Vakinainen sotaväki 1890-luvulla

[Heljä Habermann]

Rantasalmelainen Aapeli Hyvönen (s. 29.2.1864) veti kutsunnoissa arvan no. 3 ja pääsi vakinaiseen sotaväkeen. Tämä silloinen iloinen perhetapahtuma aiheuttaa minulle nyt päänvaivaa:

-Vakinainen sotaväki mainitaan Aapelin kohdalla jo v. 1886, mutta vasta vuoden 1893 loisten kirjassa 241 H on tieto: "Muutti MK N25/1893 Kymiin", eli mistä moinen viive on saattanyt johtua; oliko ehkä sotaväen miesvahvuus täysimääräinen ilman Aapeliakin?
-Mistä löydän jatkoa Aapelin elämänkulkuun, kun Kymin kirjat ovat köyhät?

Toivon, että joku ystävällinen ihminen voisi valaista asiaa, kun Aapeli tavallaan kuuluu lähiomaisiini; olihan hän isäni isänisän veljenvaimon äpäräpoika.

Heljä Habermann

[Seppo Niinioja]

Rantasalmelainen Aapeli Hyvönen (s. 29.2.1864) veti kutsunnoissa arvan no. 3 ja pääsi vakinaiseen sotaväkeen. Tämä silloinen iloinen perhetapahtuma aiheuttaa minulle nyt päänvaivaa:

-Vakinainen sotaväki mainitaan Aapelin kohdalla jo v. 1886, mutta vasta vuoden 1893 loisten kirjassa 241 H on tieto: "Muutti MK N25/1893 Kymiin", eli mistä moinen viive on saattanyt johtua; oliko ehkä sotaväen miesvahvuus täysimääräinen ilman Aapeliakin?
-Mistä löydän jatkoa Aapelin elämänkulkuun, kun Kymin kirjat ovat köyhät?

Toivon, että joku ystävällinen ihminen voisi valaista asiaa, kun Aapeli tavallaan kuuluu lähiomaisiini; olihan hän isäni isänisän veljenvaimon äpäräpoika.

Heljä Habermann

Wikipedian artikkeli Suomen suurisruhtinaskunnan armeija on aika hyvä. Vastaukseni voi olla hiukan epätarkka. Suomeenhan säädettiin yleinen asevelvollisuus 1878, mutta vain pieni osa pääsi/joutui ns. "Suomen vanhaan sotaväkeen". Pienet numerot pääsivät vakinaiseen väkeen, joka käsitti kahdeksan tarkk'ampujapataljoonaa ja jossa palvelusaika oli kolme vuotta. Se oli ehkä nykytermein asevelvollisuusaikaa. Sen jälkeen he olivat reservissä. Isomman numeron saaneet joutuivat reservikomppanioihin, joita oli muistaakseni kahdeksan. Niissä palvelusaika muodostui kesällä pidetyistä harjoituksista.

Kutsunnat olivat muistaakseni keväällä ja palvelus alkoi syksyllä. Aapeli vapautui siis vakinaisesta väestä nähtävästi 1889 tai 1890 ja saattoi sen puolesta hyvin muuttaa 1893. Värvätyillä joukko-osastoilla oli omia sotilasseurakuntia (HisKin "maakunat" 22), mutta asevelvollisuuslain mukaisen palveluksen aikana sotilaat olivat käsittääkseni kirjoilla kotiseurakunnissaan.

Seppo Niinioja

[kkylakos]

Hei,

sota-arkiston (nyk. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste) sivuilta löytyi vihdoinkin listaus, josta saa otetta siellä säilytettäviin henkilöhistorian lähteisiin. On meinaan ollut minulta organisaatiomuutoksen jälkeen hukassa

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututkimus/henkilohistoria.html

[Heljä Habermann]

Kiitokset Seppo ja Kaisa vinkeistänne!
Terveisin Heljä