Virtuaalinen vanha kirjasuomi (Vvks)

[Pekka Hellemaa]

Hei!

Sain jokunen päivä sitten sähköpostiviestin, jonka oleellisimman osan kopioin tähän:

"Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen ja ulkopuolisten rahoittajien tuella on kahden vuoden uurastuksen jälkeen valmistunut internetsivusto Virtuaalinen vanha kirjasuomi (Vvks), joka helpottaa 1500- ja 1600-luvulla kirjoitettujen tekstien tulkintaa ja vanhan suomen opiskelua. Sivuilla on runsas valikoima eri kirjoittajien tekstejä ja tekstikatkelmia Agricolasta vanhaan lakikieleen, runouteen ja arkisempaan kieleen. Tekstien hankaliin kohtiin - nykykielestä poikkeaviin sanoihin, muotoihin tai sanontoihin - pääsee lukemaan selityksiä linkkien kautta."

Vvks:n osoite on http://www.vvks.info/ - kannattaa käydä vilkaisemassa, jos on vähänkin kiinnostunut vanhasta suomen kielestä ja aivan erityisesti, jos joku esi-isistä on sitä kirjoittanut 1500- tai 1600-luvulla.

Hyvää alkanutta vuotta toivotellen (ja lumettomuutta voivotellen)
Pekka Hellemaa

[Sami Lehtonen]

Vvks:n osoite on http://www.vvks.info/ - kannattaa käydä vilkaisemassa, jos on vähänkin kiinnostunut vanhasta suomen kielestä ja aivan erityisesti, jos joku esi-isistä on sitä kirjoittanut 1500- tai 1600-luvulla.

Hyvää alkanutta vuotta toivotellen (ja lumettomuutta voivotellen)
Pekka Hellemaa

Kiitos mainiosta vinkistä! Tuollahan on selostettu kaikennäköistä mielenkiintoista. Olin jo aeimmin kuullut mm sanan metsä vanhasta muodosta meθθä - tai angloamerikkalaisittain methä. Puhekieleen tuo ts-muoto ei monellakaan alueella ole tarttunut, vaan siitä on tullut tt.

[Sami Lehtonen]

Tulipa tuossa mieleen, että tämäkin asia on varmaan tutkittu - ainakin jossakin määrin - mutta silti heitän sen tähän pohdittavaksi. Menee osin linkistä ohi, mutta oleellisesti sentään liittyy vanhaan suomenkieleen.

Sukututkimuksessa usein vastaantuleva termi - ainakin isompien talojen kohdalla - on lautamies. Ruotsiksihan he ovat vain nimettyjä miehiä (nämndeman"). Eräs selvä viite etymologiaan selviää seuraavasta lauseesta:
"Cosca seitsemän laudasa istu, silloin on oikeus tuomion voipa."

Lautamiehet ovat siis istuneet laudalla. Kuitenkin myös käräjät sanan etymologia edellyttää istuinosan alkujuurta eli käräjäkivien käyttöä, niin herää kysymys.

Istuivatko lautamiehet:
a) Käräjäkivillä
b) Laudalla
c) Laudalla käräjäkivillä

Jos oikea vastaus on 1 tai 2 - tai kenties eri aikoina kumpikin kävi - niin onko käräjät vai lautamies vanhempi sana?

[kkylakos]

Lautamiehet ovat siis istuneet laudalla. Kuitenkin myös käräjät sanan etymologia edellyttää istuinosan alkujuurta eli käräjäkivien käyttöä, niin herää kysymys.

Istuivatko lautamiehet:
a) Käräjäkivillä
b) Laudalla
c) Laudalla käräjäkivillä

Jos oikea vastaus on 1 tai 2 - tai kenties eri aikoina kumpikin kävi - niin onko käräjät vai lautamies vanhempi sana?

Sivulla http://www.vn.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/sv.jsp?toid=2236&c=0&moid=2238&oid=151104 äitini serkun vaimoa lainataan seuraavasti:

Helsingin sanomissa oli jokunen aika sitten tätä käsittelevä artikkeli, jossa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Taru Kolehmainen käsitteli sanan etymologista taustaa. Hänen mukaansa vaihtoehtoja on kaksi: lauta merkitsee joko pöytää tai penkkiä. Lautamiehet siis istuivat muinaisilla käräjillä joko pöydän ääressä tai penkillä. Mutta kumpi selitys on oikea – kirjoittaja kysyy. Esimerkiksi viron kielessä lauta (laud) merkitsee pöytää. Kirjoittaja toteaa, että tärkeä argumentti lautamiehen pöytä-selitystä vastaan on se, että niin pitkälle kuin muistitieto ulottuu, lautamiesten tiedetään istuneen käräjäpaikalla penkeillä seinän vierellä eikä pöydän ääressä. Pöytä oli tuomaria ja hänen papereitaan varten.

[Sami Lehtonen]

Sivulla http://www.vn.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/sv.jsp?toid=2236&c=0&moid=2238&oid=151104 äitini serkun vaimoa lainataan seuraavasti:

Olin tuon kyllä lukenut, mutta siinä jää juuri kaipaamaan sitä, mistä tämä pöytä olisi tullut. Myöhemminkään, kun käräjiä pidettiin isommissa taloissa, niin ei ollut olemassa pöytää, jossa ne kaikki kaksitoista (tai edes seitsemän) olisivat tuomarin kanssa mahtuneet istumaan. Suomenkieleen ei taida myöskään olla juurtunut yhtäkään pöytää tai pöydänkaltaista sanaa, johon lauta olisi jäänyt.

Lautamiehet eivät myöskään tarvinneet pöytää - paitsi ehkä kyynärpäiden tueksi.

[kkylakos]

Olin tuon kyllä lukenut, mutta siinä jää juuri kaipaamaan sitä, mistä tämä pöytä olisi tullut. Myöhemminkään, kun käräjiä pidettiin isommissa taloissa, niin ei ollut olemassa pöytää, jossa ne kaikki kaksitoista (tai edes seitsemän) olisivat tuomarin kanssa mahtuneet istumaan. Suomenkieleen ei taida myöskään olla juurtunut yhtäkään pöytää tai pöydänkaltaista sanaa, johon lauta olisi jäänyt.

Lautamiehet eivät myöskään tarvinneet pöytää - paitsi ehkä kyynärpäiden tueksi.

Hain alkuperäisen jutun Hesarin arkistosta (14.2.2006). Siinä kuten edelläkin kumotaan pöytä-teoria. Sen ainoa viite on sukukielissä, mutta vastaavaa merkitystä laudalle ei suomenkielessä ole. Hesarissa Kolehmaisen lopettaa sanoin "Lakikielen historian tutkija Paavo Pajula esitti jo 1950-luvulla lautamies-sanalle kummankin selityksen mutta asettui itse penkin kannalle - edellä mainituin perustein. Myöhempi tutkimus ei ole tuonut lisävalaistusta asiaan."

Mutta olen itse asiassa eri mieltä jutun lauseen "Ennen vanhaan käräjiä pidettiin pienissä tuvissa, joissa ei voinut olla tilaa niin isolle pöydälle kuin 12 lautamiestä olisi tarvinnut. " kanssa. Ei 12+1 hengen pöytä niin tavattoman iso ole.

[Sami Lehtonen]

Hain alkuperäisen jutun Hesarin arkistosta (14.2.2006). Siinä kuten edelläkin kumotaan pöytä-teoria. Sen ainoa viite on sukukielissä, mutta vastaavaa merkitystä laudalle ei suomenkielessä ole. Hesarissa Kolehmaisen lopettaa sanoin "Lakikielen historian tutkija Paavo Pajula esitti jo 1950-luvulla lautamies-sanalle kummankin selityksen mutta asettui itse penkin kannalle - edellä mainituin perustein. Myöhempi tutkimus ei ole tuonut lisävalaistusta asiaan."

Mutta olen itse asiassa eri mieltä jutun lauseen "Ennen vanhaan käräjiä pidettiin pienissä tuvissa, joissa ei voinut olla tilaa niin isolle pöydälle kuin 12 lautamiestä olisi tarvinnut. " kanssa. Ei 12+1 hengen pöytä niin tavattoman iso ole.

Eipä ole ei. Iso siis - sen sijaan väittäisin syyn olleen se, ettei sellaiselle pöydälle ollut mitään käyttöä, joten sellaisia ei taloista löytynyt. Samoin ei lautamiehetkään sillä mitään olisi tehneet.

Itse asiassa silloin, kun tuvat eivät olleet tarpeeksi isoja, käräjät pidettiin ulkona. Näin olen antanut asian itselleni kertoa ja niin olen sen käsittänyt.

[kkylakos]

Itse asiassa silloin, kun tuvat eivät olleet tarpeeksi isoja, käräjät pidettiin ulkona. Näin olen antanut asian itselleni kertoa ja niin olen sen käsittänyt.

Parempi valaistus pöytäkirjojen kirjoittajallekin... talvikäräjillä on kyllä näpit jäätyneet musteen lisäksi?

[Sami Lehtonen]

Parempi valaistus pöytäkirjojen kirjoittajallekin... talvikäräjillä on kyllä näpit jäätyneet musteen lisäksi?

Niin, talvisaikaan ei käräjienpito varmaan onnistunut ilman tulta - vaikka sitten päreessä valoa tuomassa. Kyllä kait nuo käräjät siirtyivät sisätiloihin heti, kun siihen oli olemassa mahdollisuus.

Joka tapauksessa sisätiloihin siirtyminen - tilojen kasvu ja pöytien löytyminen olisi liian myöhäinen ajankohta lautamies-sanan synnylle. Ja vähintäänkin niin myöhäinen, ettei sitä pöytää olisi enää kutsuttu laudaksi.

[Terho Asikainen]

Olin jo aeimmin kuullut mm sanan metsä vanhasta muodosta meθθä - tai angloamerikkalaisittain methä. Puhekieleen tuo ts-muoto ei monellakaan alueella ole tarttunut, vaan siitä on tullut tt.

Kirjasuomi pohjautui aluksi länsimurteisiin, mutta siihen otettiin itäisiä piirteitä 1800-luvulla ns. murteiden taistelun seurauksena. Muun muassa metsä-sana otettiin karjalan murteesta. Ks. esim

http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?item=3&page=2

[Heikki Koskela]

Hain alkuperäisen jutun Hesarin arkistosta (14.2.2006). Siinä kuten edelläkin kumotaan pöytä-teoria. Sen ainoa viite on sukukielissä, mutta vastaavaa merkitystä laudalle ei suomenkielessä ole. Hesarissa Kolehmaisen lopettaa sanoin "Lakikielen historian tutkija Paavo Pajula esitti jo 1950-luvulla lautamies-sanalle kummankin selityksen mutta asettui itse penkin kannalle - edellä mainituin perustein. Myöhempi tutkimus ei ole tuonut lisävalaistusta asiaan."

Mutta olen itse asiassa eri mieltä jutun lauseen "Ennen vanhaan käräjiä pidettiin pienissä tuvissa, joissa ei voinut olla tilaa niin isolle pöydälle kuin 12 lautamiestä olisi tarvinnut. " kanssa. Ei 12+1 hengen pöytä niin tavattoman iso ole.

Eläkkeellä oleva historianopettaja, kollega koulutyön ajoilta ja opetusneuvos sanoi minulle seuraavaa:

"Lauta tarkoittaa alunperin tuomarin pöytää. Lautamies on mies, joka istuu tuomarin pöydässä. Yksikertaista eikö totta."