Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Punkka/Pusneka/Puusniekka
Hyvää alkanutta vuotta!
Olen tutkiessani äitini sukua (Punkka) törmännyt nimeen Pusneka. Viimeisin löytöni on Pyhäjärven Toubilassa v. 1695 syntynyt Mats Pusneka, joka on Katihasta löytämäni tiedon mukaan kuollut 25.7.1757.
Syntymäaikansa suhteen hän saattaisi olla etsimäni Matti Punkka, joka on äitini suvusta vanhin löytämäni esi-isä. En kuitenkaan ole onnistunut hänestä löytämään muita tietoja kuin nimen ja vaimon nimen: Maria Kukko. Heillä on ollut kaksi poikaa Mårten ja Göran. Itse kuulun tuohon Mårtenin sukuhaaraan.
Olisiko mahdollista, että nimi Punkka on jossain vaiheessa ollut Pusneka tai Puusniekka ja jos on, niin mistä siihen voisi löytää vahvistuksen.
Toivon, että joku minua viisaampi tutkija voisi valaista asiaa.
Tapani Kovalaine
15.01.09, 16:10
Minäkin pidän peukkuja, että löytyy kysyjää viisaampi tutkija ja kertoo, miten asiat ovat Punkka-nimen kohdalla. Mutta odotellessa hänen esille tulemistaan, niin TÄHDET KERTOVAT!
Jos laitat Pyhäjärvi Vpl haun Hiskiin syntyneistä, vihityistä ja kuolleista, niin huomaat mainion jujun. Älä vaan hae noita mielessäsi olevia nimiä vaan aina kysyt sukunimellä *neka. Vastaus on mykistävä, sillä 1700-luvun puolella vain Musakanlahdessa esiintyvä Puuniekan suku muuttui Punkaksi ja muissa pitäjän kylissä olleet Puuniekat ja Puusniekat ja vastaavat säilyttivät nimensä.
Koko Karjalan alueella *neka -haun avulla löytyy Hiiniekkaa Hiitolasta ja Raasniekaa Raudusta. On Puusniekkaa, Paasniekkaa, Moisniekkaa ja Kerimäelle on mennyt yksi Kymmenniekka (on ehkä isottelun takia sinne karkotettu)!
Tähdet kertovat, että olet löytämässä Punkka-nimelle alkujuuria, mutta tämä on vain minun ei-vaatimaton mielipiteeni...
Google kertoo:
Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
_________
/_ TerhiA _\
Tapani Kovalaine
15.01.09, 16:25
Punkka on erään ilmestymättömän slangisanakirjan mukaan huonekalu, jota erityisesti kuvataan Viivi ja Wagner sarjakuvan tripeissä toistuvasti...
Tiedänhän minäkin sen,että sana punkka tarkoittaa jossain slangissa sänkyä, mutta se tarkoittaa myös eräänlaista pesupaikkaa. Äitini, siis Karjalasta lähtöisin ollut, puhui pesupunkasta ja tarkoitti sillä esim. vauvan kylpyyn tarkoitettua, aiemmin puusta tai pellistä, myöhemmin muovista tehtyä esinettä. Näin niitä on samalla sanalla olemassa erilaisia tarkoituksia.
Tapani Kovalaine
15.01.09, 18:20
Jos nyt Punkalle ja Puuniekalle löytyy jotakin yhteistä taustaa, vaikkapa niin että välissä ois ollut Punjkka, niin tuo niekka sana jäänyt nykysuomessa kovin vähentyväiselle käytölle. Löytyy taitoniekka, viuluniekka, viiksiniekka ja ne kaikki tuntuvat maskuliinisilta. Jospa se Terhin mainitsema leskivaimo halusi saada talouteensa puuosaajan eli puuniekan, kun se kymmenosaaja oli jo viety Kerimäelle monine taitoineen.
Olen kyllä kuullut rapuja nimiteltävän saksiniekoiksi, vaan en räätäleitä.
Monenlaisia niekkojahan niitä löytyy.
Mennäkseni vielä tuohon Punkka -nimeen, olen löytänyt siitä seuraavat kirjoitusmuodot: Puka, Punka, Puncka, Punkka, Puneka ja nyt on siis tuo Pusneka. Mikä sitten lienee siinä, että tosiaan Musakanlahden Pusnekat ovat muuttuneet Punkiksi, mutta eivät muut.
Se Terhin mainitsema kotivävy on toki yksi mahdollisuus. Enemmän kai kuitenkin on Länsi-Suomen osalta tapahtunut sitä, että vävy on taloon tullessaan ottanut nimekseen talon nimen.
Olen tutkinut myös isäni äidin sukua, joka on lähtöisin Oulun läänin Pyhäjärveltä. Nimi on Heikkilä ja kun menin rippikirjoja taaksepäin sukupolvi kerrallaan, tuli eteen "tenkkapoo". Piti löytymän tiettynä päivänä syntynyt Elias Heikkilä, mutta ei löytynyt. Sen sijaan kyllä löytyi samana päivänä syntynyt Elias Sammallahti, joka oli tullut vävyksi Heikkilän taloon. Tämä esi-isä siis lienee tuollainen tapaus, että talon nimi on tullut sukunimeksi. En kuitenkaan ole toistaiseksi siihenkään mistään löytänyt vahvistusta. Se on aika viheliäistä, kun ei ole tullut aikanaan kyseltyä suvun vanhimmilta tietoja. Nyt se on myöhäistä.
Seppo Niinioja
16.01.09, 10:18
Jos nyt Punkalle ja Puuniekalle löytyy jotakin yhteistä taustaa, vaikkapa niin että välissä ois ollut Punjkka, niin tuo niekka sana jäänyt nykysuomessa kovin vähentyväiselle käytölle. Löytyy taitoniekka, viuluniekka, viiksiniekka ja ne kaikki tuntuvat maskuliinisilta. Jospa se Terhin mainitsema leskivaimo halusi saada talouteensa puuosaajan eli puuniekan, kun se kymmenosaaja oli jo viety Kerimäelle monine taitoineen.
Olen kyllä kuullut rapuja nimiteltävän saksiniekoiksi, vaan en räätäleitä.
Jaakko Pullin säveltämä "Puuseppää aina tarvitaan" todistaa, että aikamoisia kymmenosaajia hekin ovat. Sukututkimukseen erityisesti liittyy tämä värssy:
Vaan rouva jos ei lasta saa,
surrur se puusta sorvataan.
Ei se itke eikä telmikään,
eikä tahraa papan pöksyjä.
Jälkeläisiä on muun muassa Pekka Puupää.
Olen tutkinut myös isäni äidin sukua, joka on lähtöisin Oulun läänin Pyhäjärveltä. Nimi on Heikkilä ja kun menin rippikirjoja taaksepäin sukupolvi kerrallaan, tuli eteen "tenkkapoo". Piti löytymän tiettynä päivänä syntynyt Elias Heikkilä, mutta ei löytynyt. Sen sijaan kyllä löytyi samana päivänä syntynyt Elias Sammallahti, joka oli tullut vävyksi Heikkilän taloon. Tämä esi-isä siis lienee tuollainen tapaus, että talon nimi on tullut sukunimeksi. En kuitenkaan ole toistaiseksi siihenkään mistään löytänyt vahvistusta.
Oulunläänin Pyhäjärvihän on juuri sellaista aluetta, jossa käytössä oli talonnimet henkilön yksilöimisessä ja Elias Eliaanpka "Heikkilä" *22.7.1786 on juuri tuo Sammallahdessa syntynyt Elias. Kyllä asia rippikirjoja pitkin kulkemalla on aivan selvä.
Elias puolisoineen näkyy Sammallahdessa rippikirjoissa 1810-23 ja sitten Heikkilässä RK:ssa 1832-38. Tuossa välissä on RK 1824-31, josta äsken pikalukemisella en heitä löytänyt mistään.
_________
/_ TerhiA _\
Kiitos Sinulle asiallisesta vastauksestasi. Sain siis vahvistuksen sille, että nimi on tosiaankin ollut ensin Sammallahti.
Toisaalta sitten vastaan myös Niinimäelle: kuka on puupää? Olen mielestäni aloittanut asiallisen viestiketjun ja jos olen mielestäsi puupää, niin sitten olen. Noita tuon mielipiteesi kaltaisia kannanottoja löytyy kyllä runsain mitoin muista keskusteluareenoista, enkä kyllä odottanut, että niitä esitetään myös täällä.
Tapani Kovalaine
16.01.09, 12:53
Nyt tarvitaan lohdun sana. Seppo vastasi veijari Tapanille ja lainasi viestiinsä oman huumoriviestini. En lainkaan usko, että Seppo halusi viestiketjun aloittajaa tölväistä, ei tippaakaan. Olen laitellut huumoria sinne ja tänne Suku Forumiin, mutta se on kyseenalaista, kannattaako niin tehdä. Pitää pitää mietintätauko tässä asiassa.
Lopuksi: olin kesällä 1966 Rääkkylän Hernevaarassa ja siellä kuljimme Pekka Puupään synnyitalon ohi. Kiipesimme kolmiomittaustorniin, jossa olin kirjurina laittamassa kulmahavainnot muistiin. Lomamatkalla pohjoiseen kesällä 1956 tapasin Iisalmen katuvilinässä polkupyörillä liikkeellä olleet, rooliasuiset Pekka Puupään alias Esa Pakarisen ja Pätkän alias Matti Niemikö se nimi nyt oli vai miten se meni?
Punkalle nyt sanoisin, että koeta kestää näitä meitä häiriköitä, he luulevat olevansa hyvällä asialla ja noudattavansa Suku Forumin edellyttämiä hyviä käytöstapoja.
Anteeksi pyydellen Tapani (Sepon yllyttäjänä tai melkein)
Sain siis vahvistuksen sille, että nimi on tosiaankin ollut ensin Sammallahti.
En käyttäisi sanontaa, että nimi olisi ollut Sammallahti. Sammallahden Eliaaksi hänet yksilöitiin hänen Sammallahdessa asuessaan. Kun hän sitten asui Heikkilä-talossa, hän oli Heikkilän Elias. Jos hän olisi Sammallahdesta siirtynyt vaikkapa esim. Riitaniemeen, häntä olisi kutsuttu Riitaniemen Eliaaksi.
_________
/_ TerhiA _\
Tapani Kovalaine
16.01.09, 14:24
Tässä viestiketjussa ei ole vielä tullut tarpeeksi ponnekkaasti esille sellainen seikka, että Hiskin tietoihin yksinomaan tukeutuen on ollut Puusniekka- suvusta poikkeavalla nimellä kulkenut suku: Puuniekka tai Punekka.
Jos kirkonkirjojen ja henkikirjojen sukunimiä koskeva tutkimus tukee tätä seikkaa, on maallikkona helpompi ymmärtää kenties vähittäistä, kenties nopesti tapahtunutta muutosta Musakanlahdessa. Kieli elää jatkuvasti ja on elänyt 1700-luvullakin. Kyllä Puuniekasta tai varsinkin Punekasta koko sukuhaara on voinut päätyä Punkka-sukunimeä käyttämään.
Kun meiltä puuttuvat 1700-luvun ääninäytteet ja riittävä määrä suomenkielisiä sukunimien käytöstä kertovia dokumentteja, joutuu jokainen tutkija pohtimaan koteena olevasta nimestä, onkohan tuo ollut esimerkiksi Piironen, Piiroinen, Piirainen, Piiranen vai sittenkin Piira.
Se on tosiaan totta, että niitä mahdollisuuksia on monia noiden nimien ja niiden eri muotojen suhteen. Sama nimi kun voi esiintyä vaikka kuinka monessa eri muodossa. Varasinkin minun, joka olen täysin harrastelija näissä asioissa, on varsin vaikea etsiä ja löytää se oikea mahdollisuus.
Oikeastaan ihmettelen itsekin, että olen noinkin pitkälle päässyt nimien suhteen eli aina sinne 1700-luvun alkuun.
Oma hankaluutensa on sitten vielä se, että tuon ajan tuomiokirjoista, perukirjoista yms. todennäköisesti löytyisi paljon lisätietoja, mutta niiden tutkiminen on minulle vaikeaa kahdestakin syystä: niiden fyysinen sijaintipaikka on Mikkelissä ja kun itse asun Oulussa, pitäisi muuttaa muutamaksi ajaksi Mikkeliin, jotta voisin noita lähteitä tutkia ja toiseksi tulee se, että ainakin vanhimmat niistä on ilmeisesti kirjoitettu ruotsin kielellä eikä minun kielitaitoni ole riittävä.
Minkäänlaisia täydentäviä asioita, esim. sellaisia juttuja, mitä suvun jäsenille on vuosikymmenien saatossa sattunut, en saa mistään selville. Sellaiset yleiset asiat, kuten eri sodat tietenkin, mutta ne nyt eivät ole mitään niin mieltä ylentäviä asioita.
Tapani Kovalaine
16.01.09, 18:46
Otanpa lainauksen edellisestä Punkan viestistä:
"Minkäänlaisia täydentäviä asioita, esim. sellaisia juttuja, mitä suvun jäsenille on vuosikymmenien saatossa sattunut, en saa mistään selville. "
Tuohon voi antaa neuvon, että tarvitaan vain aikaa, intoa, kiinnostusta, onnea ja kekseliäisyyttä ja vain joskus hynää, niin suvun jäsenistä saa hyvin hyvin paljon tietoa aikaväliltä 1700-2000. Loppua kohti tulee toki vastaan mitä ihmeellisimpiä henkilöiden tietosuojaan liittyviä rajoituksia, mutta ne ovat olemassa perustelluista syistä.
Voi miten monta kertaa on ollut Suku Forumissa luettavissa kuinka joku sukututkimusharrastukseen hurahtanut on tehnyt kesälomansa aikana matkan johonkin kirkkoherranvirastoon tai muuhun arkistoon. Näyttää siltä, että pyhiinvaellusmatkat ovat sukututkijoilla tyyppiä arkistosta toiseen. On perukirjoja, tuomiokirjoja, pitäjänhistorioita ja oikein hyviä sukututkimuskursseja ja -opaskirjoja. Positiivinen asenne ja etsijän mieli tarvitaan, jos aikoo pelkkien nimien ja päivämäärien lisäksi löytää muutakin.
Minä tiedän esimerkiksi aivan tarkalleen isoisäni kotona 1920-luvulla olleiden lehmien nimet, ja rengeille noina aikoina maksetut palkat, mutta noita tietoja minulta hyvin harvoin kysytään (tämä on totta ja samalla huumoria).
Heikki Särkkä
17.01.09, 15:34
Katselin Hiskistä Pyhäjärvi (Viipurin l) Puneka-nimiä ja siellä näyttää olevan kyse pelkästään Hiskiin tulleesta uudesta "sukunimestä" Puneka, jonka alkuperäinen kirjoitusasu on Puncka.
Puusniekasta voisi tulla Puuska, mutta tuskin Punkka.
Tapani Kovalaine
17.01.09, 16:54
Heikki osui asian ytimeen! Hiskin löydöistä tässä on vain keskustelua käyty. Olisi toki ollut heti alkuun syytä mennä digikuvien katseluun, niin tämmöistä tekstiä sieltä olisi tullut vastaan, kuten seuraava kuva osoittaa: peräkkäin ovat Musacka ja Puncka! Jos tuota vanhaa käsialaa oikein tulkitsen, niin seuraavalla sivulla on Johan Nolo. Tästä asioiden saamasta uudesta käänteestä olen kuitenkin pelkästään vähän nolo.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1787-1799_uk707-708/180.htm
Otitpa oikean sivun digiarkistosta esille: siinä ovat oman sukuhaarani ihmiset eli Mårten (Morten, Martti) Punkka ja Helena Musakka. Olen toki käynyt läpi myös tuota digiarkistoa ja sieltä on kyllä löytynyt paljonkin tietoa.
Mitä tulee sitten tuohon Heikin kommenttiin, että Puusniekasta voisi tulla Puuska eikä Punkka, olen samaa mieltä, mutta tuleeko sitten Pusnekasta Puusniekka. Tämä oli se minun löytöni eli Matti Pusneka, s. 1695 ja kuollut Taubilassa eli ei sen suhteen kyllä oikein vaikuta esi-isältäni ellei sitten ole jossain vaiheessa muuttanut Musakanlahdesta Taubilaan. Olen käynyt läpi Pyhäjärven kirkonkirjoja myös kuolleiden osalta enkä ole mistään löytänyt Matti Punkkaa enkä myöskään hänen vaimoaan Maria Kukkoa. Mihin lienevät häipyneet! Kummankin syntymä- ja kuolinajat ovat toistaiseksi hukassa. Ainoa varma (?) tieto on, että heillä oli Mårten ja Göran -nimiset pojat.
Heikki Särkkä
20.01.09, 17:56
Pusneka oli sen ajan oikeinkirjoitus sanalle, joka ilmeisesti lausuttiin Puusniekka. Muita vastaavia esimerkkejä ovat Sommenemi (Suomenniemi) ja Nemisjerfwi (Niemisjärvi).
Tapani Kovalaine
21.01.09, 10:11
Otitpa oikean sivun digiarkistosta esille: siinä ovat oman sukuhaarani ihmiset eli Mårten (Morten, Martti) Punkka ja Helena Musakka. Olen toki käynyt läpi myös tuota digiarkistoa ja sieltä on kyllä löytynyt paljonkin tietoa.
Mitä tulee sitten tuohon Heikin kommenttiin, että Puusniekasta voisi tulla Puuska eikä Punkka, olen samaa mieltä, mutta tuleeko sitten Pusnekasta Puusniekka. Tämä oli se minun löytöni eli Matti Pusneka, s. 1695 ja kuollut Taubilassa eli ei sen suhteen kyllä oikein vaikuta esi-isältäni ellei sitten ole jossain vaiheessa muuttanut Musakanlahdesta Taubilaan. Olen käynyt läpi Pyhäjärven kirkonkirjoja myös kuolleiden osalta enkä ole mistään löytänyt Matti Punkkaa enkä myöskään hänen vaimoaan Maria Kukkoa. Mihin lienevät häipyneet! Kummankin syntymä- ja kuolinajat ovat toistaiseksi hukassa. Ainoa varma (?) tieto on, että heillä oli Mårten ja Göran -nimiset pojat.
Kyllä näyttää vahvasti semmoiselta, että Musakanlahdesta on mentävä Sakkolan Kiviniemeen, kun Punkan suvun juuria etsitään. Siellä ovat asuneet Matti Punkka (kuoli 1740), Simo Punkka (kuoli 1745) ja Jöran Punkka (1720-1787). On kuitenkin vaikeaa yhdistää Musakanlahden veljeksiä Martti Matinpoika Punkkaa (1729-1815) ja Jöran Matinpoika Punkkaa (1733-1776) Kiviniemessä eläneeseen Matti Punkkaan, sillä Sakkolan kirkonkirjoja löytyy netistä vasta vuodesta 1735 alkaen. Mutta aika läheltä näyttää liippaavan. Jöran etunimi yhdistää ja Martti antoi esikoiselleen appiukon etunimen, mutta toiselle pojalle etunimen Matti tämän isoisän mukaan.
Tapani Kovalaine
21.01.09, 10:38
Maria Kukko ja Matti Punkka on mainittu omaisina kuolinluettossa Pyhäjärvellä, kun Jöran Punkka 5.1.1776 Musakanlahdessa kuoli. Lähemmässä tarkastelussa näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että digikuvaa 146 rk 1763-1774 on ensin ihmeteltävä. Jöranilta näyttäisi jääneen omaisina poika Matts 1753 ja tytär Valpuri 1756 sekä leski Maria Kurikka. Matts on kuitenkin Matts Paulinpoika Musikka-Punkka eli poikapuoli Jöranille ja Valpuri on tytärpuoli. Maria Kukko puolestaan alkaa näyttää kirjoitusvirheeltä, sillä voipihan olla, että Maria Kurikkaa on tarkoitettu. Leski ja poikapuoli (22 v) olisivat omaisina voineet hoitaa hautajaisasiat kuntoon vuonna 1776.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1763-1774_uk707/146.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1763-1774_uk707/148.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi_vl/rippikirja_1775-1786_uk707/179.htm
Maria Kukkokin kyllä ilmestyy Musakanlahteen, mutta vasta muutama vuosi myöhemmin eli vuonna 1780 (ks. digi 179 edellä).
Jöran Punkan puoliso Maria Ristontytär Kurikka on syntynyt 1723 Sakkolan Karholassa ja tuli Musakanlahteen 1750 vaimoksi Pohl Juhonpoika Musakalle (1726-1762). Samana vuonna 1750 Musakanlahteen tuli Helena Heikintytär Musakalle (1725-1793) puolisoksi Martti Matinpoika Punkka, mutta tuliko hänkin Sakkolasta, siinä vasta kysymys!
Tältä istumalta en pidä vuonna 1756 syntynyttä ja kuolinluettelossa mainittua Matti Nolon puolisoa Maria Kukkoa Martti ja Jöran Punkan äitinä, mutta saattaahan joku nimikaima löytyä näille pojille äidiksi.
Kiitos taas!
Saatatpa hyvinkin olla oikeassa sekä Matti Punkan syntymäpitäjän että vaimon suhteen. Hiskiin kirjattu omainen Maria Kukko on johtanut minut harhaan, mutta saman se on tehnyt parille muullekin tämän suvun tutkijalle. Minulla on käytössä mm. erään toisen Joensuusta olevan tutkijan tutkimukset ja niiden mukaan Sakkolasta oleva Matti Punkka on syntynyt 1680 ja kuollut 1740. Hänen vaimoaan ei ole tulosteessa mainittu ja hänellä on vain yksi lapsi, 1700 syntynyt Petter. Ei se silti sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö etsimäni Matti Punkka voisi olla lähtöisin Sakkolasta.
Katselin alustavasti noita Sakkolan kirkonkirjoja ja on taas sellaista käsialaa, että huh-huh!
Näyttää niitä kirjausvirheitä olevan muitakin, mm. Katihasta löytyi vihittyjen luettelosta Warpu Tuomaantytär Musakka, joka oli vihitty avioon Warpu Juhonpoika Punkan kanssa. Kyllä se vähän aikaa etsitytti, mutta selvisi lopulta, että kyseessä ovat äidinäitini vanhemmat: Pekka Juhonpoika Punkka ja Warpu Tuomaantytär Musakka.
Ei ole mikään ihme, että kirjoitusvirheitä tulee, kun ne käsialat ovat noissa kirkonkirjoissa kaikkea muuta kuin selvälukuisia.
Tapani Kovalaine
21.01.09, 14:32
Pyhäjärven Musakanlahteen tulleet Martti ja Jöran olivat Matinpoikia ja syntyneet 1729 ja 1733.
Sakkolan Valkjärvellä asunut Petter Punkka/Puukka oli myös Matinpoika, mutta hän on syntynyt 1699 tai 1700. Hänen perhekuntansa näkyy oheisesta digistä. Vaimo on Anna Rytty 1705-1784. Lapsia löytyy yhdeksän: Matti, Maria, Brita, Valpuri, Katariina, Tuomas, Pekka, Elisabet ja Juho (osa löytyy Hiskistä). Perheen kohdalla viimeisenä on esikoispoika Matin (1734-1801) vuonna 1763 vihitty vaimo Carin Kiuru.
Tämän perheen kohdalla käsiala on rippikirjassa kohtuullisen hyvä ellei erinomainen:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sakkola/rippikirja_1748-1782_uk736/91.htm
Seppo Niinioja
30.03.09, 10:30
Kiitos Sinulle asiallisesta vastauksestasi. Sain siis vahvistuksen sille, että nimi on tosiaankin ollut ensin Sammallahti.
Toisaalta sitten vastaan myös Niinimäelle: kuka on puupää? Olen mielestäni aloittanut asiallisen viestiketjun ja jos olen mielestäsi puupää, niin sitten olen. Noita tuon mielipiteesi kaltaisia kannanottoja löytyy kyllä runsain mitoin muista keskusteluareenoista, enkä kyllä odottanut, että niitä esitetään myös täällä.
Voi minua poloista, vaikka en Niinimäki olekaan, jos tuon puujalkavitsini tai pikemminkin puupäävitsini saattoi noin ymmärtää. En muista enää, mainitsinko että rinnakkaisluokallani koulussa oli eräs Puusniekka, erittäin mukana tyttö, yo-todistus täynnä kymppejä, mutta lähti sitten kaikkien yllätykseksi opiskelmaan terveydenhoitajaksi, vaikka eihän siinä ammatissa mitään vikaa ole. Se antoi aiheen vilkaista tätä ketjua, vaikka minulla ei Karjalasta mitään juuria ole.
Kirjoitin näin:
Jaakko Pullin säveltämä "Puuseppää aina tarvitaan" todistaa, että aikamoisia kymmenosaajia hekin ovat. Sukututkimukseen erityisesti liittyy tämä värssy:
Vaan rouva jos ei lasta saa,
surrur se puusta sorvataan.
Ei se itke eikä telmikään,
eikä tahraa papan pöksyjä.
Jälkeläisiä on muun muassa Pekka Puupää.
Tuossa en kyllä tarkoittanut vähimmässäkään määrin viitata sinuun. Ethän ole Pekka Puupään kanssa samaa sukupuoltakaan. Harrastuksiltasi olet kuin vaimoni. Hän oli tosin kunnan leivissä. Ruudun oikeassa yläkulmassahan on se varoituskolmio, jolla voi ilmoittaa asiattomaksi katsomastaan viestistä. Olen sitä pari kertaa käyttänytkin ja se näkyy toimivan.
Asiattomia viestejä kyllä valitettavasti esiintyy silloin tällöin täälläkin, onneksi ne ovat harvojen yksittäisten kirjoittajien aikaansaannoksia. Muutkin omat kirjoitukseni ovat saattaneet antaa aiheita väärinkäsitykseen. Joskus tulee ihan tahallaankin piruiltua, lähinnä kuitenkin vain provosoituna. Sanojen merkityshän on tunnetusti vain pieni osa viestinnästä. Tahallista loukkaamista koetan kyllä aina välttää. Kun sattuu itse joutumaan sellaisen kohteeksi, muistutan itseäni taas kaiketi jo serveeraamastani Frederick Douglassin lausahduksesta:
A gentleman will not insult me, and no man not a gentleman can insult me.
Pätee soveltaen ladyyn yhtä lailla.
Myös minulle olisit voinut hyvin lähettää suoraan postia. Satuin vasta tänään näkemään tuon viestisi. Forumin tarkoitushan on mm. se, että kaikkia viestejä ei tarvitse lukea. Näyttää kuitenkin olevan niin, että jos on kerran mennyt jotakin kirjoittamaan, on pakko seurata ketjua jatkuvasti, vaikka se ei olisi enää sen kummemmin kiinnostava.
Laukaan haudatuista osui ihan sattumalta silmään tämän sanaryhmän jäsen, Kuusniekka, johon ilmeisesti HisKi-tallentaja on lisännyt oman kommenttinsa:
18.1.1868 8.2.1868 Kapeekoski Lamminpää Kbp. 420 Kuusniekka gift (käännös Sexman ?) Sigfrid Pöntynen Nerffeber 44
Ajattelin laittaa tämän vielä johonkin "Laajenna sanavarastoasi"-paikkaan.
Vilpittömästi pahoitellen
Seppo Niinioja
Kiitos kirjoituksestasi. Olin jo kyllä aikoja sitten unohtanut koko jutun. Kaikenlaistahan sitä sattuu elämän tiellä.
Muutenkin tuo Punkan suku alkaa olla "paketissa" niin hyvin kuin sen pystyn paketoimaan.
Onneksi on ollut hyviä tietolähteitä.
Hyvää kevättä toivottaen
Punkka
Laukaan haudatuista osui ihan sattumalta silmään tämän sanaryhmän jäsen, Kuusniekka, johon ilmeisesti HisKi-tallentaja on lisännyt oman kommenttinsa:
18.1.1868 8.2.1868 Kapeekoski Lamminpää Kbp. 420 Kuusniekka gift (käännös Sexman ?) Sigfrid Pöntynen Nerffeber 44
Ajattelin laittaa tämän vielä johonkin "Laajenna sanavarastoasi"-paikkaan.
Alkuperäisessä on kyllä selvästi Puusniekka,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/kuolleet_1854-1879_uk406/48.htm
mutta hiskistähän nätä eriskummallisia titteleitä löytyy yllinkyllin.
_________
/_TerhiA _\
Heikki Koskela
30.03.09, 12:02
Kiitos kirjoituksestasi. Olin jo kyllä aikoja sitten unohtanut koko jutun. Kaikenlaistahan sitä sattuu elämän tiellä.
Muutenkin tuo Punkan suku alkaa olla "paketissa" niin hyvin kuin sen pystyn paketoimaan.
Onneksi on ollut hyviä tietolähteitä.
Hyvää kevättä toivottaen
Punkka
Anteeksi, jos palaan vielä Punkka-sukuun. Huomasin vasta nyt kirjoitettavan ko. suvusta ja havahdun tekemään kysymyksen, joka löytyy seuraavasta selitelmästä:
Olen tutkinut erästä sukuhaaraa, joka on lähtöisin täältä Alajärveltä ja jonka sukuhaaran nimi on Koskela. Tämä suku ei kuitenkaan ole samaa sukua minun sukuni kanssa, sattuu vain olemaan samasta kylästä lähtöisin. Kysymyksessä on hyvin mielenkiintoinen persoona, joka jätti jälkeensä kiinnostavia omakustanteita ja jonka jälkipolvia olen koettanut seurata. Johannes Koskela on hänen nimensä. Hänen jälkeläisiään on levinnyt Tampereen kautta moneen suuntaan, mm. Mikkeliin. Sukuun on avioliiton kautta tullut myös Punkka-niminen haara. Onko mahdollista, että mainittu suku jotenkin liittyy tutkimaani sukuun? Sukunimi on mielestäni kuitenkin kovin harvinainen ainakin minulle.
Olen tutkinut Punkan sukua n. 1700-luvun alusta lähtien nimenomaan Viipurin läänin Pyhäjärven osalta, koska äitini oli sieltä lähtöisin.
Kuitenkin Punkka -nimisiä on oikeastaan koko maassakin ollut jo varhain enkä ole pystynyt yhdistämään tätä Pyhäjärven sukuhaaraa näihin muihin. Todennäköisesti kuitenkaan niistä nimistä, joita olen suvustani kerännyt, ei kukaan ole avioitunut Koskelan kanssa - ei ainakaan siihen mennessä, mitä olen Hiskin tiedoista löytänyt ja nehän ovat tuohon 1900 -luvun alkuun saakka. Sen jälkeen ja varsinkin evakkokauden jälkeen on toki mahdollista, että joku olisi Koskelan yhyttänyt.
Jos katsot karttaa siitä, mihin päin Suomea Karjalasta evakoidut asutettiin, niin Pohjanmaalle ja Satakuntaan päin ainakin tuli näitä sukuja, joita omat tutkimukseni koskevat.
Valitettavasti en pysty tämän enempää Sinua auttamaan. Kiitos kuitenkin yhteydenotostasi. Toivottavasti pääset asiassa eteenpäin.
Terveisin
Punkka
Omasta suvustani löytyy Punkka- sukua, jota on Suomenniemellä ollut ainakin 1700- luvulta lähtien. Tuskin mitään yhteyttä noihin edellä mainittuihin sukuhaaroihin on. Itse olen hiljalleen kyseistä sukua alkanut tutkimaan ja varhaisin omien tutkimusteni perusteella tiedossa oleva esi-isä tuosta sukuhaarasta on Esaias Simonpoika Punkka n.1724-1806. Suomenniemellä on Punkka- niminen kylä, jossa on Punkka- niminen talo. Talossa on ollut sama suku haltijana vuodesta 1727.
Seppo Niinioja
30.03.09, 16:13
Alkuperäisessä on kyllä selvästi Puusniekka,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/kuolleet_1854-1879_uk406/48.htm
mutta hiskistähän nätä eriskummallisia titteleitä löytyy yllinkyllin.
_________
/_TerhiA _\
No niinpä tietysti. Ei tullut uudissanaa tästä eikä löytynyt sanakirjasta. Tapahtuma näyttää olevan tallennettu alkuperäisestä, vaikka ei Mustien kirjojen käsiala itse asiassa paljon tuota uudempaa ole. Tallentajalla on ollut oivaltava näkemys, vaikka tulos ei olekaan oikea.
Jotta virhe on helppo havaita myöhemminkin oikeasta kohdasta, laitoin HisKiin virheilmoituksen, joka näkyy klikkaamalla tapahtuman vieressä olevaa suurennuslasia ja rullaamalla alimmaiseksi näytöllä. Puusniekka- ja puuska-sanojen sanakirjan mukaan usein halventavaan merkitykseen liittyen: Joensuussa jokunen vuosi sitten harrastajahistoriankirjoittajien seminaarissa olin aistivinani erään professorin, jonka nimeä en nyt muista, hiukan väheksyvän asenteen kotivävyjä kohtaan. Hänen tietämyksensä alueen suvuista oli kyllä mykistävä. En osaa kyllä nähdä tuollaisissa stereotypioissa mitään ihmeempää perustetta.
Koin harmillisen takaiskun käydessämme yhden serkkuni ja hänen vaimonsa luona pari viikkoa sitten kylässä. Olin tulostanut ja mapittanut yhteisen enomme sukujuuria 1600-luvun alusta niin paljon kuin niitä on tullut tähän mennessä koneelle taotuiksi. Loput ovat mapeissa tai löytämättä. Serkkuni lupasi paneutua papereihini rauhassa, mutta sitten hänen vaimonsa toi ohimennen näytille uuden Vuoden sukukirjan, Risto Väntsin Kaskisavuja Kaijalasta: Vincentius Viipurista, Väntsit Kaijalan kylästä 2000-luvulle, joka on tosiaan erinomainen selvitys Johanneksen pitäjän Kaijalan kylän Väntsin suvusta. Poikkeuksellisen näyttävä vielä lisäksi. Kirjassa on tekijän omistuskirjoitus serkulleen, minun serkkuni vaimolle, joka on kotoisin Johanneksesta. Serkkuni ja hänen vaimonsa ovat ystävystyneet jo vuosia sitten entisen kotitalon nykyisten asukkaiden kanssa. Talo on kuulemma ihan meikäläsittäinkin hyvässä kunnossa. Paikallinen pappi toimii tulkkina.
Seppo Niinioja
Omasta suvustani löytyy Punkka- sukua, jota on Suomenniemellä ollut ainakin 1700- luvulta lähtien. Tuskin mitään yhteyttä noihin edellä mainittuihin sukuhaaroihin on. Itse olen hiljalleen kyseistä sukua alkanut tutkimaan ja varhaisin omien tutkimusteni perusteella tiedossa oleva esi-isä tuosta sukuhaarasta on Esaias Simonpoika Punkka n.1724-1806. Suomenniemellä on Punkka- niminen kylä, jossa on Punkka- niminen talo. Talossa on ollut sama suku haltijana vuodesta 1727.
Olen huomannut tuon, että Suomenniemellä on Punkka -nimisiä asukkaita ollut jo kauan. Heihinkään en ole kuitenkaan Pyhäjärven Punkkien osalta löytänyt mitään yhteyttä.
Mistähän lienee sitten tullut nimi "Punkanharju", jonka varmasti suomalaiset tuntevat. Jotenkin tuntuisi sille, että jokin yhteys Punkka-nimeen on olemassa.
Minä olisin kyllä iloinen tuollaisesta takaiskusta, jos joku tulisi ja esittäisi minulle Punkan sukua koskevan sukukirjan.
Oma haaveeni on ollut, että joskus asiat saisin kirjan muotoon, mutta kyllä se haaveeksi jää. Minulla ei riitä taito, enkä ole saanut selville suvun historiaa muuten kuin pelkkien nimien, syntymä- ja kuolinaikojen osalta. Se, mitä he ovat kukin eläessään tehneet, on pelkkää arvailua ja sellaiseksi taitaa myöskin jäädä.
Terveisin
Punkka
Seppo Niinioja
30.03.09, 18:02
Olen huomannut tuon, että Suomenniemellä on Punkka -nimisiä asukkaita ollut jo kauan. Heihinkään en ole kuitenkaan Pyhäjärven Punkkien osalta löytänyt mitään yhteyttä.
Mistähän lienee sitten tullut nimi "Punkanharju", jonka varmasti suomalaiset tuntevat. Jotenkin tuntuisi sille, että jokin yhteys Punkka-nimeen on olemassa.
En ollut tuota muotoa kuullutkaan, mutta Punkaharju on tuttu paikka. Tässä nimen arveltua historiaa: http://www.savonlinnaseutu.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=21164&NakymaID=1658 .
<Nostalgia alkaa> Olen kertonutkin jossakin, että siellä sijainneessa Takaharjun tuberkuloosiparantolassa isäni ja äitini aikoinaan rakastuivat joskus ennen vihkivuottaan 1938, isäni ollessa potilaana ja äitini osastonhoitajana. Minä taisin käydä Punkaharjulla ensimmäisen kerran isän kanssa n. 1945. Moikkasimme isälle tuttuja 1930-luvun hoitsujakin. Se oli molemmille(!) ns. A-matka, jos tunnette termin. Enempää ei voi kertoa. Oli se ihmettä, kun Lappeenrannassa hotellissa oli paperilakanat, mutta Punkaharjun Finlandia-hotellissa sentään sodan jälkeenkin oikeat lakanat, vaikka se oli ihan metsän keskellä. <Nostalgia loppuu>
Seppo Niinioja
Tottakai se on Punkaharju. Minulla vain lipsahti se n-kirjain sinne väliin. Tiedän kyllä minäkin, mikä on A-matka - ainakin mies on joskus kertonut sellaisesta.
Pyhäjärven Musakanlahteen tulleet Martti ja Jöran olivat Matinpoikia ja syntyneet 1729 ja 1733.
Sakkolan Valkjärvellä asunut Petter Punkka/Puukka oli myös Matinpoika, mutta hän on syntynyt 1699 tai 1700. Hänen perhekuntansa näkyy oheisesta digistä. Vaimo on Anna Rytty 1705-1784. Lapsia löytyy yhdeksän: Matti, Maria, Brita, Valpuri, Katariina, Tuomas, Pekka, Elisabet ja Juho (osa löytyy Hiskistä). Perheen kohdalla viimeisenä on esikoispoika Matin (1734-1801) vuonna 1763 vihitty vaimo Carin Kiuru.
Tämän perheen kohdalla käsiala on rippikirjassa kohtuullisen hyvä ellei erinomainen:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sakkola/rippikirja_1748-1782_uk736/91.htm
Hei ja virkistävää kevään tuloa!
Täytyy tässä vielä palata näihin Punkan suvun asioihin. Olen pikku hiljaa ollut yhteydessä sinne ja tänne ja aina jotain tietoa löytyy. Nyt juuri tänään sain Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta pyytämäni kopiot Aulis Koivusalon kirjoituksista. Edessäni on kopio hänen kirjoituksestaan Asutushistoriaa Musakanlahden koulupiirin alueella.
Tässä suora lainaus kirjoituksesta: "Musakanlahdessa ovat eläneet 1700 seuraavat isännät: Simo, Matti, Heikki, Juho ja Pekka Musakka, Antti ja Paavo Nolo, Heikki ja Mikko Partanen, Matti Punkka ja Pekka Kuronen."
Tuon mukaan Matti Punkka olisi siis asunut Musakanlahdessa jo poikiensa Martti ja Yrjö Punkan syntymän aikana, vai onko kyseessä joku muu Matti Punkka.
Edelleen suora lainaus: "Olen Koulupiirin asukkaiden sukutaulut laatinut valmiiksi, mutta ne on sijoitettava omaan niteeseensä niiden laajuuden vuoksi."
Kirjastosta saamieni tietojen mukaan noiden sukutaulujen piti olla mukana Koivusalon teoksessa Vpl. Pyhäjärven Musakanlahden koulupiirin asukkaiden muistelmia 2, mutta kun pyysin muiden kopioiden lisäksi myös niitä Joensuusta, sieltä tuli vastaus, ettei sellaisia sukutauluja ole tuossa teoksessa. Sen sijaan oli kyllä luettelo koulupiirin asukkaista taloittain ja kylän kartta. Nuo asukasluettelot ovat Veikko Kaasalaisen laatimia ja kyllä niistä muutama Punkkakin löytyy. Tuskin ne kuitenkaan ovat niitä sukutauluja, joita metsästän.
Kysymys kuuluu: onko tiedossasi, että Koivusalo olisi laatinut nuo sukutaulut, ja jos on, niin onko niitä mistään saatavissa.
Tällaista tällä kertaa.
Punkkahttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif
Anteeksi, jos palaan vielä Punkka-sukuun. Huomasin vasta nyt kirjoitettavan ko. suvusta ja havahdun tekemään kysymyksen, joka löytyy seuraavasta selitelmästä:
Olen tutkinut erästä sukuhaaraa, joka on lähtöisin täältä Alajärveltä ja jonka sukuhaaran nimi on Koskela. Tämä suku ei kuitenkaan ole samaa sukua minun sukuni kanssa, sattuu vain olemaan samasta kylästä lähtöisin. Kysymyksessä on hyvin mielenkiintoinen persoona, joka jätti jälkeensä kiinnostavia omakustanteita ja jonka jälkipolvia olen koettanut seurata. Johannes Koskela on hänen nimensä. Hänen jälkeläisiään on levinnyt Tampereen kautta moneen suuntaan, mm. Mikkeliin. Sukuun on avioliiton kautta tullut myös Punkka-niminen haara. Onko mahdollista, että mainittu suku jotenkin liittyy tutkimaani sukuun? Sukunimi on mielestäni kuitenkin kovin harvinainen ainakin minulle.
Läysin sattumalta tämän vanhan viestin. Tuo Johannes Koskela on äidinisäni isä. Tuo mainitsemasi Punkka-niminen haara on osa Lemiltä kotoisin olevaa Punkka-sukua. Lemin kirkonkirjat ovat tunnetusti palaneet 1918 tapahtumien yhteydessä, mutta olen muita lähteitä käyttäen päässyt 1740-luvulle asti ja Lemin Ruomin kylään, jossa syntynyt Pauli Punkka on tällä hetkellä varhaisin tuntemani suvun kantaisä.
Heikki Koskela
29.11.16, 20:42
Läysin sattumalta tämän vanhan viestin. Tuo Johannes Koskela on äidinisäni isä. Tuo mainitsemasi Punkka-niminen haara on osa Lemiltä kotoisin olevaa Punkka-sukua. Lemin kirkonkirjat ovat tunnetusti palaneet 1918 tapahtumien yhteydessä, mutta olen muita lähteitä käyttäen päässyt 1740-luvulle asti ja Lemin Ruomin kylään, jossa syntynyt Pauli Punkka on tällä hetkellä varhaisin tuntemani suvun kantaisä.
Olen kirjoittanut Järviseutu-lehteen Johannes Koskelasta lyhyen elämäkerran muutama vuosi sitten. Jos teksti kiinnostaa, ota yhteys minuun sähköpostilla.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.