_eOw_
18.01.09, 12:14
Tämä alueelle asian vierestä (muutei sentään huuhaana :)
Allolevan tuotin pikapikaa mielteitä, musitikuvia ja ajatuksiani kirjaten ja tarkemmin aikoja, asiakirjoja ja muita faktoja tutkailematta. Meneekö mielestänne jossain pahasti vikaan? Jos kyläyhteisö toimi 1800-luvun alussa kiinteänä ja sukulaisuudella oli merkitystä, niin voisihan tuossa kai olla "jutun juurta". Viisi vuosikymmentä rosvoilusta Seitsemään veljekseen on voinut sopivasti "kullata" näkymiä ja ajatuksia. Aika kuitenkin on senverran lyhyt, että 1820-luvun rosvoilun ja veljesten "syntymän" ajan on useampikin elänyt.
Seitsemän veljeksen Aapon esikuva oli Abraham Hjorth.
Aleksisi Kiven esivanhemmat asuivat Nurmijärvellä samoissa paikoissa ja samaan aikaan kuin Nurmijärven rosvotkin (ks http://www.genealogia.fi/genos/55/55_137.htm). Toisinsanoen jolleivät Nurmijärven rosvot ja Kiven esi-isät toisiaan tunteneet, niin ainakin toisistaan tiesivät. Perustelu: Ihmisen tuttavapiiriin tuntemisen tasolla kuuluu jopa 1000 muuta ihmistä. Tuona aikana ja alueella kaikki lienevät tunteneet tai ainakin tienneet toisensa.
Viidenkymmenen vuoden kuluessa muistot muuttuvat. Rosvoista lienee kerrottu ja keskusteltu nuoren Kivenkin kuullen. Asiakirjojen mukaan rosvoporukka liikkui ja eli ulkorakennuksissa ja metsissä siinä kuin Kiven seitsemän veljestäkin. Uskon Veljesten esikuvana tai oikeammin luomisen lähteenä olleen ”kylällä kerrotut” tarinat metsäsisseistä. Ajaton kertomus seitsemän veljeksen maailmasta on varmasti kirjailijan luoma, joten ajat, paikat ja ihmiset ovat vain sattumalta, alitajunnallisesti alueen historiaa. Seitsemässä veljeksessä viitataan metsäsisseihin ja Nurmijärven rosvoihin useammankin kerran. Tutkijat ovat löytäneet useitakin aikanaan eläneitä henkilöitä esikuviksi Veljestarinaan. Lautamies Mäkelää en muista kenenkään maininneen. Mäkelä esiintyy sekä veljestarinassa että 1820-luvun rosvo-asiakirjoissa ja kuuluu siis ihan oikeasti olemassaolleisiin esikuviin siinä kuin Rajamäen rykmenttikin (ks Kiven Seitsemän veljestä ja Ylikankaan Nurmijärven rosvot).
Seitsemän veljeksen veljessarjaa ei ole löytynyt. Tuskin sellaista esikuvana on ollutkaan. Itse uskon rosvojoukosta ja heidän elämästään kertovien paikallistarinoiden Kiveä innoittaneen. Satunnainen yhteys todellisiin ihmisiin ja paikkoihin on siten aivan luonnollista. Uskon veljeksilläkin olleen jonkinlaisia esikuvia, nimiä, luonnetta ja jopa akanottoa myöten.
Aapon esikuvana olisi voinut olla Abraham (Hjorth). Abrahm vaikutti alueella 1700-luvun lopulta aina Aleksis pojan nuoruusvuosiin Abraham tunsi varmasti rosvoporukan, muttei kaiketi ollut mitenkään mukana. Kiven esivanhemmatkin varmaankin tunsivat pitäjänseppä Abrahamin, jonka serkkupoika oli toinen päärosvoista ja vaimokin, Helena Hendriksdotter oli porukan perustajajäsenen sisko.
Kiven Aapon vaimo oli Hindrika. Aapo-Abraham Helena-Hidrika nimiparit voivat tietysti olla ihan sattumaakin, mutta mikseivät myös muistikuvista kertomukseen siirtyneitä. Myöhemmällä iällä Aapo oli Kiven mukaan arvostettu lautamies. Abrahamista en lautamieshistoriaa ole selvitellyt, mutta olihan ”sockensmed” melkein lautamiehen tasoinen ammatti.
Allolevan tuotin pikapikaa mielteitä, musitikuvia ja ajatuksiani kirjaten ja tarkemmin aikoja, asiakirjoja ja muita faktoja tutkailematta. Meneekö mielestänne jossain pahasti vikaan? Jos kyläyhteisö toimi 1800-luvun alussa kiinteänä ja sukulaisuudella oli merkitystä, niin voisihan tuossa kai olla "jutun juurta". Viisi vuosikymmentä rosvoilusta Seitsemään veljekseen on voinut sopivasti "kullata" näkymiä ja ajatuksia. Aika kuitenkin on senverran lyhyt, että 1820-luvun rosvoilun ja veljesten "syntymän" ajan on useampikin elänyt.
Seitsemän veljeksen Aapon esikuva oli Abraham Hjorth.
Aleksisi Kiven esivanhemmat asuivat Nurmijärvellä samoissa paikoissa ja samaan aikaan kuin Nurmijärven rosvotkin (ks http://www.genealogia.fi/genos/55/55_137.htm). Toisinsanoen jolleivät Nurmijärven rosvot ja Kiven esi-isät toisiaan tunteneet, niin ainakin toisistaan tiesivät. Perustelu: Ihmisen tuttavapiiriin tuntemisen tasolla kuuluu jopa 1000 muuta ihmistä. Tuona aikana ja alueella kaikki lienevät tunteneet tai ainakin tienneet toisensa.
Viidenkymmenen vuoden kuluessa muistot muuttuvat. Rosvoista lienee kerrottu ja keskusteltu nuoren Kivenkin kuullen. Asiakirjojen mukaan rosvoporukka liikkui ja eli ulkorakennuksissa ja metsissä siinä kuin Kiven seitsemän veljestäkin. Uskon Veljesten esikuvana tai oikeammin luomisen lähteenä olleen ”kylällä kerrotut” tarinat metsäsisseistä. Ajaton kertomus seitsemän veljeksen maailmasta on varmasti kirjailijan luoma, joten ajat, paikat ja ihmiset ovat vain sattumalta, alitajunnallisesti alueen historiaa. Seitsemässä veljeksessä viitataan metsäsisseihin ja Nurmijärven rosvoihin useammankin kerran. Tutkijat ovat löytäneet useitakin aikanaan eläneitä henkilöitä esikuviksi Veljestarinaan. Lautamies Mäkelää en muista kenenkään maininneen. Mäkelä esiintyy sekä veljestarinassa että 1820-luvun rosvo-asiakirjoissa ja kuuluu siis ihan oikeasti olemassaolleisiin esikuviin siinä kuin Rajamäen rykmenttikin (ks Kiven Seitsemän veljestä ja Ylikankaan Nurmijärven rosvot).
Seitsemän veljeksen veljessarjaa ei ole löytynyt. Tuskin sellaista esikuvana on ollutkaan. Itse uskon rosvojoukosta ja heidän elämästään kertovien paikallistarinoiden Kiveä innoittaneen. Satunnainen yhteys todellisiin ihmisiin ja paikkoihin on siten aivan luonnollista. Uskon veljeksilläkin olleen jonkinlaisia esikuvia, nimiä, luonnetta ja jopa akanottoa myöten.
Aapon esikuvana olisi voinut olla Abraham (Hjorth). Abrahm vaikutti alueella 1700-luvun lopulta aina Aleksis pojan nuoruusvuosiin Abraham tunsi varmasti rosvoporukan, muttei kaiketi ollut mitenkään mukana. Kiven esivanhemmatkin varmaankin tunsivat pitäjänseppä Abrahamin, jonka serkkupoika oli toinen päärosvoista ja vaimokin, Helena Hendriksdotter oli porukan perustajajäsenen sisko.
Kiven Aapon vaimo oli Hindrika. Aapo-Abraham Helena-Hidrika nimiparit voivat tietysti olla ihan sattumaakin, mutta mikseivät myös muistikuvista kertomukseen siirtyneitä. Myöhemmällä iällä Aapo oli Kiven mukaan arvostettu lautamies. Abrahamista en lautamieshistoriaa ole selvitellyt, mutta olihan ”sockensmed” melkein lautamiehen tasoinen ammatti.