500-luvulta.
Jaakko Teitin kirjeen vastaanottaja oli Läckön herra Hogenskild Nilsson Bielke af Åkerö (1538-1605). Hänen ainoa yhteytensä Suomeen oli se, että hän oli opiskellut Turun katedraalikoulussa 1547-51. Miksi? Vaikea sanoa. Hänen isänsä suvun kautta pitäisi siis sukulinkkiä etsiä. Silloin kysymykseen tulisi kai lähinnä herra Hogenskildin isänisänisän Ture Turesson Bielken (1425-1489/90) jälkeläiset; muussa tapauksessa sukulinkki Hogenskildiin olisi jo niin etäinen, että sen tietäminen / mainitseminen vaikuttaisi kyseenalaiselta. Tosin on mahdollista, että Jaakko Teitti tiesi, että hänen isoäitinsä äiti oli yleensäkin jotain sukua Bielkeille, ja sukulinkki, jos sellainen on, voi olla hyvinkin kaukana mitä Hogenskildiin tulee. Koska emme kuitenkaan tiedä tuosta Karin Erikintyttärestä yhtään mitään, emme tiedä tietenkään, mihin sukuun hänen äitinsä ikinä kuuluikaan, ja niin muodoin mitenkään uskottavaa sukulinkkiä ylhäisiin Bielkeihin lienee turhaa yrittää etsiä.
Hei,
Tässä yhteydessä on pakko kysyä, mihin lapsikatraaseen voisi kuulua Jaakon sisar Dordi Larsintytär Teit, jonka puoliso oli nimismies Henrik Hansinpoika Ekelöf (k. 1602). Hänen äidikseen tarjotaan Lars Teitin kaikkia kolmea vaimoa tutkijasta riippuen, mutta joidenkin mukaan Larsilla oli lapsia vain kahdesta ensimmäisestä avioliitosta. Dordi on lukuisien Tammelin-suvun jälkeläisten ja myös minun esiäitini.
Terveisin,
Kari K.
Sauvo
Korjaus: Koskinen yhdistää Martinus Teitin (k. 1544/45) Jaakko Teitin veljeksi, vaikka tämä on tunnetusti hänen setänsä...
Mielestäni tärkeintä olisi tällä hetkellä kyetä verifioimaan Ramsayn lähde, jossa mainitaan Karin Eriksdotter. Ramsay kriittisenä sukututkijana ei varmasti ole temmannut nimeä tuulestakaan. - Ja me Savon Teittisten lukuisat jälkeläiset voimme lohduttautua sillä, että eipä (ymmärtääkseni) näitä Juvan Taipaleen Taipalisia, jotka kiistatta ovat Teittisten esi-isiä, ole aivan satavarmasti voitu yhdistää kirkkoherra Olavi Antinpoika Toiviaiseen ja tämän Teet-sukuiseen puolisoon (en kyllä itsekään epäile tätä yhdistämistä).
Dorde Larsdotter Teit oli Lars Matssonin tytär tämän toisesta avioliitosta Margareta Hansdotterin kanssa, ainakin Ramsayn mukaan. Mutta, kuten sanottu, en tiedä, mihin Ramsay perustaa tietonsa. Hänellä on pakko olla jokin testamentti / perintö / maanjakoasiakirja taustalla, muuten hän tuskin noin suvereenisti esittäisi asiaansa. Mutta se, että eri tutkijat esittävät samalle henkilölle eri äitejä, voi johtua monista asioista. Todennäköisesti lähinnä huolimattomuudesta, sillä jos he olisivat löytäneet jonkin Ramsayn ulkopuolisen lähteen, he varmasti viittaisivat siihen.
Mutta ainakin viestiketjun otsikkoon saimme vastauksen: Karin Bielke ei voi olla Jaakko Teitin äiti. Olisi myös perusteltua etsiä varhaisin painettu yritys kytkeä Karin Eriksdotter Erik Bielken tyttäreksi. Itsekin olen nähnyt useita yrityksiä, ja lapsus voi olla yllättävän myöhäinen.
Terho Asikainen
23.01.09, 16:20
Kiitos kaikille vastauksista! Kysymys näytti olevan aiheellinen, kun Teiteistä on näinkin monenlaista tietoa liikkeellä.
Juhan kirjoittama esitys (linkki viestissä #2) osoittaa vakuuttavasti, että tarina skotlantilaisesta ristiretkeläisestä Teit-suvun kantaisänä on todennäköisesti myöhäsyntyinen sukujuurien kultaushanke.
Jensin esittämä aineisto osoittaa puolestaan kiistattomasti, ettei ainakaan Jaakko Teitin äiti ole voinut Bielke-sukuun kuulua. Ja vaikka äidinäidin äiti olisikin, hän saattaa jäädä pysyvästi historian hämärään.
Itsekin Teittisten jälkeläisenä ehdin jo hetken ajatella, että voisin liittää Pyhän Birgitan sukupuuhuni. Mutta onhan totuus tietenkin aina paljon parempi vaihtoehto. Olipa se mikä tahansa.
Tähän väliin sopinee kevennykseksi oheinen käsikirjoitus:
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1393,86675,59358,59362, 60802
t. Terho
Itsekin ehdin jo haaveilla samasta sukupuusta. Mutta onneksi noiden pohjoismaisten kuningassukujen polveutumisissakin on oikeasti lukuisia ongelmia, joista ei niin paljon puhuta :) Keskiajan lähteet kun ovat mitä ovat...
Mutta eläköön turve! Eläköön köyhät, likaiset ja pahanhajuiset miehet! Eläköön savon savuntuoksuinen korpirahvas!
toivoopi Jens ja perjantain ilta-whisky
M.Sjostrom
23.01.09, 22:34
Mutta onneksi noiden pohjoismaisten kuningassukujen polveutumisissakin on oikeasti lukuisia ongelmia, joista ei niin paljon puhuta :) Keskiajan lähteet kun ovat mitä ovat...
Tämä pointti on jossain määrin validi. Joitain ongelmia siis kyllä on...
Testikysymys: ketkä tietävät, kuka oli Ruotsin, Suomen ja Norjan kuninkaantytär Florentia?
eli, 'prinsessa Florentia'
(ja sitten kysymyspatteria voi jatkaakin: mitä historiallista dokumentaatiota on hänen olemassaolostaan? ja mitä roolia hän näytteli Suomen historiassa (kun kerran meidän kuninkaamme tytär oli)?)
Quote (Movitz):
- viittaa A.G.Ahlqvistin tiedonantoon (Hist.Bibliot. 1877, s. 146) Jaakko Teitin kirjeistä Hogenskild Bielkelle, ja tekee selkoa kirjeen sisällyksestä:
- Teitti: "Vaikka minä mies parka olen köyhä, kurja ja viheliäinen ja köyhistä vanhemmista lähtenyt, ovatpa ne kuitenkin kunnialliselta vuoteelta syntyneet aviosäädyssä, ja äitini-äidin äiti lähtenyt samasta suvusta ja syntyperästä, kuin Teidän ankaruutenne on lähtenyt isän kannalta."
Quote (Ramsay):
Karin Eriksdotter, som enligt sonen Jakob Teits uppgift, genom sin mormor var befryndad med Hogenskild Bjelke (Yrjö-Koskinen. Hist.Ark. VI. Jaakko Teitti).
Unquote
Tässä on tarjottu selkeä linkki Teit- ja Bjelke-sukujen välille.
En epäile hetkeäkään Jakob Teitin sanaa, varsinkin kun se on osoitettu "lähestymismielessä" ylhäiselle sukulaiselle. Näin ei uskallettaisi tehdä ilman todellista tietoa.
Alftan-kronikka keskustelussa olen kiinnittänyt huomiota Alftan-kronikan julkaisuun valtakunnanhistorioitsija von Celsen lykkimänä. Sitäkään ei olisi tohdittu tehdä ilman lähdettä tukevaa tietoa Ruotsissa.
Seppo Niinioja
24.01.09, 09:21
Tähän väliin sopinee kevennykseksi oheinen käsikirjoitus:
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1393,86675,59358,59362, 60802
t. Terho
Kiitos hyvistä nauruista! Huikea aikamatka Taaborin vuorelta Turkuun.
Seppo Niinioja
Tuon Juhan kuvauksen lisäksi hyvä selvitys Teet-suvun väitetystä liittymisestä skotlantilaisiin sukuihin on Sven-Erik Åströmin "Historisk och Litteraturhistoriska Studier"-kirjasessa julkaistu tarina vuodelta 1965: "Tait of Pirn -sägnen i socialhistorisk belysning". Selvitys kattaa kirjan sivut 237...274.
Se ei puutu mahdolliseen Bielke-kytkentään mutta keskittyy tuohon väitettyyn Skotlanti-kytkökseen.
Loppupäätelmä on sama kuin Juhalla. Eli linkki Skotlantiin on keksitty kun Johan Mattson Teetin taustaa piti kaunistella 1600-luvulla.
Topi Kinnunen
Eräs tuon Johan Matsson Teetin jälkeläisistä
Pistetään kunnia kuitenkin tuosta antamastani linkistä sille vaatimattomalle nettituttavalleni, joka taannoin antoi minulle kasan tekstejä eräistä vanhoista suvuista. Olen niistä muutaman sitten soveltaen lyhentänyt ja muokannut sekä julkaissut.
Toimin siis tässä sanansaattajan roolissa - minun taitoni eivät olisi riittäneet tuon asian ratkaisemiseen. Tietysti jo maalaisjärki vihjaa, että 1600-luvulla tuskin oli olemassa perimätietoa, joka kertoisi 1200-luvun tapahtumista.
Samaan sarjaan lukisin sen legendan, että Venäjän keisarinna Katariina Suuri olisikin ollut alunperin savolainen (http://juhansuku.blogspot.com/2009/01/suomalainen-keisarinna-kauhanen.html)
Juha
Se, että Pernajan Teitit eivät ole skotlantilaista ritarisukua, ei ole mikään varsinainen uutinen: sen väitteen Sven-Erik Åström on vakuuttavasti kumonnut jo kauan sitten. Mitä tulee yhteyteen Bielke-sukuun, ainakin itse uskon siihen - tietyin varauksin. Jaakko Teitti anoo kiperässä tilanteessa suojelusta ylhäiseltä mieheltä, joka kuuluu samaan tuomioistuimeen, jonka on määrä tehdä päätös hänen jutussaan, ja vetoaa selvästi sukulaisuuteen, joka määritellään vieläpä tarkasti: kyseessä on äidin äidin äiti. Juhani on aivan oikeassa, että olisi hyvin uhkarohkeaa vedota tällaiseen sukulaisuuteen tällaisessa tilanteessa, ellei se olisi totta. Mutta toisaalta emme tiedä, millaista tämä sukulaisuus laadultaan oli; kirje antaa ymmärtää, että hänen äidin äidin äitinsä oli syntyjään Bielke. Muitakin vaihtoehtoja voisi ehkä olla (ehkä hänen äidin äidin äidin äitinsä solmi toisen avioliiton jonkun Bielke-sukuisen kanssa, tai ehkä heillä olikin yhteinen sukulaisuus Bielken isänäidin kautta - arvuutella voi, kun tietoa puuttuu. Ainoa kriteeri on, että sukulaisuuden on oltava siinä määrin tuore, että kummallakin osapuolella on oltava siitä jokin käsitys). Mutta kuten edellä sanoin, liianpa vähän näistä sukulaisuuksista on tietoa, että Bielket voisivat sukutauluihimme ilmestyä muina kuin hämärinä viittauksina kaukaiseen menneisyyteen...
Jens
Terho Asikainen
26.01.09, 12:21
Kansallisen elämäkerraston [osa V, Porvoo 1934, s.389] Jaakko Teitti -artikkeli tekee selkoa Teitin kirjeestä Hogenskild Bielkelle:
Vuoden 1568 vallankumous vihdoin teki lopun [Jaakko Teitin ja Yrjänä Pietarinpojan vaikutuksesta] hallitusasioihin. Yrjänä Pietarinpoika mestattiin, mutta T. pääsi pelkällä vankeudella, ja ainakin helmikuuhun 1569 hän istui Tukholman kaupunginvankilassa. Sieltä hän syksyllä 1568 kirjoitti sukulaiselleen Hogenskild Bielkelle, jonka hän tiesi olevan Juhanan suosiossa, pitkän kirjeen ja syyti ankaria soimauksia Yrjänä Pietarinpoikaa vastaan, jota - sekä Eerik kuningasta - hän sanoi kaikkien niin pelänneen, että olivat olleet pakotettuja tekemään melkein mitä tahansa. Hän vakuutti viattomuuttaan niihin syytöksiin, joita häntä vastaan oli tehty, ja pyysi Bielkeä auttamaan häntä vapauteen; kirjeensä hän päättää seuraaviin suomenkielisiin sanoihin (Bielkehän oli jo nuorena oppinut suomea): "Iomala minun syyn tietäpi, hen teitä iankaikisist holhockan ia minua waiwaista miest teste waiuasta pästäken. Amen."
Artikkelin lähdeluettelossa mainitaan "registratuurakokoelma, kirjeet kuninkaille ja sihteereille sekä Hogenskild Bielken kok. R. V. A:ssa".
Sitten kun joku 1500-luvun lähteisiin perehtynyt on seuraavan kerran menossa käymään Riksarkivetissa, hänhän voisi ehkä samalla käydä vähän pöyhimässä tuota Bielken kokoelmaa ja hankkia vaikka kopion mainitusta kirjeestä tänne muiden forumilaisten iloksi.
A. G. Ahlqvistin käännöstä ja tulkintaa ei tietenkään ole mitään syytä epäillä. Mutta sekundäärilähde on kuitenkin aina sekundäärilähde. Ja voisihan olla, että kirjeestä löytyisi sattumalta jotakin muuta mielenkiintoista, kuten sukututkimuksessa niin usein tapahtuu...
t. Terho
Kiitos tästä mielenkiintoisesta otteesta. Yrjänä Pietarinpoika on tietenkin Erik XIV kuuluisa sihteeri ja valtakunnan pelätty prokuraattori Jöran Persson, joka kärsi hirvittävän kuoleman 22.9.1568.
Hänen poikansa Erik Jöransson aateloitiin nimellä Tegel ja toimi sittemmin
valtakunnahistorioitsijana kirjoittaen mm. Erikin ja isänsä ajasta ei ehkä
kuitenkaan niin suoraan kuin olisi halunnut.
Jöran Perssonin toisen pojan (Andersin) tytär Brita Tegel nai Danzigista kotoisin olleen Bastian Salomon Standorphin. Heidän tyttärensä Catharina taas vapaaherra Lars Eldstiernan, kuten Prinssi Gustaf- ja Emerentia Tott-ketjuissa on hiljattain mainittu.
Kaivoin tänään esille Sven-Erik Åströmin vanhan Genos-artikkelin noista Juvan Taipaleen Taipalisista ja Teittisistä joista me keskustelijat ymmärtääkseni polveudumme. Åström kirjoittaa:
"Kauko Pirisen mukaan Taipaleen kylän suurtilaa (11½ veromarkkaa) viljelivät heti vuoden 1600 jälkeen langot Antti Olavinpoika ja Juhana Laurinpoika, molemmat lisäksi papinpoikia, edellinen ratsumies ja nähtävästi Juvan kirkkoherran Olaus Andreae Toiviaisen poika."
Siis "nähtävästi" ja "Pirisen mukaan".
Åström viittaa Olli Teittisen päättelyyn Teit-vartaloisen nimen periytymisestä Olaus Andreae Toiviaisen vaimolta, joka oli Kirstin Olauksentytär Teit, Lapveden kirkkoherran tytär. Mutta ehkä pitäisi välillä selvitellä, mikä asiakirja (Pirinen on sentään hyvin luotettava tutkija ja kirkkohistorian entinen professori) tekee Antti Olavinpojasta ja Juhana Laurinpojasta langoksia ja minkälaista tämä lankous on laadultaan (eli onko Juhana Laurinpoika itse Teit-sukua, onko hän naimisissa Antti Olavinpojan sisaren kanssa vai onko hän naimisissa Kirstin Teitin sisaren kanssa?) ja mihin lähteeseen tämä perustuu? Mikä muu oikeastaan tekee ratsumiehestämme Kirstin Teitin pojan kuin tarve selittää se, miksi 1700-luvun alussa suku yhtäkkiä omaksuu nimen Teittinen?
Pirisen selailu selventää (Savon historia 2:1, s. 206):
"Tila [Taipale] oli Jääsken kirkkoherran Antti Antinpoika Kettusen perintötila ja joutui sitten hänen vävyilleen. Toinen heistä oli Antti Olavinpoika, nähtävästi kirkkoherra Olavi Antinpoika Toiviaisen poika, joka sai myöhemmin sukunimen Taipalinen. Tämä viljeli 1606 tätä tilaa yhdessä lankonsa kuopiolaisen papinpojan Juhana Laurinpojan kanssa".
Eli tämän mukaan tosiaan Juhana Laurinpoika ja Antti Olavinpoika ovat naimisissa Antti Kettusen tyttären kanssa. Ja sukulaisuussuhde kirkkoherra Toiviaiseen on Pirisen oletus, valistunut sellainen. Vaatinee kyllä varsinaista selvitystyötä, mitä Åström itse artikkelissaan peräänkuuluttaa.
Jaakko Teitin kirjeen vastaanottaja oli Läckön herra Hogenskild Nilsson Bielke af Åkerö (1538-1605). Hänen ainoa yhteytensä Suomeen oli se, että hän oli opiskellut Turun katedraalikoulussa 1547-51. Miksi? Vaikea sanoa. Hänen isänsä suvun kautta pitäisi siis sukulinkkiä etsiä.
Tuo maininta Åkeröstä kilkutti heti jotain kelloa muistissani ja nyt paremmalla ajalla katsoin työhuoneeni hyllystä teoksia, joita luin ennen loppukesän retkeäni Ruotsin linnoihin. Tiedekirjan alennusmyynnistä olin vitosella (per osa) ostanut mainion Kari Tarkiaisen teossarjan Finnarnas historia i Sverige. Filosofian tohtori ja Ruotsin valtionarkiston hoitaja osaa asiansa. Kirjassa on esitelty useita Ruotsissa asuneita suomalaishahmoja ja Fru Anna till Åkerö on saanut osakseen lähes neljä sivua.
”Finska Fru Anna” oli tanskalaisen Clement Hogenskildin ja hänet v. 1512 naineen, valtioneuvos Henrik Bitzin lesken, Anna Tottin tytär - Suomihan oli tuolloin tanskalaisten miehittämä. Tytär Annan syntyessä 1513 oli Clement jo kuollut. Niinpä Anna varttui Nynäsin (suomeksi mikä?) kartanossa Varsinais-Suomessa. 17-vuotiaana Anna muutti Ruotsiin ja nai Kustaa Vaasan läsnä ollessa tämän voudin Jakob Krummen. Pari sain kaksi tytärtä, mutta pian Krumme kuoli. Kuningas ja suku huolehtivat nyt Annasta. 24-vuotiaana Anna avioitui kuninkaan kamarineuvos Nils Pedersson Bielken kanssa. Vuonna 1542 Anna sai periä tätinsä, Brita Tottin, omistaman Åkerön kivilinnan.
Anna ja Nils saivat pojat Hogenskildin (1537), Klasin (1544) ja Turen (1548) sekä tyttären Karinin . Perheen hyviin ystäviin lukeutui mm. Mikael Agricola, jonka Annalle lahjoittamasta kirjasta on komea kuva kirjassa. Osittain varmaan juuri Mikaelin vaikutusta oli se, että vanhin poika Hogenskild lähetettiin opiskelemaan Turun kouluun, josta hän vain 13 vanhana jatkoi Wittenbergin yliopistoon.
Anna piti muutoinkin yllä yhteyksiä Suomeen, jossa käytiin usein. Annan äiti, Anna Tott, puolestaan vieraili usein Åkerössä, jossa hän kuolikin 1548. EriK faneja kiinnostanee se, että aviomiehensä kuoltua (hukkui 1550) Anna kutsuttiin hoviin Tukholmaan, jossa hän mm. otti osaa Erikin kruunajaisiin jne. Paljon muutakin tuosta Annasta kerrotaan, mutta en jaksa kaikkea tähän laittaa. Suomessa Anna sukuloi erityisesti Horneja Åminnessä ja Finckejä Hämeessä. Agricolaa lukuun ottamatta ei yhteyksiä Uudellemaalle ole mainittu, Agricola toki henkilönä liittyy Teitteihin monellakin tavoin.
t. Olavi A.
Kaksi oppineen turkulaisen kirjettä aatelismies Nils Bielkelle 1547 ja 1549 Käännökset julkaistu Viljo Tarkiainen & Kari Tarkiainen, Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja. Otava, Helsinki 1985.
Mikael Agricolan kirje Nils Bielkelle 21.11.1547
[salutatio]
Iankaikkista autuutta Jeesuksen Kristuksen Jumalan iankaikkisen pojan kautta! Rakas Nils Pederinpoika, erinomaisen hyvä ystävä,
[captatio benevolentiae]
Jumala palkitkoon Kuninkaallista Majesteettia, meidän Rakkainta Armollista Herraamme, ja samoin Teidän Kunnianarvoisuuttane paljosta hyvästä ja erittäinkin siitä, että Te olette toimittanut minulle hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa valtakirjan täällä Turussa sijaitsevaan tuomiorovastin taloon ja [siirtymä > narratio] että Te vielä sen lisäksi lupaatte huolehtia siitä, että minä saan myös haltuuni ne tulot, mitä siihen on kuulunut, joista Te pyysitte saada kaikki parselit mainituksi ja joista nyt lähetän Teille luettelon sekä edellisistä tuloistani, Pyhän Laurentiuksen prebendasta. Siitä voi Teidän Kunnianarvoisuutenne hyvin ymmärtää, mikä ero niillä on. [---]
Huolehtikoon nyt Kaikkivaltias Jumala kaikkien meidän tässä kaupungissa asuvien köyhien kirkonpalvelijain elannosta. Sillä sitten kun tuo tulipalo hävitti talomme ja tavaramme, on se surkuteltavan vähä, mikä silloin voitiin pelastaa, enimmäkseen mennyt huoneisiin ja muihin asumistarpeisiin. Ja vielä olemme sitä paitsi joka päivä pitäneet majoitusvieraita ja joutuneet suureen velkaan ja varsinkin suomenkielisten kirjain vuoksi, Jumalan pyhän sanan ja Uuden Testamentin, joka paraikaa on Tukholmassa kirjapainossa jne. Sentähden olemme minä ja tuomiokapitulitoverini nyt niin karvailla mielin, ettemme tiedä mitä tehdä. [---]
[petitio + conclusio]
Rakas Nils Pedersson, erinomaisen hyvä ystävä, antakaa minulle anteeksi, että niin rohkeasti kirjoitan Teidän Kunnianarvoisuudellenne tällaista vähäpätöistä, vaikka kyllä tiedän Teillä joka päivä olevan muuta tärkeämpää tehtävää ja toimitettavaa: kuitenkin odotan jotakin lohdutusta tämän kirjeentuojan edellämainitusta toimesta. Lopuksi lähettää Teidän Kunnianarvoisuutenne rakastettava nuori poika, junkkari Hogenskeell, asuintovereineen, molempien heidän vanhemmilleen rakkaita Jumalan terveisiä.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Nuorempi on jo kahteen kertaan lukenut Donatuksen jne. ja kerrannut sen, mutta alkaneepa toisestakin tulla jotakin. Der Zeyt bringt Rooszen. Jokainen lintu laulaa nokkansa ja ikänsä mukaan. Suuria toiveita on siitä, että nuoremmasta tulee merkillinen oppinut ja teräväpäinen mies, jos Jumala suo hänelle elonpäiviä. Amen. [Hänet,?] teidät ja kaikki rakkaanne Jumalan huomaan uskoen.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)
Turussa vuonna 1547 marraskuun 21. päivänä.
Teidän Kunnianarvoisuutenne ainainen palvelija
Mikael Agricola
[1] Nils Pedersson Bielken ja Anna Klemetsdotter Hogenskildin poika Hogenskild Bielke lähetettiin 9-vuotiaana serkkunsa Nils Axelinpoika Banérin kanssa Turkuun
[1] Tarkiainen on virheellisesti kääntänyt lauseen "Then och ider Erlighet met alt kärkommit euinneliga befallendis" muotoon "Olen mielihyvällä hänen ja Teidän Kunnianarvoisuutenne iäinen käskettävä."
Laurentius Agricolan kirje Nils Bielkelle, Turku 25.6.1549
Laurentius Agricolaa ei tunneta muista lähteistä kuin tästä kirjeestä ja erääseen kirjaan tehdystä omistajamerkinnästä. Tutkimuksessa on spekuloitu, olisiko Mikael Agricola voinut käyttää Laurentius-nimeä, koska hallussaan oli Laurentiuksen prebenda.
[salutatio]
Varsin nöyrä ja rakas tervehdykseni Teille Jumalassa kuten aina ennenkin.
[captatio benevolentiae]
Rakas Nils Pedersson, minä kiitän Teitä varsin nöyrästi siitä kaikesta hyvänsuopaisuudesta ja niistä lahjoista, jotka Teidän Kunnianarvoisuutenne on antanut minulle itseni sitä ansaitsematta, joiden hyvien tekojen vuoksi kaikkivoipa Jumala Teitä palkitkoon. Ja olen aikonut (jos Jumala minulle suo terveyttä ja elämää) vähäisin ansioineni tehdä vastapalveluksia milloin tahansa sellaisesta tulee kysymys.
[narratio]
Rakas Nils, minä ilmoitan Hogenskildin ja Nils Akselinpojan asioista, ensiksikin, että he ovat vahvat ja terveet, mistä Jumalalle olkoon kiitos. Toiseksi että he ikänsä ja ymmärryksensä huomioon ottaen ovat taitavia siinä, mikä heille pannaan tehtäväksi, erityisesti mitä heiltä edellytetään latinan tulkinnassa ja kääntämisessä heidän äidinkielelleen. Mutta koska sen joka tahtoo hoitaa loppuun asti ja täydellisesti sen toimen, hänellä tulee olla siihen riittävät työkalut ja apuneuvot, kuten isäntämiehellä, jolla on varastohuoneita ja joka siksi tarvitsee kaikenlaista tavaraa niihin. Siksi olen minäkin hankkinut heidän tarpeisiinsa kaksi latinankielistä psalttarikirjaa, jotka maksoivat markan kappaleelta. [---]
[petitio]
Ja toivon, että Teidän molemmat Kunnianarvoisuutenne maksaisivat nämä ostokset hänelle, koska niistä on nyt hyvä tarve. Haluan myös mielelläni käyttää kaiken ahkeruuteni siihen, että nuori Junkkari ei tuhlaisi nuoruuttaan tarpeettomiin ja hyödyttömiin asioihin.
[conclusio]
Jumalan avulla toivotan nöyrästi Teidän Kunnianarvoisuudellenne kaikkea rakasta ikuisiin aikoihin ja myös ikuista autuutta. Kirjoitettu Turussa vuonna 1549 kesäkuun 25. päivänä.
Teidän Kunnianarvoisuutenne aina alamainen
Laurentius Agricola
KIRJALLISUUTTA
Hyvä yleiskatsaus: Ulla Koskinen, Friends and brothers. Rhetoric of friendship as a medium of power in late-16th-century Sweden and Finland. Scandinavian Journal of History 3-4 (vol 30), 2005. Online-versio Nelliportaalissa.
Taustatietoja kirjeen 1 henkilöistä Helge Pohjolan-Pirhonen, Suomen poliittinen asema pohjoismaisen unionin loppuvaiheissa 1512-1523, Helsinki 1953 sekä Anu Lahtinen, Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470-1620. SKS, Helsinki 2007. Taustatietoa kirjeen 3 henkilöistä Lahtinen 2007 sekä Anu Lahtinen, Arkea ja juhlaa Flemingien mailla. Arki ja läheisyys, THY, Turku 2002. Online-versio http://www.helsinki.fi/mm/suitia/fleming.htm
Taustatietoja kirjeiden 4-5 henkilöistä (Tarkiaisten lisäksi): Anu Lahtinen, Mikael Agricola aatelisvallan verkostoissa. Agricolan aika. BTJ-Kustannus, Helsinki 2007.
Sami Lehtonen
27.01.09, 21:39
Niinpä Anna varttui Nynäsin (suomeksi mikä?) kartanossa Varsinais-Suomessa.
Eikös Klaus Lydekenpoika Djäknin omistuksiin kuulunut Nousiaisten Nyynäinen.
Tässä linkki:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=277&map.y=286&cx=1556511&cy=6718059&scale=40000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI&tool=siirra
Jaakko Teitin kirjeen vastaanottaja oli Läckön herra Hogenskild Nilsson Bielke af Åkerö (1538-1605). Hänen ainoa yhteytensä Suomeen oli se, että hän oli opiskellut Turun katedraalikoulussa 1547-51. Miksi? Vaikea sanoa. Hänen isänsä suvun kautta pitäisi siis sukulinkkiä etsiä. Silloin kysymykseen tulisi kai lähinnä herra Hogenskildin isänisänisän Ture Turesson Bielken (1425-1489/90) jälkeläiset; muussa tapauksessa sukulinkki Hogenskildiin olisi jo niin etäinen, että sen tietäminen / mainitseminen vaikuttaisi kyseenalaiselta. Tosin on mahdollista, että Jaakko Teitti tiesi, että hänen isoäitinsä äiti oli yleensäkin jotain sukua Bielkeille, ja sukulinkki, jos sellainen on, voi olla hyvinkin kaukana mitä Hogenskildiin tulee. Koska emme kuitenkaan tiedä tuosta Karin Erikintyttärestä yhtään mitään, emme tiedä tietenkään, mihin sukuun hänen äitinsä ikinä kuuluikaan, ja niin muodoin mitenkään uskottavaa sukulinkkiä ylhäisiin Bielkeihin lienee turhaa yrittää etsiä.
Rouva Anna Hansintytär (Tott), laamanni Henrik Bitz nuoremman leski
omisti Ulvilassa lampuotitilan i Svenskby 1515 ja 1517, RA Anna
Hansdotters godsräkenskaper C 52.
Häneltä sen peri ainoa aikuiseksi elänyt lapsi, tytär Anna, joka oli
syntynyt toisesta aviosta Turun linnanpäällikkö Klemet Hogenskildin
kanssa (s. 1512, k. 1590). Anna Hansintytär asui 1530-luvulle asti
Lemun Nyynäisissä, jonka kartanotalouden alainen Soinilan tila oli.
Koko perhe muutti Ruotsiin, jossa pää- ja asuinkartano oli
Södermanlannin Åkerö. Anna Klemetintyttären ensimmäinen aviomies oli
Kustaa Vaasan verokamarin esimies, valtaneuvos Nils Pederinpoika
(Bielke) ja tästä avioliitosta syntynyt poika, valtaneuvos
Hogenskild Bielke hoiti 1560-luvulta lähtien äitinsä Suomessa
olevien tilojen asioita. RA Hogenskild Bielkes samling vol.10.
Handlingar rörande Nynäs gård i Nousis socken Åbo län.
Lähde: http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf
sivu 14
SukuniTutkija
22.09.18, 15:03
Karin Eriksdotter (Bielke). Yksi tuohon aikaan elänyt Karin Eriksdotter on ollut Lars Mattson Teit miehen kanssa naimisissa. Toinen Karin Eriksdotter oli Erikin sisko, josta löytyy tietoa Bielke aatelistauluista. On outoa että tuon nuoremman Karinin taustaa ei mukamas tiedettäisi.
Kuka Karin Eriksdotter hän on?
Minun tietojen perusteella tuon Karinin Erik isä on ollut aviottomassa suhteessa serkkunsa kanssa.
Kuva.1/4 http://aijaa.com/Amjz09
Kuva.2/4 http://aijaa.com/QzJBxM
Kuva.3/4 http://aijaa.com/0HJZbX
Kuva.4/4 http://aijaa.com/vyedLa
(http://aijaa.com/vyedLa)
Se on myös liian läheinen suhde ja sen takia Erikin vaimoa ei mainita edes aatelistaulussa.
Voi olla että he ei ollut naimisissa, joten Erikin vaimon nimeä ei löydy senkään tähden Bielke suvun aatelistaulusta.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8#TAB_19
(https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_Åkerö_nr_8#TAB_19)
Jostain Ruotsin valtionarkistosta, aikalaiskirjoituksista, voi vielä löytyä tietoa Bielke suvun tuosta kohdasta. Kun kaikki Bielke suvun tuon ajan paperit lukee läpi. Linkit tähän aloitukseen on vuodelta 2009 ja aloituksen tidot eivät ole päivitetty, tarkennettu ja korjattu.
Jos korkeassa aatelisarvossa oleva nainen on ottanut puolisoksi alempisäätyisen papin niin, nainen ja hänen jälkeläiset on menettänyt korkean aatelisarvon, nimen ja säädyn. Karinin äiti (katso aijaa linkin kuvat, hän on joku perheen tyttäristä) ja Karin ei perinyt Bielke nimeä, koska Teit ei ollut kaikkein ylhäisintä aatelista sukua.
Vaikka Teit miehet olivat Kustaa Vaasan poikien kotiopettajia ja asuivat Kustaa Vaasan luona.
Lars Mattsson Teitin puoliso on Karin Eriksdotter. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Teet_nr_550 Heidän poika Jacob Teit kertoo avunpyyntö kirjeessä Vapaaherra Hogenskild Bielkelle että hänen on äitinsä äidin äiti on samaa sukua kuin Vapaaherra Hogenskild Bielke.
Toisella on suora isälinja ja toisella on suora äitilinja, jossa muutaman sukupolvi taaksepäin yhdistyy henkilöiden yhteiset esivanhemmat (katso kuvat aijaa linkeistä).
A.G.Ahlqvistin tiedonantoon (Hist.Bibliot. 1877, s. 146) Jaakko Teitin kirjeistä Vapaaherra Hogenskild Bielkelle, ja tekee selkoa kirjeen sisällyksestä:
- Teitti: "Vaikka minä mies parka olen köyhä, kurja ja viheliäinen ja köyhistä vanhemmista lähtenyt, ovatpa ne kuitenkin kunnialliselta vuoteelta syntyneet aviosäädyssä, ja äitini-äidin äiti lähtenyt samasta suvusta ja syntyperästä, kuin Teidän ankaruutenne on lähtenyt isän kannalta."
Jaakko Teitti on kirjoittanut kirjeensä tilanteessa, jossa hän itse on oikeudessa ja ”anoo nöyrillä lauseparsilla Vapaaherra Hogenskild’in suosiota”.
Olisi uhkarohkeaa ja röyhkeää vedota näinkin täsmennettyyn ja jotenkin läheiseen sukulaisuussuhteeseen, jollei sellaista olisi. Teitti (jatkaa myöhemmin kiittäen Jumalaa siitä): ”että oikeus vielä on olemassa ja että minä mies parka hyvillä syillä osoitin itseni (kunnian ohessa) samasta suvusta alkuni saaneen äitini kannalta”
SukuniTutkija
22.09.18, 15:19
Keskustelussa on väitetty että Teit suku olisi ollut mitätöntä rälssiä ei pidä paikkansa. Tuohon asemaan Teit on päässyt koska he olivat läheistä sukua kuninkaallisille (katso aijaa kuvat).
Teit sukua asui Kustaa Vaasan luona ja Teit suvun mies oli Erikin ja Juhanan kotiopettajana. Siisi todella lähellä valtaapitäviä, aivan Ruotsin kuninkaiden ja valtiojohtajien arjessa ja syömässä heidän ruokapöydässä.
Ruotsin kuningas Kustaa Vaasalla ja hänen pojilla ollut luottamus Jacob Teittiin koska hän on tehnyt merkittävän valitusluettelon aatelisten ja ylhäisten väärikäytöksistä.
Myös Jacob on ollut vartioimassa vangittua kuningasta ja saatamassa leski kuningatarta Suomen puolelle.
Miten Teit sukua on ollut tekemisissä Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa kanssa?
….....Esim.1.....
Jacob (Jaakko) Laurinpoika Teit Suoritti 1554-57 merkittävän valitusluettelon aatelisten ja ylhäisten väärinkäytöistä (Suomen puolella).
Jacob Teitin valitusluettelo mikä on säilynyt Ruotsin Kuninkaallisessa kamariarkistossa , on maamme 1500-luvun olojen ja jopa sukututkimuksenkin tärkeimpiä lähteitä.
- Jacob kuului Eerik XIV mahtavan suojelijan , Yrjänä Pietarin pojan kannattajiin ja oli jäsenenä ns. kuninkaan lautakunnassa 1563-68.
- Jacob oli Tukholman kuninkaan kamarissa, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.
- Jacob vartioi Tukholman linnassa ex-kuningas Juhana Herttuaa.
- Minä vuonna Jacob on tuon köyhyys avunpyyntö kirjeen lähettänyt? Ilmeisesti vankeuden jälkeen kun on ollut kotiarestissa.
Erik XIV kukistuttua 1568 Jaakko Teit joutui uuden hallituksen pidättämäksi ja vankeuteen Tukholmassa, mutta pääsi viimein 1571 vapaaksi ja oleskeli sitten valvonnan alaisena Suomessa Turussa, Porissa ja Raumalla.
Voi olla että miehellä on ollut huono taloudellinen tilanne 1571 ja sen jälkeen. Mutta hänet mainitaan useissa eri tuomarin kirjurin töissä tuon vankeuden jälkeen. Jacob kuoli ruttoon 1588 ja on haudattu Turun kirkkopihan multiin (tuomiokirkon?).
- Jacob oli saattamassa kuningas Erik XIV lesken Kaarina Maunontyttären Ruotsista Suomeen 1577, Turun linnasta 22.6.1577 Kangasalalle, Liuksialana kartanoon.
......Esim.2......
Andreas (Antti) Laurinpoika Teit (Jacobin veli), kirkkoherra, rovasti, laivanvarustaja. Hän osallistui 1560 kuningas Juhana Herttuan Englannin matkalle. Kun Juhana Herttua kävi siellä veljensä kuningas Erik XIV:n (1560-1567) edusmiehenä kosimassa Maria Stuartia (tosin huonolla tuloksella).
.....Esim.3.....
Mårten (Martti) Matinpoika Teit (Lauri Matinpojan veli ja Jacobin ja Andreaksen setä) Hän oli 1541 Kustaa Vaasan poikien kotiopettaja. Hän asui Juhana Herttuan luona, jolle hän opetti myös suomenkieltä.
SukuniTutkija
22.09.18, 15:23
Aloitus keskustelun vastauksissa on väitetty että Bielke suvulla ei ole ollut
yhteyttä Suomen puolelle.
Se on väärää ja virheellistä tietoa edes väittää että Bielke suvulla ei ole ollut yhteyttä Suomen puolelle.
Bielken kartanoita ja tiloja ja Bielke sukua Suomen puolella.
1544 Tytär Anna Klemetintytär Hogenskild. Niilo Pietarinpoika Bielke ja toinen avioliitto, poika Hogenskild Bielke (HLTH1 sivu 722).
1549 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja
1549-90 Anna Hogenskild, valtaneuvos Nils Bielken leski. (SKS).
1587 Hogenskildille lisää 4 rälssiä, joista yksi oli Rautajärvi. Kyliä Kohijoki, Ämmäis, Vahdermetsä. Luopioisissa 11 taloa. (AM-A).
Lähde; Rautajärven ja Kantolan kartanoiden historiaa http://www.sukuvika.fi/kartanot.php
SukuniTutkija
22.09.18, 15:50
Miten Lauri Matinpoika Teit ja hänen jälkeläiset voisi avioitua aatelistaustaisen kanssa. Jos Laurin Matinpoijan esivanhemmat ja Teitin suku olisi ollut aivan aateliton ja köyhä suku?
Venäläisiä vastaan käymien sotien takia varmaan Suomen puolella eläneet Teit suvun miehet ja muut Suomen puolella eläneet aateliset, on menettänyt maitaan ja omaisuutta venäläisiä vastaan käytyjen sotien takia (katso Teittinen sukuseuran kirja). Toisin kuin Bielke suvun jäsenet Ruotsin puolella.
Vaikka aatelisella Teit suvulla oli jossain vaiheessa kartano ja maata niin. Teit suvun köyhyys on ilmeinen kun vertaa Ruotsin puoleiseen Bielke suvun haaraan. Joilla taas on ollut linnoja ja joidenka jälkeläisistä ja esivanhemmista löytyy googlaamalla kuninkaallisia. Joidenka sukupuut vielä löytyy ja jotka ovat jääneet myös historian kirjoihin.
Katso Lauri Matinpojan lasten puolisoiden sukuja. Löytyy ylhäisiä ja aatelista sukua. Heidän keskuudessa oli miehiä joista tuli pappeja, joissa on myös alenevaa säätyläiskiertoa.
–--Teitin vaimo.1 Karin Eriksdotter
lapset:
1. Antti Laurinpoika Teit puoliso: Slang (?)
1. Olli Laurinpoika puoliso: N.N.
1. Jaakko Laurinpoika puoliso: Elin Laurintytär (isä: Tukholmalainen porvari) 1. Malin Laurintytär puoliso: N.N.
1. Inkeri Laurintytär puoliso: Lydik Niilonpoika Jägerhorn af Härtonäs, Porvoon Kuninkaankartano kirjuri 1558, muonamestarina 1578, läänin Vouti 1578-84, k. Porvoossa läänissä 1588.
–--Teitin vaimo.2 Margaretha Hansdotter
lapset:
2. Pentti Laurinpoika puoliso: N.N.
2. Dordi Laurintytär puoliso: Henrik Hannunpoika Ekelöf, kirkkoherra, nimismies
2. Martti Laurinpoika puoliso.1: Anna Perttelintytär puoliso.
2: N.N. 2. Melker Laurinpoika puoliso: N.N.
2. Anna Laurintytär
puoliso.1: Enevaldus Sigfridi Borgstadius, kirkkoherra, koulumestari
puoliso.2: Tönnes Nyland, porvari, pormestari Viipurissa, Viipurin suurin ”importööri”.
2. Katarina Laurintytär puoliso: Jöns Matinpoika Iivanainen (Teetgren nr:557), pappi, kirkkoherra,
---Teitin vaimo.3 Margareta Perssdotter
lapset: ?
Teit-Teet-Teittinen-suvun mieskantaiseen juureen toisi ainakin suntaa-antavaa
valaistusta mieskantaisen linjan DNA-testaus. Eikö sitä ole suoritettu?
Pekka Hiltunen
03.10.18, 12:20
Ei ollut.
Kuten tämän osion toisessa ketjussa todetaan, ei Karin Bielke olemassa olevien tietojen mukaan suinkaan ollut Jaakko Teitin äiti, vaan hänen äitinsä, Karin Erikinttären isoäiti oli jollain toistaiseksi tuntemattomalla tavalla Hogenskield Bielken sukulainen. Kts Jully Ramsay.
PH
SukuniTutkija
24.02.19, 16:34
Pekka Hiltunen
Vanhat aatelistaulut, aateliskirjat ja Jully Ramseyn kirja ei aina huomio ja mainitse aatelistauluissa aatelisten avioliiton ulkopuolisia lapsia ja niitä aatelisia joilla on ollut liian läheiset sukulaisuus linjat keskenään.
Ulkopuolelle jää myös jälkeläislinjat ja henkilöt jotka ovat aviotuneet aatelissäätyyn kuulumattoman kanssa (esim: papin tai porvarin kanssa, koska tuollaiset jälkeläislinjat poistuvat aatelisuudesta, siten myös aatelistauluista). Eikä sitäkään ole katsottu hyvällä vanhempien, lähiperheen ja sukulaisten keskuudessa jos ylhäisaatelinen ei ole avioitunut toisen ylhäisaatelisen kanssa.
Huomioida pitää myös he aateliset ja ylhäisaateliset jotka jälkeläisineen ovat jonkin rangaistuksen takia ja syystä menettäneet aatelisaseman.
Lapsen saatuaan Karin Eriksdotter Bielke oli jo naimisissa ja hänen äitinsä N.N. os.Bielke (Barbo,Ingegerd,Ursula) on aikalaisten tapaan voinut olla vielä poikkeuksellisen nuoria kun saivat ensimmäisen lapsen.
Joten ei ole mikään ihme että heitä ei ole mainittu aateliskirjoissa ja sukupuita huudelleet turuilla ja toreilla. Varsinkin tuosta Karinin vanhempien sukulaisuudesta ja samalla läheisestä sukulaisuudesta Ruotsin maan hallitsijoihin.
Linkkien kuvat tuovat helposti esiin sukulaisuuden. Sukulaisuuteen vetoava Jaakko tuskin on vedonnut johonkin epämääräiseen kaukaiseen tuntemattomaan sukulaisuus linjaan jota eivät molemmat olisi tiedostanut ja tietänyt olevan heidän lähellä.
Jaakon geneettinen linja on eri asia kuin ylhäisaatelisten aatelislinja, koska aatelislinjaan kuuluu säätyyhteiskunnan perinnäissääntöjä ja tapoja.
Jaakon lähettämässä hätäkirjeessään Jaakko vetoaa heidän muutama sukupolvea taaksenpäin olevaan geneettiseen linjaan ei siis ylhäisaatelislinjaan.
Vapaaherra Hogenskild Bielkellä ja Jaakolla ei muutama sukupolvi taaksepäin ole monia esivanhempia tai kohtaa jossa yhdistymisen Jaakon esivanhempiin pitää jo olla. Kirjoitukset jostain tuntemattomasta yhdistymiskohdasta on saanut alkuunsa Jully Ramsey vastauksista, ja ainakin tästä suku.genealogia sivun vuoden 2009 aloituksesta, johon myös Geni ylläpito linkittää, tutkimatta tuota kohtaa ja linjaa laajemmin.
Tämä suku.geneolgia aloitus ”Oliko Karin Bielke Jaakko Teitin äiti?”
On vuodelta 2009 ja noin 9.vuotta päivittämättä ennen vuoden 2018 vastauksia sukupuu kuviani.
Jully Ramseyn kirja ei ole eri sukujen kohdalta kaikenkattava teos, kirjasta löytyy virheitä.
Jos Jully Ramsay (s.1865-k.1919) olisi käyttänyt tietokonetta, sukututkimusohjelmaa ja ajatuksella lukenut tuon Jaakko Laurinpojan kirjoittaman kirjeen Hogenskield Bielkelle ja samalla laskenut mahdolliset sukupolvet taaksepäin ja tarkistanut nimet.
Hän olisi päätynyt samoihin linjoihin ja henkilöihin jotka näkyy kuvassa.
Tuskin tätä kertomani mahdollista linjaa on täällä tarkemmin tutkinut moni ennen vuoden 2018 uusia vastauksia.
Helpompaa on ollut copy paste liittää aina sama aloitus, tämä v.2009 aloitus linkki (esim; Genin ylläpitäjät).
Jaakko Laurinpoika Teitin sukulaisuuus Vapaaherra Hogenskild Nilsson Bielkeen
https://aijaa.com/2mAikK
https://aijaa.com/h7NGNT
Yst.terv: SukuniTutkija
Pekka Hiltunen
28.02.19, 16:36
Pekka Hiltunen
Vanhat aatelistaulut, aateliskirjat ja Jully Ramseyn kirja ei aina huomio ja mainitse aatelistauluissa aatelisten avioliiton ulkopuolisia lapsia ja niitä aatelisia joilla on ollut liian läheiset sukulaisuus linjat keskenään.
Ulkopuolelle jää myös jälkeläislinjat ja henkilöt jotka ovat aviotuneet aatelissäätyyn kuulumattoman kanssa (esim: papin tai porvarin kanssa, koska tuollaiset jälkeläislinjat poistuvat aatelisuudesta, siten myös aatelistauluista). Eikä sitäkään ole katsottu hyvällä vanhempien, lähiperheen ja sukulaisten keskuudessa jos ylhäisaatelinen ei ole avioitunut toisen ylhäisaatelisen kanssa.
Huomioida pitää myös he aateliset ja ylhäisaateliset jotka jälkeläisineen ovat jonkin rangaistuksen takia ja syystä menettäneet aatelisaseman.
Lapsen saatuaan Karin Eriksdotter Bielke oli jo naimisissa ja hänen äitinsä N.N. os.Bielke (Barbo,Ingegerd,Ursula) on aikalaisten tapaan voinut olla vielä poikkeuksellisen nuoria kun saivat ensimmäisen lapsen.
Joten ei ole mikään ihme että heitä ei ole mainittu aateliskirjoissa ja sukupuita huudelleet turuilla ja toreilla. Varsinkin tuosta Karinin vanhempien sukulaisuudesta ja samalla läheisestä sukulaisuudesta Ruotsin maan hallitsijoihin.
Linkkien kuvat tuovat helposti esiin sukulaisuuden. Sukulaisuuteen vetoava Jaakko tuskin on vedonnut johonkin epämääräiseen kaukaiseen tuntemattomaan sukulaisuus linjaan jota eivät molemmat olisi tiedostanut ja tietänyt olevan heidän lähellä.
Jaakon geneettinen linja on eri asia kuin ylhäisaatelisten aatelislinja, koska aatelislinjaan kuuluu säätyyhteiskunnan perinnäissääntöjä ja tapoja.
Jaakon lähettämässä hätäkirjeessään Jaakko vetoaa heidän muutama sukupolvea taaksenpäin olevaan geneettiseen linjaan ei siis ylhäisaatelislinjaan.
Vapaaherra Hogenskild Bielkellä ja Jaakolla ei muutama sukupolvi taaksepäin ole monia esivanhempia tai kohtaa jossa yhdistymisen Jaakon esivanhempiin pitää jo olla. Kirjoitukset jostain tuntemattomasta yhdistymiskohdasta on saanut alkuunsa Jully Ramsey vastauksista, ja ainakin tästä suku.genealogia sivun vuoden 2009 aloituksesta, johon myös Geni ylläpito linkittää, tutkimatta tuota kohtaa ja linjaa laajemmin.
Tämä suku.geneolgia aloitus ”Oliko Karin Bielke Jaakko Teitin äiti?”
On vuodelta 2009 ja noin 9.vuotta päivittämättä ennen vuoden 2018 vastauksia sukupuu kuviani.
Jully Ramseyn kirja ei ole eri sukujen kohdalta kaikenkattava teos, kirjasta löytyy virheitä.
Jos Jully Ramsay (s.1865-k.1919) olisi käyttänyt tietokonetta, sukututkimusohjelmaa ja ajatuksella lukenut tuon Jaakko Laurinpojan kirjoittaman kirjeen Hogenskield Bielkelle ja samalla laskenut mahdolliset sukupolvet taaksepäin ja tarkistanut nimet.
Hän olisi päätynyt samoihin linjoihin ja henkilöihin jotka näkyy kuvassa.
Tuskin tätä kertomani mahdollista linjaa on täällä tarkemmin tutkinut moni ennen vuoden 2018 uusia vastauksia.
Helpompaa on ollut copy paste liittää aina sama aloitus, tämä v.2009 aloitus linkki (esim; Genin ylläpitäjät).
Jaakko Laurinpoika Teitin sukulaisuuus Vapaaherra Hogenskild Nilsson Bielkeen
https://aijaa.com/2mAikK
https://aijaa.com/h7NGNT
Yst.terv: SukuniTutkija
"Aijaa.com" ei kai ole Ramsayta varmempi lähde, kun v.m. sentään luetteloi omat lähteensä jo yli 100 v sitten.
PH
Tämän kaiken jatkoksi liitän tähän maininnan vanhan Teit-asiakirjan pohjalta laatimastani tiedonantoartikkelista Genoksessa 4/2023 s. 236-238. Karin Erikintytär -ongelma ei siinä ratkea, mutta muutama muu epäselvyys kylläkin.
PVri
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.