Pitäjänkartaston ikä

[oh7lua]

Yksinkertainen kysymys.

Minkä ikäisestä kartasta on kysymys eli milloin tämä on tehty?

Maanmittaushallitus. Pitäjänkartasto. Pielisjärvi, Vuonislahti. 4331 03 Ia. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214149

Ja jotta en kysyisi samaa kohta uudelleen, mistä karttojen ikä selviää helpoiten?

[Kyösti Thum]

http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=137170.KA (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=137170.KA)
Taitanee tuo vuosiluku löytyä kartan no 4331 12 oikeasta alareunasta 1847.
Pitäjänkartasto muodostuu pääasiassa 1840-1865 valmistuneesta kartta-aineistosta, vaikka sen kokoamisessa käytettiin jo 1700-luvulla toimitettuja maanmittauksia ja vaikka pitäjänkartaston täydennys-, tarkennus- ja toimitustyö jatkui aina 1940-luvulle asti.
Rajavuodet
1749 - 1917
Käyttörajoitukset
Käyttörajoitus
function muutaNakyvyys(id) { var objBranch = document.getElementById(id).style; if (objBranch.display == "none") objBranch.display = "block"; else objBranch.display = "none"; }
Sarjakohtaiset kuvailutiedot
· Tietosisältö
Pitäjänkartat laadittiin vuoden 1825 piirustus- ja väritysohjeiden mukaan tavoitteena esittää pääpiirteissään kiinteistöjaotus ja maastokuviot. Täydennysmittauksissa kiinnitettiin huomio asumuksiin, viljelyksiin, metsämaihin, rajoihin, vesistöihin ja kulkuyhteyksiin, mutta topografisia tietoja ei vielä esitetty. Aluksi pitäjänkarttojen runko oli heikko käytettävissä olevien geodeettisten ja ja tähtitieteellisten kiintopisteiden vähäisyyden johdosta. Myöhemmin tarkkuus parani. Vuosina 1899-1915 valmistui kiintopisteisiin perustuvan asteverkon pohjalle laadittu painettu pitäjänkartta yhdestätoista pitäjästä. Jatkossa pitäjänkarttasarjoja alettiin jatkuvasti painaa ensin polyedriprojektiossa ja sitten Gaussin-Krugerin projektiossa. Painetut karttasarjat, joiden valmistuksessa ryhdyttiin käyttämään vuonna 1919 maastotiedustelua ja 1930-luvulla ilmakuvausta, eivät kuulu tähän kokoelmaan (katso Kansallisarkiston Käyttökarttakokoelmaa).



· Historia tai elämäkerta
Pitäjänkarttojen laatiminen alkoi Maanmittauslaitoksessa varsinaisesti 1840-luvun alussa, ja ne valmistuivat lääneittäin vuoteen 1865 mennessä. Kartoitustyö toteutettiin mahdollisimman taloudellisesti käyttäen hyväksi geometrisista kartoista pienentämällä mittakaavaan 1:20000 siirrettyjä pienoiskokokarttoja, joita yhteensovittamalla maantieteelliset pitäjänkartat tehtiin. Tarvittaessa käytettiin jo Ruotsin vallan ajalta peräisin olevaa karttamateriaalia, ja lopputulos jäi yhteensovitettavan aineiston epäsuhtaisuuksista johtuen hyvin epäyhtenäiseksi. Kun pitäjänkartaston laatimiseen 1840-luvulla konkreettisesti ryhdyttiin, käytettävissä oleva karttamateriaali oli sekä puutteellista että vanhentunutta, minkä vuoksi jälkikäteen suoritettiin useita täydennysmittauksia. Vuodesta 1889 lähtien pitäjänkartoille ryhdyttiin merkitsemään niiden valmistumisen jälkeen tapahtuneita hallinnollisten ja kirkollisten rajojen muutoksia. Pitäjänkarttojen valmistuksessa käytetystä pohjamateriaalista on olemassa pitäjäkohtainen rekisteri, jossa luetellaan kunkin pitäjänkartan laatimisessa käytetyt kartat.



· Huomautus
Alkuperäiset 360 pitäjittäin laadittua karttarullaa on leikattu yleislehtijaon ruutujen mukaisiin 5116 karttalehteen 1950-luvun alussa. Pitäjänkartat ovat Kansallisarkiston karttaluettelossa 251:04

Tässä lienee vastaus kysymykseesi. En laittanut tuohon loppuun luetteloa, joka löytyy osoitteen sivulta.

Terv Kyösti Thum

[oh7lua]

Kiitokset.

Alkuperäiset 360 pitäjittäin laadittua karttarullaa on leikattu yleislehtijaon ruutujen mukaisiin 5116 karttalehteen 1950-luvun alussa. Pitäjänkartat ovat Kansallisarkiston karttaluettelossa 251:04

Näinpä. Tämä selventää tutkimustani ko. kartan suhteen, varsinkin kun muistan huomion, että


...1889 lähtien pitäjänkartoille ryhdyttiin merkitsemään niiden valmistumisen jälkeen tapahtuneita hallinnollisten ja kirkollisten rajojen muutoksia.


Kartassa näkyy rautatie (musta viiva kartan ylälaidassa), mutta olikos se jo v. 1847 vaiko onko se lisätty jälkeen päin... :rolleyes:

[Seppo Niinioja]

Kiitokset.

Näinpä. Tämä selventää tutkimustani ko. kartan suhteen, varsinkin kun muistan huomion, että



Kartassa näkyy rautatie (musta viiva kartan ylälaidassa), mutta olikos se jo v. 1847 vaiko onko se lisätty jälkeen päin... :rolleyes:

Suomen ensimmäinen rataosuus avattiin 31.1.1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä, joten kyllä merkintä on lisätty myöhemmin.

Asian vierestä, tästä muistui mieleeni Pikku Jättiläisen kompakysymys: Kreikasta löytyi muistokivi, johon oli hakattu: "Tässä kuoli rakas poikani Thermopylain taistelussa vuonna 480 e.Kr."

Seppo Niinioja

[oh7lua]

:) Näinpä. Että vielä "poikani".
Kuten tiedettyä, mainitun(kin) linkin kartat ovat täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja virheitä, mutta siitä(kin) huolimatta niitä on täydennetty lisämerkinnöillä eli esim. rautateillä. Ajatus on varmaan ollut kuitenkin jalo.

Samaa sarjaan kuuluvat klassikkoseinäkirjoituksen väännökset:
"Jumala on kuollut" - T: Nietzsche
-
"Nietzsche on kuollut" - T: Jumala

:)

[Seppo T.]

Noiden käsin piirrettyjen pitäjänkarttojen tiedot elivät jatkuvasti. Tuossakin esillä olevassa kartassa on monta jälkikäteen päälle liimattua palaa, joihin on tehty uudempia merkintöjä. Kartta on "monenikäinen".:)

Seppo T.